Runoja Vendinceltä

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

Avatar
Tindis
Puolituinen
Viestit: 275
Liittynyt: Su Joulu 02, 2012 11:02 am
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Tindis »

Sie kirjotat kauniita runoja, miksen mie oo aikasemmin tullu ja kommentoinu? Ne on surullisia, ja olet todella saanut tavallaan kirjoitettua elämän pikku totuuksia kauniiseen runomuotoon! Jos nyt pitää yksi lemppareistani sanoa, niin se on tämä viimeisin. Tulee vähän surullinen olo, kun mikään ei olekkaan puhdasta ja täydellistä...
~Stupid book. I need to sleep, but I can't stop reading you.
Vuoden Legolas 2014
ja virallinen Saunatonttu :3
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Kiitos Tindis! Kommenttisi piristi kovasti. c: Mukava että kävit jättämässä tassunjälkesi niin tiedän että olet näitä lukenut.

A/N: Ja sitten uutta pukkais! Vähän venähti pituus pitkäksi..


*
Elämäni silta

Minulla on sisälläni voimaa
joka kasvaa ja minua kantaa
mutta hauras se voima on silti
joka hetki pelkään meneväni rikki
kuin ilmapallo, täyteen puhallettu
pelkään räjähtäväni käsiin
hajoavani, tuhansiin osiin.

On kuin kävelisi sillalla
jossa ei ole kaiteita
ja lahojen lautojen rakosista
näen vain tyhjää mustaa
joka huimaa ja pyörryksiin saa
korkealla ei saa happeakaan
ja tuuli siltaani huojuttaa.

Minä vain jatkan, näkemättä päätä
ikuisen siltani vastarantaa
kestävää maata kantavaa
jolle jalkani laskea tahtoisin
mutta enhän minä alkuakaan näe
se sumuihin kätkeytyy
on vain tämä hetki ja tunne
että pystyn sittenkin.

Ja mitä löytäisin siltani päästä
valoako, vai pimeää
tahdonko sitä nähdä?

Kun olen jo tottunut tähän
keinuvaan epävarmuuteen
jossa en koskaan varma voi olla
kantavatko jalkani lainkaan
putoanko, annanko periksi.

Enkä tiedä mitä kaipaan
kultaista keskitietä ehkä
tai oikeaa totuutta
mutta olen heikko, sen tiedän
ja heikkona turvata saan
sisälläni kasvavaan voimaan.

Sillä on monta nimeä, voimalla:

Valo. Rakkaus. Usko. Toivo.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Minä olen rikki särjetty
toisten maahan polkema
hengitys on yliarvostettua
tahdon pysäyttää ajan ja
kadota maailmasta.

Miksi kaikki on niin vaikeeta
miksi en osaa puhua
miksi piilotan tunteita
miksi en kasvata siipiä
vaan vellon harmaassa surussa
jäässä, joka jähmettää minut.

*

Minä kerään sirpaleita
kauan sitten piilotettuja
tutkin niitä, ne ovat tunteita
jotka solmuksi sisälleni tein
kaikesta tapahtuneesta.

Tapani on piilotella
todellista minääni
sitä kauneutta, viisautta
mutta pelkään muuttuvani
kylmäksi hirviöksi.

Mitä voisin tehdä
en osaa sanoa ääneen
sitä mitä tunnen
tai kertoa kaikesta
en ihmiselle, joka
ei minua ymmärrä
mieluummin vaikka
puhuisin seinille.
Viimeksi muokannut Vendince, Su Heinä 13, 2014 3:18 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Nämä runot ovat kyllä onnistuneita. Tuo "Elämäni silta" oli kirjoitettu todella hienosti, siinä oli sitä jotain syvällisyyttä joka iski ainakin minuun.
Ja tästä tuoreimmasta jos poimisin pari hyvää kohtaa
Vendince kirjoitti:

Miksi kaikki on niin vaikeeta
miksi en osaa puhua
miksi piilotan tunteita
Vendince kirjoitti:
Tapani on piilotella
todellista minääni
Nämä kohdat olivat suosikkejani, koska toisinaan tuntuu, että monet ihmiset piilottelee juuri tunteitaan ja sitä oikeaa itseään.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Kiitos Pyrexia kommentistasi. c:
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Minä olen puhdistunut
maailman saasteista
kylpenyt rakkaudessa
ja uudeksi syntynyt.

Valosta valoon
nyt vain kuljen
kuuntelen lauluja
maailmasta
ne ovat kauniita.

Tähtien joukossa
kuplassa
liidän ja katselen
ihmisten kohtaloita
he ovat heikkoja
lähetän voimaa
lohdullisia ajatuksia.

Pimeys ei ole mustaa
se on tähtisumua
niin tiheää, että
värejä en erota.

