Liks runomitassa (UUTTA 28.5.08)
Valvojat: Miaplacidus, Sansku
Liks runomitassa (UUTTA 28.5.08)
Mie näin ensi alkuun julkaisen vanhoja ja jo kertyneitä runojani. Viime aikoina kun en ole ficcien saralla oikein menestynyt, toisin sanoen writer's block on iskenyt, niin ainakin runoja on vaihtelevalla menestyksellä kuitenkin saatu aikaan. ^^ Alkaa, hep!
28.8.2005
Slave
Hate me, slit me, rape me, kill me
No reason, no will, no frozen angel to thrill
Winter for hopeless, snow so white and cold
The child of darkness, the beauty so bold
Everything I ever wanted is everything I'd never get
All that is left is me and my last breath
I'm nothing but a .. slave in my own death
30.8.2005
In my dreams
In my dreams, I can feel you near my skin
In my dreams, I am happy with my innocent little sin
In my dreams, I can see your smile
In my dreams, I still hear you whisper
In my dreams, everything is alright
Because
In my dreams, you are still alive
24.9.2005
Ikävä
Mitä on hyötyä kaivata,
Mitä on unelmoida,
Mitä haaveilla
Mitä on jäljellä valosta,
Yksinäisyydessä,
Pimeydessä
Mistä saisi lämpöä,
Toivoa,
Onnea
Kaikki mitä tahdon,
Mitä haluan,
Mitä en kai saa
Tyhjä kuori vailla kauneutta,
Rakkautta,
Vapautta
Kahleet sitovat,
Kahleet painavat,
Kahleet kylmät ja kovat
Aaveena yössä,
Haaveena ajassa,
Lyhyessä, loppuvassa
Viimeinen hetki,
Henkäys,
Huokaus haipuva
---
Niin, siinä joitakin. Nämä on sitten tosi vanhoja, kuten päivämäärästä näkyy. Julkaisen näitä nyt siinä 3-5 runoa kerralla.. Any comments? ^^'
28.8.2005
Slave
Hate me, slit me, rape me, kill me
No reason, no will, no frozen angel to thrill
Winter for hopeless, snow so white and cold
The child of darkness, the beauty so bold
Everything I ever wanted is everything I'd never get
All that is left is me and my last breath
I'm nothing but a .. slave in my own death
30.8.2005
In my dreams
In my dreams, I can feel you near my skin
In my dreams, I am happy with my innocent little sin
In my dreams, I can see your smile
In my dreams, I still hear you whisper
In my dreams, everything is alright
Because
In my dreams, you are still alive
24.9.2005
Ikävä
Mitä on hyötyä kaivata,
Mitä on unelmoida,
Mitä haaveilla
Mitä on jäljellä valosta,
Yksinäisyydessä,
Pimeydessä
Mistä saisi lämpöä,
Toivoa,
Onnea
Kaikki mitä tahdon,
Mitä haluan,
Mitä en kai saa
Tyhjä kuori vailla kauneutta,
Rakkautta,
Vapautta
Kahleet sitovat,
Kahleet painavat,
Kahleet kylmät ja kovat
Aaveena yössä,
Haaveena ajassa,
Lyhyessä, loppuvassa
Viimeinen hetki,
Henkäys,
Huokaus haipuva
---
Niin, siinä joitakin. Nämä on sitten tosi vanhoja, kuten päivämäärästä näkyy. Julkaisen näitä nyt siinä 3-5 runoa kerralla.. Any comments? ^^'
Viimeksi muokannut Likimeya, Ma Kesä 02, 2008 4:33 pm. Yhteensä muokattu 8 kertaa.
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Pidin eniten tuosta In my dreams -runosta, ja ehkä juuri siksi, että ensin pidin siitä vähiten x) olin aluksi ajatuksella " no jeejee, in my dreams, in my dreams, in my dreams sitä ja tätä ja tuotakin vielä", mutta sitten, tuo viimeinen rivi, In my dreams, you are still alive, se muutti koko käsitykseni tuosta runosta. Ja nyt tuntuu ihan kuin olisit tarkoittanutkin sen olevan niin
Hohhoh, taidan lopettaa tuon selityksen tuohon, ei sitä kukaan kohta enää tajua...
Hohhoh, taidan lopettaa tuon selityksen tuohon, ei sitä kukaan kohta enää tajua...
In this world where feelings are only a hiderance
Shoot and kill me !
Who is using the scale ?
Who is using the abacus ?
Who is playing the Hamelin flute ?
Who is the boy who cried wolf ?
Rather than caring about these things right now, i love you
Shoot and kill me !
Who is using the scale ?
Who is using the abacus ?
Who is playing the Hamelin flute ?
Who is the boy who cried wolf ?
Rather than caring about these things right now, i love you
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
Kokeillaanpas nyt antaa kommenttia
Yritän nyt siis kommentoida hieman. Pahoittelen jos saan tämän tekstin jonnekin muualle vahingossa.
-------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäinen runo:
Pidin sen "varauksesta", kuinka se tavallaan oli tappavan ihana, kylmän lämmin ja tunteista jotain hämärää kertova. Pettymys. (Siis ei se runo!)
Toinen runo:
Suoraan sanottuna, toisesta runosta en niin paljoa pitänytkään. Toisaalta se ei varmaankaan ole paljoa minun makuuni toiston takia. Enkä myöskään niin paljoa siitä, miten se oli rakentunut. Idea ja ajatus muuten oli hyvä.
Kolmas runo:
Kolmas oli mieleeni. Siinä oli mielenkiintoista suomen kielen käyttöä, mutta siltikin ehkä liikaa toistoa minun makuuni. Mutta siinä oli mukavan haikuileva tunnelma.
Aaveena yössä,
Haaveena ajassa,
Lyhyessä, loppuvassa
Tuo oli lempikohtani, siinä on jotain todella katoavaa ja olevaa....
-------------------------------------------------------------------------------------
Pahoittelen jos loukkasin ja toivottavasti ymmärsit jotain tuosta minun mahtavan huonosta suomen kielestä (haikuileva, ei sellaista sanaa ole olemassakaan...)...
Kiitos runojesi jakamisesta.
-------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäinen runo:
Pidin sen "varauksesta", kuinka se tavallaan oli tappavan ihana, kylmän lämmin ja tunteista jotain hämärää kertova. Pettymys. (Siis ei se runo!)
Toinen runo:
Suoraan sanottuna, toisesta runosta en niin paljoa pitänytkään. Toisaalta se ei varmaankaan ole paljoa minun makuuni toiston takia. Enkä myöskään niin paljoa siitä, miten se oli rakentunut. Idea ja ajatus muuten oli hyvä.
Kolmas runo:
Kolmas oli mieleeni. Siinä oli mielenkiintoista suomen kielen käyttöä, mutta siltikin ehkä liikaa toistoa minun makuuni. Mutta siinä oli mukavan haikuileva tunnelma.
Aaveena yössä,
Haaveena ajassa,
Lyhyessä, loppuvassa
Tuo oli lempikohtani, siinä on jotain todella katoavaa ja olevaa....
-------------------------------------------------------------------------------------
Pahoittelen jos loukkasin ja toivottavasti ymmärsit jotain tuosta minun mahtavan huonosta suomen kielestä (haikuileva, ei sellaista sanaa ole olemassakaan...)...
Kiitos runojesi jakamisesta.
