Lempi- ja inhokkihenkilöt Tolkienin kirjoissa

Keskustelua Tolkienin teoksista.

Valvoja: Andune

Elenloth
Samooja
Viestit: 456
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 8:43 pm
Paikkakunta: Puu
Viesti:

Lempi- ja inhokkihenkilöt Tolkienin kirjoissa

Viesti Kirjoittaja Elenloth » Ti Tammi 11, 2005 7:14 pm

Tähän sitten lempihenkilöitä Tolkienin kirjoissa. Ei elokuvien pohjalta (toisin sanoen, ei Legolasia because of Orlando Bloom).
Ja muistakin kirjoista kuin TSH:sta :). Ja perustelut kehiin kullanmurut....

Éowynistä pidin heti alusta asti. Ensinnäkin jo ihan sen takia, että hän on yksi harvoista naisista miesvaltaisessa tarinassa. Tolkien kuvailee häntä tavattoman kauniisti monessa kohtaa. "Kauniit, hyvin kauniit olivat hänen kasvonsa, ja hänen pitkät hiuksensa olivat kuin kultainen virta. Hän oli hoikka ja pitkä hopealla vyötetyssä valkeassa puvussaan; mutta hän näytti voimakkaalta ja lujalta kuin teräs, kuninkaitten tyttäreltä."
Hän on kiehtova, koska hän on samalla vahva ja murtunut, eräällä tavalla myös hyvin romanttinen hahmo toivottomassa rakkaudessaan. Kun hän tapaa Faramirin, se on jotakin aivan ihanaa.

Túrin, käsitelläkseni heti ekaksi Galadrielin mainitsemat hahmot, on toinen traaginen henkilö. Ja Narn í hin Húrin on todellakin miellyttävä tarina, koska siinä käsitellään enemmän ihmissuhteita ja tutustaan henkilöihin lähempää kuin monissa Silman ja Keskeneräisten kertomuksissa. Túrin on hyvin inhimillinen hahmo.

Muita suosikkejani Silmarillionissa ja Keskeneräisissä ovat Maedhros (vanhin Fëanorin pojista) ja Erendis (Aldarionin ja Erendisin tarinasta). Maedhrosia olen aina säälinyt ja Erendis... jotenkin vain pidin hänestä. Ancalimë myös on hyvin kiehtova hahmo.

Pidän myös Faramirista. Hän on pehmeämpi mies ja hänestä on helppo pitää. Boromir taas... no, hän on minun pakkomielteeni. Ainakin mitä ficceihin tulee...

Mutta ehkä kaikkein suurin suosikkini on Galadriel. Hän on vahva mutta samalla heikko, hyvin inhimillinen ja kuitenkin kaukainen ja kunnioitettava. Hän on kaikkea, mitä itse haluaisin olla, jos asuisin Keski-Maassa. Lisäksi en voi vastustaa ajatusta puussa asumisesta ja talaneista.

Minun on helppo sanoa monta henkilöä, joista en pidä.

Ensinnäkin Fëanor, en voi kerta kaikkiaan sietää häntä. Inhoan sitä, miten hän veti niin monia mukaan kurjuuteensa, niin kuin nyt poikansa, joiden elämän heidän vannomansa vala pilasi vielä isänsä kuoleman jälkeenkin.

Lisäksi en pidä Grímasta, olen (epäoikeudenmukaisesti, enhän tiedä miten pitkälle pystyisin itse vastustamaan muiden tahtoa) melkoisen säälimätön joukonpettureita kohtaan. Ja Grímahan on sellainen. Ja minä pidän Éowynista, joten elokuvat, ne kun näyttivät enemmän Gríman suhtautumisesta häneen, vain lisäsivät inhoani.

Ja näitähän riittäisi...
Vuoden Tolkienisti 2006 - kysykää mitä haluatte ja saatte varmasti väärän vastauksen!

Jester
Jeesus
Viestit: 857
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 10:36 am
Paikkakunta: Valtaistuimen juurella
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jester » Ti Tammi 11, 2005 8:13 pm

Ävh, en kerkiä listaamaan inhokkeja tähän hätään, mutta laitamma nyt sitten suosikit ja palaamma mahdollisesti muoksimaan myöhemmin. ^^

