Keskeneräisten tarujen kirja

Keskustelua Tolkienin teoksista.

Valvoja: Andune

Húrin Thalion
Örkki
Viestit: 11
Liittynyt: To Loka 13, 2005 4:17 pm
Paikkakunta: Dor-lómin
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Húrin Thalion »

Keskeneräisten Tarujen Kirja on mun mielestä melkein yhtä hyvä kuin Silmarillion tai pitäiskö sanoa ettei voi oikein tajuta Silmarillionin kaikkia tarinoita kunnolla jos ei ole lukenut KTKaa. Se täydentää osan Silmin tarinoista esim, Narn i Hîn Húrin on paljon parempi tarina siinä kuin Silmissä. Turin tarina on parempi ja jos et oo lukenut KTKaa et voi tietää että Tuor ja Túrin tapasivat kerran, Tuor näki Túrinin mutta ei toisinpäin. Amrothista ja Nimrodelista kerrotaan paljon tässä kirjassa ja ne on oikeastaan ainoat "kunnon" jutut noista kahesta. Haltioiden kolmen sormuksen teosta ja alkutaipaleesta kerrotaan tarkemmin. Kerrotaan miksi ja kuinka Celebrimbor antoi ne Galadrielille ja Ereiniolle(GG). Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, Rautkymin Kahlaamon taistelu jne, jne. Eli on siinä paljon tietoa Keskimaasta ja sen tapahtumista joita ei kenties saa tietoon jos ei ole lukenut sitä. Vähän vaikea kirja se on lukea(kaikkine viitteineen) mutta mitä useammin sen lukee sen paremmin sen tajuaa,niinkuin Silmarillionin.

Annatar
Puolituinen
Viestit: 389
Liittynyt: Pe Marras 04, 2005 4:09 pm
Paikkakunta: Rohanin ruohotasangot

Viesti Kirjoittaja Annatar »

Rakastan eniten tarinaa "Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin". En oikein osaa määritellä, mikä siinä niin salamana iskee, mutta ainakin kaikki paikkojen ja aikaisempien tapahtumien kuvaukset ovat upeita. Tulee jotenkin kotoinen ja eriskummallinen olo sitä lukiessa... Nevrast ja Gondolin, ah. Samoin Voronwën hahmossa on jotakin äärimmäisen viehättävää. Koko tarinan vain näkee ihan uskomattoman kirkkaana ja elävänä silmiensä edessä.

Denethor ja palantír on toinen todella hehkeä tapaus. Tästä käy niin hyvin ilmi, miten suuri vaikutus palantírilla oli Denethoriin... tavallaan mies sortui ihan omaan ylpeyteensä ja itsevarmuuteensa. Hillittömän kiinnostava aihe ^^

Amrothin ja Nimrodelin tarina on myös todella kaunis ja traaginen. Niin surullista ja koskettavaa.

Galadrielista ja Celebornista on myös muuten mukava lukea, mutta kun erilaisia versioita on niin paljon, ei oikein osaa päättää mistä pitäisi itse eniten tai miten uskoisi asioiden olleen. Kauniitahan ne tarinat ovat omalla tavallaan kaikki.
Vuoden Draamaficcaaja 2007

Kauniin avan taiteili julietik.

Ruoskatarin (okei, Ruoskattaren ;)) kautta Annatariksi jälleen.

Elindar
Örkki
Viestit: 64
Liittynyt: Ma Tammi 09, 2006 6:02 pm
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Elindar »

KTK on hieno teos, vaikka se on vieläkin vaikeammin ymmärrettävä kuin Silma, ja ymmärtäähän sen. Christopher Tolkien on kyllä tehnyt upean työn koottuaan isänsä sekalaiset kirjoitukset täksi kirjaksi. Vasta KTK:n luettuaan tajuaa sen, miten ristiriitainen ja moniuloitteinen Tolkienin maailma oikein onkaan. Esimerkiksi tuo, että Galadrielillä ja Celebornilla olisi ollut poika yms.
Vaikka KTK on rikkonainen kokonaisuus, sitä on silti mukava lukea, koska se paljastaa ennen vähän epäselviä tai vähemmälle huomiolle jääneitä asioita.
Marianna kirjoitti:Rakastan eniten tarinaa "Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin".
Minä myös. Olisin vain niin toivonut, että siinä olisi mahdollisesti kerrottu enemmän Tuorista ja Idrilistä ja siitä kuinka he rakastuivat jne. :b Se olisi ollut ihanaa. Mutta ihana tuo tarina oli muutenkin.
Muita lemppareitani ovat mm. Galadrielin ja Celebornin tarina, kertomus Rautkymin taistelusta ja tietysti Narn i Hîn Húrin. Galadrielin ja Celebornin tarina oli mielenkiintoinen, koska heidän vaiheistaan ei tiennyt ennen kovinkaan paljoa. Tämä tarina oli muistaakseni se, jossa oli eniten niitä ristiriitaisuuksia mutta ei se tahtia haitannut.
Pidän rohirrimista ja Rohanista, joten Rautkymin kahlaamojen taistelusta oli hauska lukea. Ja Húrinin lasten tarina oli tässä paljon yksityiskohtaisempi kuin Silmassa ja täydensi sitä hyvin.
Ja ai niin, meinasin unohtaa yhden hyvän tarinan! Pidin nimittäin tosi paljon myös Aldarionin ja Eredisin tarinasta, vaikka se olikin aika surullinen ja epäonninen. Se on kuitenkin ainoa Tolkienin kirjoittama tarina, joka sijoittuu Númenoriin. Yhdellä foorumilla joku kirjoittaja ilmaisi sen hyvin, sanoen ' että saa edes kerran kävellä mielessään Rómennan satamalaiturilla'. <3 Niimpä. Númenor oli upea paikka, kyllä sieltä saisi enemmänkin tarinoita olla.

