Pyrexian räpellyksiä

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Jouduin selaamaan tuonne vaikka kuinka pitkälle, enkä löytänyt omaa aihetta. Enkö muka ole tänne laittanut räpellyksiäni? Outoa... Ei silti, onhan ne aika kamalia, mutta saapa ihmiset sitten ainakin jotain kommentoitavaa. :mrgreen: Ja kun tuntuu, että täällä on taas vähän hiljentynyt niin pakko laittaa jotain uutta kehiin. Tai uutta ja uutta, nämä on osa vähintäänkin kahdeksan vuotta vanhoja, muutamia pieniä korjauksia koittanut tehdä, joten älkää odottako liikoja.

Ja nämä ensimmäiset ovat sieltä vuosien takaa...

Historiaa

Näen silmäsi jotka anovat anteeksiantoa,
tunnen kätesi joka tahtoo olla taas lähelläni,
kuulen sanasi jotka pyytävät anteeksi,
mutten voi hyväksyä tekoasi,
en voi antaa anteeksi,
sen on loputtava nyt,
minun on jätettävä sinut,
en ole riippuvainen sinusta,
en tarvitse sinua enää,
tapoit minut jo kerran,
en anna sen tapahtua enää toisten.
Puukotit liian syvälle sydämeeni,
se ei parane,
siitä jää jälki ikuisuuteen.
Sinun on opittava virheistäsi,
et voi elää ikuisesti kuin pikkulapsi,
sinun on kannettava vastuuta teoistasi.
Aina ei käy niin kuin haluat,
minun täytyy kuunnella sydäntäni,
vain sillä on enää merkitystä.
Luulit omistavasi minut,
mutta olit väärässä,
et voi viedä minulta vapauttani,
et enää.
Olen vapaa,
loukattu, mutta vapaa.
Sinulla ei ole enää paikkaa elämässäni,
olet vain tahra historiassani.
Ja sen tahrankin haluaisin pyyhkiä pois…


Halusin vain ystävän

Halusin ystävän,
tosiystävän,
mutta sinusta en sellaista saanut.
Halusin ystävän joka ei petä,
mutta sinä petit.
Halusin ystävän joka auttaa vaikeina aikoina,
mutta sinä et auttanut.
Halusin ystävän joka pitää salaisuudet,
mutta sinä et pitänyt.
Halusin ystävän joka ei puhu selän takana pahaa,
mutta sinä puhuit.
Halusin ystävän joka ei valehtele,
mutta sinä valehtelit.
Käänsit aina selkäsi minulle,
kun sinua olisin eniten tarvinnut.
Et ymmärtänyt minua,
ja minä en sinua.
Et tehnyt muka ikinä mitään väärää,
syy oli muka aina minun.
Mutta syytön minä olen sinun virheisiisi.


Turvani kallis

Kuulin naurusi,
näin hymysi,
olit onnellinen.
Teit myös minut onnelliseksi,
teit minusta kokonaisen.
Nyt ymmärrän tärkeytesi,
paikkasi minun elämässäni.
En jaksaisi polkua tätä ilman sinua,
sinä olet tukeni,
sinä olet turvani.
Vaikka muut minut hylkäisi,
sinä pysyt aina luonani.
Sen vuoksi olet minulle tärkeä,
siksi en sinusta luopua aio.
En väliin kenenkään anna tulla,
koska tietäisin seuraukset,
enkä kestäisi sitä enää.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Josko nyt laittas nämä parikin vanhempaa...

Suljit oven itse

Miksi?
Miksi tulet historiastani tulevaisuuteeni?
Miksi yrität tulla taas elämääni?
Mikset pysy menneisyydessäni?
En halua historiani toistavan itseään,
en halua että tulet elämääni,
en halua että sinulla on paikkaa tässä tai tulevaisuudessa.
Lähdit monet kerrat, ja palasit monet kerrat,
mutta nyt olet lähtenyt lopullisesti.
Et pääse enää takaisin,
ovi sulkeutui viimeisen kerran,
kun viimeksi lähdit.



Timanttini kallein

Kun sinut tapasin,
tajusin löytäneeni aarteen.
Aarteista suurimman.
Olit timantti,
timanteista arvokkain.
Suojelen sinua,
suojelen sinua niiltä,
jotka tahtovat vain loukata sinua.
Olen turvasi,
turvista varmin.
Olet minulle aina tärkeä,
sitä totuutta ei vaan voi särkeä.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

No mutta tämähän vaikuttaa lupaavalta runoilulta. (Älä odota kovin järkevää kommenttia, mullon pää täynnä fluffyä involving Remus Lupin...)