Klonkku.
Ja sadannenyhdennen kerran, kyseinen otus ei ole säälittävä, vaan kiehtova. Klonkkuhan se varsinaisesti tuhoaa Sormuksen, ja siinä on tietyllä tapaa ironia huipussaan. Minun näkökulmastani jotkin tarinat eivät yksinkertaisesti saa päättyä liian onnellisesti: syvä kumarrus pappa-Tolkienille siitä, ettei Sméagol-puoli pääse kaikesta huolimatta osoittautumaan vahvemmaksi.
Itkin ja kirosin toki maailman epäoikeudenmukaisuutta Kuninkaan paluun lopussa, mutta ei sellainen hahmo yksinkertaisesti voi jäädä jatkamaan elämäänsä iloisesti Hobittilan kukkakedoilla tanssahdellen.
Ristiriitainen, syyllisyyttä vuosikymmeniä kanniskellut, kaltaistensa hylkäämä, Frodon kohtalotoverisympatiat voittanut, yhtä aikaa inhimillisen hyvä (”inhimillisen hyvän” ja sellaisen raivostuttavan ”sankarillisen hyvän” välillä on vissi ero) ja ihastuttavan kiero ja paha hahmo… Kunnioitettavaa. Traagista. Täydellinen syy rakastaa Klonkkua/Sméagolia Taruhahmona ylitse muiden.


…Kai niitä nyt on muitakin?
Elrond. Arvovaltainen miekkonen, ja vaikka Hobitissa annetaan haltioista varsin erilainen kuva kuin Tarussa, jo tuossa pienessä vihreäkantisessa kirjassa on lyhyt pätkä, joka saa retkahtamaan Rivendellin herraan.

Hobittiremmin jäsenistä tykkäsin kirjapuolella kaikkein eniten Merristä. Kunnon perusteluja ette tästä saa, olen tosiaan lukenut TSH:n läpi vain kertaalleen, ja siitäkin on aikaa – ja elokuvat korruptoivat…


Ja kehveli, meinasin jo ruveta puolustamaan Grímaa, mutta sitten muistin, että kultaseni kuvataan kirjassa vastenmielisemmäksi ja vähemmän näkyväksi henkilöksi kuin elokuvissa. :wink: Eipä silti, taidan ihailla tuollaisia näennäisen heikkoja, kulissintakaisia juonittelijoita joka tapauksessa. Wormtongue. Kärmekieli. Ah. Sanokaa Saruman the Puppetmasterista mitä sanotte, mutta ajatelkaa, mitä Gríma teki Théodenille (Tuleeko se aksentti oikeasti tuohon?). Ei kaikkien tarvitse ravata pitkin Keksi-Maata miekka kourassa, kun muutama hyvin valittu sana oikeassa välissä riittää raunioittamaan valtakuntia ja niiden hallitsijat… *eeppistä maalailua*
And then we'll do it doggy style so we can both watch X-Files

Vuoden Frodo

Marnie
... has left the building
Viestit: 866
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2004 11:02 pm
Paikkakunta: juhannukseen asti Australia

Viesti Kirjoittaja Marnie » Ti Tammi 11, 2005 11:07 pm

Jos ensin nuo lempihenkilöt (tästä taitaa tulla hirveä lista!).

Merri. Minä itse samaistun Merriin todella hyvin, ja varmaan sen takia Merri on minun lempihenkilöni Tarussa. Sen tunteet ja ajatukset ovat monelta osin sellaiset, mitä minä itse voisin kuvitella tuntevani samassa tilanteessa. Ja se on vain niin kertakaikkisen fiksu ja sillä on paljon maalaisjärkeä.

Boromir. Tarun traagisin hahmo omasta mielestäni, Boromir parka. Gondorin sotilas, ylpeä ja voimakas mies, joka ei yksinkertaisesti tajua sitä vaaraa mihin sormus sen saa, eikä se kykene vastustamaan sitä. Ja Boromir ei koskaan varmasti olisi edes kuvitellut voivansa taipua sormuksen alle ja koittaa ottaa sen itselleen. Ja sen takana oli kuitenkin sen rakkaus sen kaupunkiin, kansaan, isäänsä..... se on siis niin surullista.

Halbarad. Halbaradia ei kirjassa paljon mainita, mutta siitä huolimatta minä pidän siitä tosi paljon - se on niin hyvä ja uskollinen ystävä Aragornille, ja minusta se kohta Kuolleiden Kulkuteillä jossa se tietää kuolevansa jos jatkaa matkaansa Aragornin ja kumppaneiden mukana (ja jatkaa silti) on todella upea. Se on niin rohkea mies, tuon yhden pienen kohdan perusteella.

Sitten Silmasta.

Maedhros. Minä rakastan Maedhrosta. Se on hyvä haltia, mutta sen onnettoman valan takia jonka se vannoi, kaikki hyvä mitä se yrittää tehdä kääntyy pahaksi. Se on minusta todella surullista, kun lukija tietää että se on tuomittu epäonnistumaan.

