100 sanaa - haasteketju

Yleinen (fanipuolen) keskustelu TSH:sta. Tiukka asiapohdinta ylläolevaan osastoon.

Valvoja: Likimeya

QKärmes
Samooja
Viestit: 446
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 6:52 pm
Paikkakunta: Pimeässä nurkassa pyyhkimässä kyyneliään
Viesti:

Viesti Kirjoittaja QKärmes »

Saruman myhäili maireasti astellessaan ympäriinsä vaalea kaapu kahisten. Hän ei edes ajatellut veren tahraamaa helmaansa tai roiskeita kalpealla ihollaan. Hän oli erittäin mielissään asioiden saamasta käänteestä. Hän oli viimeinkin saanut toteutettua salaisimman haaveensa. Sauron oli ’lainannut’ Sarumanin ruumista hetkeksi päästäkseen osalliseksi lihallisista iloista.

Palava silmä oli keskittynyt Sarumanin mielen hallintaan. Kukaan ei kyselisi, miksi velho hiipisi illan tullen Alamaistensa seuraan ja valitsisi uljaimman örkeistä palvelemaan häntä. Sauron halusi tuntea miltä tuntuisi tulla ’seivästetyksi’ isoimman örkin ’miehuudella’. Hän halusi kokea kaiken tämän taivaan Sarumanin ’vapaaehtoisella’ avulla.

Saruman ei istunnut viikkoihin. Hän ei tiennyt miksi yksi isoimmista örkeistä oli niin ystävällinen hänelle.


________________________

Lindir / RPS
Kuva
Ficcejä 33+ kpl
Typotar-08
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Lindirin vaalea iho hohti Tulisalin takkojen tulenhehkussa. Suuri sali oli tyhjä, vain suuret takat sen kummassakin päässä loivat pehmeää valoa salin pimeyteen. Yhden takan edessä, pehmeällä taljalla istui kaksi miestä, ihminen ja haltia. He istuivat päät yhdessä, kumartuneena välissään olevan pergamentin ylle.

”Tuo laulu on yhtä kaunis kuin sinä,” tumma ihminen lausui katsoen Lindiriä suoraan silmiin.

Lindir sipaisi miehen mustan ja punaisen väriset hiukset pois kasvoilta ja kurottautui suutelemaan tätä. Mies vastasi halukkaasti suudelmaan, sillä hän tiesi olevansa Imladisissa pelkkä vierailija, joka joutuisi lähtemään aamun tullen. Suudelma syventyi ihmisen ja haltian ikävöidessä toisiaan vaikka toinen oli siinä, aivan lähellä. Ero oli väistämätön, he kuuluivat eri maailmoihin, mutta rakkaus musiikkiin yhdisti heidät.

”Tuo oli kauniisti sanottu, Tuomas.”
______________________________________________________

mansikka/romance
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Aryachia
Örkki
Viestit: 134
Liittynyt: Pe Loka 05, 2007 9:55 pm
Paikkakunta: Tuomiopäivän Valtakunta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Aryachia »

Potkitaanpas tätä vähän eteenpäin.

-------------------

”Tahdotko vielä yhden mansikan?”
”En nyt, mutta kiitos kuitenkin. Yritän työskennellä.”

Erestor huokaisi ja katsoi Elrondia joka pyöritteli kädessään sulkakynää. Eikö tuolla haltialla ollut elämässään mitään muuta sisältöä kuin työ? Vaikka Erestor oli välistä itsekkin melkoinen työnarkomaani niin häntä harmitti katsoa kuinka yksi heidän harvoista vapaapäivistään valui Elrondilta täysin hukkaan. Hän hiipi Imladrisin herran taakse, nappasi häneltä kirjoitusvälineensä ja tukahdutti syntyvät vastalauseet intohimoisella suudelmalla.

”Minä voin hoitaa sen puolestasi”, Erestor sanoi samalla kun hän siveli rakastettunsa lantiota. ”Sinä saat työn sijasta päättää mitä teemme noille mansikoille...tosin minua kiinnostaisi vähän muukin kuin syöminen.”

