Sivu 3/3

Lähetetty: Pe Tammi 12, 2007 6:58 pm
Kirjoittaja Katoblepas
Hah haa! Eipäs hirtetäkään, sillä me pidetään sun runoista! :D Pidin eniten toiseksi viimeisestä säkeistöstä. Siinä tiskaamisjutussa ei ollut minusta mitään vikaa, se oli päin vastoin ihanan kotoinen, mutta se mansikkajäätelö ei ihan iskenut muhun. Runo muuttui sillä ehkä hieman liian vaaleanpunaiseksi mulle. Miten olisi lakritsijäätelö? Tai polkkajäätelö? (polkkamaku= minttu- ja piparmintturaitoja vaniljajätskissä) Okei, nyt mä kyllä vain kiusaan. Mutta kun joskus on pakko kiusata jota kuta, ja sä osuit nyt uhriksi...

Waah. Mä lopetan tän pölötyksen vielä, kun pystyn... Pian taas lisää, jookosta?

Lähetetty: Pe Tammi 12, 2007 7:51 pm
Kirjoittaja Piper
"Päätyväinen

Kyllähän minä sen tiesin,
ettette te oikeasti
minusta pitäneet.
Halusitte vain
olla kohtelias.
Ajattelin,
että ehkäpä saisin
päänne kääntymään,
herrani,
ja minusta pitämään.

Epäonnistuin.
Epäonnistuin totaalisesti.
Päädyin kirjoittelemaan
tarkoituksettomia runoja
sieluttomille lukijoille."


Hah, tämä runo kuvaa minua aika hyvin (mustaa huumoria, piru vieköön!) Tapahtuu jotakin vakavaa ja surullista, jota ensiksi märehdin. Sitten kuitenkin kyllästyn, ja lyön leikiksi haukkumalla teitä sieluttomiksi lukijoiksi.:D

Tämän runon tarkoitus ei ollut olla hyvä. Sen tarkoitus oli..jaa. Kuten sanoin, tämä runo oli tarkoitukseton. Ajattelin ensiksi, etten laittaisi sitä tänne, mutta kun kerta teistä siinä kerrotaan, on minun velvollisuuteni laittaa se tänne.

Lähetetty: Pe Tammi 12, 2007 8:17 pm
Kirjoittaja Mara_Jade
Mielenkiintoinen. Minä pidin tästä uusimmasta, ja juuri sen takia, että se oli niin tarkoitukseton. Ei kaikella aina tarvitse olla sen suurempaa merkitystä, ja kun tässä kuitenkin idea on, niin pidän tätä hienona. Ja juuri tuokin, että tavallaan haukut lukijoitasi, herätti heti mielenkiintoni, aivan, hyvä asenne, ei aina tarvitse mielistellä, ja asiat on joskus hyvä sanoa noinkin suoraan. Niin no, en minä osaa tästä mitään rakentavaa sanoa, muut saavat hoitaa sen puolen, mutta ilmaisimpas vaan, että idea hyvä, teksti hyvä, koko paketti hyvä. Hyvä hyvä.

Lähetetty: Pe Tammi 12, 2007 9:29 pm
Kirjoittaja Katoblepas
Kai mulla on jotenkin taipumusta aina pitää eniten viimeisimmistä säkeistöistä. Mä nimittäin pidän yllättäen eniten tosta viimeisestä säkeistöstä. Siinä on vahvaa, torjuvaa lopullisuutta. Siitä tulee hieman mieleen eurytmian punaista väriä merkitsevä ele, jossa seistään suorassa ja ojennetaan käsiä eteenpäin, kämmenet torjuvina ja ylpeinä eteen päin suunnattuina, muttei kuitenkaan liian luontaan työntävinä. Mustanpuoleinen, herkkä, mutta vahva runo.

Ihanaa, että joku kirjoittaa "tarpeettoman runon", muttei halveksi sitä.

Pyydän muuten anteeksi, en ole päässyt meseen... Tällä koneella ei ole meseä, enkä kehtaa ladata, kun tämä on tätini työkone. Pääsen meseen vain mummulassa, ethän loukkaannu, tai laita mua estoon siksi? Tulen meseen kyllä aina, kun vain voin...

Lähetetty: La Tammi 13, 2007 7:44 pm
Kirjoittaja Piper
"Ylpeys

Jos lähdet uhmakkaasti
kävellen ylpeästi
katsomatta taaksesi,
et voi tietää
jääkö yksikään
katsomaan perääsi,
kaipaamaan.
Vaiko itkemään,
nauramaan,
huokaisemaan helpotuksesta.

Vaikkakin ihmiset,
jotka lähtevät uhmakkaasti,
kävelevät ylpeästi,
eivät katso taakseen,
ansaitsevat reaktioista pahimman.
Täydellisen välinpitämättömyyden."

Lähetetty: Pe Helmi 02, 2007 11:18 pm
Kirjoittaja Piper
Sitkeästi yhäkin. ;>

"Feeniks

Aina sanoit,
että jos olisit niin tyhmä,
että minua satuttaisit,
lentäisi luokseni Feeniks,
joka parantaisi haavani
hopeisilla kyynelillään.