Tuor. Tuorissa on jotakin mistä itse pidän - sen kurjan alun jälkeen sillä on niin hyvä ja onnellinen elämä että se on aivan ihanaa. ^^

Inhokkeja on oikeastaan vain yksi:

Fëanor. Sanat ei edes riitä kertomaan miten paljon minä sitä inhoan.. olkoon miten tahansa mahtava seppä, mutta se ei anna sille oikeutta kohdella toisia miten tahtoo ja tuhota poikiensa (ja monien muiden) elämää. Se on niin ärsyttävä kaveri. :D
Look at it this way, Wayne - we will always have Saskatchewan. Shelly, NX

Draamaficcari '05 ja '06, Kommaaja '07 | Viimavaarojen varjo ~ Ei palaisi pohjoiseen Halbarad.

Avatar
Piru
Metsähaltia
Viestit: 679
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 9:58 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Piru » Ke Tammi 12, 2005 4:45 pm

Hmm. Aika vaikeeta tätä on sanoa, kun kirjaa en oo lukenut vajaaseen vuoteen, mutta leffat oon katsonut montakin kertaa tässä viime aikoina.. :? Menee sekasin eikä enää muista, pitikö siitä itse asiassa kirjassa alunperin.

Noh, suosikeista aloitan kuitenkin:
-Gandalf: jotenkin mä olen aina ollut erityisen ihastunut velhoihin ja Gandalf on juuri sellainen ystävällinen ja kiltti, mutta samalla todella voimakas ja varmasti paha vastus vihamiehilleen. Semmonen kiva pappara, joka olis kiva olla suojelemassa.. :roll: Itkin aivan järjettömästi, kun luin ekaa kertaa sen "kuoleman".

-Frodo: Heh.. Asiaanhan ei missään nimessä vaikuta se, että mä yleensäkin pidän kirjojen päähenkilöistä. ^^ No juu, Frodo on jotenkin niin rauhallinen, fiksu ja mielenkiintonen hahmo. Se joutuu koko ajan taistelemaan Sormuksen tahtoa vastaan (voih, Mordorissa Frodoa käy niin kovin sääliksi) ja on tosi kovilla ja silti se hoitaa homman ja... sniff.. Musta se on tosi surullista, kun se lähtee Harmaisiin satamiin. En mä edes oikeestaan tiedä, miksi. Sehän pääsee kuitenkin ihanaan paikkaan ja saa elää siellä rauhassa eikä joudu kärsimään vanhoista haavoista, mutta silti.. Mulla on sympatiat Frodon puolella.

-Tom Bombadil: ^^ Yks ihan ehdottomista suosikeista! Hihii! Mä olin ihan sairaan vihanen, kun aluksi kuulin, ettei Tomppaa otettu leffaversioon. Nyt jälkeen päin ajatellen, ehkä ihan hyvä, koska se ei nyt niin ratkasevasti vie juonta eteenpäin ja se olis kuitenkin pilattu. :P Niin, Tomissa varmaan se hilpeys ja se, että se vaikuttaa jokseenkin tärähtäneeltä, on niitä parhaita puolia. Ja sitten tietenkin se, että sekin on hyvin voimakas - ainakin omassa metsässään. Myönnettävä se on, valta kiehtoo. :twisted:

Hupsista keikkaa! Voi ei.. Mulla on ainakin kymmenen lempihahmoa vielä jo pelkästä TSH:sta! Mutta ihan teidän mieliks, en laita niitä kaikkia tähän. ^^ Tulis monta sivua. Pakko mainita kuitenkin Tarusta vielä nopeasti Éomer(rakkautta ensi silmäyksellä ^^), Aragorn(uih, likainen samooja! Like it! Ei niinkään kunkkuna, mutta sekin on niin kiltti ja viisas (ja POWERFUL!!! *hullua naurua*) ja...), Klonkku (aivan suloinen olento, joka puhuu älyttömän hauskalla tavalla. Repeilen aina samoille kohdille. ^^ Ja toisaalta mä säälin sitä, toisaalta.. en mä osaa sitä vihatakaan. Se on vaan.. *ei osaa selittää*), Faramir (leffaversio ei todellakaan viehätä, ne on pilannut sen hyvän puolen Faramirissa, johon mä ihastuin! Pyh, ei se olis oikeesti vieny niitä Osgiliathiin, ei todellakaan. Hmph.), Puuparta(hehee. Leffassa mä en tykkää siitä yhtään, mutta kirjassa se on niin älyttömän hauska puheineen ja hummituksineen. Ja sillä on sydän paikallaan, vaikka kuinka puuta olisikin. Ja sen silmät on ihanat! <3) ja Dol Amrothin ruhtinas(se on yks niistä hahmoista, jotka vaikuttaa tosi kiinnostavilta, mutta josta kerrotaan aivan liian vähän. Vaikutti kuitenkin fiksulta tyypiltä ja sympaattiselta. :))

Muista kirjoista on vähän vaikea keksiä suosikkeja, kun ne ei niin vahvoja tunteita nostanu pintaan, mutta tykkään ainakin kaikista Valarista (paitsi en ehkä Melkorista...). :mrgreen: Ja hmm.. En oo ihan varma, olikohan se Maedhros, josta pidin myös Silmää lukiessani.