-----------------------------------
Ja minun haasteeni on: Éomer / Slash
Kuva Kuva
Ethän anna pienoisten lohikäärmeiden kuolla?
QKärmes
Samooja
Viestit: 446
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 6:52 pm
Paikkakunta: Pimeässä nurkassa pyyhkimässä kyyneliään
Viesti:

Viesti Kirjoittaja QKärmes »

Ratsu kiiti harja hulmuten Rohanin tasangoilla vaalea ratsastaja selässään. Mies oli paidatta ja hänen hiuksensa liimautuivat hänen hikiseen ihoonsa kiemuroiksi.

Theodred katseli hevosaitaukseen nojaten, kuinka hänen rakkaimpansa kiiti tuulen lailla hänen luokseen. Hän tiesi tarkkaan mitä tulisi tekemään Éomerille, kunhan hän ensin saisi toisen miehen pois ratsunsa selästä.

“ Kulta, miksi takanasi on iso saavi täynnä höyryävää vettä... ja saippuaa? Ajattelitko saavasi hevoset jotenkin tuohon kolpakkoon? ”

Theodredin virnistys sai kylmät väreet kulkemaan Éomerin selkäpiitä. Hän yritti peloissaan juosta Kuninkaan pojan luota, mutta Theodred sai hänet nopeasti kiinni.

“ Tulet nauttimaan pienestä kylvystä, lupaan sen...” kuiskasi Theodred viettelevästi vaaleamman miehen kaulan lämpimälle iholle.

____________________________________

Aragorn / mustaa huumoria
Kuva
Ficcejä 33+ kpl
Typotar-08
Gwaeren
Puolituinen
Viestit: 358
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2007 3:14 am
Paikkakunta: Jossain

Viesti Kirjoittaja Gwaeren »

[[en ole ihan varma onnistuinko, mutta antaa mennä...]]

"Kuule, minulla ei ole kokopäivää käytettävissä. Joten ajattelitko sinä hypätä vai et?" Aragon tarkasteli hajamielisesti kynsiään. "Tosin, on huomautettava, että tähtää mielellään ohi valkeasta puusta, en haluaisi sitä kutsuttavan veriseksi puuksi. Ja kehotan myös väistämään pyykkinaruja, en voi taata mitä Arwen tekee ruumiillesi jos sotket hänen yöpaitansa." Pippin takertui pakokauhuisena vierellään olevaan pylvääseen, eikö Aragonia todellakaan kiinnostanut että hän aikoi hypätä alas linnan parvekkeelta? "Muuten, jos hyppäisit ylempää, niin maahan tulisi suuremmat roiskeet siivota, ja lihasi paloja jouduttaisiin keräilemään laajemmalta alueelta. Minusta muutenkin tuntuu että palveljat lusmuilevat liikaa." Pippin pyörtyi kauhuissaan ja tipahti alas kaiteelta suoraan Aragonin jalkojen juureen parvekkeelle.

___________________

Gandalf/Adventure ;)

~Nalle
Maailmanlopun sattuessa keskivertosuomalainen vetää perseet koskenkorvalla
ja nukuttuaan pari päivää kohmeloa pois, kietoutuu turkikseen (koska täällähän
on aina talvi) ja lähtee pilkille; saattaa matkalla potkaista poroa ja karjaista
"PERKELE!"
Jester
Jeesus
Viestit: 857
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 10:36 am
Paikkakunta: Valtaistuimen juurella
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jester »

Vauhti ja vaaratilanteet jäivät nyt melko lällyihin mittoihin. :wink:

--

Tuuli tuiversi velhon tukkaa tämän kannustaessa ratsuaan alas kiemurtelevaa polkua ja kohti solaa. Saatuaan tasaista maata kavioidensa alle hevonen nykäisi Gandalfin mukanaan lyhyeen laukkaan. Kumpi heistä oli huomannut rinteillä kaartelevan susilauman ensin, jäi arvoitukseksi. Gandalfilla oli toki käytössään konsteja vainoojien karkottamiseksi, mutta hän tyytyi myötäilemään ratsunsa liikkeitä ja antoi ilmavirran pieksää kaapunsa helmoja sen lautasia vasten.

Kun armoton erämaa lopulta jäi taakse, Rivendellissä oltiin tulijaa vastassa. Haltia-asutuksen isännän kädet selvittivät tuulenpesiä valkoisesta hiuspehkosta ja solmivat uusia Gandalfin piirtäessä karttaa vartalon laaksoihin ja luisiin kukkuloihin. Velhon juututtua tuttuun solaan kaksikko jäi hengähtämään hetkeksi, mutta leirinuotion liekit usuttivat pian uuteen villiin ratsastukseen.