Mutta hyvin kirjoitettuja runoja ja toimivat oikein hienosti. En ole varma, oliko siellä riimejä, mutta ei kaikissa runoissa olekaan - eikä tarvitse. Minä pidin näistä tosi paljon, siellä oli joitain lauseita, jotka yksinkertasesti oli vaan ihania. Varsinkin nämä:
Näen silmäsi jotka anovat anteeksiantoa,
tunnen kätesi joka tahtoo olla taas lähelläni,
kuulen sanasi jotka pyytävät anteeksi,
mutten voi hyväksyä tekoasi,
en voi antaa anteeksi
ja
Mutta syytön minä olen sinun virheisiisi.
Valitettavasti tuo runo ystävästä on liiankin tuttu, ala-asteen aikainen BFF... Mutta that's beside the point. Pidin siis kovasti ja jos lisää löytyy, niin min ainakin lukisin erittäin innokkaasti.
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Aiwendil, kiitoksia. :D Tarkoituksena olisi laittaa jatkossakin muutamia ainakin lisää, mutta täytyy vähän vielä lueskella niitä itse ja pohtia niiden toimivuutta. Jossain vaiheessa runojen tyyli saattaa vähän muuttua, koska olen pitänyt toisinaan vuosienkin tauon ennen kuin olen taas innostunut kirjoittamaan.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Kutsu

Se viheltää kutsuaan,
se kutsuu minua nimeltä,
kuulen sen päivä päivältä aina vain selvemmin,
olen levoton,
olen rauhaton,
minun täytyy mennä,
jättää kaikki mennyt historiaan,
unohtaa kaikki,
aloittaa kaikki alusta,
sisäinen ääni tahtoo jo vastata,
en tiedä miksi vastustan,
enkö vain ole vielä valmis siihen?


Tuhoutunut

Tuhosit elämäni,
tuhosit unelmani,
tuhosit suhteeni ystäviini,
tapoit minut sisältäpäin,
tunnen vain kipua,
tunnen vain tuskaa,
jäin yksin,
ketään ei välitä,
kukaan ei huomaa,
miksi jatkaa tätä matkaa?

-----------------------------

Seuraavat runoni tulee olemaan muutaman vuoden tuoreempia, kuin nämä. :)
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Ryntään taas kommentoimaan. :)

Tuo ensimmäinen oli... inspiroiva, jollain oudolla alitajuisella tavalla. Se muistutti minua yhdestä tarinanpätkästä, joka meidän äikän kirjassa oli. Mutta ei liikaa, siis, molemmissa on tuo kutsuminen esillä. U know? Mutta oikein hyvin kirjoitettu enkä edes keksinyt mitään, mistä nipottaa.

Tuo toinen oli ehkä paras näistä jo julkaistuista runoista. Pidin sen tunnelmasta ja hyvin käytit taas sanoja. Tässä lempikohtani ja samalla lievä nipotus...
jäin yksin,
ketään ei välitä,
kukaan ei huomaa,
miksi jatkaa tätä matkaa?
Nipotus: ketään kuulostaa oudolta tuolla, kukaan sopisi paremmin, mutta toisaalta taas kukaan-sanan toisto olisi ehkä hieman... jotain. Mutta muuten aivan hienoa runoutta, minä kommentoin taas, kunhan lisää tulee. :)
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Kiitos Aiwendil kommentista. Myönnetään, että osassa saattaa olla outoja sanavalintoja, ja järkevämpiäkin olisi jos näitä kirjoittaisi uudelleen. :)
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Nämä ovat muutaman vuoden tuoreempia, kuin nuo aikaisemmat, mutta en tiedä ovatko nämä laadukkaampia.

Muisto

Muistatko lapsuuden, jonka vietimme yhdessä?
Muistatko sen onnen, kun yhdessä leikimme?
Muistatko sen naurun, kun yhdessä laskimme mäkeä?
Muistatko sen surun, kun tiemme erosi?
Muistatko sen kaipuun, kun ikävöimme toisiamme?
Muistatko vielä minut?
Minä muistan sinut, ja sinulla on aina paikka sydämessäni.


Yhdessä

Kun katson taivaanrantaan,
voin sinut siellä nähdä.
Kun tuuli puhaltaa kasvoilleni,
voin äänesi kuulla.
Kun aallot kastelevat varpaani,
voin tuntea sinut luonani.
Kun seison merenrannalla,
voin olla osa sinua.
Vain täällä voimme olla yhdessä.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Odotukset

Paljon minulta odotat,
ihmeisiin minun täytyisi pystyä.
En ole suuri, enkä mahtava,
en ole se, joka muita johtaisi.
En aio sinua seurata,
vaan oman tieni valitsen.
Se tie on tavallinen,
ei suuri, eikä mahtava.
En ole johtaja muiden,
en tahdo toisia määrätä.
Tahdon olla aito, oma itseni vain,
ja sitä toivon myös sinulta, aitoutta vain.



Salaisuus

Tuuli kuiskii asioita, kertoo salaisuuksia,
en tahdo niitä uskoa.
Sanothan, ettei totta ole ne,
ethän vain ole tehnyt niin,
kuin tuulet minulle kertovat?
Olisithan itse kertonut,
jos niin olisi käynyt?
En kestä valheita, salaisuuksia,
miksi et kertonut?
Totuutta puhdasta vain kaipasin,
en kieriä valheita.
En sinua enää tahdo nähdä,
en pysty sinua katsomaan,
satutit liikaa valheilla,
ja minä hölmö uskoin sinua.


