Tie Narmon ajatusmaailmaan.

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

Narmo
Samooja
Viestit: 529
Liittynyt: Su Helmi 22, 2004 9:51 pm
Paikkakunta: Metrotunneli (Hellsinki)
Viesti:

Tie Narmon ajatusmaailmaan.

Viesti Kirjoittaja Narmo »

Kyllä. Joo. Vihdoin otin itseäni niskasta kiinni ja uskallan julkaista jotain kirjoittamiani runoja täälläpäin.

Ne eivät ole mielestäni kummoisia, mutta tekee mieli vähän purkaa ajatuksiani välillä Wordin tyhjälle sivulle ja tuoda joitain ajatuksiani jopa tänne saakka. Välillä tulee jotain, välillä ei, miten nyt vain jaksan vuodattaa, miten jaksan tehdä ja miten jaksan luoda.

lallatilallatilaaa~~

joten, aloittakaamme.

~~

<b>hiljaisuus.</b>

Kaikki kaupungit ovat hiljaa
Hiljaa kuin hiljaisuus eniten
Kuka unohtuisi, pysähtyisi ja katsovaa
Hiljaisuutta kohtaisi hymyillen?

Maailmassa ei ole paljon asioita
Joita pieni ihminen voisikaan ymmärtää
Mutta on polkuja, heiveröitä
Siltoja jotka kannattaa
Meidän matkaa

Hänen katseestaan löysin ainoastaan heikkouden
Kuka hän on? Mistä hän tulee? Ihmettelee jokainen
Hänen kädessään oli kirja
Jota katselemaan jäi
Yksin jäi
kylmyyteen
kaivaten
takaisin

Hiljaisuus ei ole kenenkään ystävä
Se kohtaa kylmät seinät, se riistää
Ottaa kaiken lämmön rakkauden, on pyytävä
Kaikkea muuta ja se unohtaa
pyytämättömät lupaukset

Meistä hän eroaa ja on aina eroava
Sinä työnnät hänet pois kun hän saapuu
Hän ei ole me, hän on katoava
Hiljaisuuden huokauksen mukana, kaipuu
riistää rintaa

Mikä hänellä on? Mikä hän on? Sinä ihmettelet
Katsot häntä ja hänen kirjaansa
Hän katoaa ja sinä katselet
Kun kaikki muistot hänestä kaikkoaa

Liukkailla äänekkäillä kujilla
Sinä et häneen törmää
Ahdistavassa ihmismassassa
Asvaltti höyryää

Kirjassa ei ole mitään
Mitään sinulle
Sinulle tyhmä ihminen
<i>kovalle äänelle</i>



<b>YRITYS.</b>

Minun hengityksen tiheys oli tuskastuttava
maailman kuvani oli vääristynyt liikaa

osaamatta puhua sinulle
yritin viittoa apua

huuleni olivat sinetöity Jeesus-teipillä
minulla ei ollut voimaa uhmata himouskovaisten porukkaa

En enää toivonut että kaikki olisi hyvin
ja angsti olisi poissa
minun sinisilmäisyyteni nauratti ihmisiä


Hississä olevat liikemiehet eivät myöskään nähneet minua
olin tylsä kanssamatkustaja

yli puolet olivat niitä hulluja Jumalaan uskojia
ja vaikka minulla ei ollut huulieni edessä Jeesus-teippiä

minä pidin turpani hiljaa enkä pyytänyt sinua kahville

~~

lisää tulee sitten kun otan itseäni niskasta enemmän.
~~

Vuoden 2006 Comeback~ Kannatti herätä.
Mara_Jade
Samooja
Viestit: 582
Liittynyt: Pe Touko 19, 2006 2:43 pm
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Mara_Jade »

Vau. Todella, olen hämmästynyt miten loppujenlopuksi nerokkaita ajatuksia näissä on. Kummassakin, minä pidän. Ne ottavat kantaa maailmaan.
Kirjassa ei ole mitään
Mitään sinulle
Sinulle tyhmä ihminen
kovalle äänelle
Tästä, viimeisestä kappaleesta pidin ensimmäisessä runossa. Kiteytti kaiken.

Ja YRITYS. taas oli kokonaisuudessan niin hyvä, etten ala siitä mitään lainailemaan.