--

Gimli/slash
And then we'll do it doggy style so we can both watch X-Files

Vuoden Frodo
Diibi
Örkki
Viestit: 55
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 12:22 am
Paikkakunta: Täällä jossain kaukana

Viesti Kirjoittaja Diibi »

Tässä olisi jonkinlainen pätkä, mutta mielestäni tästä ei tullut kamalan hyvä

____

Tänään me kerromme tarinan pienestä pojasta nimeltään Gimli. Hänellä ei ollut kamalasti ystäviä, mutta hän ei tarvinnut niitä sillä hän oli pienenä kamalan ujo joten siitä ei olisi tullut oikein mitään. Tosin hän oli rakastunut erääseen naapurin poikaan jonka nimeä me emme nyt kerro sillä se on edelleen niin arkaluontoinen asia. Kukaan ei saisi tietää tästä, mutta muutaman päivän kuluttua tuo salaperäinen naapurin poika tuli Gmlin luo hiekkalaatikolle ja kysyi voisiko tämä tulla hänen luokseen kun vanhemmat lähtivät jonnekin lomailemaan eivätkä ottaneet tuota tummahiuksista nuorukaista mukaan.

Giml kysyi äidiltänsä lupaa kyläilyyn ja kun hän sai sellaisen, lähti raahustamaan kohti naapurin taloa.

Kun hän oli päässyt ovelle, hän ojensi tärisevän kätensä kohti ovea ja koputti. Pian ovella olikin jo naapurin poika. Joka pussasi, kuin huomaamatta Gimletiä otsalle.

____________

Mpreg/puputohvelit
Kuva
Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Aralas »

Tämä on sitten ihan VIRALLISESTI kökkö, mutta sata sanaa on vähän!
---------
Talvi oli tehnyt tulonsa kuukautta ennen joulua aikaisimpina vuosina, eikä tämäkään vuosi ollut poikkeus: ensilumi oli satanut paria kuukautta ennen joulua, ja pysyvä lumi oli tullut neljää viikkoa ennen juhlaa, ensimmäisenä adventtisunnuntaina.

"Olinpas onnekas", ajattelivat nurkassa pörröiset tohvelit, joissa oli pupun kuva, "kun päädyin kuninkaan joululahjaksi. Mutta harmi kun hän ei käytä minua virallisissa kokouksissa tai tapaamisissa."

Niin, Gondorin kuningas oli saanut rakastajaltaan joululahjaksi ruskeat puputossut. Aluksi hän ei tiennyt keltä ne oli. Lopulta paketissa olleen kortin allekirjoitus oli paljastanut Legolaksen.

Nyt kaksikko istui sylikkäin ikkunalaudalla käpertyen tiiviimmin.

---------------------------
Laitetaan vaikka YKSIPUOLINEN RAKKAUS ja KÖYHYYS
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Fuu »

”Mutta hän on ihmisten kuningas, ja minä vain yksinkertainen maalaistyttö Rohanin perukoilta… Maalaistyttö? Minä, suurien hevoskuninkaiden jälkeläinen? Naurettavaa. Ja kuitenkin meidän hovimme kaikki rikkaudet, joka ikinen kullan murena ja hevosen häntäjouhi, joka tuotaisiin vaa’alle ja toiselle puolelle laitettaisiin Gondorin koko omaisuus… Kaikki olisi tuhkaa siihen verrattuna, ja mitä minä olisin hänen sydämensä aikoja sitten valitseman naisen sijaan? Köyhä, yksinkertainen ja koruton, siinä missä tuo toinen on ylhäinen, kuolematon, kauniimpi kuin ihminen voisi koskaan olla. En voisi koskaan olla Aragornin arvoinen, en ikinä elää kuninkaan rinnalla. Mitä minä siitä, velvollisuuksista ja pakoitteista? Mieluummin minä kuolen köyhänä mutta onnellisena, vapaana, rakastettuna… kaltereitta.”

*

Koska tähän topiciin iski yhtäkkiä hinku saada eloa, laitetaan... Galadriel/humor
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 823
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Celeb »

Öö, tämä on sitten outo ja kiero kaikkea muuta kivaa.