Inhokkeja:

-Ted Hiesuli: Aargh, mikä älykääpiö!! Mokomakin oli koko ajan haukkumassa Bilboa ja Frodoa ja oli vieläpä osallisena Konnun tuhoamisessa. *kiristelee hampaitaan*

-Hmm. Meinasin sanoa, että Nazgûlit, mutta enpä taidakaan. Ei ne mitään inhokkeja ole, Tolkien oli vaan kuvaillut niitä ihan älyttömän pelottaviksi enkä todellakaan haluais törmätä sellaseen. O.O Mutta en mä niitä inhoa!

-Liityn teidän Fëanor-vihauskerhoon, ihan samoilla perusteilla. Grr..

-TSH:stä on tosi vaikea löytää inhokkeja, mä rakastan lähes jokaista hahmoa, jokaista örkkiä ja haltiaa! Mutta kun oikein mietin, päähän pälkähti Bil Imarre, kun kohteli Bil-ponia niin ilkeästi ja on muutenkin semmonen paskiainen.

Ei, nyt mä en vaan keksi enempää, vaikka viiden minuutin päästä varmaan tajuan, että oon unohtanu jonkun tosi tärkeän.

//Muoks: Pitihän se arvata! Puuparta!
//Muoks2: Eih!!! Klonkku!

/Muoksista 4.11.2007:
Luettuani Silman uudelleen ja Hurinin lapset on pakko tulla sanomaan suosikeista vielä Beleg Vahvajousi ja inhokeista oikeastaan Thingol. Mä en tiedä mikä siinä on, mutta Thingol on mun mielestä vaan jotenkin niin itsekeskeinen ja ärsyttävä, etten voi sietää sitä. Ja Beleg nyt on vaan niin käsittämättömän uskollinen ja rohkea ja upea. ^^
Viimeksi muokannut Piru, Su Marras 04, 2007 6:10 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
'Cause everybody hurts sometimes.

Valvoja -05
Palautteenantaja -06
Aragorn -07
Sauron -08 ^^

Surku
Örkki
Viestit: 44
Liittynyt: To Kesä 17, 2004 4:58 am

Viesti Kirjoittaja Surku » Ti Maalis 01, 2005 1:49 pm

Kirjoitan vain pari ensiksi mieleentulevaa, ettei tästä tule puolen romaanin pituista selostusta.

<b>Suosikkeja:</b>

Tylsääkin tylsempi aloitus, mutta minkä minä sille voin, että <i>Legolas</i> on kolahtanut ja kovaa. Ihastuin häneen jo alle kouluikäisenä ihan tuhottomasti. Tottakai asiaa auttoi se, että kuvittelin hänet mielettömän hyvännäköiseksi, mutta kyse ei ollut pelkästään siitä. Legolas oli muutenkin mielestäni niin käsittämättömän upea. (Luonnollisesti, rakastinhan minä haltioita ja rakastan edelleen.) Hän nyt vain oli kaikkea, mitä minä mieheltä odotin ja halusin. :D MUTTA vaikka en olisi ollut tippaakaan ihastunut häneen, olisi hän silti mielestäni ollut suosikkihenkilöni. Hän on ehdoton suosikkini edelleen, vaikka intohimoinen rakkaus taisi hiipua jonnekin lapsuuden/teini-iän syövereihin. :P Minä en vain keksi hänessä mitään vikaa, paitsi tietysti sen, että hän on vain kirjan henkilö, enkä oikeassa elämässä pääse häntää tapaamaan. Onneksi on se mielikuvitus. ;)

Minut tuntien haltiaparaati jatkuu, seuraavana <i>Glorfindel</i>. Suosikkiasemastaan hän saa kyllä kiittää aika pitkälle minun mielikuvitustani, sillä pelkästään kirjojen perusteella en pitäisi hänestä ihan yhtä paljon. En osaa sen paremmin selittää, miksi pidän hänestä, kovasti vain olen tykästynyt. Viehättävä ja vetovoimainen haltia, tarvitseeko muuta sanoa?

