Lord of the Rings FanFiction

Hobitti on helpompilukuisempi, mutta tässä kirjassa ei ole yhtä paljon syvyyttä, jylhyyttä yms ku tarussa on...bilbo on vaan satunnainen hobitti gandalf vähäpätöinen taikuri....no melkein näin...Hobitti oli suht huono

Häh! Huono? Hobitti on toiseksi paras kirja minkä tiedän! Se on niin.. niin.. äh, antaa olla. Mutta kuitenki. Se on vaan niin ihana! Mie olen itse muuten lukenut sen pari kolme kertaa.

Hobitti on helpompilukuisempi, mutta tässä kirjassa ei ole yhtä paljon syvyyttä, jylhyyttä yms ku tarussa on...bilbo on vaan satunnainen hobitti gandalf vähäpätöinen taikuri....no melkein näin...Hobitti oli suht huono

Hobittihan tehtiin alunperin lastenkirjaksi ja vasta sitten Tolkien sai suurempia ja synkempiä ideoita. Itse kyllä näen sen myös niin, että Hobitti kerrotaan eniten Bilbon näkökulmasta, joka on suhteellisen elämää kokematon, naivi ja iloinen heppu, joka ei tiedä maailman pimeistä puolista tuon taivaallistakaan. Siksikin Gandalf vaikuttaa taikurilta, haltiat hilpeiltä juopoilta yms. Onko tämä tullut kenellekään muulle mieleen?

On ^^ Siinä lapsenomaisuudessa ja naiiviudessa tuon kirjan suurin viehätys piileekin. Kiltti, ajoittain hiukan höppänän oloinen setä kertoo yksinkertaistettua ja tavallaan hiukan kärjistettyä seikkailutarinaa lapsille ja lapsenmielisille.

Tätä on voitu jo kysyä, mutta en jaksanut lukea kaikkia viestejä... Mutta siis eikös Lohikäärmevuori sama asia kuin Hobitti? Ainakin sain sellaisen käsityksen... Ja toiseksi, onko niissä muita eroa kuin että Lohikäärmevuori on Tove Jannssonin kuvittama ja nimet ovat erit (esim Bilbo on Kalpa Kassinen, hobitti=hoppeli, Klonkku on Kulpsin...)

Bilbo on Kalpa Kassinen,

ei elämä...
kyllä, kyllä se on sama...

Oi, tämä suloinen kertomus kuuluu suosikkeihini. Tämä on jotenkin "lapsellisempi" kuin itse Taru, mutta niin suloinen ja hauska. Pidän oikein kovasti. Smaug on pöhkö.

Luin ensin sen perusversion, nyt lainasin kirjastosta Tove Janssonin kuvittaman verison. Ihan suloisia kuvia.
Mukavaa, kun mukana on karttaa sun muuta, kartat ovat aina ihania.

Luin Hobitin alun perin sen takia, kun miuta kiinnosti, se miten Bilbo sai sormuksen Klonkulta. Ja muut tarinat joita kirjassa mainitaan, ja joista mie en sillon tiennyt mitään.
Mie oon kuitenkin ollut pitemmän aikaa selvillä siitä, että Hobitti ja Lohikäärme vuori on kaks samaa teosta, mutta eri nimillä. Joskus luin molempien takakannet ja varmistin vielä asian siskoltani, joka oli lukenut molemmat, kun tuntui että ne ovat samalla juonella kulkevia kirjoja.

Tuli tässä mieleen tänne kirjoittaa että nythän on julkaistu Hobitti sarjakuvaversiona Kannet näyttivät aika siisteiltä Mielelläni nekin hankkisin, ne on jaettu kahteen osaan.
Osa 1 Osa 2

Asuinpaikkakuntani kirjasto on hyvin edistynyt. Sieltä löysin tämän kaksiosaisen Hobitti-sarjakuvan ja tykkäsin. Eihän se vertoja kirjalle vedä, mutta mukava kerrata tarina vähän nopeammin

Minäkin olen ajatellut hankkia tuon sarjakuvan, sitten kun vain rahaa jostain repäisisin.. (No, ehkä rippilahjaksi? ) Hobitti on ihana, itse asiassa taisin lukea sen ensimmäisenä kaikista Tolkienin kirjoista, sain sen joskus pienenä lahjaksi kummisedältä ja -tädiltä. Se on kyllä aika moneen kertaan luettu! Ja yhä se vain kiehtoo!