-----
Lorienin lehdien alla kohistiin. Tuntematon murhaaja oli uhannut Galadrielin henkeä toistamiseen kuluneella viikolla.
"Valtiatar, turvallisuutenne on kunnia-asiani. En voi päästää teitä lähteelle!" Haldirin luja äänensävy ei jättänyt tilaa vastaväitteille. Galadriel loi hyisen katseen vartiokaartinsa komentajaan.
"Minun on päästävä lähteelle! On ensisijaisen tärkeää että pääsen katsomaan peiliini", Galadriel sanoi.
"Mitään välitöntä vaaraa ei ole. Lähteen ymräristö on täysin turvallinen. Olet itse tarkistanut sen tuhanteen kertaan, eikä mitään uutta ole ilmennyt", valtiatar jatkoi.
"Juuri sen takia ette voi mennä lähteelle. Varmin tapa hukuttaa blondi uima-altaseen on liimata peili altaan pohjaan, enkä todellakaan halua kokeilla päteekö se myös lähteiden kohdalla", Haldir vastasi.
------

Elrond / het
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17
Gwaeren
Puolituinen
Viestit: 358
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2007 3:14 am
Paikkakunta: Jossain

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Gwaeren »

Celeb... Tuo oli parhaat 100 sanaa jotka olen hetkeen lukenut! :D

---

Elrond heräsi aamulla tuttuakin tutumpaan kukkaistuoksuun. Avatessaan silmänsä Rivedellin valtias huomasi huoneensa jälleen kerran täyttyneen yöllä kukista. Tätä oli jatkunut jo useamman kuukauden ajan. Päivä päivältä huumaavasti tuoksuvia metsäkukkia tuntui olevan enemmän kuin aiemmin. Kaikki oli alkanut yhdestä, pienestä kukasta hänen tyynyllään ja nyt kukat peittivät jo jokaista mahdollista pintaa jotka olivat valtiaan makuukammiossa. Kukkien mukana ei koskaan ollut minkäänlaista viestiä, mutta Elrond oli kuullut vartijoilta että yöaikaan hänen huoneittensa lähistöllä ei ollut tavattu ketään muuta kuin kerran eräs Rivedellin tanssijoista. Nainen oli ilmeisesti kävellyt unissaan. Elrond oli päättänyt valvoa seuraavan yön, nähdäkseen josko hänen salaperäinen kukkienkantajansa viimein paljastaisi itsensä.

---

Pippin/drama
Maailmanlopun sattuessa keskivertosuomalainen vetää perseet koskenkorvalla
ja nukuttuaan pari päivää kohmeloa pois, kietoutuu turkikseen (koska täällähän
on aina talvi) ja lähtee pilkille; saattaa matkalla potkaista poroa ja karjaista
"PERKELE!"
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Vähän eloa tähänkin, jos joku vaikka innostuisi. Toivottavasti tämä nyt käy draamasta, ja olen muutenkin vähän ruosteessa, mutta teki vaan niin kovasti mieli. Faktatkin saattavat olla vinossa, mutta ehkä se ärsyttää eniten itseäni.

----

Pippin katseli ympärilleen aivan tarkkaan ymmärtämättä, mitä oli juuri luvannut Merrille. Merri oli saanut selville, miksi Frodo oli käyttäytynyt niin kummallisesti jo kuukausia – se vanha pöhkö aikoi lähteä Konnusta, kertomatta kenellekään! He eivät voineet antaa ystävänsä kadota noin vain.

Se tarkoitti, että heidänkin piti jättää taakseen koti, tutut nurmet ja kukkulat, vedet ja majatalot, hyvä ruoka ja juoma, ja matkata ties minne. Konnun syksy oli täydessä loistossaan aukinaisen oven kynnyksen takana, ja Pippin astui ulos lähteäkseen Merrin perään. Hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Frodo oli hänelle rakas ystävä, totta kai hän auttaisi, mistä kamalasta ikinä olikaan kyse. Niin ystävät tekivät.


