//Sansku sulkakynäilee [Se päivitti 10.12 -09]

[Sansku]

Kyllä se tuuli kantaa, jos tarpeeksi uskoo. ^^


~


Kosketan sinua,
katson silmiäsi ja
puhun huulillesi

Tiedän,
etten saisi

En välitä tunteistasi,
ajattelen vain omaa parastani
En tahdo ajatella sinua

Kuuntelen itkuasi,
kyyneleiden annan kirvellä poskillani

Tiesin sen satuttavan,
en silti uskonut siihen
Lupasin jatkaa

Samea kyynelverho silmissäni
katson sinua viimeisen kerran

Ei tätä voi viivyttää,
tunnen tuskan sisälläni
Käännyn pois luotasi

En ollut tukenasi,
en uskonut sinun tekevän niin

Jos olisin uskonut,
en seisoisi nyt haudallasi,
valkoinen ruusu kädessä


Kuiskaan hyvästini sinulle tuuleen

~


Joo tosiaan, kök on. Jos ei edelliset, niin tämä ainakin. .______. Tunnepohjaa on, jätin pojan tavallaan toisen takia, ihastuin toiseen ja poika murtui, koska se ei ollutkaan se, joka jätti miut, vaan mie sen. Se rakasti minua ja... näin. Eilinen ilta meni itkiessä, vaikka se olikin oikein.
Joo... Omistetaan sille, kaikelle mitä meillä oli ja sille, ettei meillä ole enää yhteistä tulevaisuutta hänen pyynnöistään huolimatta.


~


Kukaan ei kuule,
kukaan ei välitä

Jos kyynel kirveltää,
ei kukaan jaksa välittää

Tiesin, että tässä käy näin
En vain uskonut siihen,
tahdoin uskoa mahdottomaan

Tahdoin uskoa haaveisiin ja
olemattomaan

En uskonut, että sinä tekisit niin
Sinun satuttavan minua

Kyynel kirveltää ja
kimaltaa timantin lailla
Samanlainen kuin sinä

Päältäpäin ei uskoisi,
että satutat minut rikki

Ääni sanoo,
jätä se, jatka elämääsi

En uskonut,
uskoin jaksavani ja
kaiken kestävän

Menestyksellä on hintansa,
kärsimys

Kukan ei kuule itkua,
kun levitän siipeni tuulelle

Annan tuulen kantaa,
johdattaa pois,
sinne minne sinä et pääse


~


Tuska pyrkii ulospäin. Sattuu, kun Villeä sattuu niin paljon. Se on oikein silti. *pyyhkii kyyneleitä*

[Newra]

*syvä huokaus*
Voih. Ensimmäisen runon ensimmäinen säkeistö oli nii hieno, vähän sanoja, mutta tehokkaita sellaisia.

Käännyn pois luotasi

(no niin, keksin hyvän sanan, joten käytetään sitä sitten :D) Eli kamalan tehokas kohta, kääntyminen ilmaisee niin montaa tunnetta.

*ojentaa nenäliinan ja ruttaa vielä tuhannennen kerran*

[Mario]

*sanaton* nämä ovat todella koskettavia ja tunteella omistettuja. Rakkaus on vaikeaa...

*huokaa*

Osaat pukea sanoiksi tunteesi ja osaat tehdä niistä surullisen kauniita.

*halaa tiukasti*

Kosketan sinua,
katson silmiäsi ja
puhun huulillesi


Ihanasti ilmaistu.

En uskonut,
uskoin jaksavani ja
kaiken kestävän

Tiedän tunteen.

[Sansku]

~

Sanojen Sahara hehkuu kuumana,
lauseiden Alaska hohkaa jäätikkönä

Katson sanojen maailmaa,
tunnen niiden iskevän ja
viiltävän syvät haavat

Millä sanoilla saisi ajan jatkumaan?
Miten saisin jäädä tähän aikaan?

Aika ja sanat syö minua,
tiedän,
etten saa enää aikaa jatkumaan

Mitkään sanat eivät pelasta,
tunnen sanojen viiltävän kivun


Tahdon unohtaa sanojen ja
ajan merkityksen

Annan kaiken valua hiekkaan,
tuulen viedä mennessään ja
tahdon unohtaa

Aika lennättää,
historia toistaa itseään ja
vie minut mukanaan



Sanojen ja ajan merkitys unohtuu,
annan niiden viedä minut pois


~


Kööök. Toistoa ja kaikkea.

[Sparks]

Aika lennättää,
historia toistaa itseään ja
vie minut mukanaan

Tuohon sait tiivistettyä jotain sellaista, minkä oikeasti haluaisin tapahtuvan. Itse asiassa rakastuin tuohon kohtaan ^^

Ehkä hieman toistoa vain siinä "millä sanoilla saisin ajan jatkumaan" ja "tiedän, etten saa enää aikaa jatkumaan" -kohdassa. Muuten tämä oli minusta oikein sujuva. Ja pidän noista Alaskasta ja Saharasta tuolla alussa.