Kiitoksia paljon kommenteistanne Nightfall ja Persialainen marssi! Olen vielä aika raaka sipuli, ainakin tuossa vaiheessa runojen kanssa, ja olen iloinen, että niitä kommentoidaan sellaisina, mitä ne ovat, ei pelkästään ylistävästi. Kannatan rakentavuutta. ^^ Mukava kuulla, Nightfall, että kuitenkin pidit runosta, vaikka se ensin vähän vihastuttikin. :D Ja Persialainen marssi, jos totta puhutaan, minustakin se toinen on hiukan kökkö, mutta julkaisin kun sellaisen kerran olen aikoinani ihan tosissani kirjoittanut. :D Kiitos rakentavasta palautteestasi, arvostan. ^^
---
Ja sitten tässä uusi kolmen satsi. ^^
7.10.2005
Menetys
Yksin pimeässä, äärettömässä tyhjyydessä
Ilman valoa, toivoa, onnea.
Ei pala elämänliekki kauan sieluttomassa ruumiissa
Vain varjossa menneestä loistosta
Menettänyt kaiken tärkeän, unohtanut tarkoituksen elämän
Huokaus hiljainen tuulessa, huuto äänetön, huomaamaton
Vain yksi tuhansien joukossa
Ei huomaa hukkuvaa maailma
Kuka määrää tunteista, onnesta tai onnettomuudesta
Ainoako olen suojassa, tunteiden hurjalta huumalta
Sydän sirpaleina rinnassa, en uskalla totuutta kohdata
Unelmat kauan sitten haudatut, pelätyt, unohdetut
Pimeälle paljastan itseni, valoa eivät kestäisi sanani
Ajatukset ovat salaisuuteni, yksityinen onneni
En suostu muuriani purkamaan
Maailma vastaan minä; kumpi on valmis luovuttamaan?
A/N: tässä on toistoa edelliseen ja se on muutenkin joiltain kohdin huono, mutta menköön.
7.10.2005
Not dead
They say it is the end of my world
They say after all I've said there's no return
They think I have now run out of hope
They think this situation is not what I can cope (with)
They believe my games are all played
They believe my cards are all turned
They are sure there's no feelings left in my heart
They are sure this world is for my soul way too hard
They know I'm not one of them
And they know what I should be then
But they don't know I haven't given up yet
I still can go on, I have a chance, I bet
I know there's still something left
Because I am not dead yet
A/N: Tästäkään en enää pidä kovin.. :D Mutta, menköön, jos joku tykkäisi.. ^^'
7.10.2005
Taistosi
Maailma kylmä ja kova
Ihmiset pahat ja rumat
Missä kauneus unohtumaton
Paratiisi rajaton
Kauhua, pelkoa, hyytävää tunnelmaa
Sisintä kylmää, kohta jäätää kokonaan
Missä ajatukset hyvät ja hurskaat
Väkivalta ja turmellus meidät pian murskaa
Pullo viettelee monet juomaan
Hetken huuma tuhoaa uskon Jumalan luomaan
Yksinkö taistelet pimeyttä vastaan
Pian huomaat, sotasi sodit turhaan
---
Semmoista tällä kertaa... ^^'
---
Ja sitten tässä uusi kolmen satsi. ^^
7.10.2005
Menetys
Yksin pimeässä, äärettömässä tyhjyydessä
Ilman valoa, toivoa, onnea.
Ei pala elämänliekki kauan sieluttomassa ruumiissa
Vain varjossa menneestä loistosta
Menettänyt kaiken tärkeän, unohtanut tarkoituksen elämän
Huokaus hiljainen tuulessa, huuto äänetön, huomaamaton
Vain yksi tuhansien joukossa
Ei huomaa hukkuvaa maailma
Kuka määrää tunteista, onnesta tai onnettomuudesta
Ainoako olen suojassa, tunteiden hurjalta huumalta
Sydän sirpaleina rinnassa, en uskalla totuutta kohdata
Unelmat kauan sitten haudatut, pelätyt, unohdetut
Pimeälle paljastan itseni, valoa eivät kestäisi sanani
Ajatukset ovat salaisuuteni, yksityinen onneni
En suostu muuriani purkamaan
Maailma vastaan minä; kumpi on valmis luovuttamaan?
A/N: tässä on toistoa edelliseen ja se on muutenkin joiltain kohdin huono, mutta menköön.
7.10.2005
Not dead
They say it is the end of my world
They say after all I've said there's no return
They think I have now run out of hope
They think this situation is not what I can cope (with)
They believe my games are all played
They believe my cards are all turned
They are sure there's no feelings left in my heart
They are sure this world is for my soul way too hard
They know I'm not one of them
And they know what I should be then
But they don't know I haven't given up yet
I still can go on, I have a chance, I bet
I know there's still something left
Because I am not dead yet
A/N: Tästäkään en enää pidä kovin.. :D Mutta, menköön, jos joku tykkäisi.. ^^'
7.10.2005
Taistosi
Maailma kylmä ja kova
Ihmiset pahat ja rumat
Missä kauneus unohtumaton
Paratiisi rajaton
Kauhua, pelkoa, hyytävää tunnelmaa
Sisintä kylmää, kohta jäätää kokonaan
Missä ajatukset hyvät ja hurskaat
Väkivalta ja turmellus meidät pian murskaa
Pullo viettelee monet juomaan
Hetken huuma tuhoaa uskon Jumalan luomaan
Yksinkö taistelet pimeyttä vastaan
Pian huomaat, sotasi sodit turhaan
---
Semmoista tällä kertaa... ^^'
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
JA taas aloitan minä arvostelun...
Hitto. Anteeksi. Arvostelen nyt näitäkin, kun kerran aloitin... Elikä siis:
-------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäinen:
Olisin ehkä toivonut jotain vähän enemmän rakentavaa ja materialistista siihen. Mutta kyllä se hyvä oli siitä huolimatta. Olisin vain ehkä voinut haluta siihen jotakin, mistä tarttua kiinni.
Toinen:
Tästä en ehkä niin paljoa tykännyt. On siinä jotain, muttei se kuitenkaan uppoa minuun. Ehkä se toisto taas. Mutta loppu oli hyvä.
Kolmas:
Oih! "Ah ja voih" Se on hieno. Hiljainen, muistuttava, yksinkertaisen jäätävä ja komentelevan muisteleva. Ei mitään muuta. Mielestäni se on sen verran hyvä, ettei siitä löydy mitään, mitä tarvitsisi muuttaa. Kaikista paras.
-------------------------------------------------------------------------------------
Nyt koitan ehtiä enää kouluun. Jos täältä hieman vinkkiä voisin antaa, niin koita saada lukijalle jotain esineellistä ja sitten voisit ehkä harkita kirjoittaa runosi jossain muussakin muodossa kuin minä-muodossa. Tykkään lukea runojasi. Joo ja sitten kovaa kouluun...
ÄÄH, nyt on kiire...
-------------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäinen:
Olisin ehkä toivonut jotain vähän enemmän rakentavaa ja materialistista siihen. Mutta kyllä se hyvä oli siitä huolimatta. Olisin vain ehkä voinut haluta siihen jotakin, mistä tarttua kiinni.
Toinen:
Tästä en ehkä niin paljoa tykännyt. On siinä jotain, muttei se kuitenkaan uppoa minuun. Ehkä se toisto taas. Mutta loppu oli hyvä.
Kolmas:
Oih! "Ah ja voih" Se on hieno. Hiljainen, muistuttava, yksinkertaisen jäätävä ja komentelevan muisteleva. Ei mitään muuta. Mielestäni se on sen verran hyvä, ettei siitä löydy mitään, mitä tarvitsisi muuttaa. Kaikista paras.