Kaunista.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Yön verho on mustaa
se syntimme piilottaa
emme valoa nähdä saa
ennen kuin aamu koittaa
ja sydän on musta kuin eeben
se vuotaa tahmeaa tervaa
siivet eivät kanna taivaaseen.

Yön kulkijat viitoissaan
pelkojaan pakenee pois
mutta sydäntä rinnasta ei
irti saa kirveelläkään
jos elossa tahtoa pysyy.

Yön verho on punaista
mutta onko väreillä väliä
maailma synkkyyttään itkee
taivas vettä maahan laskee
kyyneleitä valon enkeleiden
kujalle paista ei kuu
silmät mustat kuin eebenpuu
kyyneleet tervan tahrimat.

*

Minä kuljen ajassa
sinisellä poliisikopilla
minä näen taivaita
planeettoja, tuhoa
kaikenlaista näen
enkä tarpeekseni saa
minä olen matkalainen.

A/N: Kävi sellainen vahinko, että koukutuin Doctor Who:hon. :wink:
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä!

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Kasvoilleen on jäätynyt tuska
rinnassa polttava tuli
mieli, joka halajaa länteen
silmät, jotka ovat nähneet Sen
kädet, jotka ovat kantaneet sitä
sormet, jotka ovat ottaneet sen
jalat, jotka ovat kulkeneet tietä
ilman tietoa kotiinpääsystä

Ja silti hän on niin kaunis
enkelin kaltainen.

Olin hänen uskollinen saattajansa
olin, sillä pitkällä matkalla
minä todella rakastin häntä
enkä voi elää häntä ilman
kuinka voisin, minulla ei ole muuta
naiset, juomiset, juhlat
ei, vain hän sai minut hymyilemään
hän oli niin kaunis, hänen naurunsa
solisi kuin vuolas vuoripuro
mutta en sitä enää saata kuulla
hän on minulta vaiennut iäksi
kadonnut, viety pois
tuska hänen rinnassaan kasvoi liian suureksi
ei ollut mitään mitä olisin voinut tehdä.

Mitä minä olen ilman herraani?

En kukaan, en mikään, en osaa elää
muistot hänestä, hänen kotinsa ja nojatuolinsa
jossa muistan hänen istuneen ja vitsailleen
ne eivät tuo häntä takaisin, satuttavat vain
olen niin yksin, niin rikottu ilman herraani
sellainen minä olen, uskollinen palvelija
mutta myös ystävä, kumppani, velikin.

Frodo-herra, jos kuulet tämän;
niin vastaa tuulessa, vastaa meren aalloissa
vastaa auringon säteinä läntisen meren yllä
.

-Samvais Gamgi

____________________________
A/N: Hmm. En oikein tiedä, mihin muualle olisin tämän voinut laittaa. Koska tässä on runomaisuutta (ja siis tämä ei ole runokaan silleen) niin tulee sitten tänne. Ja Keski-Maassa tuskin tunnetaan enkeleitä, mutta kun halusin säilyttää sen arvoituksellisuuden tuossa alussa, että lukija joutuu miettimään kenestä on kyse. >:d Vastine tuolle olisi ollut tietysti haltian kaltainen mutta noin se nyt on ja ei anneta sen häiritä. c:
Tuli inspiraatio, kun katsoin tämän: https://www.youtube.com/watch?v=KucsFB02Hps ja oli sitten pakko kirjoittaa siitä jonkunlainen juttu. Halusin kuvata Samin näkökulmasta sitä, mitä Sormuksen tuhoaminen yms. teki Frodolle ja miten hän sen osansa koki. Aluksi ajattelin, että kirjoittaisin ficletin, mutta minulla on ollut kirjoitusblockia ja pelkäsin sen menevän pilalle sen takia etten saa tehtyä, niin tämä runomuotoinen juttu oli helpompi toteuttaa. + Kello on jo aika paljon, ja olen sellainen että inspiraation tullessa on vaan pakko kirjoittaa heti. Niin ja tässä on nähtävissä Sam/Frodo-paritus. c: Anteeksi, romaanin mittainen kirjoittajan kommentti. :lol: Hauskaa syksyä kaikille!
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Minä en oikein osaa kommentoida runoja mutta tuosta Sam-aiheisesta minun on pakko sanoa jotain. Minusta on ihanaa että päätit kirjoittaa jotain TSH:hon liittyvää ja luulen että tämä runo-osasto oli tälle ihan oikea paikka. Minä kyllä arvasin heti, mistä tästä on kyse, nimittäin olen juuri TSH-luku-urakassani siinä missä Sam ja Frodo raahustavat Mordorissa. ;)

Tämä runo oli kyllä tosi kaunis, ja tavoitti hyvin sen, miten suuresti Sam Frodoa rakasti (vaikka itse näen sen enemmän ystävyytenä kuin romanttisena rakkautena). Minusta viittaus enkeliin toimi hyvin – TSH kirjanakin sisältää paljon vertauksia asioihin, joita Keski-Maassa ei välttämättä ollut, mutta jotka ovat lukijoille tuttuja (esim. koulusta ainakin puhuttiin jossain kohtaa).

