Novelli vol. 4 :: Reunalla, Angst, PG-13

Kisafiilis korkealle ja kirjoittamaan!

Valvoja: Andune

Yashiza
Puolituinen
Viestit: 356
Liittynyt: Ke Tammi 14, 2004 8:40 am

Novelli vol. 4 :: Reunalla, Angst, PG-13

Viesti Kirjoittaja Yashiza »

Tarinassa on käytetty Apulannan Reunalla-biisin sanoja

TÄHÄN TOPIKIIN EI LAITETA MITÄÄN KOMMENTTIA TAI MUUTA OFFTOPIKIA



Koti on lähellä. Tunnet sen aivan kuin voit tuntea tuulen kasvoillasi.
Olet vihdoin valinnut polkusi ja astut nyt viimeisiä askeleitasi. Pian sinä olisit kuin maailma ympärilläsi: kuollut. Elämäsi lakastuisi kallioihin allasi kuin ruusut puutarhassa, joka on ympärilläsi. Olet väsynyt olemaan se, minkä maailma tahtoo sinun olevan.
Sinulle ei ole täällä mitään.
Sytyttäisikö joku kynttilän haudallesi?
Laskisiko joku ruusun kuolemaan haudallesi?
Vielä voit kuulla äänen kuiskivan korvaasi.
Älä tee sitä. Jokainen askel on virhe, käänny nyt, kun vielä voit. Älä tee sitä. Kauneutta on vielä jäljellä, etkö huomaa sitä?
Ääni on hiljainen, mutta vahva, luja kuin maa. Sanat ovat kuin tuuleen kirjoitettuja, rakkaus punoo lankaansa kuoleman mustan sekaan.
Seisot nyt aivan reunalla.
Sade valuu alas.
Suljet silmäsi, tunnet pisarat kasvoillasi.
Kuinka toivot, että joku tulisi ja estäisi sinua, kertoisi välittävänsä ja tarttuisi käteesi.
Tunteeton sade tappaa toivon.
Ääni kuiskaa taas sanojaan korviisi.
Jokin siinä äänessä saa askeleesi hidastumaan, se tuntuu lävistävän sielusi. Hiljalleen kyyneleesi valuvat kuin veri, mutta tämä haava on syvempi.

Askel.

Silmäsi avautuvat - näet kauneuden.
Etkä halua menettää sitä.

Askel kantoi sinut taaksepäin.



Reunalla, kaunis on maailma
Reunalla, rohkeus on voimaa.