Ystävä

Kun epäröin, rohkaisit jatkamaan,
kun halusin luovuttaa, et antanut,
vaan käskit yrittämään uudestaan,
vaikka en nähnyt toivoa.
Missä olisinkaan ilman sinua?
Onneksi olet siinä, ystäväni.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Miksi?

Miksi en saa olla se ketä haluan?
Miksi en saa tehdä niin kuin haluan?
Miksi olen vangittuna sisälle?
Haluan olla vapaa,
vapaa kulkemaan ja näkemään.
Tuntea tuulen ja haistaa meren,
olla kerrankin vapaa ja onnellinen.


Rauha

Vihdoin pääsit täältä pois,
et tunne enää tuskaa, kipua,
vaan uneen rauhaisaan vaivuit.
Lähdit paikkaan parempaan,
jossa ei ole kipua, ei tuskaa.
Mutta olen surullinen,
kaipaan sinua.
Koska taas tapaamme?
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Minä täällä taas! ^^

Pidän edelleenkin sinun runoistasi. En oikein keksi mitään sanottavaa, kunhan ilmoittelen lukevani näitä. Ja pidän kovasti kaikista, niissä on joku tarina (tai sitten min vain säädän omiani), jota ei täysin kunnolla tavoita, mutta siitä kerrotaan pätkiä runojen avulla. Mutta pidän näistä, Rakentava on jälki-istunnossa prof. Kalkaroksen kanssa, ja hienosti muuten pakotlat sanat runoiksi. Siellä oli pari outoa sanavalintaa, mutta en nyt rupea niistä nillittämään. Pahoitteluni kommentin laadusta....
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Onhan se kiva tietää, että luet näitä, kiitos siitä. :)
Täytyisi kohta taas kaivella laatikoita, ja katsoa mitäs kaikki vihkot sisältää on, josko löytyisi jotain aarteita. Ollut paha tapa aloittaa aina uusi vihko, kun tulee joku idea, tyyliin ensimmäinen vihko joka käteeni osuu niin siihen olen kirjoittanut ajatukset/ideat. Ja sitten tungen vihkot aina siihen laatikkoon tai kaappiin missä on tilaa.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Näiden jälkeen täytyy jo ruveta katsomaan niitä vihkoja läpi, kun koneella ei ole kuin yksi runo, jonka ajattelin säästää jouluun. :mrgreen: Toivottavasti vain muistan sitten jouluna, kun ei ole mitään mieltä tässä vaiheessa laittaa jouluista runoa tänne, mutta kyseinen runo on ala-asteelta ja kyllä sain nauraa sitä.


Lapsuus

Voin kulkea aikojen taa,
kun suljen silmäni taas.
Voin tuntea kesän vapauden,
nähdä sen kauneuden.
Taas yhdessä kuljemme,
ja yhdessä löydämme
tuon loiston kirkkaimman.
Se lapsuuden onni on.


Tulevaisuus

Polkuja monia avautuu,
mutta mille niistä astuu?
Ei virheitä samoja toistaa halua,
vaan mielestä ne vihdoin poistaa.
Valintoja vaikeita,
muistoja haikeita,
mutta eteenpäin polkuni vietävä on.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Ensin vihoista. Siis min teen samaa, kirjotan hetken mielijohteet ensimmäiseen vihkoon (joita on yli 20) ja sitten saa kymmenen minuuttia skannailla läpi niitä vihkoja löytääkseen etsimänsä...

Sitten runoista. Taas oikein hyvää runoutta, nyt siellä taisi olla riimejä. Mie olen surkea noissa. Mutta hyviä runoja, pidin, totta kai. Molemmissa oli taustalla inspis, siis ne aiheuttivat minulle inspiraation... Jälkimmäisestä pidin enemmän, sillä lapsuus ei oikein iske kun en omaani muista. Ja kyllä minä joulurunosta muistuttelen jos ei muuta. :D

P.S. Min en taida olla ainoa, joka näitä lukee, vai? Kommenttia vaan, aktivoitukaa, hyvät ihmiset! (Ei pelkästään Runoissa, mutta muuallakin!) Ja mun kommentin laatu on aika surkee...
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pyrexian räpellyksiä

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Kiitoksia aktiivisista palautteista.
Olen jo vuosia ajatellut, että olenko vähän vanhanaikainen, kun olen aina tykännyt paperille laittaa ajatuksia ensin, ja sitten vasta koneelle, mutta mukavaa kun on muitakin. :D

Muistaisin, että nuo oli juuri sellaisia joissa kokeili aikoinani laittaa riimejä, mutta en oikein tiennyt onnituinko vai en.
Niin, ja se on varmaan parempi huudella joulukuussa sen runon perään, ettei vaan unohdu.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Vastaa Viestiin