-------------------------------------------------------------------------------------
Nyt koitan ehtiä enää kouluun. Jos täältä hieman vinkkiä voisin antaa, niin koita saada lukijalle jotain esineellistä ja sitten voisit ehkä harkita kirjoittaa runosi jossain muussakin muodossa kuin minä-muodossa. Tykkään lukea runojasi. Joo ja sitten kovaa kouluun...
ÄÄH, nyt on kiire...
Persialainen marssi: Kiitos kommenteistasi! ^^ Itsekin pidin osaa luokattoman huonoina, mutta pitää se kai seisoa teostensa takana, oli ne kuinka huonoja tahansa. Muistuttaisin kuitenkin vielä, oman itsetuntoni nojalla, että nämä tosiaan on yli vuoden vanhoja mitä nyt julkaisen. :D Mutta vanhoista se parantamisen vara pitäisikin löytyä, joten rauhassa saa rakentavasti kommentoida. Ja odotankin sitä eräitten kohdalla todella paljon. ^^
Että joskus päästäisi nykypäivään, niin jälleen satsi vanhoja runojani.
4.10.2005
Kuolo, kuokka, hauta
Korjaa viikatemies joka ainoan
Onko väliä elätkö nyt vai huomenna
Mikään ei riitä, vain toiveet toteutumattomat
Joskus olit onnellinen, missä on tuo onni nyt
Oletko unohtanut sen, kadottanut lämmön, kadottanut rakkauden
Miksi itket huomista, pelkäät tulevaa
Ei auta kyyneleet hyvässä, ei auta pahassa
Yksin saat nuolla haavoja, tuskin kukaan sinua lohduttaa
Mitä teet, kun kuolo sinutkin lopulta korjaa?
A/N: Ääh, totella kökkö joiltain kohdin. Ettäs olenkin kehdannut.
4.10.2005
Elämä pilalla,
Onko järkeä taistella
Unelma kerran kuihtui,
Mitä silloin sille tapahtui
Maailma tuhosi kulkijan,
Yksinäisyys nielee toivojan
Mitä on enää jäljellä,
Ei ole onni kaivattu käsillä
Tunteet kuolleena rinnassa,
Ei kukaan elä tässä hetkessä
Hän tunteitaan koskaan enää ei paljasta,
Menneisyys on ainoa, johon uskaltaa turvata
Minne hävisi kaikki tärkeä,
Voiko arpeutunut haava märkiä
Kaikki mistä joskus hän välitti,
Joku tulen palavan hänestä sammutti
Usva sulkee syliinsä surun murtaman,
Pian hauta armahtaa tämän toivottoman
4.10.2006
Valoa tunnelissa
Tunnelin päästä löytyy valo,
Kaunis, kirkas, lohdullinen lämpö
Sanotaan, älä kävele kohti sen hehkua,
Miksi, pimeydessäkö aina pitäisi tarpoa?
Enkö saisi etsiä itselleni rauhaa,
Karistaa tomut maailman, olla vihdoin vapaa
Miksi kantaa enää kauempaa tätä maailman taakkaa,
Miksi turhaan kärsiä, itkeä, kun en nauraakaan saa
Miksen voisi etsiä paratiisia, etsiä onnea,
Täältä en sitä löydä, voin siitä ainoastaan haaveilla
Kauneus on katsojan silmässä,
Mikä kauneus, sitä en ymmärrä
En löydä kaunista, en omista muistoja hyviä,
Vain päivät täynnä pilviä, raskaita ja synkkiä
On meillä kaikilla vain kaksi vaihtoehtoa,
Elää vai kuolla, ne ainoat
Elämän kun valitsen,
Vain lisää tuskaa ansaitsen
Jospa kohtaan kuoleman, seuraan valoa,
Tämän kieroutuneen maailman unohdan
Ehkä löydän paratiisin, ehkä pääsen taivaaseen,
Tai sitten valun helvettiin, ehkä kiirastuleen ikuiseen
Onko silläkään lopulta väliä,
Helvetti lienee sama kuin elämä
--
Olenpa ollut ah, niin synkkä aikoinani. Hmm, noh.. Pitäisiköhän koittaa kirjoittaa joskus jotain uutta vaihteeksi. ^^'
Että joskus päästäisi nykypäivään, niin jälleen satsi vanhoja runojani.
4.10.2005
Kuolo, kuokka, hauta
Korjaa viikatemies joka ainoan
Onko väliä elätkö nyt vai huomenna
Mikään ei riitä, vain toiveet toteutumattomat
Joskus olit onnellinen, missä on tuo onni nyt
Oletko unohtanut sen, kadottanut lämmön, kadottanut rakkauden
Miksi itket huomista, pelkäät tulevaa
Ei auta kyyneleet hyvässä, ei auta pahassa
Yksin saat nuolla haavoja, tuskin kukaan sinua lohduttaa
Mitä teet, kun kuolo sinutkin lopulta korjaa?
A/N: Ääh, totella kökkö joiltain kohdin. Ettäs olenkin kehdannut.
4.10.2005
Elämä pilalla,
Onko järkeä taistella
Unelma kerran kuihtui,
Mitä silloin sille tapahtui
Maailma tuhosi kulkijan,
Yksinäisyys nielee toivojan
Mitä on enää jäljellä,
Ei ole onni kaivattu käsillä
Tunteet kuolleena rinnassa,
Ei kukaan elä tässä hetkessä
Hän tunteitaan koskaan enää ei paljasta,
Menneisyys on ainoa, johon uskaltaa turvata
Minne hävisi kaikki tärkeä,
Voiko arpeutunut haava märkiä
Kaikki mistä joskus hän välitti,
Joku tulen palavan hänestä sammutti
Usva sulkee syliinsä surun murtaman,
Pian hauta armahtaa tämän toivottoman
4.10.2006
Valoa tunnelissa
Tunnelin päästä löytyy valo,
Kaunis, kirkas, lohdullinen lämpö
Sanotaan, älä kävele kohti sen hehkua,
Miksi, pimeydessäkö aina pitäisi tarpoa?
Enkö saisi etsiä itselleni rauhaa,
Karistaa tomut maailman, olla vihdoin vapaa
Miksi kantaa enää kauempaa tätä maailman taakkaa,
Miksi turhaan kärsiä, itkeä, kun en nauraakaan saa
Miksen voisi etsiä paratiisia, etsiä onnea,
Täältä en sitä löydä, voin siitä ainoastaan haaveilla
Kauneus on katsojan silmässä,
Mikä kauneus, sitä en ymmärrä
En löydä kaunista, en omista muistoja hyviä,
Vain päivät täynnä pilviä, raskaita ja synkkiä
On meillä kaikilla vain kaksi vaihtoehtoa,
Elää vai kuolla, ne ainoat
Elämän kun valitsen,
Vain lisää tuskaa ansaitsen
Jospa kohtaan kuoleman, seuraan valoa,
Tämän kieroutuneen maailman unohdan
Ehkä löydän paratiisin, ehkä pääsen taivaaseen,
Tai sitten valun helvettiin, ehkä kiirastuleen ikuiseen
Onko silläkään lopulta väliä,
Helvetti lienee sama kuin elämä
--
Olenpa ollut ah, niin synkkä aikoinani. Hmm, noh.. Pitäisiköhän koittaa kirjoittaa joskus jotain uutta vaihteeksi. ^^'
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
Joo ja taas sekoillaan
Vuosi kyllä on runojen kanssa hirveän pitkä aika, mutta kyllähän sitä aina on mielenkiintoista katsoa, mitä vuosi sitten on tullut ajatelluksi.