Nämä oli hyviä, minä pidin, vaikken järkevästi osannutkaan kommentoida, niin silti. Näissä oli asennetta^^
Vuoden Tulokas 2007
Palautteenantaja 2008

Avasta kiitos Satoru_Okabelle!
Piper
Örkki
Viestit: 152
Liittynyt: Ke Marras 15, 2006 7:40 pm
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Piper »

Mielenkiintoista.
Jos otettaisiin neljä runoa, joista kaksi ovat nuo sinun, ja kaksi muuta kahden muun kirjoittajan kirjoittamia, ja pitäisi arvata, mitkä kaksi ovat saman kirjoittajan, saataisi mennä mönkään (liian pitkä lause, varmaan unohdit, mitä sen alussa luki?).
En kuitenkaan sano, että se olisi huono juttu. Jotenkin minusta tuntuu, että olit kepeämmällä mielellä kirjoittaessasi Yritystä? Tai siltä se ainakin vaikuttaa.

Minä pidin ehkä hitusen enemmän hiljaisuudesta kuin Yrityksestä. Siinä oli jotenkin erilainen hienous, vaikka tokihan Yrityskin oli hieno. Ne olivat hienot niin eri tavoilla.
Kun luin hiljaisuutta, minusta tuntui, kun sen lukemiseen olisi mennyt sanoinkuvailemattoman pitkä aika. Ei sillä, ettäkö se olisi ollut pitkästytävä, sillä sitä se ei ollut (ainakaan minun mielestäni), vaan se oli jotenkin niin. Siinä oli paljon asiaa, kuitenkin todella vähän. Siinä oli turhaa ja tarpeellista. Ja kaikkea tätä samanaikaisesti.
Tukintolvana.
Narmo
Samooja
Viestit: 529
Liittynyt: Su Helmi 22, 2004 9:51 pm
Paikkakunta: Metrotunneli (Hellsinki)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Narmo »

kiitos teille molemmille kommenteista *____*<3

YRITYS. on todella vanha ja vähän juuri ei niin tosissaan kirjoitettu runo. kirjoitin sen joskus... viimekeväänä, kun taas tuo HILJAISUUS. on kirjoitettu alle kuukausi sitten. Uusimmassa yritin vähän riimitellä ja näin edespäin, yritin kokeilla jotain uutta ja näin edespäin ;D kiitos<3

lisää~~

<b>helmikuussa ei sada lunta.</b>

Olen se olento joka istui joka aamu bussipysäkin kulmalla.
Minnekään menossa.
Sinua katsomaan.

Kiirehdit bussiin, et nähnyt minua.

Päivät kuluivat.
Minä istuin.

Mainokset vaihtuivat.

Sinä tulit ja menit.
Minä istuin.

Kerran sinä lopulta myöhästyit bussista.
Vahingon ilo.

<Kymmenen>

Halusin itkeä ikävästä, kun et enää tullut takaisin.

Joulukuun lapsi vei sinut,


minä jäin räntäsateeseen.



<b>talo.</b>

Puhelin oli mykkä mykkä mykkä.

En osannut puhua enää suomea tai hepreaa,

kaikki oli kuuroa ja hiljaista.

Olohuoneen samettimatto rahisi ja ilma kiersi taloa kymmenettä kertaa.


Keuhkoni puristuivat kasaan kuin paperipallot
aivoni kuumenivat kuin hella

sormeni polttivat seinää


ja se paloi pois.



~~ wanhoja runoja. lol. jooei.
~~

Vuoden 2006 Comeback~ Kannatti herätä.
Mara_Jade
Samooja
Viestit: 582
Liittynyt: Pe Touko 19, 2006 2:43 pm
Paikkakunta: Oulu

Viesti Kirjoittaja Mara_Jade »

Ihh, minä pidin tuosta helmikuussa ei sada lunta. Se oli jotenkin tosi ihana ja koskettava. Kerran sinä lopulta myöhästyit bussista.
Vahingon ilo.
Niinpä niin. Pisti hymyilyttämään kaiken sen surullisuuden ja epätoivon keskellä.

talo.Sitä en kunnolla ymmärtänyt, mutta ei sekään huono ole. Ei vain varsinaisesti kolahtanut, ainakaan niin paljoa kuin tuo ensimmäinen, joka oli todella upea.
Vuoden Tulokas 2007
Palautteenantaja 2008

Avasta kiitos Satoru_Okabelle!
Avatar
Andune
Velho
Viestit: 1085
Liittynyt: Ke Joulu 28, 2005 12:08 pm
Paikkakunta: Valimar

Viesti Kirjoittaja Andune »

Nämä ovat todella hyviä. Nopeasti luettuja mutta täynnä ajatusta. En osaa oikein hyvin kommentoida runoja :oops: Nämä ovat sellaisia jotka pitää oikein ajatuksen kanssa lukea :) Tykkäsin.
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009
Vastaa Viestiin