Sitten joukosta poikkeava tapaus, nimittäin <i>Angmarin noitakuningas</i>. Ihan paras tyyppi hei! Ei, en osaa tätäkään selittää sen kummemmin, mutta olen aina pitänyt hänestä. Eikun en ihan aina, ensimmäistä kertaa kirjaa lukiessa lähinnä pelkäsin ja olin vihainen hänelle. Mutta sitten muuttui mieli totaalisesti ja nyt palan halusta päästä rutistamaan pikku kunkkua! (Tähän ei oikeasti liity mitään seksuaalisia mielihaluja, vaan kerrankin vain viatonta ystävyyttä. :oops:) Sympaattinen ilmestys, siksi suosikkejani.


<b>Inhokkeja:</b>

Kumma kyllä, ensimmäisenä tältä listalta löytyy haltia. Poikkeus vahvistaa säännön, tällä kertaa poikkeuksena <i>Arwen</i>. En vaan tykkää, ok? :D Mokoma nirppanokka. En jaksa sen enempää perustella.

Toisena <i>Denethor</i>. En ole koskaanikinämilloinkaan pitänyt hänestä, helvetin ärsyttävä tyyppi. Eiköhän se riitä perusteluksi sille, miksei jostakusta pidä, vai mitä? Tekee mieli antaa tyypille kunnon bitchslappia poskelle.

Plus että örkeistä ja muista sen tapaisista ei minua saa pitämään sitten millään.
// Surku aka Laura

Elävä (varoitus)esimerkki siitä, millaiseksi ihminen voi kasvaa, jos hänen kuusivuotiaana kokemansa ensirakkauden kohde on Legolas.

Avatar
Ilona
Last In Line
Viestit: 1239
Liittynyt: La Maalis 20, 2004 2:09 pm
Paikkakunta: Maribor, Slovenia

Viesti Kirjoittaja Ilona » Ti Maalis 01, 2005 2:11 pm

Suosikkeja:

Gil-galad, aina ja ikuisesti. En voi perustella tätä oikein mitenkään, kun missään kirjassa hänestä ei kerrota paljoa, vain siinä kun Elrond kertoo Viimeisestä Liitosta, ja Silmarillionistakin löytyy vain pienenpieniä viittauksia. Mutta rakastan sitä haltiaa.

Elrond on toinen haltia, jota rakastan. (Puhumattakaan noista kahdesta haltiasta yhdessä...) Nomuttajoo, Elrond vain on myös sellainen.. traaginen hahmo...

Eowyn (+ aksentti jonnekin kohtaan). Yksi harvoista fantasiakirjallisuuden naishahmoista, joista minä osaan pitää. Elen käsittelikin hänet jo aika perinpohjaisesti, ei kukaan kuitenkaan samoja perusteluja jaksaisi kahteen kertaan lukea. Ja sitten vielä repliikki !I am no man!" on aivan ihana...

Saruman on myös pakko mainita tässä yhteydessä. En tiedä, jotenkin tuollaiset tyylikkäät pahismiehet ovat aina jotenkin vedonneet minuun... (Ja Saruman on tyylikäs!) Ehkä siinä on se MarySuemainen ajatus, että senkin olisi voinut "pelastaa"...

Inhokkeja kirjoissa ei oikein ole jäänyt mieleen. Leffoissa Arwen ja Frodo, mutta ei nekään kirjoissa oikeastaan häirinneet... Ja Silmarillionia en ole lukenut tarpeeksi tarkkaan, että sen hahmoista osaisin sanoa. Pitää ottaa uusintalukuun, on pitänyt jo varmaan vuoden...
Behold, my friends, for I am justice. And when at last we meet, you will not like it.

Ilonan kirjoitukset.
Vuoden Loftisficcihahmo 2005, Entti 2010 & Gandalf 2014

Firithostwen
Puolituinen
Viestit: 303
Liittynyt: Pe Helmi 06, 2004 2:36 pm
Paikkakunta: Rhosgobel

Viesti Kirjoittaja Firithostwen » Ti Maalis 01, 2005 4:12 pm

Suosikkeja (löytyy kyllä enemmänkin)

Tuor
Mielestäni kiva symppis^^ Ehkä siksi, että pidän todella paljon Gondolinista. Ja tämän haltiakaveri, Voronwe (äh, kun en saa erokepisteitä e:n päälle) kuuluu myös lempihahmoihini.

Glorfindel
Yksi vaiko kaksi kappaletta, pidän molemmista. Vaikkakaan Gondolinen Glorfindelista ei paljon mainita, se ei haittaa. Ja yksi lempikohtianit Sormusten Herrassa on, kun Glorfindel saapuu Aragornia ja hobitteja vastaan ja pelastaa nämä myöhemmin Mustilta Ratsastajilta. Voitte kuvitella kuinka minua harmitti, kun Glorfidelin sijasta FotRissa kankaalle ilmestyykin Arwen.