------------------------------------------------------------
Ensimmäinen runo:
Ehkä se voi välillä tuntua hieman kököltä, mutta ei se haittaa; mieluummin luen ilmavaa tekstiä kuin kolmen sivun pituista putkitekstiä. Todetaan asiallisesti se, mikä edessä on. Itse olisin ehkä toivonut runoon hieman enemmän toivon pilkettä, mutta jos haluaa todeta asiat kylmän realistisesti, niin ei siinä mitään. Mukava kun lukijallakin on jotain sanavaltaa ja kysymykset laittavat ajatukset liikenteeseen. Minulla ne tosin pysähtyivät ensimmäisen stop-merkin kohdalla....
Toinen runo:
Siellä se tuli! Hän tuli.... Jippiaijee! Mahtavaa.. Sitten tuo
Kolmas runo:
Toivoa tuli, kun toivoa toivottiin. Ihanan väsyneen välinpitämätön. Siitä minä pidän. Lopun toteamus on juuri sellainen, mitä kuvittelee ihmisen, joka on sanonut nuo edelliset kommentit, sanovan kaiken tuon jälkeen.
Ja nillitystä: helvetti vai Helvetti? Onko tässä jokin runollinen tarkoitus, jota en ymmärrä vai nillitänkö aiheesta?
-------------------------------------------------------------------------
Joo.. Sitten jos suoraan saan sanoa ( hehehehe.. Sanon kuitenkin.) ehkä voisit koittaa tehdä runoja muussakin muodossa kuin tällä
Minulla on koira,
jonka nimi on Musti.
Hänellä on vinkulelu,
joka on pyöreä.
-tyylillä, vaikkapa samaan tapaan kuin se Menetys. Tai ne kolme ensimmäistä.
Hienosti menee. Minä vaan sekoilen täällä omiani. Hitto, saksan läksyt.. Ja matikka. Äh.
Minulla muuten on itselläni se, että kirjoitan ehkä joskus liian synkkää tekstiä ja siksi yritän nyt saada jotain positiivista aikaiseksi ( niin kuin saisinkin...). Ja ehkä hieman romantiikkaa ( ei tule onnistumaan...)...
------------------------------------------------------------
Ensimmäinen runo:
Ehkä se voi välillä tuntua hieman kököltä, mutta ei se haittaa; mieluummin luen ilmavaa tekstiä kuin kolmen sivun pituista putkitekstiä. Todetaan asiallisesti se, mikä edessä on. Itse olisin ehkä toivonut runoon hieman enemmän toivon pilkettä, mutta jos haluaa todeta asiat kylmän realistisesti, niin ei siinä mitään. Mukava kun lukijallakin on jotain sanavaltaa ja kysymykset laittavat ajatukset liikenteeseen. Minulla ne tosin pysähtyivät ensimmäisen stop-merkin kohdalla....
Toinen runo:
Siellä se tuli! Hän tuli.... Jippiaijee! Mahtavaa.. Sitten tuo
-kohta oli himputin hieno... Siinä on taas se ajatus, että itsekin voi ajatella. Kinkkinen(eikö olekin idioottimainen sana? Asiasta paistinpannuihin.) kysymys. Se kuvastaa yllättävän paljon. Lopetus on armahtava armahdus( ei sillä, että runo niin huono olisi ollut vaan että... Kyllä sinä tiedät.).Minne hävisi kaikki tärkeä,
Voiko arpeutunut haava märkiä
Kolmas runo:
Toivoa tuli, kun toivoa toivottiin. Ihanan väsyneen välinpitämätön. Siitä minä pidän. Lopun toteamus on juuri sellainen, mitä kuvittelee ihmisen, joka on sanonut nuo edelliset kommentit, sanovan kaiken tuon jälkeen.
Ja nillitystä: helvetti vai Helvetti? Onko tässä jokin runollinen tarkoitus, jota en ymmärrä vai nillitänkö aiheesta?
-------------------------------------------------------------------------
Joo.. Sitten jos suoraan saan sanoa ( hehehehe.. Sanon kuitenkin.) ehkä voisit koittaa tehdä runoja muussakin muodossa kuin tällä
Minulla on koira,
jonka nimi on Musti.
Hänellä on vinkulelu,
joka on pyöreä.
-tyylillä, vaikkapa samaan tapaan kuin se Menetys. Tai ne kolme ensimmäistä.
Hienosti menee. Minä vaan sekoilen täällä omiani. Hitto, saksan läksyt.. Ja matikka. Äh.
Minulla muuten on itselläni se, että kirjoitan ehkä joskus liian synkkää tekstiä ja siksi yritän nyt saada jotain positiivista aikaiseksi ( niin kuin saisinkin...). Ja ehkä hieman romantiikkaa ( ei tule onnistumaan...)...
Kiitoksia Persialainen marssi! Olet kunnon kommentoijatyyppi, tykkään, kun tosiaan laitat sitä rakentavaa palautetta. ^^ Olet oikeassa, turhan moni on tehty samalla kaavalla noista runoista.. Ja se minä-muoto.. Sitä lienee vielä parissa muussakin näistä vanhoista runoista, mutta pidän huolta etten tuputa tuleviin noita näissä toistamiani virheitä. Taisin olla aika yksipuolinen siihen aikaan kun noita kirjoittelin. Vinguin vain elämästä koko ajan.. ^^
Juuh.. Ja se helvetti-Helvetti -kohta.. Helvetti oikeastaan on "uskonnollinen" nimi, siinä mielessä että.. No niin.. Pienellä kirjoittaminen kuvasti sitä, ettei se ole itselleni niin merkityksellinen seikka tuo. ^^
Ah, kun nämä vanhat pian loppuisivat niin saisin uuttakin aikaan. ^^
----
22.12.2005
Kynttilä
Kynttilän lepattava liekki, kirkas heijastus ikkunassa
Ulkona, lasin toisella puolella, odottaa kylmä valkoinen
unimaailma
Kaipuu kutsuu, huutaa mukaan astumaan
En vain tahtoisi, en vielä haluaisi luopua, en vielä jättää
taakse tätä lämpöä
Harvoin saan nauttia, hetkistä pienistä
onnellisista
Se maailma, kylmä puhdas valkoinen, kutsuu minua
se kutsuu lähtemään
Kutsuu palaamaan, palaamaan pimeään
Toivoisin voivani, nauttia siitä liekistä,
valosta kynttilän, onnesta elämän
En tiedä osaanko, en usko
Toivoisin silti oppivani, antakaa minun oppia
Oppia olemaan kokonainen, olemaan onnellinen
Unohtamaan sen kutsun, sen huudon
sen viettelevän kuiskeen, jonka kuulen
Se kutsuu, se kutsuu, se kuiskaa korvaani
täyttää pääni, jokaisen ajatukseni,
hetkeni
Se kutsuu, houkuttelee,
hunajaisella äänellään viettelee
Palaamaan pimeään, jättämään valon taakseen,
hylkäämään
Ne pienet onnenhetket
Se toivoo ja tahtoo,
se tahtoo että murrun,
se tahtoo minut takaisin
Olen piilossa
etsiviltä silmiltä, hapuilevilta kourilta,
jotka etsivät minua
Ja kun ne saavuttavat minut, ne eivät koskaan päästä irti
Vielä minä olen turvassa, vielä olen piilossa
Kuinka kauan, siitä vain ei ole varmuutta
Kynttilänliekki pitää minut tässä hetkessä
Kun se sammuu,
Olen jälleen yksin pimeässä
---
A/N: Oli selvästi talvi, kun kirjoitin. ^^ Hmm.. Muokkasin ruonon pitkää rakennetta samalla, kun laitoin sen tänne. Toivottavasti siitä tuli parempi eikä huonompi. ^^'
Koska tämä oli niin pitkä, en viitsinyt laittaa muita nyt.
