Lilahin raapustuksia

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

Lilah
Örkki
Viestit: 54
Liittynyt: Pe Huhti 07, 2006 10:01 pm

Lilahin raapustuksia

Viesti Kirjoittaja Lilah » Su Syys 07, 2008 12:42 pm

Koko tuotanto tässä, ylhäällä uusimmat ja alhaalla vanhempia, lisäilen aina kun inspis ilmestyy.

Lilahin raapustukset


**
Sateen lapset

Suloisia me emme koskaan olleet
vain toinen toisemme näimme
Silmissä haikean katseen aurinkoisina
iltapäivinä
Hymyyn kirkastuvat kasvot sadepilvien kerääntyessä
yllemme

Minä kävelin lätäköissä keltaisine saappaineni
ja sinä olit kaunis seisoessasi
tihkusateessa bussipysäkillä

Me olimme sateen lapset

**
Vastatuuleen

Kylmänä elokuun tuuli
kätesi tärisevät
Istut yksinäisenä lauturilla
sisimpääsi viiltää
Taivaatkin itkevät
Mutta kuten pieni heinänkorsi taipuu tuulessa,
sinä selviät

Juokset suoraan vastatuuleen
teet niinkuin sydämesi sanoo

Täällä on vielä toivoa
vaikkei sitä aina näekkään

**
Pinnan alle hukutaan

Seisoen joessa
Kun vesi virtaa niin kylmänä

Huudetaan kivuissa
Sanat lentävät syyttävinä

Ääni kaikuu kallioista

Et vetänytkään minua pinnalle.

**

Tavallinen kauniiksi

Jos laittaisit kätesi ympärilleni
Jos antaisin itseni uskoa
Odottaisin sitä hetkeä

...kun jokin tavallinen muuttuu
joksikin kauniiksi.

**

Sanat satuttaa enemmän

Ilkeitä sanoja ympärillä
ja nauraen ihmiset tuijottaa

"Hei puhuisitteko vähän lujempaa,
luulen ettei sydämeni ole vielä
tarpeeksi rikkinäinen."


**

Surutuuli

Tämä tuuli ulvoo kaipuusta,
sen unelmista,

ja naarmuisista

rikki menneistä lupauksista


**

Pysäytä aika

Tee ilta yöksi,
niin minä varastan kellot.
Pysäytä aika,
kun taivas on pimeimmillään.
...ja siellä tuikkii tähtiä.

Älä lähde vielä.

**

Routaiseen maahan

Aurinko on kuuma
mutta pilvien alle ei paista.

Kukat kasvavat kesällä
syksyllä maa on taas routaista.

She is dead.

Ulkona sataa,
ja minä tiedän että kastun.

**

Kello

Lapsuuteni leikkipiha
muistojeni kaunein paikka
Vanhemmiten mielen viha
saa maailmasta otteen vaikka
on täällä kuulemma lapsenmielisiäkin

Sanotaan "nauru auttaa"
surusta kyllä se palan haukkaa
Ja että "aika parantaa haavat"

Miksi minun kelloni on sitten pysähynyt?

**

Murha

Minä maistun hiekalta.
Tuoksun lasinsirpaleilta autiotalon eteisessä.
Silmäni näkivät kaiken.
Ja eilen unohdin auringonvalon.

Sinä iskit veitsen selkääni.

**

Tuntea eläväni

Huudan, että tuntisin olevani elossa.
Nauran, ettei tarvitsisi itkeä.
Hyppään korkealta, hetken hurmassa.

Kun osun maahan, toivon että tiedän miltä tuntuu
oikeasti hengittää.

**

Valheita ja jälkiruokaa

Herätä minut aamulla, auringon
paistaessa kahvintuoksulla.

Yllätä minut päivällä, lounaalla turkoosin veden
hivelemällä rannalla.

Hyvästele minut valoisana yönä, äläkä syötä
minulle enää valheita jälkiruoan kera.

**

Tahdonvoimalla

Surukukkien katveessa, varjo siitä kauniista
Tärkeimmästä muistosta, ja elävästä unesta

Se lentää leijuu ja surettaa mieltä
Se huutaa kiljuu ja suututtaa häntä

Kuinka äkkiä huomaakaan, ettei tahdonvoimalla
voi pysäyttää tieltä suistuvaa autoa.