Mablung
Thingol Harmaatakin metsästäjä. Ja sukunimenä Raskaskourainen. Hänestäkään ei Tolkien ei ole kertonut paljoa, mutta hän oli surmaamassa Glaudrungia, ja hän auttoi Túrinia, ja varsinkin tämän äitiä ja siskoa monta kertaa. Mablung sai surmansa, kun sindar ja kääpiöt taistelivat Silmarilista keskenään.

Imrahil
Dol Amrothin suuriruhtinas Imrahil. Vanha, mukava miekkonen ja Faramirin ja Boromirin eno. Juuri Imrahil haki haavoittuneen Faramirin kaupungin muurien suojaan, vaikka luuli tätä silloin kuolleeksi. Imrahil selviytyi ilokseni Sormukses Sodasta^^ Ja Éomer nai myöhemmin tämän tyttären.

Faramir
Kirjan Faramir on ehdottomasti mukavampi kuin elokuva, vaikka ei leffankaan ole huono. Farmir nyt vain on sellainen... kiva tyyppi, samooja, mutta oppinut.

Gandalf
Olen aina pitänyt Gandalfista. Oikea isoisä-hahmo. Pidän Gandalfista ehkä eniten Hobitissa, sillä silloin hän ei ole vielä niin vakavan hahmo.

Inhokkeja (näitä ei ole paljon..)

Klonkku
Ei omalla tavallaan täysin paha, mutta en siltikään pitänyt. Saihan Klonkku joskus sympatiani puolelleen, mutta siltikään en olisi jaksanut sitä.

Maeglin
Kavalsi Gondolinin Morgothille. Petturit ovat yksinkertaisesti vain...sietämättömiä.
Kuva
Tagista kiitos Arskalle^^

Tirli
Puolituinen
Viestit: 269
Liittynyt: Ma Huhti 26, 2004 10:15 pm
Paikkakunta: ó_ò

Viesti Kirjoittaja Tirli » Ke Maalis 02, 2005 5:28 pm

Lemppareitani:

Galadriel. Hän on niin ylhäinen ja kunnoioitettava ja vallan omava. Ja niin mielenkiintoinen.. Tosiaan, erittäin hyvä hahmo.

Sméagol on aivan ihana kaikin puolin. Kuin eksyssissä oleva pieni riutunut lapsi (Heh.)

Ja...Legolas. (Vastanottaa nuolisateen)
Nin naisellinen ja kaunis hahmo. Erityisesti pidän näistä piirteistä, koska hän on mies. Ja toki, hän laulaa lauluja kansastaan, ym.. Ihana.

Ja inhokkejani:

Gríma on ällö. Kaikin puolin. Juuri kuin Gandalf kuvaili: Käärme. Gríma ällöttää minua.

Ja Klonkku. Se ei ole herättänyt myötätuntoani kertaakaan. Ällöttävä vaappuva valehtelija.

En myöskään pidä Frodosta, se on tylsä hahmo. Frodon sisäistä tuskaa, pelkoa ja halua ottaa Sormus ei ole kuvailta tarpeeksi. Frodo on tylsä.

Chokehold
Örkki
Viestit: 162
Liittynyt: La Huhti 16, 2005 6:03 pm

Viesti Kirjoittaja Chokehold » To Touko 19, 2005 4:30 pm

Suosikkejani:

Faramir. Kirjassa se on viisas ja kaikkee kivaa. Ja samooja. Ja Samista tykkään kirjassa myös, se on vähän outo ja näin, mutta aika viisas ja uskollinen. Elokuvassa se tosin on aika ärsyttävä. ^^
Konkari on muuten ihan hyvä myös (Huom, ei Aragorn). Ja Pippin. Se on melkein ainoa huvittava hahmo kaiken synkkyyden ja kurjuuden keskellä. Ja TSH:n lopussa se on just loistava. :D
Klonkku Hobitissa on hyvä myös, siellä (olikohan ne nyt niitä?) hiisiluolissa. Ne sen arvoitukset rulettaa.


Inhokkeja:

Frodo. Hän on itsesääliin vajonnut, ärsyttävä ja tuskastuttava. Ja tylsä. ((Elokuvassa ainakin)) Kirjassa hän taas on liian viisas ja jalo ja tekopyhä.
Ja Éowyn on aika ärsyttävä myös, itsesääliin vajonnut tyyppi myös. En tykkää >__< Örkeistä en tietenkään tykkää, tosin eihän niistä pidä kukaan. ^^
Freed from the gravital leash
I swear the heaven is in my reach

Avatar
Kurttuviikuna
Puolituinen
Viestit: 293
Liittynyt: La Helmi 07, 2004 9:26 am
Paikkakunta: Dojon katonraja

Viesti Kirjoittaja Kurttuviikuna » To Touko 19, 2005 6:26 pm

Dodiin.

