Sirenian ihmesäätämiset

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

Lynxia
Warheart
Viestit: 710
Liittynyt: La Helmi 19, 2005 12:34 pm
Paikkakunta: City of Angels
Viesti:

Sirenian ihmesäätämiset

Viesti Kirjoittaja Lynxia »

Heha. Pitäähän minunkin kokeilla tätäkin osa-aluetta. Elieli, tässä on aluksi nyt muutama runo, jonka löysin tuolta huoneeni sopukoista. Olen julkaissut osan myös muualla foorumeilla, ja saanut kuulla, että omia teoksiani on levitelty joissakin paikoissa toisilla nimillä. Joten älkää ihmetelkö, mikäli olette lukeneet niitä jo jossain muualla...Vanhoja nämä runot ovat. :roll:

Angels

Angels, be there in peace, in war, he is everywhere.
Angels, guard him when he's down, when he's up,
when he looses, when he wins.
Angels, be with him when I can't, when I'm gone.
Angels, take care of me, of him, of everyone, be there.
Angels, watch it for me, every day for him,
every moment.


Pöh. Tuo oli näitä "Sirenia angstaa taas jonkun pojan takia" -kohtauksen tuloksia^^

(Nimetön)

Istun elämäni junassa. Ohitin juuri aseman.
Aseman, jonka piti olla määränpääni.
Mutta haluan matkata
tuntemattomaan
olla ensimmäinen
olla nuori ja kokenut.
Silti vedin hätäjarrusta,
juoksin kiskoja pitkin takaisin
katsomatta taakseni.
En halunnut nähdä minne olisin päässyt,
menettäen sen,
koska halusin miellyttää
koska en uskaltanut kapinoida.
Vielä minä lähden,
otan tulevaisuuteni kiinni.
Katsomatta taakseni,
jättämättä hyvästejä.


In Memoriam

Sirot kaviot iskeytyvät hiekkaan, tuuli hyväilee hiuksiani.
Kuulen meren pauhun etäisenä, kuin unessa.
Pysähdyt kalliolle, katsot kaihoiten taivaanrantaa.
Viimeisen kerran kosketan silkkiturpaasi.

Herään ja uneni on vain kaunis muisto hevosestani.


Heppatyttö kun olen henkeen ja vereen...

Tässä seuraavassa on sitten kompa. (:

Suru

Lumi on täyttänyt hänen hautansa
Ja kukat kuihtuneet pois.
Kylmä tuuli itkee puissa,
Jäiset kyyneleet merkitsevät tieni.

Lepattava, heikko kynttilän liekki
Murskaa yön kuolleita.
Painan pääni käsiini,
Yritän puhua, mutta en voi.

Kylmä tuuli sammuttaa liekin
Pimeys ympäröi minut jälleen.
Korppi ryhtyy hiljaa laulamaan.
Laulua jonka vain minä ja hän tiedämme.

Vuodatan kyyneleen hänen haudallaan,
Ja hiljaa kuiskaan hänen nimensä.
Kun kylmä tuuli ravistaa puita,
Tiedän, nyt hän lepää rauhassa.

Korppi lähtee,
Lentää tietämättömiin.
Kohotan pääni ja ymmärrän
Haluan seurata häntä.


Enempää en kehtaa vielä laittaa, nämä riittänevät tähän alkuun. Saa toki kommentoida, mutta mieltä jo lämmittää kun huomaa, että näitä luetaan.
Viimeksi muokannut Lynxia, Su Kesä 25, 2006 4:12 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
We're all just dancers of the Devil's dance floor

Vuoden 2007 Gandalf (:
Dsamanka
Örkki
Viestit: 102
Liittynyt: La Maalis 04, 2006 10:36 pm
Paikkakunta: Aitoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Dsamanka »

Kauniita ovat. Pidin kovasti tuosta Angels'sta.

Tuo nimetön vaikutti tutulta, vaikken runoja niin kauheasti luekkaan. Jos sinulla enemmänkin on runoja, niin laita ihmeessä vaan tänne. :)
Many who hate you,
will soon love you,
Many called friends,
will become your enemies.
Avatar
Daealis
Metsähaltia
Viestit: 650
Liittynyt: Ke Helmi 09, 2005 4:02 pm
Paikkakunta: Seinäjoki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Daealis »

Suru oli loistava. Erinomaisen 'Crow'mainen tulkinta.
Lepattava, heikko kynttilän liekki
Murskaa yön kuolleita.
Whoa. Eipä siitä muuta voi sanoa, whoa *etsii nappia mistä käynnistää rakentavan palautteen osuus* Pidän itse tästä melko yleisesti monien kansojen mytologiassa esiintyvästä ideasta, mikä yhdistää korpit kuolemaan, sieluun ja yleensä ottaen kuoleman jälkeiseen maailmaan. Se tulee hienosti esiin tästä runosta.

Moar kthxbai?
Tears are a waste of good suffering.
T.E.R.O - Taitava ja Ekstaattisen Reipas Orjapiiskuri
Vuoden Jääräpää -07 & -08 \o/
Vastaa Viestiin