(Hei, muuten.. Ei sinun nickiäsi mitenkään voi lyhentää? ^^')
Juuh.. Ja se helvetti-Helvetti -kohta.. Helvetti oikeastaan on "uskonnollinen" nimi, siinä mielessä että.. No niin.. Pienellä kirjoittaminen kuvasti sitä, ettei se ole itselleni niin merkityksellinen seikka tuo. ^^
Ah, kun nämä vanhat pian loppuisivat niin saisin uuttakin aikaan. ^^
----
22.12.2005
Kynttilä
Kynttilän lepattava liekki, kirkas heijastus ikkunassa
Ulkona, lasin toisella puolella, odottaa kylmä valkoinen
unimaailma
Kaipuu kutsuu, huutaa mukaan astumaan
En vain tahtoisi, en vielä haluaisi luopua, en vielä jättää
taakse tätä lämpöä
Harvoin saan nauttia, hetkistä pienistä
onnellisista
Se maailma, kylmä puhdas valkoinen, kutsuu minua
se kutsuu lähtemään
Kutsuu palaamaan, palaamaan pimeään
Toivoisin voivani, nauttia siitä liekistä,
valosta kynttilän, onnesta elämän
En tiedä osaanko, en usko
Toivoisin silti oppivani, antakaa minun oppia
Oppia olemaan kokonainen, olemaan onnellinen
Unohtamaan sen kutsun, sen huudon
sen viettelevän kuiskeen, jonka kuulen
Se kutsuu, se kutsuu, se kuiskaa korvaani
täyttää pääni, jokaisen ajatukseni,
hetkeni
Se kutsuu, houkuttelee,
hunajaisella äänellään viettelee
Palaamaan pimeään, jättämään valon taakseen,
hylkäämään
Ne pienet onnenhetket
Se toivoo ja tahtoo,
se tahtoo että murrun,
se tahtoo minut takaisin
Olen piilossa
etsiviltä silmiltä, hapuilevilta kourilta,
jotka etsivät minua
Ja kun ne saavuttavat minut, ne eivät koskaan päästä irti
Vielä minä olen turvassa, vielä olen piilossa
Kuinka kauan, siitä vain ei ole varmuutta
Kynttilänliekki pitää minut tässä hetkessä
Kun se sammuu,
Olen jälleen yksin pimeässä
---
A/N: Oli selvästi talvi, kun kirjoitin. ^^ Hmm.. Muokkasin ruonon pitkää rakennetta samalla, kun laitoin sen tänne. Toivottavasti siitä tuli parempi eikä huonompi. ^^'
Koska tämä oli niin pitkä, en viitsinyt laittaa muita nyt.
(Hei, muuten.. Ei sinun nickiäsi mitenkään voi lyhentää? ^^')
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
Juuh juuh juups
Haahaa.. Minua yksipuolisempaa ei voi löytää, voit aina lohduttautua siihen...
-----------------------------------------------------------------------
Kaunista tekstiä.. Mutta on kyllä jotain, jota en ymmärrä. En tiedä johtuuko tämä kenties minun pälliydestäni (en yhtään ihmettelisi, vaikka johtuisikin...), mutta en ymmärrä kohtaa:
Ja sitten vielä tuo:
Runo on kaunehtava (taas sana, jota ei ole olemassa....) ja se kuulostaa siltä kuin se olisi henkilökohtaisesti lausuttu jollekin henkilölle. Se on jotenkin suljettu ikään kuin (positiivisesti suljettu).
-------------------------------------------------------------------------------------
Nickin lyhennys? Sano Perseeksi tai Persmarssiksi vaan... Hehhe.. Ne on varmaankin ihan hyviä. Jolleivat jotkut tulkitse niitä liian rumiksi (pahoittelen).
-----------------------------------------------------------------------
Kaunista tekstiä.. Mutta on kyllä jotain, jota en ymmärrä. En tiedä johtuuko tämä kenties minun pälliydestäni (en yhtään ihmettelisi, vaikka johtuisikin...), mutta en ymmärrä kohtaa:
eikun ymmärränkin. Ehkä, no (en tiedä millä tavalla haluat minun sen ymmärtävän-)... Kuitenkin se laittaa ajattelemaan tietynlaiset ihmiset ja lukemaan runon uudelleen. Ensin ajattelin, että tässä on kirjoittajan ajatukset harhaillut tai en ymmärrä sitä, mutta sitten luin sen uudelleen ja tulin niihin ajatuksiin, että valkoisuus on vain pimeyden harhaa ja asiat huijausta. En kyllä yhtään ihmettelisi, vaikka olisinkin tajunnut jotain väärin.Se maailma, kylmä puhdas valkoinen, kutsuu minua
se kutsuu lähtemään
Kutsuu palaamaan, palaamaan pimeään
Ja sitten vielä tuo:
-kohta on vähän ehkä kulunut tuon hunajainen ääni-jutun takia, kun se on niin kovasti käytetty ja yleinen. Siihen voisi ehkä keksiä jonkun vähän omaperäisemmän kuvauksen.hunajaisella äänellään viettelee
Runo on kaunehtava (taas sana, jota ei ole olemassa....) ja se kuulostaa siltä kuin se olisi henkilökohtaisesti lausuttu jollekin henkilölle. Se on jotenkin suljettu ikään kuin (positiivisesti suljettu).
-------------------------------------------------------------------------------------
Nickin lyhennys? Sano Perseeksi tai Persmarssiksi vaan... Hehhe.. Ne on varmaankin ihan hyviä. Jolleivat jotkut tulkitse niitä liian rumiksi (pahoittelen).
Kiitos, Persmarssi, kommentistasi! Juu kyllä sinä ihan oikein ymmärsit sen kohdan siinä mielessä, että ei se valkeus välttämättä hyvyyttä tarkoita. Kylmä puhdas valkoinen, jotenkin se minusta kuvastaa sitä ulkomaailman karuutta. Toki sellainen maisema talvella on kaunis, mutta siellä maisemassa selviytyminen on taistelua. Ilman valoa, lämpöä eikä mitään, sinne kuolee.