Minä jäin vähän pohtimaan tuota Samin kokemaa yksinäisyyttä, nimittäin hänhän meni naimisiin Ruusan kanssa ja sai liudan lapsia melkein heti kotiin palattuaan. Mutta voin hyvin kuvitella, että Sam aina aika ajoin kaipasi Frodoa ja koki olevansa yksinäinen, vaikka häntä ympäröikin lapsilauma. Kaikkiaan siis haikea ja ihana runo, ja toivon että kirjoitat lisää Tarusta, runoja tai mitä tahansa. :)
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Tule,

tule rakkaakseni
vihreään hautaasi
tänne näin, syvälle
kuule soittoni
olen kaunis ja sinä
heikko ihminen
kauneutta etsit
et elämää lainkaan
sitä pakenet
tarjoan sinulle vain
unohduksen, lempeän
täällä, lammessani
olet turvassa kaikilta
paitsi minulta
syvemmälle, juuri noin
askel askelelta
anna kun autan
pyyhin pelon kasvoiltasi
olet minun, ihminen
kokonaan.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Vendince »

**

Pieni tyttö peittonsa alta
kurkkii huoneen pimeää
varpaita paleltaa
talvi on siis kai jo tuloillaan
tyttö varjoja katselee
ne pyörivät huoneen nurkissa
katossa on hämähäkinverkkoja
hän on ollut vuoteessaan
hyvin pitkän aikaa
kukaan ei tule koskaan
häntä herättämään
kukaan ei koskaan
hänelle lämpöä suo
pimeässä huoneessa, peiton alla
lapsi on maannut aikoja pitkiä
melkein maailman luonnista saakka.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Circle

Elämä on paradoksi
se kiertää kehää
eikä lopu koskaan
opimmeko mitään
toistammeko virheet
teemmekö samat teot
rakastummeko, loputtomasti
särkyykö sydämemme
hukummeko, kuolemmeko
syntyäksemme uudelleen
viattomiksi lapsiksi.

Sielumme on matkalla
kohti tuntematonta
niin saavuttamatonta
se on kaukana
mutta lähestymme sitä
hiljaa, varoen, etsien
löydämme sen vielä

jonain päivänä.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja kommentoida.

Tuo Samin näkökulmasta kirjoitettu runo oli hieno, tuotiin hänenkin näkemyksensä/tunteensa esiin. Myös erilainen kirjoitustapa oli mukavaa vaihtelua, se oli kuin tarina, mutta kuitenkin runo. :D

Nämä viimeisimmät runot olivat myöskin onnistuneita, sellaisia hyviä kunnollisia runoja joita on mukava lukea, etenkin kun kaipaa lyhyttä ja ytimekästä luettavaa joista saa kuitenkin ajateltavaakin.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Vendince »

En halua herätä
ihmisiä kohdata
pelkojani tavata
sirpaleita kerätä
etsiä ja eksyä
poistua täältä
haaveistani syvistä
halua en nousta
vuoteesta ja
tavata, ihmisiä jotka
viillot saavat sinne
sydämeeni mustaan
kadonneeseen tuskaan
repivät sen auki
kaikki virtas' poikki
poskiani kalpeita
tahdonhan vain kadota
enkö saisi nukkua
unihini hukkua
todeksi ne elää ja
alkaa vain alusta.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Runoja Vendinceltä

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Aurinko saa
pölyhiukkasetkin
näyttämään kauniilta
auringon kirkkaus
voima ja energia
ihmetyttävät minua
se on niin kaunis
liian kirkas katsella
kuin jumala
ei ihme että
ihmiset ovat sitä
aikoinaan palvoneet
Isä Aurinkona
ja se tuo valoa
myös harmaalle polulle
kun ei näe pakotietä
se on tuolla
toivon antajana

Aina.


*******

Sinä kasvoton
Herra Oikea
tule luokseni
kutsun sinua
olet minulle rakas
kaipaan sinua
vaikka enhän ole
tässä elämässä
sinua tavannut.

Jokin sisälläni
sinua haluaa
luokseen kutsuu
saa kaipaamaan
enkä nimetä osaa
tunnetta sitä
joka kasvaa vain
sinua kutsuu
Sielunpalanen.

Olet hahmo
vailla piirteitä
nimeä, kehoa
olet silti niin Oikea
ja minulle tärkeä
sopiva vierelleni
ihminen
ihmiselle
sinä olet minulle
se Ainoa.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vastaa Viestiin