Se ajatus, että edes hetken verran aikaa ei olisi olemassa, on niin ihana.

[Mario]

*aaltoja*

Vähän olet hyvä.

Tämä on oikein hyvin kirjoitettu ja niin pirun kaunis. Miten osaat? Kertoisitko?

*jatkaa aaltoliikkeitä*

[Sabi]

*saapuu taas kommentoimaan*

Sä suollat näitä runoja ihan järkyttävällä vauhdilla! o__O Ja ne on vielä kaikki niin hienoja ja koskettavia. En tosin tiedä miksi juuri nyt niistä tuli erittäin paha olo, sellainen ettei oikein tahdo lukea enempää. Taitavat olla tällä hetkellä liian surullisia ja painostavia minulle. Kaipaa vähän pirteämpiä...

No mutta se siitä. *tuhahtaa* Olipas fiksusti sanottu.. Sanoa piti että jatka runojen kirjoittamista!

Ja pahoittelut sun ja Villen jutusta, ettei siitä tullut mitään.

[Sansku]

~

Aina päättää,
nyt ei saa sattua
Ei saa tuntua,
ei tunteitaan muille näyttää

Silti ne haavat syvenevät entisestään ja
Suolaa kaatuu aina enemmän

Päätökset on turhia,
koskaan ei saa päättää niin
Päätöksiä on turha tehdä

Miksi se sattuu aina?
Miksi haavat syvenee?

Ei kukaan osaa kertoa,
miksi se aina sattuu

Kannattaa vain unohtaa,
sulkeutua pimeään ja
niellä kyyneleet

Ei kukaan suolaa haavoihisi kaada,
itse sinä ne kyynelillä kastelet ja
annat sattua

Ensi kerralla ei satu,
ensi kerralla mikään ei tunnu
Ensi kertaa ei tule

Suolaiset kyyneleet lentävät tuuleen ja
minä lennän mukana


~


Kök. Sitä ei tarvitse kertoa. Pitää vain tunteita saada purkaa. Kun kertoo jollekin pitävänsä hänestä, ajattelee, että ei tästä mitään tule, mutta saan pitää ystävän, eikä se tunnu missään tai satu. Aina käy toisin, vaikka tietää saavansa pakit.


~


En syyttäviä sanoja sinulle sano,
en halua syyttää sinua mistään
Silti tahdon syyttää sinua kaikesta

Suljen suuni ja
kaiken sisälleni

En tahdo sinuun sattuvan,
olet tärkeämpi minulle kuin tiedätkään

Syyttävät sanat hautaan sisälleni,
unohdan sen,
kuinka minuun sattui

Tahdon unohtaa kaiken,
jatkaa ilman sinua ja
silti en tule selviämään ilman sinua

Tiedän,
että saisin sinulta ystävyyttä ja huolenpitoa,
mutta tarvitsen enemmän
Se ei riitä minulle

Tahdon paljon enemmän,
parempi luopua sinusta ja
kaikesta muusta kerralla

Anna anteeksi,
kun en varoittanut tai
antanut mitään merkkiä
En tahtonut satuttaa sinua,
en tosissani

Anna minun sanoa hyvästit,
syventää haavojani ja
pelätä huomista

Anna minun lentää huomiseen,
karata tästä päivästä ja
tahtoa palata eiliseen


~


Kööök! Joo, pakko purkaa tunteita, joita ei sittenkään ole. Ehkä kaikki on vain tekopyhyyttä. Kaikki on hänestä lähtöisin, mutta unohdetaan hänet ja kaikki muu siinä sivussa. Unohdetaan, että sain pakit ja se oli kova isku kasvoihin, vaikka tiesin, että tässä käy näin. Joo. *hymyilee pienesti*

[Sansku]

~

Kaikki on vain haavetta,
illuusiota ja unelmaa

Ei todellisuutta ole olemassakaan,
ei ajatella sitä,
kuinka totuus iskee lujaa kasvoihin

Leikitään,
ettei huomata sitä ja
unelmat toteutuu

Ääni sanoo,
älä usko illuusioosi,
haaveisiisi tai unelmiin
Totuus lyö sinulta jalat alta,
satuttaa enemmän kuin uskotkaan

Ei ajatella omaa parasta,
leikitään haavemaailmaa ja
ettei mikään satuta
Ettei voi mikään satuttaa

Hiljennetään äänet ja
uskotellaan,
ettei mitään voi tapahtua
Ettei kukaan voi satuttaa


Uppoa illuusioon,
unohda todellisuus ja se,
kuinka sinua satutetaan

Unohdit,
kuinka illuusio ei pelasta kaikkea
Unohdit,
että kaikkia voi sattua

Sinuakin

Illuusiokin pettää joskus,
haaveet ja unelmat antavat periksi
Todellisuus iskee kasvoihin ja
kukaan ei ole pelastamassa

Annat haavojen syventyä,
et tahdo jatkaa enää
Ei aika haavoja voi parantaa,
nielet kyyneleesi ja lennät eiliseen takaisin

Lennät sinne,
minne kukaan ei voi seurata perässä
Sinne,
mistä sinua ei tavoita koskaan


~


Vähän kök fiilis yhä.

