Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Haluatko keskustella TSH:n valkokangasversioista?

Valvojat: Miaplacidus, Frim

Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 816
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Celeb » Ke Joulu 10, 2014 5:10 am

Huh. Nyt se on nähty!! Mitkä on fiilikset, oi ystävät? Bilbolla oli arkkikivi aamutakin taskussa ja Smaug sai surmansa. Kuten myös pornokääpiökolmikko. Fysiikan lait rikottiin onnistuneesti monessakin kohtaa ja canonrikkomuksia sateli. Legolasin tukka hulmusi tuulessa ja Thranduilinkin naamalla nähtiin - le gasp - likaa! Elrond tappeli ja minä kehräsin. <3 ...ja Legolas lähtee etsimään 10 -vuotiasta Konkaria...

Palaan jossain kohtaa takaisin syventämään tunnelmiin ja yksityiskohtiin. Nyt sanon vain, että oli se semmonen leffa!
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17

Avatar
Andune
Velho
Viestit: 1084
Liittynyt: Ke Joulu 28, 2005 12:08 pm
Paikkakunta: Valimar

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Andune » Ke Joulu 10, 2014 12:07 pm

Hyvin hämmentynyt olo. Leffa itsessään varsin hyvä, lukuunottamia muutamia perinteisiä Peter Jackson, what have you done?! - hetkiä. Yritän nyt muistella tarkemmin yhden katselukerran perusteella, että mitä sitä oikein tulikin nähtyä.

Hyviä juttuja:
- Kaikki ne, joiden pitääkin kuolla, kuolivat. Tosin Filin kuolema oli hyvin epädramaattinen ja vähän hassu. Sen sijaan sitten järjestettiin aikaa Kilin ja Taurielin kamppailulle ja rakkaustarinalle. En missään vaiheessa välittänyt ideasta, kyseinen paritus on kyllä leffatrilogian suurimpia kompastuskiviä. Ja Legolasin murhaavat katseet repeilyttää. Mutta onneksi Jackson ei ottanut erivapauksia ja jättänyt henkiin. Thorinin viime hetket Bilbon kanssa oli jees.
- Tykkään Bardista. Vaikka perheen roikkuminen mukana vähän ärsytti, niin ihan kiva tommonen family guy.
- Yleisestikin hyvää mättöä. Vaikka kuten aavistelinkin etukäteen, suurin osa ajasta näytettiin tappelua. Mutta mitä muutakaan voi odottaa. Vähän harmittaa, että rastaan vinkit Bardille oli jätetty pois.
- Sormusaaveet. Oli siistiä nähdä heidät aavekuningasmuodoissa, diggasin katsella eri haarniskoja jne.
- Tuli esille Bolgin ja Azogin sukulaisuussuhde.
- Loppu. Bilbon saapuminen Kontuun, huutokauppa ja sanat "hän oli ystävä". Ja linkitys Sormuksen ritareiden alkuun. Hillitön itkukohtaus iski.

En osaa sanoa:
- Taistelusiat/vuohet/Thranduilin hiton hirvi. MISTÄ NE VUOHET ILMESTYI??? Vai mitä lie.
- Hirmukäärmeet: hetken mietin jo, että mitä ihmettä, nytkö ne taistelee tommosia vastaan. Onneksi hävisivät yhtä nopeasti kuin tulivatkin.
- Dain. Vähän hassu.
- Sauronin karkoitus Dol Guldurista. Vaatii vielä sulattelua.
- Thorinin hulluus ja parantuminen. Kultalattia oli jees. Muuten vähän hassu, en osaa suhtautua.
- Legolas vs Bolg. Defying gravity.