**

Kevään tyttö

Silmäsi omaavat kirkkauden
hopeat tähdet ja auringon kultaisen

Huulesi mansikoilta maistuen
ja kesäsateelta tuntuen

Hiuksesi tuulessa heiluen

...hurmaat minut aina uudelleen, kevään tyttö

**

Siipien suojassa

Ei me satuja saada eikä unelmiksi muututa
kuljetaan vain varovasti suuressa maailmassa

Enkeleiden siipien suojassa.


**

Saippuakuplia huulilla

Istuttiin kesällä vanhan
koulumme katolla
Puhallellen värikkäitä saippuakuplia
Typerä oli hymy
molempien kasvoilla
kun todettiin: tästä huominen on kaukana

Herätessämme kumpikin siitä
suloisesta sadusta
tiesimme molemmat ettei milloinkaan
unohdeta

Saippuakuplien makua toistemme huulilla

**

Miksi äiti, miksi? (Dead! varastin biisin hienoimman lauseen)

Kerro minulle äiti, kerro rehellisesti:

Miksi me nauramme
jos elämä ei olekkaan vitsi?

Miksi kaikki kaunis,
haluaa muuttua pahaksi?

Ja vaikka kukaan ei selviä elämästä hengissä,
miksi me sitten yritämme niin kovasti?

**

Yksinäisen päiväkirja

Hei taas rakas päiväkirja,
taas oli viikkoni turha.

Unelmoin iltaisin itseni uneen,
ja kun aamulla herään sitä suuresti suren.

Turhia, kurjia, lauseita, sanoja
unia, tunteja, muistoja, suruja
kipua, kaaosta, kauhua, pelkoa,
toivonpilke joskus tulevasta rauhasta.

Bäng bäng ja kuolet.

Siinä kaikki, hyvää yötä rakas päiväkirja

**

Karamellitaivas

Kultaisia sadepisaroita,
karamellitaivaalta.


Aurinkoisia aamuja,
satumaan rannalla.

Salaisia lupauksia,
viilenneessä illassa.
Elämästä unelmia,
tämän tytön tarinassa.

Mutta aikuiseksi kasvaessa,
usko katos unelmista.


Niin karamellitaivas katoaa,
kyyneleitä poskella.

**

Kateus

Se on minun sydämeni
jonka rikkoa haluat

Se on minun elämäni
jota itselles himoat

Se on minun maailmani
jonne kotisi rakennat

Ne ovat minun muistoni
jotka varastaa koetat

**

Liian myöhäistä

Niin nopeasti etten edes tuntenut
sen raapaisevan
Niin yksin etten edes muistanut
täällä muita olevan

Niin hiljaa etten edes kuullut
sinun huutavan
Niin kaukana etten edes nähnyt
sinun surevan



Niin selvää etten edes ymmärtänyt
ennenkuin oli liian myöhäistä

**

Sädekehät särkyivät

Enkelit nukahtivat ikuiseen uneen
Sädekehät särkyivät osuessaan asfalttiin
Hymyt hiipuivat taivaan tuuliin
Eikä mikään ollut enää ennallaan

**

Ole oma itsesi

Hymyile kun kukaan muu ei hymyile
älä koskaan anna periksi surulle

Itke kun kukaan muu ei itke
älä kätke suruasi sisälles

Jää paikallesi kun kaikki muut liikkuvat
älä kulje pelkän massan mukana

ethän? ikinä?

**

Valveunta

Uneksitaan ääneen
haaveillaan sanoilla

Vaivutaan uneen
vaikka ollaan vielä valveilla


Tehdään elämästä valveunta
ja ollaan hetki huoletta

**

Sammakkoprinssi

Tahdoin yhden illan
elää satuani vaan
ja olla kaunis prinsessa tanssisalissaan

Mutta sammakoksi prinssi muuttui
yksin jouduin tanssimaan


Missä onnellinen loppuni oikein vaeltaa?

**

Kyynel hajosi

Kyynel hajosi lattialle.
Sanat repeytyivät kahtia.

Huuto ja hälinä hävisivät.
Kipu viilsi joka puolelta.

Ja hetkessä, puolet minusta oli kuollut.

**

Kaikki mitä tarvitaan

En kirjoittanut sulle
rakkausrunoja
koska niitä pyysit


En kirjoittanut sulle
kauniita sanoja
koska niitä halusit


En kirjoittanut sulle
somia lauluja
koska niitä tarvitsit


Minä kirjoitin kaiken sen
koska rakkaus on kaikki mitä me tarvitaan.