Hobitti on hyvä kirja, jonka luin ensimmäisen kerran viime kesänä, ja jota olen nyt lukemassa partiossa pikku vartiolaisillemme ääneen... Ainakin siinä alussa on sellaista kivaa Tolkienhuumoria, että sitä kun lukee äneen, niin on aina vähän naurussa pitelemistä... Myös tuo sarjakuvakirja löytyy kirjastostamme, ja senkin olen lukenut, ja luettanut myös pikkuveljelläni, joka ei lukihäiriönsä takia jaksa/pysty kirjaa lukemaan.... Nykyyänhän niitä on vaikka mitä versioita saatavilla hobitista. Kirjastossakin on Hobitti kolmena eri painoksena, joista kaikki on erilaisia. Yksi on se suhtkoht alkuperäisen näköinen kirja, toinen on sellainen Tove Janssonin kuvituksella varustettu muumityyppinen versio, ja sitten yksi semmoinen mahdottoman korkea ja leveä, isokokoinen tietokirjan tai sarjakuvakirjan kokoinen kirja. Ja ilmeisesti kaikki on kuitenkin yksi ja sama Hobitti.

Hobitti on ihana. Minä rakastan sitä, vaikka Bilbo ei olekaan lempihahmoni. Jotenkin tuntuu niin hauskalta kun Bilbo yhtenä aamuna lähti ilman nenäliinaa ja kun hän esitteli itsensä Smaugille (minä asun Repunpäässä, mutta pääni ei ole repussa). Kirja on jännittävä ja iloinenkin ja siinä on sitä Tolkien huumoria. Thorinin kuolema koskettaa minua suuresti. Olen lukenut sen muutaman kerran suomeksi ja juuri aloitin lukemaan englanniksi. Englanniksi on mielenkiintoisempi lukea, koska se tekee kirjasta vielä hobittimaisemman.

Hobitti on mun eka Tolkienin kirja,jonka mä olen koskaan lukenut. Tai no oikeastaan mun mummo luki sen mulle ja mun pikkuveljelle. Eli siinä mielessä se on mulle tärkeä kirja.

Ja siinä on muutama legendaarinen kohta: kun kääpiöt saapuvat Repunpään,Gandalfin höpötys hyvistä huomenista,ne peikot,Smaug makailemassa aarrekeon päällä ja tietenkin lempikohtaukseni koko kirjassa eli Bilbon ja Klonkun arvoituskilpailu. Mä muistan ne jotkut ratkaisut ulkoa.

Mutta kuitenkaan Hobitti ei kuitenkaan ole iskenyt minuun samalla tavalla kuin TSH ja en osaa kyllä sanoa,että miksi. TSH on vain jotenkin parempi,mä luen sitä nyt kolmatta kertaa,mutta Hobitti on tosiaan luettu mulle kerran ja sen sarjiksen mä olen lukenut kerran kunnolla läpi.

Mutta olen kyllä kiitollinen Hobitista,sillä se sai minut kiinnostumaan TSH:sta.

Tulen taas tänne höpöttämään ^^
Ajattelin lukea Hobitin pikkusiskolleni ja aion tehdä hänestä samanlaisen Tolkien-fanin kun minä olen. Gandalfin höpötykset hyvistä huomenista olivat sellaista Tolkien-huumoria, joka pistää hymyilyttämään. Klonkun ja Bilbon arvoituskilpailu on myös todella vaikuttavaa ja vähän pelottavakin. Tolkien sai Klonkun kuulostamaan pelottavalta. Se on pelottavampi kirjoissa, kuin elokuvissa.

Nyt lopetan höpöttämisen, anteeksi ^^