Huonoja:
- MITÄ VITTUA THRANDUIL, ET IHAN VARMASTI OLE TAVANNUT ARATHORNIA JA SITÄ PAITSI ARAGORN ON KYMMENEN V EIKÄ TODELLAKAAN VIELÄ DÚNEDAININ PÄÄLLIKKÖ JA EI LEGOLAS OLE TAVANNUT HÄNTÄ ENNEN SAAPUMISTA RIVENDELLIIN NIIN MITÄ HELVETTIÄ SE SITTEN TEKISI SOMPAILEMASSA PITKIN POIKIN POHJOISTA ETSIMÄSSÄ KONKARIA EIKÄ LÖYDÄ??!
Ja onkohan Jackson katsonut karttaa? Jos Legolas lähtee Synkmetsästä pohjoiseen niin EI TODELLAKAAN PÄÄDY ERIADORIIN vaan Forodwaithiin.
- Korppikallion järvi/vesiputous/wtf?
- Legolasin ja Taurielin trippi Gundabadiin ja lässytykset Legolasin äidistä. Okei, Legolasin äidin taustasta ja kohtalosta ei ole tietoa, samaten kun ei ole tietoa, oliko Legolas oikeastaan ainoa muksu ja kruununperijä. Mut tuo vähän ontui.
- Eikös viiden armeijan taistelu = haltiat, kääpiöt, ihmiset vs hiidet ja hukat. Niin että eihän tossa leffassa ollut hukkia mukana? Vai oliko? Oli vaan typeriä isoja lepakoita joiden jaloissa Legolas roikkui.

Lisää tulee mieleen varmaan myöhemmin, mutta tässä nyt pääkohdat. Itkin silmät päästäni lopputekstien aikana. Katsoimme kaverin kanssa ekan ja tokan osan EE:t ennen ensi-iltaa (toisen leffan EE-spoileri: ne on ottanut Thrainin siihen! Jälleen Jackson fucks up the timelines).

Mahdollisesti käyn katsomassa jossain vaiheessa uudestaan 2D:nä. Nyt näin 3D HFR-version. Muuten sitten odotellaan ensi marraskuuta, kolmannen osan EE:tä ja sitten eeppisintä maratonia ikinä: Hobitit ja Lotrit pidennettyinä putkeen.
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009

Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Nerwen » Ke Joulu 10, 2014 12:19 pm

Ugh. Nyt kun olen selvinnyt Helsingistä kotiin ja olen melkein järjissäni (niin järjissään kuin viiden tunnin yöunilla voi olla), voisin yrittää sanoa jotain. Eilen illalla mieliala oli vähän että tässäkö se nyt oli, eikä oikein tiennyt mitä sanoa. Tai edes oikeastaan ajatella.

Tämä reaktio on varmaan huonoin mahdollinen. Siis kun tuollaista leffaa menee katsomaan, sitä kokee tuntevansa jotain mutta nyt ei kyllä tuntenut kunnolla mitään. Olisin halunnut itkeä ahdistuksessa ja nauttia lopussa siitä tunteesta, kun Keski-Maa on päässä eikä mene pois (eikä sen edes halua menevän). Nyt fiilis oli vain lähinnä että meh.

Fanfictioniksihan se meni. Fili vain sivuutettiin kokonaan, kunhan vain suoritettiin canonin vaatima tappaminen. Kili kuoli yllätys yllätys Taurielin kanssa. Tappelusta oli niin paljon että päässä pyöri. Ja pyöri muutenkin, minusta kamera liikkui kaiken aikaa liian nopeasti ja teki kaikkea epämääräistä, olenko ainoa jota häiritsi? Smaugin kuolema oli semmoinen antikliimaksi ettei mitään rajaa, menee samaan kastiin Filin kanssa - ei sitten yhtään paremmin sitäkään osattu toteuttaa? Ja eläimet vain ilmestyivät ja hävisivät (mistä HITOSTA ne vuohet oikein tuli, kysyn vaan. Ja minne ihmeeseen ne meni?). Legolas oli sellainen action-Legolas ettei mitään rajaa (rakastin kyllä teatterin reaktiota niihin leijuviin kiviin ja Legolasin tasohyppelyyn!). Lisäksi matkustettiin mahdottomia matkoja muutamassa hetkessä - siis ihan tosi, Gundabadiin ei ehditä ihan niin äkkiä vaikka kuinka oltaisiin haltioita. Ööh, Legolasin äiti? Random ja kummallinen ja jotenkin irrallinen, ehkä se yritti luoda jotain syvyyttä Thranduiliin tai jotain mutta mitä ihmettä en käsitä.