**

Kaksi elämää

Muistan talven. Lumettoman.
Muistan illan. Unettoman.

Muistan tunteen. Surullisen.
Muistan katseen. Luovuttaneen.

Muistan sanat.
Muistan sinut.

Muistan kaksi rikkinäistä elämää.

**

Taivaskin itkee

Sateenkaaren värit vaihtuvat harmauteen
ja lintujen laulu katosi hiljaisuuteen

Ulkona vain kylmä tuuli raivoaa
ja sisälläni pimeys ahdistaa

Sydänmenlyönnit jo heikommat toisiaan
ja kyyneleet merta kasvattaa


Taivaskin itkee vuoksesi
Kaipaan niin kovasti luoksesi

**

Varastit sydämeni

Miten ilta muuttui yöksi.

Kuinka auringonvalo
katosi rannan taa.

Miten yö vaihtui aamuksi.

Kuinka linnut herättivät
meidät laulullaan.

Miten hymy loistikaan silmistäsi.

Kuinka rakkaus sai
aikaan minun kyyneleeni.

Miten sinä varastitkaan sydämeni.

Ja kuinka pidät sen sirpaleita
vieläkin käsissäsi.

**

Lupauksia

Luvattiin rakastaa
Luvattiin kertoa

Lupasin sinulle
selustan turvata

Luvattiin välittää
Luvattiin ymmärtää

Lupasit minulle
kanssani elää

Luvattiin olla
Luvattiin niin

Lupaukset kuitenkin
kadotettiin

**

Tunteiden karikko

Hän on tunteiden karikko
vailla majakkaa

Hän on aarrearkku
ilman avaajaa

Hän on timanteista kaunein
hiomatta reunoiltaan

Hän on pelkkä ihminen
etsien jotain mitä rakastaa.

**

Hiipuva liekki

Sukeltaa, hän sammuvaan
taian liekkiin hiipuvaan

Pelastaa, koettaa vaan
omaa pientä rakkauttaan

**

Värisokea

Jos rakkaus on väriltään punaista,
minun täytyy olla värisokea.

**

Linnunradan kirkkain tähti

Sävelsit sointuja unelmiin
laulaen melodiaa menneisyydestä

Sanelit surusi paperiin
kertoen tarinaa milloinkin mistä

Sovitit sanasi muistelmiin
pyyhkien pahuuden pois elämästä

Olit minulle linnunradan kirkkain tähti
ja ystävä tärkeimmistä

**

Roskalaatikon sateenkaari

Me näimme roskiksen takana
sateenkaaren.

Ja sinä yönä tähden lentäessä
tein toiveen.

Kai se sitten toteutui, sillä
olethan vielä vierelläni.

**

Uuteen seikkailuun

Oletko ikinä kuullut,
varjojen hiljaista laulua?

Oletko ikinä tuntenut,
pilvien takaa sanoja?

Ihmiset kulkee,
vuodetkin vaihtuu.

Siniset taivaat,
harmaaksi muuttuu.

Ja tiedän,
vaikka se sattuu,

Jokaisen laivan on purjehdittava pois.

**

Loppumaton

Alusta loppuun.
Lopusta keskelle.
Keskeltä alkuun.
Ja alusta uudelleen.


Sivut jälleen kääntyy,
mutta tarinaa ei näy.
Aika vain lisääntyy,
ja kello kovaa käy.


Alusta loppuun.
Lopusta keskelle.
Keskeltä alkuun.
Jatketaan edelleen.


Tarina on loppumaton

**

Täydellinen umpisolmu

Täydellinen ei tuntunut ikinä
täydelliseltä.

Ei tuntunut sade viilentävältä
kuumana kesäpäivänä.

Yritin sovittaa kolmiota neliön
sisään.

Mutta umpisolmu tunteiden
ei auennut.

**

Ehkä joku päivä kaikki vielä kadotaan

Meikillä voin peittää kasvot,
näytellä läpi päivän.

Mutta iltaisin rooli murenee,
ja näen sen huolen häivän.

Kuitenkin päivä seuraava,
on aina täysin sama.

Esitän kaikille iloista,
vaikka olo on niin paha.

"The Show must go on", niin kuin
laulussa sanotaan.

Ehkä joku päivä kaikki vielä
kadotaan.

**

Tivolirakkautta

Eksyin tivoliin, hattarapilviin uppouduin.