Onhan se vähän kulunut ilmaisu tuo hunajainen ääni, mutta kai niitä kliseitä pitää joskus olla. :D Ihan aiheellinen huomautus kyllä. ^^
Ja ehkä tämä tosiaan tuntuu suljetulta, siinä mielessä, että kirjoitin tämän eräästä ihmisestä, joka pyöri mielessäni. Hänen persoonastaan. ^^
Kiitos ihanasta kommentista! :)
---
21.2.2006
Aamusta
Onni on kaurapuurossa
Aamutuimaan pimeän vasta haipuessa
Hiljaisuuden vallitessa
Aikainen lintu aamiaisella
A/N: Äidinkielen tunnilla kirjoitettu hajatelma-ajatelma. ^^
21.2.2006
Jedi
Kutsu kirkas kiirii taivaalta
Yli meren
Matkaa halki maan
Läpi kaupungin pölyjen
Vain yksi kuitenkin
Kuuli kutsun kunnian
voiman,
vahvan urheuden
Hän kuuli sanat ylhäiset
"Voima olkoon kanssasi, veli"
Silloin tuli hänestä jedi
A/N: Ahahhaa. Tämä on erään porukan Star Wars sisäpiirijutusta. Naureskelin sille jutulle itsekseni ja oli kuin pakko kirjoittaa sille omistettu runo. :D
3.6.2006
Rakkaudenhauta
Eksyneenä
loistevaloputkien säälimättömässä
valossa
Yksin
auringonkultaisessa
hehkussa
Varjona
itseään suuremmasta
onnesta
Kuorena
elämän kylläisessä
huumassa
Alastomana
pumpulinkaltaisessa
sumussa
Haamuna
tähtikirkkaassa kylmässä
yössä
Ruumiina
uinuu hymy huulillaan
rakkaudenhaudassaan
A/N: Tässä sitten jotain vähän vakavampaa
---
Semmoista tällä kertaa. ^^
Onhan se vähän kulunut ilmaisu tuo hunajainen ääni, mutta kai niitä kliseitä pitää joskus olla. :D Ihan aiheellinen huomautus kyllä. ^^
Ja ehkä tämä tosiaan tuntuu suljetulta, siinä mielessä, että kirjoitin tämän eräästä ihmisestä, joka pyöri mielessäni. Hänen persoonastaan. ^^
Kiitos ihanasta kommentista! :)
---
21.2.2006
Aamusta
Onni on kaurapuurossa
Aamutuimaan pimeän vasta haipuessa
Hiljaisuuden vallitessa
Aikainen lintu aamiaisella
A/N: Äidinkielen tunnilla kirjoitettu hajatelma-ajatelma. ^^
21.2.2006
Jedi
Kutsu kirkas kiirii taivaalta
Yli meren
Matkaa halki maan
Läpi kaupungin pölyjen
Vain yksi kuitenkin
Kuuli kutsun kunnian
voiman,
vahvan urheuden
Hän kuuli sanat ylhäiset
"Voima olkoon kanssasi, veli"
Silloin tuli hänestä jedi
A/N: Ahahhaa. Tämä on erään porukan Star Wars sisäpiirijutusta. Naureskelin sille jutulle itsekseni ja oli kuin pakko kirjoittaa sille omistettu runo. :D
3.6.2006
Rakkaudenhauta
Eksyneenä
loistevaloputkien säälimättömässä
valossa
Yksin
auringonkultaisessa
hehkussa
Varjona
itseään suuremmasta
onnesta
Kuorena
elämän kylläisessä
huumassa
Alastomana
pumpulinkaltaisessa
sumussa
Haamuna
tähtikirkkaassa kylmässä
yössä
Ruumiina
uinuu hymy huulillaan
rakkaudenhaudassaan
A/N: Tässä sitten jotain vähän vakavampaa
---
Semmoista tällä kertaa. ^^
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
Ja lisää kommentointia...
Juu... Sitten taas lisää kommentointia..
-------------------------
Ensimmäinen runo:
Siitä minä pidän. Siinä on sellaista yksinkertaisuutta ja ihmisellisyyttä. Suomalainen runo. Lyhyt ja ytimekäs- ei yksinkertaisesti ole enää mitään lisättävää.
Toinen runo:
Kommentoin, vaikken tiedä mitään näistä jedi-jutuista, mutta ihan sama...
Yritän nyt sanoa jotain järkevää... Kertoo jopa minullekin tarinasta aikas paljon, vaikken ikinä olekaan nähnyt niitä elokuvia. Se on hienoa se. Mutta tämä ei ehkä kuulu henkilökohtaisiin suosikkiaiheisiini, enkä ymmärrä loppujen lopuksi, jos siellä on joku tällainen "ihmetakatarkoitus"... Ihan kiva kuitenkin, vaikken ymmärräkään... Ensimmäinen säe on mielestäni hienoin, viimeisestä en sitten pidäkään niin paljoa, koska se tuntuu päähäni istuvan kovin huonosti..
Ja kolmas runo:
Pidän sen tavasta kulkea eteenpäin. Lopetus sulkee ympyrän hienosti ja kertoo enemmän ehkä runosta kuin runon muut osat. Aloitus on sopiva, se ei hyökkää kesken päiväunieni päälle, vaan aukaisee silmäni sopivan rauhallisesti ja aloittaa pallon vierittämisen seuraavalle säkeelle niin kauan kunnes loppu koittaa. Sen vierivyys on se asia, joka runossasi kiehtoo.
-------------------------------------
Tällaista tällä kertaa.
-------------------------
Ensimmäinen runo:
Siitä minä pidän. Siinä on sellaista yksinkertaisuutta ja ihmisellisyyttä. Suomalainen runo. Lyhyt ja ytimekäs- ei yksinkertaisesti ole enää mitään lisättävää.
Toinen runo:
Kommentoin, vaikken tiedä mitään näistä jedi-jutuista, mutta ihan sama...
Yritän nyt sanoa jotain järkevää... Kertoo jopa minullekin tarinasta aikas paljon, vaikken ikinä olekaan nähnyt niitä elokuvia. Se on hienoa se. Mutta tämä ei ehkä kuulu henkilökohtaisiin suosikkiaiheisiini, enkä ymmärrä loppujen lopuksi, jos siellä on joku tällainen "ihmetakatarkoitus"... Ihan kiva kuitenkin, vaikken ymmärräkään... Ensimmäinen säe on mielestäni hienoin, viimeisestä en sitten pidäkään niin paljoa, koska se tuntuu päähäni istuvan kovin huonosti..
Ja kolmas runo:
Pidän sen tavasta kulkea eteenpäin. Lopetus sulkee ympyrän hienosti ja kertoo enemmän ehkä runosta kuin runon muut osat. Aloitus on sopiva, se ei hyökkää kesken päiväunieni päälle, vaan aukaisee silmäni sopivan rauhallisesti ja aloittaa pallon vierittämisen seuraavalle säkeelle niin kauan kunnes loppu koittaa. Sen vierivyys on se asia, joka runossasi kiehtoo.
-------------------------------------
Tällaista tällä kertaa.