Viimeistään matto vedettiin jalkojen alta siinä, kun Thranduil kertoi, että Legolasin pitäisi mennä etsimään samoojaa nimeltä Konkari. Tästä on nyt pakko valittaa hiukan pidempään, tuo leffa oli täynnä virheitä ja vääryyksiä ja kaikkea mutta tämä oli kyllä piste i:n päällä. Estel oli kymmenvuotias, kun tuossa jo todettiin, ja luultavasti Konkari-nimi tuli käyttöön vasta joskus vähän ennen kuin herra täytti 20. Lisäksi hänet pidettiin salassa, ja minun ymmärrykseni mukaan se tarkoittaa sitä, ettei Thranduil tiedä että Isildurin perijä elää. Mikä on salaisuuden idea, jos kaikki tietävät? Jossain vaiheessa joku väärä saisi kuulla ja lapsi on helppo lahdata. Minä voin jo kuvitella kuinka kaikki leffa-canon-ihmiset kirjoittavat slashia nuoresta Aragornista ja Legolasista ja oikeuttavat sen tällä. PJ saisi vähän katsoa vuosilukuja KUN NE KERRAN OVAT OLEMASSA.

Siis ihan oikeasti. Olen pettynyt. Halusin tuntea jotakin, mutta tuntui että tässä kaikki paitsi taistelukohtaukset oli tehty puolivillaisesti ja vähän sinnepäin. Filin ja Kilin kuolemat oli tehty hutaisten. Smaugin tappaminen jäi jotenkin tunneköyhäksi hetkeksi. Hitto sentään, Kili/Tauriel ei ole minun paritukseni eikä tule koskaan olemaan, mutta jos leffassa on romanssi niin tekisivät sen sitten edes kunnolla, niin että se herättäisi jotain tunteita ja ajatuksia (kuten eilen illalla vertasin kaverilleni, jos menee metsään niin menee sitten rytinällä sen sijaan että hipsisi sinne). Ja vihaan edelleen Azogia, se storyline ei toiminut alussa eikä se toimi edelleenkään.

Mutta sitten jos mainitsisin jotain hyvääkin, Galadriel. Yes. Jotain meni oikein. Jotain meni niin että ihokarvat nousivat pystyyn. Jokin sentään sai tunteita pintaan. Okei, Blanchettin ilmeet olivat välillä vähän erikoisia, mutta en aio valittaa, koska kerrankin Galadriel oikeasti näkyi voimakkaana ja aaaa. Kiitos tästä, leffan ainoita valopilkkuja. Tykkäsin myös lopusta, oli ihanaa että siellä oli se huutokauppa, mutta sitä ei kumminkaan venytetty liian pitkälle. Ja mielestäni tarina sidottiin yhteen tosi kauniisti, kun palattiin Gandalfin saapumiseen juhliin, se toimi ja mielestäni oli kiva ratkaisu jo silloin ekassa leffassa. Ympyrä sulkeutui tavalla, jota minä tarinankertojana arvostan. Trilogian alku oli kiva, ja ihan loppuloppu oli kiva. Mutta kaikki siinä välissä oli vähän niin ja näin tai sitten ihan täysin väärin.

Huu. Haluan nähdä sen uudestaan että voin valittaa kaikesta yksityiskohtaisesti, mutta samaan aikaan tuntuu että voisin elää onnellisena näkemättä tuota leffaa enää ikinä. Liikaa taistelua, liikaa sotkua, liikaa hahmoja, liikaa kiirettä. Olisin halunnut vähän rauhaa, vähän tilaa tuntea ja kokea sen sijaan että juostiin yhdestä tappelutilanteesta toiseen. ...ja nyt kun olen saanut purettua tätä tähän, tekee melkein mieli itkeä. Se oli tässä. Se oli tässä ja piste. Lopetus ei ollut kovinkaan hyvä, enkä halua uskoa että tämä loppuu näin, tällä tavalla, näin epätyydyttävästi.