Vaaleanpunaisiin unelmiin sukelsin
sateenkaaren taikoihin katosin.
Kultaisia konfetteja tippui taivaasta
siltä se tuntui ainakin minusta.

Karusellissa oltiin vierekkäin
kummitusjunassa kätes kädessäin.
Ja vaahtokarkkipilvestä sataisi
meidän päällemme sokeria.

**

Romeo ja Julia

Kitaran pehmeät sävelet kaikuvat
kauniisti kesäyössä.

Kaksi nuorukaista kävelee käsi kädessä
hiekkatietä pitkin rantaan päin.

Punainen viltti laiturilla ja viileä vesi
rantahiekkaa huuhtoo.

Hyvästien aika koittaa liian pian,
vain hetki on aikaa rakastaa.


Romeo jättää taakseen Julian,
ja sydämet särkyy tuhansiin sirpaleisiin.

**

Hiekkalaatikkotoverit

Hiekkalaatikkoleikit muuttuivat
pyöräretkiksi rannalle.

Leikkiautot annettiin sille
naapurin pikkulapselle.

Muuttolaatikot heitettiin meidän
auton takapenkeille.

Hyvästit katkerat jouduttiin
antamaan toinen toiselle.


Pikkukylästä kaupunkiin,
koulut vaihtuivat suurempiin.
Katkerana me itkettiin,
kun kesänä viimeisenä erottiin.

Pikkukylästä kaupunkiin,
silloin ystävät uusiin vaihdettiin.
Hiljalleen muistomme korvattiin,
ja uusilla kipumme peitettiin.

**

En tiennyt itsekkään

Sinä hetkenä kun katosit horisonttiin,
valtas sisimpäni outo kaipuu.

Mä silloin aikaisemmin en ajatellut,
että näin pahalta lähtös vois tuntuu.

Mutta nyt kun oot tähtien joukossa,
kyyneleet poskilleni valuu.

Sä olit kerran paras ystäväni,
ja tietämättäni taisin sinuun rakastuu.

**

Hyvän loppu

Liekit sammuu, tuhkaksi muuttuu.

Elämän laiva, satamaan saapuu.
Käsi toisen kädessä, pian ote hiipuu.

Kaipaus sattuu, niin pahalta tuntuu.

Miksi kaiken hyvän täytyy loppua?

**

Totta on kipuni (Cemetery Drivelle kiitos inspiksestä.)

Saitko nyt kaiken mitä halusit,
kaiken mitä elämältä toivoit?
Oletko nyt tyytyväinen itseesi,
kun minulta kaikki on pois?


Et ikinä tule tietämään,
kuinka paljon silloin itkin.
Et ikinä tule kokemaan,
miltä tuntuu jäädä yksin.


Ja nyt kun aikaa kulunut on näin paljon,
vaikka vuosiakin on vierinyt monta.
Se kipu mitä aiheutit minulle silloin,
on edelleen täysin totta.

Haluaisin niin paljon tietää,
miksi teit sen itsellesi?


Miksi teit sen meille?

**

Näkymättömät

Ympäröi minut kaupungilla,
ne näkymättömät ihmiset.
Kulkien nopeasti ohitseni,
niiden kasvot hiljaiset.

Ei niillä näytä tunteita olevan,
ei ilo tai suru näy.
Silmät hohtavat tyhjyyttään,
ei sydämeen lämpöä käy.

**

Pelastusrengas

Pelastusrenkaana kelluin silloin
merellä

Rakastin sinua tulipunaisella
sydämellä

Mutta pelastettavani vajosi mereen
jäiseen

Niin sydämeni väri vaihtui pysyvästi
siniseen

**

Kultainen

OlIt ainut keneen oikeasti luotin
ainut ketä oikeasti rakastin

Ja se hetki kun viimein päätettiin
uskoa meidän sydämiin

Jää muistoihin kaikista
kultaisimpiin

**

Valonsäteitä hämärässä

Pilvet valkeat lipuu kuin kaarnalaivat
ajattomassa ikuisuudessa.

Valkoinen maali rapisee irti ovenpielistä
jättäen jälkeensä portin menneisyyteen.

Kellastuneiden valokuvien ihmiset
istuvat paikallaan tyhjyys silmissänsä.

Mutta sitten saapuu musta myrsky pyyhkien
kaiken tämän mukanaan.

Ja jäljelle jää vain valonsäteitä hämärään
joista koitan rakentaa uuden maailman.