[Sansku]

~


Menetin uskon huomiseen,
uskon vain eiliseen
Annan eilisen satuttaa,
syventää haavoja

Suolaiset kyyneleet poskilla
verta vuotavat kädet ja
suolaa haavoissa

Veri suutelee ranteitani,
epätoivo valtaa mieleni

Menetän uskoni,
annan sieluni tuulelle

Siivet eivät kanna vielä,
mutta tuuli kantaa

Luovuttaa ei saa,
eikä parantumattomia haavoja unohtaa

Levitän vertavuotavat siipeni,
annan tuulen kantaa


~


En tiedä mistä tuli. Tuo kuuluu siihen kategoriaan: "Tämä on puolentoistatunnin aikaansaannos fysiikan tunnilla." :D

[Sabi]

Mmm... Me like it!! *nyök nyök* Mä en nyt osaa sanoa mitään fiksua taas, joten pidän turpani kiinni. Sanon vain että tuo illuusio-hommeli-runojutska oli hyvä, siitä pidin todella paljon. (:

[Sansku]

~

Joku on kaivertanut seinään sanoja,
ikuisia lupauksia tulevasta
Kauniita lauseita ja
lupauksia kauniista ikuisuudesta

Sinä kaiversit sanat kiveen,
lupasit,
ettei mikään tule koskaan satuttamaan

Unohdit,
ettei mikään mene niin kuin halusit

Ei kauniit unelmat kestä kylmää todellisuutta
Ei koruttomat lauseet haavoja paranna

Viilsin sanoja käsivarteeni,
uskoin sen auttavan ja
parantavan syviä haavoja

Lupasit koota palapelini,
suojata syviltä ja kipeiltä haavoilta
Lupasit pitää palapelini koossa,
estää kylmän todellisuuden lyömistä

Unohdin,
ettei lupauksiisi voi luottaa
Unohdin,
että sinä olit se joka hajotti kaiken

Tuhosit kaiken kauniin ja
jätit minut tyhjän päälle

Sinäkin taisit unohtaa,
kuinka herkästi hajoan ja
kuinka herkästi minuun sattuu

Iskiessäsi palapelini ja
sieluni hajalle,
Kuiskasin viimeiset sanat ja
hyvästit tuuleen


~


Mjöh. Kök. Oikeasti, tuo on tosi kök. Ja minähän en koskaan aliarvioi itseäni... Joo. Tuo tuli eilisestä mieleen, kuinka minua sattui satuttaessani vahingossa yhtä minulle tärkeintä ihmistä.

[Mario]

Olen ollut vain 2 ja puol viikkoa poissa ja oot tehnyt runokirjan melkein.

Nämä kaikki on sitä sinun suloistasi ja ihanaa kirjoitustyyliä.

Tahdon unohtaa kaiken,
jatkaa ilman sinua ja
silti en tule selviämään ilman sinua

..mutta tämä kohta sai minun maailmani pysähtymään..

*hiljaisuus*

[Sansku]

Awww~

Kiitos hei palautteestasi. Se todella sai minut hymyilemään. Kiitos. ^^ *halaus*

[Sansku]

~

Katson sinua,
hentoa perhosta

Olet hento kuin
kuurankukka ikkunassa
Olet kuin
perhonen paperisiivillä

Olet se perhonen,
jonka pelastin kylmältä talvelta
Pimeältä yöltä

Sinä olet se,
joka pelastit minut kuolemalta ja
Yksinäisyydeltä

Olet ainoa,
jota en tahtoisi koskaan sattuvan
Olet ainoa,
jota en ole koskaan tahallani satuttanut

Sinä, rakas perhoseni,
olet se,
jonka tahdon jatkavan elämää ikuisesti

Tahdon,
että jatkat tätä kaikkea silloinkin,
kun minä en enää ole täällä

Tahdon,
että jatkat taistelua silloinkin,
kun minä en ole suojelemassa sinua

Jatka sinä lentoasi,
perhoseni,
kun minun lentoni loppuu korkealta tippumiseen


~


Omistus tällä kertaa Lyytille, joku tärkein ihminen mulle. ^^
Ja tuli vaan siitä mieleen, kun juttelin Marion kanssa Lyytistä ja kaikkea. Kiitos molemmille. *hymy*