Mutta kaiken kaikkiaan hieno 'teos' tai kokoelma tekstiä. Jotkut saattoivat menettää hermonsa niiden kaikkien liitteiden sun muiden kanssa, mutta en minä. Lisää tälläisiä kirjoja! Keski-Maata ei voi koskaan ymmärtää tarpeeksi hyvin.
~
My heart is [url=htpp://elindar.livejournal.com]broken[/url] and I don't have glue.

Avatar
Suetus
Örkki
Viestit: 156
Liittynyt: Pe Elo 07, 2009 9:24 pm
Paikkakunta: Siellä jossain maailman laidalla

Re: Keskeneräisten tarujen kirja

Viesti Kirjoittaja Suetus »

Juu-u, kyllä sen luin loppuun mutta voi luoja se oli tylsä kirja. Tai siis todella mielenkiintoinen, mutta pakosti haukotutti joissain kohdissa. Olen samaa mieltä että Cristopher teki loistavaa työtä kokoessaan kirjan ehjäksi teokseksi *palvoo sitä* . Keskeneräisten Tarujen Kirja selittää joitain asioita ja selkeyttää niitä, mutta toisaalta se herättää niin monta ristiriitaista kysymystä että huhhuh. Mutta jos teillä on mahdollisuus lukea KTK niin lukekaa ihmeessä ^^
little piece of heaven

Vuoden 2010 Frodo :3

Gillgalad
Örkki
Viestit: 138
Liittynyt: Ke Heinä 08, 2009 10:56 am

Re: Keskeneräisten tarujen kirja

Viesti Kirjoittaja Gillgalad »

Olen lukenut KTK:n ekan kerran lähes kymmenen vuotta sitten ja tykkäsin siitä paljon, vois taas lukea uudestaan jossain vaiheessa. Kirjasta sai kivasti lisä valoa asioihin.
Vuoden Tolkien-sanakirja 2010. Vuoden Tolkienisti 2014.

Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 632
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Keskeneräisten tarujen kirja

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Luin KTK:n kauan, kauan sitten. Tai ainakin tuntuu siltä, oliskohan ollut joskus vuonna 2009? En muista enää...
Kuitenkin, muistan että toisinaan se oli vähän tylsää luettavaa, mutta toisaalta taas toiset tarinat oli todella mielenkiintosia. Näin jälkeenpäinkin oon toisinaan lukenut tiettyjä pätkiä uudestaan ja uudestaan.
Sellaneen kirja josta on aina hyvä tarkastaa tiettyjä yksityiskohtia. :)
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.

sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Keskeneräisten tarujen kirja

Viesti Kirjoittaja sagitta »

Pidin tästä opuksesta. Kertaalleen olen sen lukenut läpi ja sittemmin muutamia tiettyjä osia useampaankin otteeseeen.

Erityisesti Galadrielin ja Celebornin tarina(t) oli mielenkiintoinen. Siinä samalla sai myös hieman tietoa Legolasin suvusta. ;) Aldarion ja Erendis osuus oli myös kiinnnostavaa luettavaa, sillä siinä sai pienen katsauksen Numenorilaisten elämään. Olihan teos hajanainen ja paikoitellen jopa epäselvä, mutta se ei minua pahemmin haitannut. Rakastin kaikkia niitä pieniä tietoja ja yksityiskohtia, mitä kirja piti sisällään. :D

Itselläni tätä valitettavasti ei ole, mutta enköhän sen vielä jonain päivänä hyllyyni saa hankittua.
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014

Vastaa Viestiin