**

Öisin taivas on pelkkää mustaa

Maailma on jäässä.
Kukat kuihtuneet kauan sitten.

Sinä vaan oot sydämessä.

Tahdottiin elää rakastaen

Sanoit että maailma muuttuu.
Ja niinhän se näyttää olevan.

Mutta miksi lähdit niin yllättäen?

Tähdetkin loisti kirkkaammin.
kun yhdessä kuljettiin.

Nyt öisin taivas on pelkkää mustaa.

On elämäni peitossa sadepilvien.

**

Rikki

Rakkaus meni rikki

yritin sitä korjata,
teipillä yhteen kasata

Mutta se hajosi uudestaan

liimalla koitin koota sen,
ja palaset yhteen saada

Mutta säpäleiksi se muuttui taas

Kolmas kerta toden sanoo,
ja pah!

Rakkaus on rikki pysyvästi

**

Oisitko mun?

Valkoisia liljoja
Punaisia ruusuja

Puutarha oli valaistu
kauniimmin kuin koskaan.

Suuria unelmia
Tulevasta lupauksia

Polvistuit eteeni
ja kysyit olisinko omasi.

He suutelivat
Rakkauden paratiisissa

**

Supersankarit

Tarvitsen väriä,
tähän harmaaseen elämään.

Tarvitsen hymyä,
tähän masentuneeseen maailmaan.

Tarvitsen sinua,
tämän kaiken toteuttamiseen.

Tarvitsen meidät,
tämän paikan korjaamiseen.

**

Kuvajainen särkyy

Tuulessa heiluu vanha keinu
Kynttilä palanut on loppuun

Punaiset kengät on jääneet laiturille

Neito kävelee rantaviivaa pitkin
Hiekka tarttuu hänen varpaisiinsa

Surullinen hymy täyttää kasvot

Suolainen kyynel tippuu veteen
Neito kääntää katseensa alas

Ja kuvajainen särkyy

**

Vain sinut

Eikä sinun silmiesi väri koskaan
lakannut minua hurmaamasta.

Tai täydellinen hymysi milloinkaan
tuntunut katoavan mielestäni.

Helisevän naurusi kuulin aina
iltaisin käydessäni nukkumaan.

Ja unissani näin vain sinut.

**

Ihmeeni, sinä

Vaikka huomenna sataisi
ruusun terälehtiä, niin että
ne leijailisivat maahan kauniina.

Ja saippuakuplat lentäisivät
korkeammalle kuin koskaan,
kutitellen enkeleitten jalkapohjia.

Suurin ihme ikinä olisi kun sinä
kulkisit vierelläni.

**

Miten pitäisi olla?

Voin katsoa, tai katua.
Voin myös kävellä pois.

Voin odottaa, tai unohtaa.
Voin myös nähdä mitä elämä tois.

Mutta päätös on aina niin vaikea,
lähdenkö tänään vai huomenna?
Pyydän, helpota minun oloa,
kerro miten pitäisi olla?

**

Tuuli itki

Käänsit kasvosi valoon
tiedän että olet nyt turvassa

Vaikka sydämeni suree
sinä elät aina muistoissa

Aurinko nousi
Tuuli itki
Hyvästi rakkaani

En unohda sinua

**

Nyt ja aina

Vaikka olisit kaukana,
olen aina lähelläs.

Sano vaan, niin oon valmis
seisomaan vierelläs.

Mennään tuonne tai sinnepäin,
et koskaan katoa sydämestäin.

**

Tähdenlento

Mansikkaisia
unelmia tähtien alla

Saippuakuplia
kultaisia kaikkialla

Silmät loistavat
auringon lailla

Kuljemme hymyillen
onnenmailla

**

Jotain hyvää

Tänään on se ilta,
kun unohdetaan muu.
Varastetaan tähdet,
ja taivaan suuri kuu.

Pakoon aina juostaan,
ja sitten nauretaan.
Kesäillat aina,
yhdessä hengaillaan.

**

Ystävälle

Olet minun päivänsäde,
enkeleistä suloisin.
Olet minun aurinkoni,
tyttö kaikkein iloisin.

Sydämessä on paikka sulla,
mikään sitä muuta ei.

**

Sydän sateessa

Piirsin hiekkaan sydämen
sade kuitenkin rikkoi sen
Toisen sydämen hiekkaan tein
mutta sade jälleen vei rakkautein

On repinyt sade sydäntäin,
miksi taas minä yksin jäin?

