Minäkin päädyin pienen rohkaisun jälkeen postaamaan tänne joitakin tuotoksiani. Osa tekeleistäni saattaa nousta jopa hurjalle PG-13- tasolle, mutta olenpahan ainakin maininnut asiasta heti alkuunsa ^^
Ensimmäisen tekeleen olen kirjoittanut viime talvena erääseen keskeneräiseen slashiini, jossa se on kulkenut työnimellä "Finduilasin tuutulaulu". Nyttemmin nimesin laulun uudelleen, uusi nimi on:
Iltatuulen siivin
Kun varjot päivä saa
ja taittuu matka yöhön
iltatuulen siivin sinut
kotiin rakkaan kannan
Läikkyy huomen tuloaan
kajo taivahalla kasvaa
Aamurusko venhonasi
kuljet yli kuohuvirran
Karun vuoren rinteheltä
kuulet länsituulen pauhun
Siintää aavat edessäsi
unen haihtuvaisen lailla
Usvapyörteet kulmillasi
salli kaipauksen nousta
Lokin huuto korvissasi
kuljet kohti haavemaita
Joensuiston joutsenet
sa riemuin ota vastaan
ja iltatuulen siivin sinut
kotiin rakkaan kannan
Toinen tekeleeni puolestaan on slashia itsessään Tämäkin on vanha, rivitys ja rytmi eivät toimi haluamallani tavalla varsinkaan kahdessa viimeisessä säkeistössä. Tämä jäi rikkonaiseksi, vaikka tavoitteena oli aluksi kevyt, hauras, hekumallinen tunnelma.
Hekuma (PG/ PG-13)
Sinä, hopeaa
himon edessä
kutsuvana
Minä en
löydä sanoja
Tuo Finduilasin tuutulaulu on kyllä ihana. Tuollainen kaunis ja herkkä. Tuota laulua voi hyvin kuvitella Finduilasin laulaneen, meren rannalta kun on kotoisin. Ihanaa! Jäi aika aww-olo
Hekuma. Rakenne jota harvemmin runoissa tapaa ja se juuri tekeekin siitä niin mielenkiintoisen. Nuo sopisivat jonkun laulun sanoiksi, niissä on joku sellainen rytmi Tai sitten kuvittelen taas omiani...
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009
Kiitos kaunis, Andune! Hih, kun oikein muistelen, niin olet tainnut kyllä mainita aikaisemminkin pitäväsi tuosta tuutulaulusta
Oikeastaan Hekuma taitaisi kaivata lisäksi yhtä säkeistöä tuonne väliin.
Ruikkaan tänne yhden kokeilun lisää, PG- kamaa tämäkin. (Eikä kukaan varmasti arvaa, mistä fiktiivisestä hahmosta tämä kokeilu sai joskus alkunsa *köh*)
Serpentinus
Miten nopea, kiihkeä, huumaava
oli liike
ja hidas, h i d a s, aaltoileva
putoaminen
Tumma kuin synkin synti
oi, ketterälanteinen käärmemieheni
Viimeksi muokannut Annatar, La Loka 14, 2006 10:03 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vuoden Draamaficcaaja 2007
Kauniin avan taiteili julietik.
Ruoskatarin (okei, Ruoskattaren ) kautta Annatariksi jälleen.
Minun runoni ovat huonoja näihin verrattuna, vaikka sulla ei ollut riimejä, niin silti nää oli todella kauniita runoja, koska osaat käyttää kauniita sanoja, ja tehdä hienosti. Iltatuulen siivin eli tuo ensimmäinen oli minun suosikkini, se oli vaan kaikista kaunein, noista tänhetkisistä mitä olit lisännyt, mutta ei noi muutkaan todellakaan huonoja olleet. Joissain kohdissa oli minusta sellaista tuntumaa, että ihan kuin olisi ollut riimi ja se ei oo huono asia.
Melis, kiitos kommentistasi
Mukavaa jos pidit näistä, tai varsinkin tuosta ensimmäisestä ^^ Osaamista en osaa arvioida, mutta kokeiluja on kyllä harjoitettu. Riimeistä en itse sen kummemmin piittaa, mutta toisinaan ne yrittävät parhaansa mukaan tehdä kiusaa.
Ja enköhän postaile tänne tulevaisuudessa lisääkin.
Vuoden Draamaficcaaja 2007
Kauniin avan taiteili julietik.
Ruoskatarin (okei, Ruoskattaren ) kautta Annatariksi jälleen.
Oi, runosi ovat aivan omiasi, eivät mitään jokatytön tekstiä. Kaikessa ei välttämättä ollut jotakin, mutta eivätpä runosi sitä kaivannutkaan: ne olivat loistavia.
Piper, kiitos kommentistasi, varsin mukavaa että pidit
Taidan heittää tänne joulun kunniaksi hiukan angstia ja ripauksen äklöromantiikkaakin : P
Désordre
Jokainen henkäys vaatimus vallasta
ja ikuisuudesta
Halunnut en niitä kanssasi
myrkyllistä tuntoa
kuolettamaan sanoja petolliseen henkitorveeni
Likaisina laattoina halkeili
minun tahtoni
Sama vuoksi joka lennätti valkeiksi syöpyneet
unelmani erilleen
vyöryi kylmänä minunkin ylitseni
Ja syntymättömät poikalapsesi valuivat tyhjiin
joka ikinen,
yhtäkään en sinulle lahjoittanut
Kaikki ne mustasilmäiset ja kirkuvat
tuomion pienet torvisoittajat
Joiden en antanut syödä rintojani rikki
tai venyttää vatsarumpuni kalvoa
varastaakseen
oman kohtuuttoman tilansa
varjojentäyteisestä maailmankaikkeudesta
// Tämän ulkoasun kanssa olen taistellut ja taistellut, mutta jostain syystä se ei tahdo asettua. Runo on joka tapauksessa hiukan vanhempaa tekoa, joskus ollut rakkausrunoissakin.
Tuo Désordre oli aivan upea. Mukana pientä synkkämielisyyttä *kylmänväreet* Jep, hieno.
Oman. Tämä oli aika jännä Siinä oli oma juonensa mutta ilman selkeää alkua ja loppua. Jännityksellä jään odottamaan josko laitat muitakin pätkiä tuosta pidemmästä projektista
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009
Tämäkin on vanha, rivitys ja rytmi eivät toimi haluamallani tavalla varsinkaan kahdessa viimeisessä säkeistössä. Tämä jäi rikkonaiseksi, vaikka tavoitteena oli aluksi kevyt, hauras, hekumallinen tunnelma.
) kautta Annatariksi jälleen.
Hih, kun oikein muistelen, niin olet tainnut kyllä mainita aikaisemminkin pitäväsi tuosta tuutulaulusta 