Kyllä, minäkin kirjoittelen runoja aina välillä ^^ Olen taas saanut pari rustattua ja heitän ne teidän arvosteltaviksenne. Kertokaa toki, jos ne herättävät jotain muistoja/mielikuvia/ajatuksia, koska sehän on runouden (ja taiteen ylipäätään) tarkoitus.
Kesä
Tämä kesä ei ole hellettä,
Eikä ole myrskyä
Ja sadepilvetkin pysyvät poissa
On vain painostava varjo,
Pysähtynyt maailma,
Ja silmäni seuraamassa, kuinka
Päivät silti virtaavat ohitseni
Katseesi on julma ja leikillinen
Matka rannalle on liian lyhyt
Sinä haluat heitellä,
Mutta minua et saa lentämään kauas
Ja kuitenkin
Välissämme on viisi valovuotta,
Nimetön määrä muodottomia päiviä
Ja kesä
Epäreilua
Rakastaa
Olla rakastettu
Aarteita ei jaettu tasan
Tyhjiä katseita,
Hammasrautahymy
Milloin saan minäkin suudella?
Kuka kasvatti minusta
Liian kapinallisen hyväksymään
Sen, että maailma ja rakkaus ovat epäreiluja?
***
Ne ovat nyt teidän arvosteltavinanne. Olkaa hyvät. ^^