**

Suruväri

Musta on minun suruvärini,
ja suruvärini on kaunis.
Kaunista pidän ylläni päivät,
päivät ne pitkät niin on.

Illalla riisun kauniin pois,
ja yöllä minä itken.
Sillä suruvärini peittää,
tunteet niin tuskaiset mun.

**

Katson mutten voi koskea

Olen kuin varjo takanasi
suojelen sinua maailman murheilta

Olen kuin enkeli vierelläsi
en anna ikinä sinulle pahaa tapahtua

Koska sinä olet elämäni
säihkyvä jalokiveni
Varoen ettet vain katoa
olen lähelläs mutten kosketa

**

Lasinen delfiini

Lasinen pieni delfiini,
oli minun yöpöydälläni.
Sain sinulta sen ystäväni.

Se pieni hento delfiini,
muistutti minua meistä.
Ja niistä hetkistä yhteisistä.

Mutta nyt se kaunis delfiini,
on sirpaleina vasten lattiaa.
Meitä nyt se kuvastaa.

Ystäväni.


Tai olit ainakin.

**

Mene, minä ymmärän

Olen hirviö, en pysty lopettamaan.
En tahtoisi, mutta siitä huolimatta

satutan sinua sanoillani
kidutan sinua katseellani
tapan sinut pian teoillani

Mutta silti sinä et jätä minua,
sinä jäät paikallesi,
odottaen minua.

sinä ymmärrät minua
sinä autat minua
sinä et ikinä unohda

Mutta olen hirviö, eikä hirviö osaa
rakastaa. Ja tiedän, ettei kukaan
kestä tätä tuskaa kauan.

Mene, minä ymmärrän.

**

Näetkö minut?

Nämä kasvot eivät kerro mitään.
Nämä silmät ovat sokeat.
Tämä suu ei koskaan puhu.
Nämä kädet ei tuntea voi.

Näkymätön olen minäkin,
vai voitko rehellisesti sanoa näkeväsi minut?

**

Pelastajani

Nyt vihdoin tuntuu kuin olisin kotona,
paikassa lämpimässä, ja niin turvassa.
Sylissäsi voisin ikuisuuden, levätä siinä
onnellisuudessa, tuntessa täysin uudessa.

Ennen kuin tapasin sinut, kävelin yksin,
eksyneenä tässä suuressa maailmassa.
Orpona harhailin peläten, likaisen harmaita
katuja pitkin, seuranani vain hiljaisuus.

Mutta se päivä, se sateinen syyspäivä
muutti minut, sinä muutit minut.
Paransit sieluni tuskasta ja kivusta,
ojensit sen auttavan käden minua kohti.

Ja minä otin vastaan apusi, et ikinä
voi tietää kuinka kiitollinen olen.
Sinua rakastan nyt, ja tulen aina
rakastamaan, tiedäthän sinä sen?

**

Kesäpäivän rakkaustarina

Omenapuu kukkia valkoisenaan,
auringon valo pilkahtaa oksiston läpi.

Sinä hymyilet minulle niin suloisesti,
katseesi saa jalkani muttumaan heikoiksi.

Otat käteni vahvaan otteeseen, ja me
kävelemme kohti onnellista elämää.

**

Onnellisina loppuun asti

Istuin ulkona, rankkasateessa.
Tärisin kylmästä, mutta minulla
ei ollut voimaa nousta ylös.

Huomasit minut, ja pysähdyit.
Katsoit minuun hetken, ja istuit
viereeni kietoen kädet ympärilleni.

Kumpikaan ei sanonut sanaakaan.
Ei kumpikaan tahtonut rikkoa,
välillämme vallitsevaa tunnetta.

Sateen loppuessa, olin pitkästä aikaa onnellinen.
Nousit ylös, vetäisten minut mukaan
elämääsi, turvallisuuden tunteeseen.
Ja ehkäpä myös rakkauteen?

Mitä tullakseen on, se tuleman pitää.
Ja minä tosiaan toivon, että tämä tunne
välillämme ei ikinä katoa.

...ja he elivät onnellisina loppuun asti.

**

Pakkaskukkiin

Kun me juostiin rankkasateessa,
niitä rumia katuja pitkin.
Irtos käsi toisen kädestä,
sisältä silloin itkin.