----

Éomer/angst
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 823
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Celeb »

Ruosteessa olen minäkin, mutta sata sanaa on ilmeisesti tarpeeksi lyhyt pätkä ruosteisellekin. :'D

***

Ruoho viheriöi mutta minun sydämessäni asustaa murhe. Theodred on poissa, nurmilla joille minulla ei ole pääsyä. Katkera on suruni, eikä sille näy löytyvän loppua.

Ja kuitenkin yksityinen suruni serkkuni puolesta on äkkiä murheistani vähäisin, sillä Rohanin kruununperijän osa on nyt langennut harteilleni. Harteillani lepää nyt vastuu, jollaista en ole eläessäni joutunut kantamaan. Enoni voimat murentuvat hetki hetkeltä, rajoillamme liikkuu örkkejä ja muita vihollisen palvelijoita, eikä minulla ole mitään hyvää sanottavaa enoni neuvonantajasta.

Kaiken tämän keskellä ole eniten huolissani siskostani. Éowyn on ottanut Theodredin kuoleman vieläkin raskaammin kuin minä itse. Varjelkoot Valar hänen tietään sillä pelkään, etten itse enää siihen pysty.

***

Ja laitetaanpas vaikka Arnor/general syötiksi jos joku siihen tarttuisi.
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Yksi ruosteinen lisää ilmoittautuu. Piti hieman muistella miten se Arnorin historia menikään, mutta tulipahan sitten kuitenkin kirjoitettua jotain. Ainakin saan kiskottua tämän ketjun hieman ylemmäs ja ihmisten tietoisuuteen. Ja tulipas muuten korkealentoista tekstiä... :roll:

***

Oi Arnor! Sinun pohjoiset metsäsi, jotka ulottuvat taivaanrannasta taivaanrantaan, ja kylmät niittysi, jotka talvella peittyvät lumihankien jäiseen viittaan. Kuinka surenkaan kohtaloasi. Kuinka ylväs onkaan historiasi, kuinka raadollinen, kuinka julma. Kuinka sotaisia ovatkaan ihmiset vihassaan, vallanhimossaan. Kerran olit yhtä, suuri ja laaja, kunnes ihmisten mitättömät kiistat repivät sinut auki, hajalle kuin herkän kankaan.

Kerran astelivat haltiat pinnallasi, yhdessä ihmisten kanssa. Kerran olivat osanasi ilo ja riemu. Nyt polkujasi astelevat enää harvat, hekin piilossa ja salassa. Vain hobitit ovat tietämättömiä kohtalostasi, he kulkevat iloiten ja riemuiten, kuin pahuus ei olisi heitä koskaan koskettanut. Vaan kerran on jälleen osasi nousta. Voi Arnor, kuinka surenkaan kohtaloasi!

***

Ja seuraavalle: Hobitti/Fluff
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Avatar
Silidir
Valarin Lähettiläs
Viestit: 840
Liittynyt: Ti Heinä 11, 2006 1:06 pm
Paikkakunta: Irmon ja Námon syleilyssä

Re: 100 sanaa - haasteketju

Viesti Kirjoittaja Silidir »

Jei. Kokeillaas…

***
Se hetki, kun Sam näki Ruusan istuvan niityllä, kiharoissa hiuksissaan suloinen niityn kukkanen. Se hetki, kun Ruusa kääntyi ja posket hehkuen katsoi Samiin. Se hetki, kun Sam käveli rakastetun vaimonsa vierelle ja auttoi tämän seisomaan, tukien pyöristynyttä vatsaa. Se hetki, kun Ruusa painoi päänsä Samin olkapäälle, huokaisten onnellisena.

Se pieni hetki, kun he yhdessä seisoivat siinä, suuren puun juurella ja vain katselivat eteensä. Se äärimmäisen nopea hetki, jolloin pieni tönäisy tuntui vasten Samin kämmentä ja hobitti osasi vain hymyillä hölmösti. Kaiken sen jälkeen, mitä hän oli kokenut ja nähnyt, hän oli oppinut nauttimaan näistä hetkistä.

Ne olivat materiaalista rikkautta suurempaa.
***

Ja seuraavalle…. Galdalf / fluff.
\o/Huumorificcaaja '08\o/ Slasheristi '09 & '10 @~~ <3<3<3 Elrond&Admin 2014 <3<3<3
-Our rooms. One hour. Bring the honey. I really liked that. And *please* hang up
your tunic.
Vastaa Viestiin