Angastausta... (ainakin PG-13) (kokoelma)

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

Avatar
Haltsu
Holy Writer
Viestit: 846
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 4:43 pm
Paikkakunta: Angmar

Angastausta... (ainakin PG-13) (kokoelma)

Viesti Kirjoittaja Haltsu »

Title: Angstia
Author: Haltsu
Rating: PG-13
Genre: Angst
Warnings: Kuolemaa, kuolemaa, kuolemaa...
Disclaimer: Kaikki nää on MUN!
A/N: Muutamia angstauksiani vuosien varsilta, jotkut kovinkin vanhoja.
Feedback: Very welcome

*********************


Kuolema tahtoo todistajan
Suljen silmäni
En näe pimeyttä
Ei ole yö, ei ole päivä
Kuolema hiipii silmäluomieni taakse
Katsoo silmiini kiinni oleviin, sisältäpäin
Hetkellinen tuska
Avaan silmäni
Näen pimeyden
On yö, on päivä
Kuolema on saanut todistajansa...


--------------------------------------------------------------------------------

Pimeässä istun
Yön huntu laskeutuu kevyenä päälleni
Sataa lunta
Hiljalleen leijuvat lumihiutaleet alaspäin
Alas, maahan
Ja maassa makaa ihminen
Makaa kuolleena
Valkoiset lumihiutaleet sulavat punaisiksi
Punainen on maa
Punainen verestä, jota tänä yönä on vuodatettu
Lumi sulaa
Sulaa vereen ja kuolleeseen, muuttuen verisiksi kyyneliksi
Joita itken


--------------------------------------------------------------------------------

Ajatuksenvirtaa

Virrassa kuoleman on hyvä elää
Ei ole pelkoa, eikä ikävää
On vain virta, joka minua kuljettaa
Synkkää virtaa pitkin ajelehdin
Pinnalla veden mustan kellun
Tahdon olla yksin, yksin kokonaan
Kenenkään en tahdo tulla auttamaan
Pois ajelehdin siitä maailmasta
Ennen niin kaunista oli, nyt pois tahdon
Huutoani yksinäistä ei kukaan kuulla voi
Voimattomana, yksin mustassa vedessä
Kuolleita ääniä kuulen, muita kutsuen
Koskaan vastausta saamatta
Elämänsä elivät he, surullisina
Koska kuoleman virtaan joutuivat
Kuten minäkin, nyt niin onnellinen


--------------------------------------------------------------------------------

Kuolleen käsi kuuhun osoittaa
Kohti paikkaa tuntematonta
Jonneka sielunsa matkaavan näkee
Kuolleilla silmillään
Paikkaan, minne toivoo pääsevänsä
Kuolemansa jälkeen, mennä sinne
Ikuisiksi ajoiksi ja olla siellä
Niin kuin on aina ollutkin


--------------------------------------------------------------------------------

Ajatuksenvirtaa

Ei ole ketään, joka minun elää sallisi. Kurjaan tyhjyyteen ajaudun. Pakenen maailmaa ja sen kiroja. Luova hulluus vapauttakoon pelkoni valloilleen, tuhoten päämääräni lopullisesti. Musta kylmyys ahdistaa mieltäni ja väsyn odottamaan ikuista jäätä. Hiljaisuus mielessäni laskeudun alas portaita jäisen kuilun, mustat seinämät hohtavat suruaan. Uneksin tulevasta kadotuksesta. Kuulen itkun jyskyttävänä pääni sisällä, kun en muuta kuulisi. Vihan hedelmä sisälläni kypsyen poljen maata tuhkaksi ja raivoan sydämelleni. Kuutamo katsoo ylös minuun, kuin viimeistä kertaa. Ja jään maahan odottamaan. Jälki ihossani ei kulu pois, vaan pysyy. Tähdet huutavat vihaisena ikuista katkeruutta ja pelkoa. Selälläni maaten lumisateessa huudan kilpaa niiden kanssa ja toivon kuolevani.


--------------------------------------------------------------------------------

Ulkona pakastuu
Loska muuttuu jääksi
Taivaalla hohtaa maailmanloppu
Mustaa ja oranssia, helvetin värit
Kallion huipulla tuulee, miksei alhaalla?
Silmiin kirvelee
Tulisi jo yö


--------------------------------------------------------------------------------

Kun kuoleman hiljaisuus laskee yön ylle ja kuulen vain sydämeni pamppailun, luo kuu kajolla siltaa lattialle ikkunani läpi.
En haluisi muistaa enää eilistä, muistot ovat kuin kiertyvä veitsi haavassa.
Itken yön kauneutta ja haluan yhtyä siihen.
Haluan olla yö.
Hiljaa kierrän ikkunan auki ja astun ulos.
Hengitykseni huuruaa ja tähdet kutsuvat minua luokseen.
Vastaan kutsuun ja lennän tähtiin, läpi ilman, läpi pimeän, kylmän yön, muuttuen yhdeksi sen kanssa.


--------------------------------------------------------------------------------

Hän ei tuoksunut miltään
Hänen ihonsa ei maistunut miltään
Mustat hiukset
Jäiset silmät
Lähti pois, muuttui
Silmieni edessä
Ja lensi pois
Ei jaksa enää, itkettää
Ahdistaa
Ei voi hengittää
Ei uskalla käydä nukkumaan
Ei enää, toivon
Ei vampyyriunia


--------------------------------------------------------------------------------

Keskiviikkoaamuinen matematiikantunti

Ei ole tuulta, ei sadetta
On vain hiljaisuus
Se hiljaisuus on synkkä,
Synkkä kuin kuolema
Pois, hiljainen kuolema!
Minä huudan
Mutta se ei väisty
Vaan pysyy, on vaiti
Minä anon sen poistuvaksi
Turhaan, niin turhaa kaikki on
Se tahtoo minut mukaansa
Siispä menen
Hyvästi hiljainen maailma.
Homo hevimetallicus perverticus trollicus

Vuoden 2004 Loftis-hengetär
Vuosien 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009 Tukipilari