Viimeinen pisara kirjottaa,
sieluni surun seiniin.
Talvisin jäinen ikkuna,
peittyy pakkaskukkiin.

**

Talvihäät

Sillä neidolla oli kultaiset kynnet,
ja timanttinauha kaulassa.
Se kimmelsi niin kuin öiset tähdet,
ja aurinko taivaalla.

Sen neidon puku oli valkoinen,
kevyempi unta.
Se huntu oli peitossa helmien,
ja taivaalta satoi lunta.

"Tahdon."

**

Ahdistuskohtaus

Tunkkainen ilma, en pysty hengittämään.
Silmissä sumenee, jalkani pettää.
Seisot edessäni, pyydän apua.
Mutta miksi et tee mitään?

**

Pitkä matka

Särkynyt on koko maailma,
verisin sormin sirpaleita kerään.

Monta haavaa ja monta kyyneltä,
olen minäkin sille antanut.

Joskus on ihmisellä vaikeaa, ja liian pitkältä tuntuu tämä matka.
Mutta syvällä sydämessä tietää
itselläänkin olevan vielä toivoa.

...vielä vähän, kohta ollaan perillä.

**

Enkelini

Katso taivaalle, minähän lennän.
Älä itke, nyt kun olen vapaa.

Ei kahleet enää vangitse maahan.
Älä itke, nyt minä olen onnellinen.

Rakastan sinua ikuisesti, tiedät sen.
Joten älä itke, näemme vielä!

**

Surun sen

Hän katsoi minuun rukoillen,
ja minä tunnistin surun sen.

Mikä tytön kasvoilta paistoi,
ja tämän pientä sydäntä raastoi.

**

Joskus ajattelen että te voititte minutPäivä niin kuin yö

Ei valo tai pimeä
Minulle merkitse mitään.

Likainen huone
Huudan hiljaisuuteen
Mutten kuule ääntäni

Mitä teen täällä
En muista mitään
Minne kaikki ovat menneet?

Kiljuu sieluni apua
Mutta itselläni ei ole voimaa
Ei enää, ne ovat eksyneet.

Te hirviöt nautitte
Nautitte nähdä minun kärsivän
Pyydän lopettakaa!

Mutta se ei lopu
Olen kahlittu tähän
Enkä jaksaisi taistella vastaan.

Joskus ajattelen, että te voititte minut...

**

Kesäkaveri

Ja me istuttiin joka lauantai,
kesämökin kivirappusilla.
Ja kyläkaupan edessä,
katseltiin poikia fillareilla.

Ja kun aurinko paistoi täysillä,
oli hymyssä meidän suut.
Ja uimarannalla istuttiin
päivittäin, varjon antoi koivupuut.

Kirsikan makuinen kesätuuli,
saisi tänne iäksi jäädä.
Kun viileeksi ilma muuttuu,
sun kaupunkiin täytyy mennä.

Ja minä tänne taas jään,
odotan ensi kesää.

**

Minäkin saan siivet

Lasinpirstaleita jalkojen alla,
kävelen taas päivään huomiseen.

Annan auringon nousta ja laskea,
öisin tähtiä tuijotan.

Linnut kohta lentää etelään,
kaipuu on lämpöön ja kesään.

Minäkin vielä joku päivä saan siivet,
ja jätän taakseni nämä pölyiset kadut.

**

Odottaisin

Hetken vielä, jos odottaisin.
Pienen ikuisuuden, jos odottaisin.

Saapuisitko luokseni, jos odottaisin.
Jos onnelinen olisit, odottaisin.

Ja monen vuoden jälkeen,
vieläkin... Odottaisin.

**

Turhia lupauksia

Mutta kenet pyytäisin auttamaan,
kukaan ei haluaisi kuitenkaan.
Hiljaa kuiskaten lupauksen,
sinua unohtaisi en.
Mutta joku päivä vielä,
kun tarvitsenkin sinua siellä.
Et olekkaan luonani kun itken unissani,
tai huudan nimeäsi peloissani.

Turhia lupauksia kaikki kuitenkin,
miksipä edes vaivautuisin?

**

Minne kaikki katoaa

Minne särkyneet sielut menevät.
Haihtuvatko ne maailman tuuliin,
vai katoavatko syviin meriin?

Minne yksinäiset sydämet lähtevät.
Lipuvatko ne ohi muiden mukana,
vai häviävätkö ne kuin savuna ilmaan?