Ja se Feeniks hehkuisi kaunista tulta,
sen pyrstösulat olisivat kultaa
ja silmissä katse kuparinen.

Melkein toivoin sinun satuttavan,
jotta saisin nähdä
linnun tuon tarunhohtoisen.

Mutta sinä jätit kertomatta
kauanko sen tuloon kestäisi.
Ja kauanko aikaa veisi,
että ne haavat paranisi.

Ja nyt mietin,
voiko muka olla totta,
että niin urhea ja uskomaton sielu
on edes mahdollista.

Ainakaan minä
en ole nähnyt sitä.

Kunpa et olisi satuttanut."

^

"Hiipuvat Foreverit

Pitkästä aikaa
otin kynän sekä paperin
ja kirjoitin nimemme
sydämen sisään.
Ja vaikka silloin minä
muistelinkin nykerönenääsi
ei kuva näyttänyt samalta
kuin vaikka ennen.
Arvasin kyllä,
että niin käy
varmasti joku päivä.
Tiesin sen jo kauan aikaa sitten.
Tiesin, etteivät foreverit
koskaan pitäneet sanaansa."

^

"Tietämätön

Kun olin vielä pieni,
en tiennyt kyynelkanavista.
Ihmettelin vain syytä,
miksi Jumala oli luonut
ihmiset tuntemaan
kipua ja surua.

Kun olin vähän isompi,
ihmettelin,
että miksi mahassani myllersi
kun näin naapurin Jussin.

Mutta voi,
tiedänkö minä vieläkään
mitään kyynelkanavista?
Taikka voi,
tiedänkö minä vieläkään,
miksi mahassani myllertää,
kun näen naapurin Jussin?

En."

^

"Sanansaattaja

Jos kuulet tämän,
Jumala,
lähetä meille toivoa.
Jos kuulit tuon,
Suojelusenkelimme,
lähetä meille viesti
Jumalalta,
että teille on lähetetty
toivoa,
toivoa kuplamuoviin käärittynä.
Eikä siinä vielä kaikki:
kaupan päälle rauhaa.
Niin ja bonuksena iloa.

En näe enkeliä."

Lähetetty: La Helmi 03, 2007 6:03 pm
Kirjoittaja Katoblepas
Taattua Piperiä! Ehdin jo hetken pelätä, ettei uutta tekstiä enää ilmestyisi, joten kiitos siitä, että ilmestyi. Feeniks oli mielestäni näistä runoista kaunein, mutta Tietämätön kahmaisi silti ylivoimaiset sympatiat meikäläiseltä... Se oli ihanainen. Ja Sanansaattajan toivoa kuplamuoviin käärittynä-osuus meinasi naiiviudessaan saada mut itkemään.. Se kuulosti niin lapsekkaalta, ja silti niin ihanan oikealta. Mutta joo, eli Tietämätön on tämänkertainen nro. 1...

Lähetetty: Ti Helmi 13, 2007 7:20 pm
Kirjoittaja Piper
Sain inspiraation.
(Melkein kehumatta voin sanoa, että Mansikkainen tuoksu on yksi parhaista runoistani)

"Epäreilua

On epäreilua,
että minä murehdin
tulevasta päivästä koulussa
ollessani suihkussa
makean veden kastelemana,
kun joku jossain haaveilee,
antaisi mitä vain saadakseen
puoli litraa vettä makeaa."

***

"Mansikkainen tuoksu

Mansikkainen tuoksu täyttää sieraimeni,
ja minun tekisi jopa mieli
nauraa, alasti tanssia sateessa
mansikkaisen tuoksun täyttäessä sieraimeni."

***

"Inspiraatio

Inspiraatio innoittaa
siivoamaan huoneen.
Inspiraatio saattaa jopa
innoittaa tiskien tiskaamisessa.
Harvemmin käy niin,
että edes inspiraatio saisi
innostumaan roskien viemisestä,
mutta niinkin käy joskus.
Inspiraatio innoittaa
kirjoittamaan runoja esille
loftikseen ja rakkausrunosivuille.
Mutta inspiraatio ei innoita
rakastamaan.
Siihen inspiroituu
ainoastaan toisen ihmisen
inspiraatiosta rakastaa."

Lähetetty: La Syys 22, 2007 12:07 am
Kirjoittaja Piper
Noni, palasin äitiyslomalta ja tungen tänne lisää runoja. :) Nuo edelliset ovat aika noloja, täytyy myöntää. :( Mutta joka tapauksessa.

'Siellä missä kirahvin itkevät krokotiilin kyyneleitä

Kyllä huomiset odottavat,
eiliset unohtavat katkerina
Kukoistavat piikkejä,
punaiset lehdet lakastuvat
putoavat ja unohtuvat
lentävät tuulen mukana pois
sinne missä kirahvit
itkevät krokotiilin kyyneleitä

Mutta on niin yksinäistä odottaa
ja katkerana toivoa unohtavansa
Niin yksinäistä lentää pois
kukoistaa piikkejä keväisin
krokotiilinkyyneleitä itkeä,
olemme kuitenkin liian ylpeitä
Vihaan sinua joten anna minun mennä'