Persmarssi, kiitos taas ihanasta palautteestasi! Minäkin pidin ehkä eniten juuri siitä viimeisestä runosta, ja myöskin se ensimmäinen on ollut sellainen "mukava" tapaus. Se Jedi-runo oli tosiaan vain kieli poskessa tehty, eikä sillä koskaan ole ollut mitään kunnianhimoisia tarkoituksia. Hupia yhtä kaikki. ^^ Tahdon silti yhä kiittää ajatuksella kirjoitetuista kommenteistasi, ne ovat ihania, :)
---
8.6.2006
Minä
Olen aina luonasi
Nyt
Ikuisesti
Olen myrskytuulesi
Olen tyvenesi
Olen aamusi
Olen iltasi
Yösi
Päiväsi
Olen kaikki mitä tarvitset
Olen kaikki mitä ansaitset
Kaikki mitä saat
Minä
Se olen minä
Minä olen sinä
20.6.2006
Yksinäinen nainen
Yksinäinen nainen
olen
Sieluni eristänyt
Anna minulle voimasi
anna
Anna minä nousen pimeydestäni
sudenkuopastani
En tahdo itseäni unohtaa
auta
En jaksa enää pimeässä odottaa
Ojenna kätesi yhdelle
tee se
Raukalle, kadotetulle
ainoalle
Syötä suloiset valheesi
odotan
Rakenna ympärilleni kulissit
Heitä minut vankilaani
jätä
Ime valo elämästäni,
mene pois
Olen vain yksi onneton palanen
yksin
Suuressa kauniissa maailmassa
Vie minut pois ja vapauta kahleeni
ole kiltti
Yhden kerran pyydän, tapa minut,
rakkaani
20.6.2006
Liitossa
Rakastan
Haluan
En voi elää ilman
Tärkein
Rakkain
Ainoain on hän
Yksin
Kaksin
Yhdessä kuljemme ikuisen elämän
Liitossa
Sovimme
Toisiamme rakastamme
Aina
Ikuisesti
Aamen
A/N: Kullalleni omistettu. ^^
---
Sellaisia tämmösiä tällä kertaa. :)
---
8.6.2006
Minä
Olen aina luonasi
Nyt
Ikuisesti
Olen myrskytuulesi
Olen tyvenesi
Olen aamusi
Olen iltasi
Yösi
Päiväsi
Olen kaikki mitä tarvitset
Olen kaikki mitä ansaitset
Kaikki mitä saat
Minä
Se olen minä
Minä olen sinä
20.6.2006
Yksinäinen nainen
Yksinäinen nainen
olen
Sieluni eristänyt
Anna minulle voimasi
anna
Anna minä nousen pimeydestäni
sudenkuopastani
En tahdo itseäni unohtaa
auta
En jaksa enää pimeässä odottaa
Ojenna kätesi yhdelle
tee se
Raukalle, kadotetulle
ainoalle
Syötä suloiset valheesi
odotan
Rakenna ympärilleni kulissit
Heitä minut vankilaani
jätä
Ime valo elämästäni,
mene pois
Olen vain yksi onneton palanen
yksin
Suuressa kauniissa maailmassa
Vie minut pois ja vapauta kahleeni
ole kiltti
Yhden kerran pyydän, tapa minut,
rakkaani
20.6.2006
Liitossa
Rakastan
Haluan
En voi elää ilman
Tärkein
Rakkain
Ainoain on hän
Yksin
Kaksin
Yhdessä kuljemme ikuisen elämän
Liitossa
Sovimme
Toisiamme rakastamme
Aina
Ikuisesti
Aamen
A/N: Kullalleni omistettu. ^^
---
Sellaisia tämmösiä tällä kertaa. :)
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
Juuuuuuuu
Pahoittelen, että vastaan vasta nyt, mutta tämä outo tapahtuma nimeltä joulu vie aikaani yllättävän paljon. Nyt voi tulla todella härökommentteja, varoituksen sana.
Ensimmäinen runo:
Pidin sen selvyydestä ja yksinkertaisuudesta. Myöskin se, ettei siinä nöyristelty, oli hienoa. Olen kyllä mielestäni lukenut sinulta parempaakin, muttei tämä missään tapauksessa huono ole.
Toinen runo:
Ooooe... .... ... Voih. Se on hieno. En ole lukenut kovin paljoa runoja, mutta nyt ensimmäistä kertaa tapaan tuon välikuiskaus-efektin, joka on hieno ja todella vahva tapa ilmaista asioita.
Kolmas runo:
Se tuli jälleen, se, mitä kutsun välikuiskaukseksi (onkohan sillä jokin toinen nimi??? Ehkäpä...). Runoista eniten pidän keskimmäisestä, mutta tässäkin on oma tasainen viehätyksensä. Lyhyt, selvä ja tasainen runo, jonka lukee mielellään.
Hiiiienoa---- Jatketaan samaan malliin. Jos innostaa. Niin tietenkin. Rauhaisaa joulua, jos sellaista haluat.
Ensimmäinen runo:
Pidin sen selvyydestä ja yksinkertaisuudesta. Myöskin se, ettei siinä nöyristelty, oli hienoa. Olen kyllä mielestäni lukenut sinulta parempaakin, muttei tämä missään tapauksessa huono ole.
Toinen runo:
Ooooe... .... ... Voih. Se on hieno. En ole lukenut kovin paljoa runoja, mutta nyt ensimmäistä kertaa tapaan tuon välikuiskaus-efektin, joka on hieno ja todella vahva tapa ilmaista asioita.
Tuo nyt hieman on ristiinmenevää, mutta ei sen väliä. Runo on hieno, enkä välitä. Loppu muuten ehkä hieman jopa yllätti minut, odotin jotain muuta.En jaksa enää pimeässä odottaa
Ime valo elämästäni,
Kolmas runo:
Se tuli jälleen, se, mitä kutsun välikuiskaukseksi (onkohan sillä jokin toinen nimi??? Ehkäpä...). Runoista eniten pidän keskimmäisestä, mutta tässäkin on oma tasainen viehätyksensä. Lyhyt, selvä ja tasainen runo, jonka lukee mielellään.
No, tuosta nyt en ihan varma ole, ymmärränkö oikein, mutta ehkäpä ymmärrän (tai sitten en...)Yksin
Kaksin
Yhdessä kuljemme ikuisen elämän
Hiiiienoa---- Jatketaan samaan malliin. Jos innostaa. Niin tietenkin. Rauhaisaa joulua, jos sellaista haluat.
Rauhaisa joulu, voi toivottavasti. ^^ Kiitos, Persialainen marssi kommentistasi! On niin hienoa, kun kommentoit niin kriittisesti ja rakentavasti. En itse ollut edes ajatellut tuota pimeä-valo ristiriitaa Yksinäisessä naisessa. Taisin olla huolimaton sitä kirjoitellessani. ^^' Jos tähän äkkiä keksin selityksen, niin ehkä se "rakas" on sitten valheita ja kulisseja rakentaessaan tuonut sitä valoa jonkin verran ja sitten tämä käskee hänen viedä sen pois. Ehkäpä.. ^^'
Tuo Yksin-Kaksin kohta, siinä tarkoitin siis, että ensin ihminen on yksin ja sitten löytää sen oikean ja onkin kaksin. Ja perinteisesti ajatellaan "kunnes kuolema teidät erottaa", mutta minusta kuolemakaan ei rakkautta voi hävittää. Joten yhdessä ikuisen elämän. Ajatellaan vaikka tapaamisesta yhdessä olleita mummoa ja ukkia, jotka sitten lastenlapsien mielessä yhä elävät toisiaan rakastavana avioparina. ^^ Olin romanttisella tuulella sitä tehdessäni. ^^ Kiitos yhä, hienosta kommentistasi!
---
Nämä runot ovat hiukan lähempää sentään tätä nykyaikaa. ^^
4.7.2006
Vihan kirous
Viileys ihollaan
Kylmyys sielussaan
Autius silmissään
Tylsyys mielessään
Ontto puinen nukke
Nuori resuinen tyttö
Sinisilmäinen heikko hetki
Iänikuisen tuskan teki
Kulkee tyhjyys mielessään, onttous sielussaan
Eteenpäin tämä kuori, mustaa sisällään
Valossa syntyi, vaan pimeyteen hukkui
Pehmustettu huone, kalteroitu sen maisema
Katsoo elämää lasiseinän takaa
Tyhjin silmin, näkemättömin
Kurkottaa kättään, ei mitään saavuta
Huuto hukkuu sekaan lohduttoman itkun
Viimeinen päivä elon kurjaa ironiaa
Viimeinen hetki yksinäistä taivalta
Viimeinen katse vitivalkeaan pehmeään kattoon
Viimeinen henkäys, viimeinen vihan pilkahdus
Katkeruus
Myrkky
Kateus
Musta mieli
Ei päässyt marttyyri
valoon, kirkkauteen
Viha ikuinen
Helvettiin hänet tuomitsi
29.7.2006
Kyyneleitä
Viima käy ihollani
Läheisyyden lämpö kylmennyt
kuin uuni,
jossa vain tuhka lepää
Kosketuksen muisto
Tuntuu,
enää kipuna iholla,
arpina vain
Huokaus hiuksissa
Vain tuulenhenkäys
syksyn ruskeissa lehdissä,
kuolleissa
Kyyneleet
Poskille kuivuneet,
matkalle eksyneet,
unohtuneet
6.9.2006
Autio katu
Autio katu luo
eksyneeseen surua
onnettomuutta
Arka ihminen
rukoilee turvaa uhkaavassa
synkkyydessä
Kuka auttaa langennutta,
enkelinkaltaista ihmisolentoa
sysipimeässä?