Minne ihminen joutuu kuollessansa.
Hyvään paikkaan valoisaan,
vai uuteen elämään kulkemaan?
Minne kaikki katoaa?

**

Onnelliseksi

Niin kuin aurinkoinen kesäpäivä,
teet minut onnelliseksi.
Kuin linnunlaulu ja lasten nauru,
elämää vailla huolen häivää.

**

Kadotettu aika

Minä ikkunani ääressä istun,
ja taivaalle katselen.
Muistelen aikaa kun mekin,
olimme hiljaa haaveillen.

Nyt aikaa on kulunut paljon,
ehkä hieman liikaakin.
On haaveet suuret kadonneet,
tunteeni kamalin.

Ei mennyttä muuttaa voi,
vaikka niin sitä tahtoisin.
Ei sanoja takaisin ottaa voi,
vaikka kuinka toivoisin.

**

Eteenpäin

Kuulen sateen hiljaista kohinaa,
pisaroita tippuu kasvoilleni.
Kuulen ukkosen kovan jyrinän,
salama välähtää vierelläni.

Ihmiset juoksevat turvaan sateelta,
jatkan kävelemistä eteenpäin.
Muutama kyynel vierähtää poskelleni,
huuleni värähtää mutten vieläkään pysähdy.

Eikä minua enää pelota.

**

Erilaiset

Viimeinen asia minkä mä teen,
on ekana sun tehtävälistallas.

Se mikä musta tuntuu suurelta,
on sinulle pelkkää arkea.

Mulle aurinko paistaa,
sinulle kuu kimaltaa.

Niin erilaiset me ollaan.

**

Joutsen valkea

Hiljaa vesi virtaa,
lammen pinnalla.

Taivahalla lentää,
joutsen valkea.

Hopeinen on kyynel,
linnun valkean.

Lammen pinnan rikkoo,
se tippuessansa.

**

Tiedätkö vastauksen?

Hymyilen sateessa, itken auringossa.
Rakastan synkkyyttä, pelkään valoa.

Kylmyyttä etsin, lämpöä kartan.
Surua tunnen, toivoa en.

En ole normaali, en myöskään outo.
Kuka olen, tiedätkö vastauksen?

**

Elää muistoissa

On helpompaa vain juosta pois,
kuin kohdata yksinäinen totuus.
On lohdullisempaa ajatella,
että voi elää kauniissa muistoissa.

Muistoissa mitä meillä oli.

**

Elokuvarakkautta

Lupasit mulle sinä iltana rakkauden.
Kuiskasit korvaani lupauksen.
Unohtaa sitä koskaan en voi.

Elämä oli kuin unelmaa.
Kaunista satua, elokuvaa.
Kuitenkin kaikki haihtui pois.

Ei mikään tunnu hyvältä enää.
Ei mikään tunnu hauskalta enää.
Tunnen vain surua ja katkeruutta.

Tulethan takaisin?

**

Valoni

Kävelin katua kotiin päin,
sateessa kyyneleeni sä näit.
Luokseni tulit ja ymmärsit tuskan,
jonka olin sydämeeni jättänyt...

Päiviä, viikkoja, vuosia kai,
kädestä pidit, eikö vain.

Mutta mitä sitten tapahtui,
eräänä kylmänä iltana.
Hetkenä toisena vieressä olit,
seuraavana ikuisesti poissa...

Katuja pitkin kotiin päin,
valoni viety on elämästäin.

**

Kysymys

Istun yksin, synkkyys valtaa mieleni.
Ajatuksissani pelkkää pimeää...

Ei enää iloa minulle, ei enää koskaan.
Hymyä ei kasvoillani nää...

Kuinka kauan voi ihmismieli kestää,
tätä tuskaa ja kärsimystä.

Kun lähimmäisen menettää,
ja ilman ketään tänne jää...

**

Kaipaus

Kaunis aamu, aurinko nousee.
Linnut laulaa, ne jostain iloitsee.
Kahvia keitän, istun puisen pöytäni ääreen.

Mietin hiljaa niitä vuosia,
Jotka sain olla sinun kanssasi.
Niitä onnenaikoja, jolloin en
tuntenut vielä surua tai kaipausta.

Nyt kaikki on toisin.

Olen yksin suuressa talossa.
Eksyneenä sen sokkeloisiin käytäviin
Koko loppuelämäni ajan.
Ilman opasta.
Sinua.

Love's such an old fashioned word