En muista, koska viimeksi joku leffa olisi ollut noin epätyydyttävä niin monelta osin. :evil:

Okei, Andune kirjoitti samaan aikaan, tämä varmaan toistaa jonkun verran, mutta en jaksa korjata enää.
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014

sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja sagitta » Ke Joulu 10, 2014 8:16 pm

Leffa nähty ja eipä siitä jääny kovin hyvä maku suuhun. Ei mulla kovin suuria odotuksia ollukaan, mutta silti petyin. : (
Sinne oli tungettu mahdollisimman paljon kaikkea turhaa ja samalla jätetty mun mielestä tärkeitä kohtia pois, joten kokonaisuutena se oli erittäin sekava.

Bard vs. Smaug kohtaus oli jollain tavalla hätiköity. Tuntuu, että Smaug haluttiin vaan mahdollisimman nopeesti pois alta. Joko siihen kohtaukseen olis tarvittu enemmän aikaa, tai sitten se olis voitu jättää edellisen leffan loppuun. (Vaikka se loppu olikin Hobitti 2 parhaita kohtia.) Rasitti hiukan myös se Bardin poika ja muutenkin ne lapset oli siellä koko ajan tiellä kiljumassa. Alfred oli kai luotu tuomaan komiikkaa, mutta ei tehonnu muhun. Sen kohtalo meni hiukan ohitte, pääsikö se pakoon?

Mua alko hiukan naurattaa siinä kohtaan, kun Galadriel kantaa Gandalfin turvaa, mutta taas kerran se erikoisefekti Galadriel pilas kaiken. Ja ihmettelen oikeesti, miksi PJ haluaa koko ajan vihjailla noiden kahden (sala)suhteesta.

Ihme ja kumma, etten häiriintyny niin pahasti siitä Tauriel x Kili romanssi hömpötyksistä. Tosin olin niin onnellinen, kun Thranduil meinasi nirhiä Taurielin. : P Thrana nyt oli muutenkin koko leffan parasta antia. Silti tuntu väärältä, kun Thranduilista tehtiin sellanen sotahullu, vaikka kirjassa Bard oli enemmin sota jalalla.
Mäkin ihmettelin sitä, kuinka ne tyypit pysty siirtymään niin lyhyessä ajassa, niin pitkiä matkoja.
Se loppu Legolasin ja Tharduilin välillä oli sekä hyvä, että epäsopiva. Oli kiva nähdä hieman pehmeämpi puoli Thranduilista ja tietyllä tavalla tykkäsin, että tässä leffassa mainitaan Legolasin äiti. Mutta juu, sen olis voinu toteuttaa hieman paremmin. Jossain elokuvan oppaassa sanottiin, että se koru jota Thranduil niin halusi, oli muisto hänen edesmenneestä vaimosta. (Keksittyä eli ei, sen asian ois voinu tuoda esille leffassa.) Ja mulleki tuli aika epäuskonen olo siinä vaiheessa kun, Thrana käskee poikaansa etsimään Konkari… WTF?! Väkisinkin tulee mieleen, että koetetaan kosiskella (slash)fanityttöjä.

Viiden armeijan taistelu ei kyllä ollu viiden armeija välinen kahakka, sillä siellähän oli vaikka mitä otuksia mukana. Iso ihmetys oli ne ”hirviömadot”.
Menin vannomaan kaverille, ettei (missään Tolkienin) kirjassa ole sellaisia otuksia, mutta kai olen nyt oikeessa?
Anyway taistelu oli yhtä paisuteltu ja pitkitetty kuin odotinkin, plus välissä se kaikki turha draamailu. Superhero Legolasin hyppiminen oli sanomattakin ihan turhaa ja ne eläimet oli siellä sekä koomisia, että typeriä. Hirvi nyt vielä meni, mutta villisika ja vuohi?! Mie muuten surin melkein enemmän Thranduilin hirven kaatumista, kuin kääpiö kolmikon. : P

Itsekin olisin odottanut Filin ja Kilin kuolemalta enemmän. Toivoin, että ne kaksi olisi tosiaan kuollu puolustaessaan enoaan, eikä sillä tavalla. D:
Ja kuten Nerwen sanokin, Filin kuolema jäi kamalan pinnalliseksi. Ja olisin toivonu niin Thorinille hautajaisia! Siitä olis saanu hienon kohtauksen, kun
Thranduil laskee miekan ja Bard Arkkikiven Thorinin haudalle. Muutenkin se Arkkikivi unohdettiin kokonaan siinä lopussa, vaikka alussa kauhee haloo.
Loppu jäi lyhyeksi ja epäselväksi muitten hahmojen kohdalta. Ei esim. näytetty että Bardista olis tehty kuningas.