Tuo Yksin-Kaksin kohta, siinä tarkoitin siis, että ensin ihminen on yksin ja sitten löytää sen oikean ja onkin kaksin. Ja perinteisesti ajatellaan "kunnes kuolema teidät erottaa", mutta minusta kuolemakaan ei rakkautta voi hävittää. Joten yhdessä ikuisen elämän. Ajatellaan vaikka tapaamisesta yhdessä olleita mummoa ja ukkia, jotka sitten lastenlapsien mielessä yhä elävät toisiaan rakastavana avioparina. ^^ Olin romanttisella tuulella sitä tehdessäni. ^^ Kiitos yhä, hienosta kommentistasi!
---
Nämä runot ovat hiukan lähempää sentään tätä nykyaikaa. ^^
4.7.2006
Vihan kirous
Viileys ihollaan
Kylmyys sielussaan
Autius silmissään
Tylsyys mielessään
Ontto puinen nukke
Nuori resuinen tyttö
Sinisilmäinen heikko hetki
Iänikuisen tuskan teki
Kulkee tyhjyys mielessään, onttous sielussaan
Eteenpäin tämä kuori, mustaa sisällään
Valossa syntyi, vaan pimeyteen hukkui
Pehmustettu huone, kalteroitu sen maisema
Katsoo elämää lasiseinän takaa
Tyhjin silmin, näkemättömin
Kurkottaa kättään, ei mitään saavuta
Huuto hukkuu sekaan lohduttoman itkun
Viimeinen päivä elon kurjaa ironiaa
Viimeinen hetki yksinäistä taivalta
Viimeinen katse vitivalkeaan pehmeään kattoon
Viimeinen henkäys, viimeinen vihan pilkahdus
Katkeruus
Myrkky
Kateus
Musta mieli
Ei päässyt marttyyri
valoon, kirkkauteen
Viha ikuinen
Helvettiin hänet tuomitsi
29.7.2006
Kyyneleitä
Viima käy ihollani
Läheisyyden lämpö kylmennyt
kuin uuni,
jossa vain tuhka lepää
Kosketuksen muisto
Tuntuu,
enää kipuna iholla,
arpina vain
Huokaus hiuksissa
Vain tuulenhenkäys
syksyn ruskeissa lehdissä,
kuolleissa
Kyyneleet
Poskille kuivuneet,
matkalle eksyneet,
unohtuneet
6.9.2006
Autio katu
Autio katu luo
eksyneeseen surua
onnettomuutta
Arka ihminen
rukoilee turvaa uhkaavassa
synkkyydessä
Kuka auttaa langennutta,
enkelinkaltaista ihmisolentoa
sysipimeässä?
Ava by arctic_silence|Valvoja -07,-08 ja -09!| Boromir 2010!|Hakee inspiraatiota
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
Tämä demoninen nauru, jota kuulen kirjoittaessani, on peräisin vain omista, heikkenevistä aivoistani.-H.P. Lovecraft
-
- Örkki
- Viestit: 22
- Liittynyt: La Syys 02, 2006 7:31 pm
Ja lisssssäää kommentointia
Juu... Sitten hieman synkempiin tunnelmiin kaikista niistä lukuisista ikuisen rakkauden suudelmista.
Ensimmäinen runo:
Nimi jo itsessään on hieno yhdistelmä, jota en olisi itse todennäköisesti osannut koota.
Seuraava säe ei ihan ole makuuni sen toiston takia (kaikki sanat päättyvät kaksi vokaalia ja n). Seuraava säe onkin sitten aikas paljon enemmänkin makuuni. Tämä säe on ehkäpä se helmi runossa. Seuraavat säkeet ovat ehkä hitusen raskaita, mutta täynnä asiaa. Viimeinen-sanalla alkava säe toistaa taas liikaa minun makuuni. "Viimeinen vihan pilkahdus" on hieno sanonta. Nopeat puukoniskut ehkä jopa selvittävät runon lukemista. Loppu on hyvä ja se kiertää kaiken synkkyyden päälaelleen haukkuen mukavasti sen haudalla. (((pahoittelen noita outoa kritiikkejä, mutten osaa sanoa asioita mitenkään helpommalla tavalla...)))
Tämä runo oli ehkä enemmänkin säkeistä tehty kollaasi, jossa säkeet yhdistyvät tunnelmansa takia, mutta ehkä pienellä uudelleen yhdistelyllä tästä runosta tulisi pirun tehokas tappajaruno.
Toinen runo:
Hauras, nätti runo. Kaunis uuni-vertaus heti alkuun. Runosi on oma runosi, joka on runo. Kuten varmaan huomasit, minulla ei ole paljoa sanottavaa, joten voit ajatella onnistuneesi aikas hyvin.
Kolmas runo:
Moderni tummahko runo. Tuota synkkyydessä-sanan erillä oloa en kyllä ymmärrä, mutta aivan yksi lysti. Se, että lukijalta kysytään, on hieno juttu, mutta valitettavasti en voi vastata viimeiseen kysymykseen....
Tälläistä tällä kertaa.
Ensimmäinen runo:
Nimi jo itsessään on hieno yhdistelmä, jota en olisi itse todennäköisesti osannut koota.
Seuraava säe ei ihan ole makuuni sen toiston takia (kaikki sanat päättyvät kaksi vokaalia ja n). Seuraava säe onkin sitten aikas paljon enemmänkin makuuni. Tämä säe on ehkäpä se helmi runossa. Seuraavat säkeet ovat ehkä hitusen raskaita, mutta täynnä asiaa. Viimeinen-sanalla alkava säe toistaa taas liikaa minun makuuni. "Viimeinen vihan pilkahdus" on hieno sanonta. Nopeat puukoniskut ehkä jopa selvittävät runon lukemista. Loppu on hyvä ja se kiertää kaiken synkkyyden päälaelleen haukkuen mukavasti sen haudalla. (((pahoittelen noita outoa kritiikkejä, mutten osaa sanoa asioita mitenkään helpommalla tavalla...)))
Tämä runo oli ehkä enemmänkin säkeistä tehty kollaasi, jossa säkeet yhdistyvät tunnelmansa takia, mutta ehkä pienellä uudelleen yhdistelyllä tästä runosta tulisi pirun tehokas tappajaruno.
Toinen runo:
Hauras, nätti runo. Kaunis uuni-vertaus heti alkuun. Runosi on oma runosi, joka on runo. Kuten varmaan huomasit, minulla ei ole paljoa sanottavaa, joten voit ajatella onnistuneesi aikas hyvin.
Kolmas runo:
Moderni tummahko runo. Tuota synkkyydessä-sanan erillä oloa en kyllä ymmärrä, mutta aivan yksi lysti. Se, että lukijalta kysytään, on hieno juttu, mutta valitettavasti en voi vastata viimeiseen kysymykseen....
Tälläistä tällä kertaa.