Ensiksi sanon Gandalfin. Ihan alusta asti olen pitänyt kovasti Gandalfista, koska hän on mahtava velho ja välillä niin loisteliaan piikikäs. Vaikka Gandalf välittääkin paljon ystävistään, hän ei kuitenkaan ole liian lässynlää ja rakastavainen. Voi luoja, tajuaakohan kukaan? xD Huutakaa 'palkokasvi', jos tajusitte. En oikein osaa kuvailla enempää, miksi pidän Gandalfista, minä vain pidän hänestä kovasti. Gandalf on hyvä jätkä, that's it. : D

Sitten voisin tulla puhumaan Pippinin puolesta, joka on toinen suosikkini. Suloinen ja pikkuinen hobitti vailla minkään maan murheita (jos ruokahuolia ei oteta lukuun), josta kuitenkin loppua kohden kasvaa *sanathukassaainatälläisissäasioissa* järkevä ja ajattelevainen nuori hobittimies menettämättä kuitenkaan sitä ihanaa huumoriaan. Osittain myös samaistun Pippiniin, joten siksikin pidän hänestä. Nee. Näin meillä selitetään. ^^'

Sitten vielä Éowyn. Kerrankin jossain naisistakin on tehty vahvoja. Minä niin pidän Éowynin miehekkyydestä. Ja taistelutahdosta. Hän on vain niin pahuksen upea hahmo. *kuola* Ja vielä niin pahuksen kauniskin. Kelpaisi kyllä minulle, sänkyni alle muiden kuolattavien hahmojen joukkoon. xDD

Ja inhokkeja. Itse asiassa en inhoa ketään hahmoista. Denethor tietty jurppii, mutta tavallaan sitäkin ymmärtää. Mene ja tiedä. Mutta näin meillä. x)
Welcome to the Caribbean, love.

Lynxia
Warheart
Viestit: 710
Liittynyt: La Helmi 19, 2005 12:34 pm
Paikkakunta: City of Angels
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Lynxia » Ma Touko 30, 2005 6:15 pm

Tuotatuota...

Ihan ekaksi mun täytynee mainita Aragorn. En oikein tiedä, mutta minun sydämeni sykkii tuolle ehkä hieman ujonpuoleiselle miehelle, joka on hyvin epävarma tulevaisuudestaan, mutta silti on hyvin rohkea ja noin...
hän ei halunnut kuninkaaksi, sillä tiesi, mitä pahaa vallanjano saa aikaan, enkä yhtään ihmettele...
No niin, ja sitten toiseksi voisin mainita tämän toisen miekkosen, Faramirin. Hän on mun mielestä hyvin sympaattinen, meissä on paljon samaa; vaikka mä olen perheeni vanhin, ei mun ole helppoa, vaan odotukset on kohdistunu enemmän mun sisareeni...*kohauttaa olkiaan*
joudumme kummatkin taistelemaan tiemme vanhempiemme sydämiin...
Ja viisaus, kummatkin näistä herroista ovat viisaita omalla tavallaan...

He ovat ihania..
We're all just dancers of the Devil's dance floor

Vuoden 2007 Gandalf (:

Gekka
Örkki
Viestit: 136
Liittynyt: Ke Loka 27, 2004 6:42 pm
Paikkakunta: Turvassa

Viesti Kirjoittaja Gekka » To Kesä 09, 2005 9:44 pm

Lempihahmoni on ehdottomasti Sam. En osaa oikeastaan sanoa tähän mitään. Sam vain on se kaikkein ihanin. Se saa minut aina itkemään, nauramaan, ihan mitä vain. Tärkeä hahmo, ilman Samia ei olisi mitään. <3

PALKOKASVI! xD
Voiko tuota nyt enää paremmin sanoa? Gandalf on luotettava, voimakas ja viisas. Hyvä jätkä kaikin puolin siis. ;>

Tom Bombadil on kuningas. :D Ainakin metsässään. Rakastuin heti tuohon hilpeään veikkoseen. Se saa aina hymyn huulille. :>

Klonkkua ei voi vihata. Se on niin säälittävän suloinen. Sen kaksijakoinen persoona on kiehtova.

Ja hahmoja joista en niin kamalasti pidä:

Galadriel.. Ääh, ärsyttävä. >__< Sen paremmin en vain osaa sanoa.

Saruman on myös aivan juntti. Kraah, voisin kuristaa Sarumanin sen takia mitä se teki Konnulle.

Näyttävästi inhoan sellaisia hahmoja joilla on paljon valtaa ja voimaa..[Gandalf poikkeus]
"Good things and bad things both happen"

Kuva

Klick it, tee se tyylillä!

Culhirwen
Örkki
Viestit: 117
Liittynyt: La Huhti 30, 2005 9:43 pm
Paikkakunta: Täällä jossakin

Viesti Kirjoittaja Culhirwen » Pe Kesä 10, 2005 3:07 pm

Suosikkeja kirjassa... Tähän on sinänsä vaikea vastata, kun ne elokuvien suosikit painaa päälle, mutta kirjassa tykkäsin ehkä kaikkein eniten Aragornista. Jalo ja luotettava kruununperijä, joka taistelee ystäviensä ja koko Keski-Maan puolesta viimeiseen asti. Kirjaa lukiessa sydän alkaa läpättää aina kun Konkari on kuvioissa mukana.

Myös Faramir on kirjassa suosikkihahmojani. Jalo ja urhea, mutta myös lempeä. Ihana yhdistelmä ;)

Vähiten pidän Grimasta, koska hän on kiero ja Sarumanin pompoteltavissa, vähän samaan tapaan kuin Peter Piskuilan Pottereissa.
Myös Denethor saa sappeni kiehumaan, kun ei osaa arvostaa nuorempaa poikaansa. Myös korkeaan asemaan takertuminen laskee hänen arvoaan minun silmissäni.
Viimeksi muokannut Culhirwen, To Loka 27, 2005 11:27 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

Akuma-hime
Puolituinen
Viestit: 224
Liittynyt: Ti Maalis 09, 2004 5:10 pm
Paikkakunta: lahti-city

Viesti Kirjoittaja Akuma-hime » Ma Kesä 13, 2005 9:51 am

Suosikkeja on minulla tosi paljon, joten on vaikea sanoa, mutta:

Legolas, sillä se on nätti pikku haltia ja kauniit miehet=kivaa.

Boromir, minen osaa itse perustella, lukekaa se, mitä Marnie on kirjoittanut Boro-miehestä

Faramir, se on niin suloinen, sellainen kiva tyyppi<3

Palkokasvi! Gandalf on hyvä jätkä, vanhukset kunniaan! Gandalf on sellainen viisas ja luotettava ja kaikin puolin ihana hahmo. Varsinkin ihan tarun alussa, vaikka kyllä se valkoisenakin pärjää xD

En osaa oikein päättää, kuuluuko Éowyn suosikkeihin vai inhokkeihin. Elokuvan Éowyn on joka tapauksessa ihan kamala, kirjassa hän on välillä ärsyttävä ja välillä aivan ihana hahmo. Taidanpa siis luokitella hänet yhdeksi suosikiksi^^

Sitten inhokkeja:

Gríma. Inhotus.

Ja Denethoria vihaan enemmän kuin mitään muuta hahmoa, mokomakin *piiiiiiiip*. Ei se ääliö tajua, että Faramir on ihana (kirjoitin aluksi iihahaa), vollottaa vain Boron takia (vaikka Borokin on iihahaa). Yksi tyhmä syy Denethorin-vastaisuuteeni on se elokuvan kohta, jossa se syö jotain tomaattia tai jotain, se on niin yököttävä. Inhottava ukko, kaikin puolin.
Aloitan aamuni laittamalla weetabix-sukat jalkaan.

Funebre
Örkki
Viestit: 34
Liittynyt: Ma Kesä 13, 2005 1:36 am
Paikkakunta: Luciuksen kaavun alla
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Funebre » Ma Kesä 13, 2005 2:02 pm

Suosikkini kirjassa on Èomer, vaikkei sitä nyt mitenkään liikaa tuossa teoksessa oleekkaan. Siinä vaan on sellasta luonnetta, äijämäisyyttä. Aragorn on toinen josta pidän kovasti, eteenkin kirjan alkupuolella, koska siinä ukko oli vielä aika epämääräinen ja "salaperäinen" ja kovin mukava. Boromirista pidin kovasti kirjassa. Kävi jollain tavalla sitä sääliksi, sellanen reppana. Merri ja Pippin ovat sitten myös omaa luokkaansa, eteenkin Pip. Pieniä valoja synkässä maailmassa. Ah..

Inhokeista ekaksi Frodo. Varsinkin kirjan loppupuolella ärsyttää se todella pahasti.
Denethor on toinen. Se vaan on niin käsittämättömän Ärsyttävä. Miten kukaan vaan voi olla niin .. :evil:
Arwen on taas inhokkisuosikki. Kirjan Arwenista pidän, koska se on siinä niin etäinen ja vähäinen hahmo. Se ei pyöritä sitä tarinaa millään tavalla (siis ei niin näkyvästi kuin leffassa). Elokuvassa taas kokoajan toivon että jostain suunnasta lentäisi nuoli ja lävistäisi hänen ah-niin-Aragornille-kuuluvan-sydämmen. Kirjassa se nainen on juuri hyvä.

Vastaa Viestiin