Bilbon paluu Kontuun sen sijaan oli ihan kivasti toteutettu. Leffa loppuu siihen, mistä kunnon trilogia saa alkunsa. ; )

Tuun jatkamaan, jos keksin jotain lisättävää.
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Lumisusi » Ke Joulu 10, 2014 8:39 pm

Madot on itse asiassa mainittu jossain ohimennen - tyyliin yhdessä tai kahdessa lauseessa. Tolkien loi lohikäärmeet ensimmäisellä ajalla, ja ne lähtivät siitä vähenemään, Smaug ei siis ollut todellakaan ainoa lohikäärme. Lohikäärmeet jakautuivat kuitenkin kai jo ensimmäisellä ajalla ns. kylmiin käärmeisiin ja lohikäärmeisiin, joista Smaug kuuluu siis jälkimmäisiin ja oli Kolmannen Ajan mahtavin lohikäärme - tämä on mainittu erikseen. Kolmannella Ajalla lohikäärmeet asuivat jossain Harmaiden Vuorten takana, jossa ilmeisesti oli sitten nimenomaan näitä kylmiä käärmeitä, joista oli sitten kehittynyt ns. long-worms.

Btw. Dain ei ratsastanut villisialla, vaan villAsialla. Villasiat ovat ihan oikea sikarotu.

Tulen varmaan selittämään omia fiiliksiäni myöhemmin, mahdollisesti sen jälkeen kun olen käynyt katsomassa sen toiseen kertaan. Tällä hetkellä on leffaan liittymättömästä syystä suru puserossa ja se vaikutti myös leffakokemukseen, joka oli em. syystä aika meh. :/
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Gillgalad
Örkki
Viestit: 137
Liittynyt: Ke Heinä 08, 2009 10:56 am

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Gillgalad » Ke Joulu 10, 2014 10:35 pm

Kattoessa tota elokuvaa itkin osan ajasta. Täytyy varmaan käydä katsomassa elokuva vielä jossain vaiheessa uudestaan. Pidin osasta kohdista enemmän kuin toisista.

Jaan lopun viestistä kahteen kappaleeseen. Ekassa kappaleessa on aikasempien kommenttien nostamia ajatuksia ja omia näkemyksiä ja kaks vikaa kappaletta vähän omia ajatuksia mitä kirjotin ylös aiemmin.

Mustakin oli kiva nähä vähän erilaiset sormusaaveet. Eläin ratsut tosiaan oli osa vähän eh, mä en lämminny sille Thranduilin hirvelle ikinä ja se villasika millä Dain ratsasti oli vähänintäänkin omituinen. Joo ne pässit oli kanssa aika randomit ilmestykset. Sauronin karkotus näin yleiseltä kantilta oli jees mutta osa oli välillä erikoisita. Aragornin tapaamisen varmaan vois selittää PJ:n time line sekoiluilla jo LotRien kanssa sillä niissä sanottiin Aragornin olevan sen 80 jotain vaikka siellä oli se yli 10 vuojen skippaus Bilbon 111 - vuotis synttäreiden ja Sormusten sodan aikana. Toi aika hypyn sai näin kuitattua niin että Aragon on nyt vanhempi. Joo se vesi juttu oli vähän outo siinä Yksinäisen vuoren kohdalla sillä joissain paikoin se oli sulaa ja toisissa siinä oli kunnon jää pinnalla. Ainoat hukat mitä elokuvassa näytettiin olivat ne Bolgin ja Azogin hukat. Mäkin oisin halunnut tohon elokuvaan Thorinin, Filin ja Kilin hautajaiset, toivotaan että ne on EE:ssä.

Smaugin Järvikaupungin tuhoamis kohtaus oli hieno kokonaisuus. Viiden armeijan taistelu oli hienosti tehty kokonaisuutena vaikka jotkut jutut nyt oli vähän huonosti toteutettuja. Kääpiöiden ja haltioiden uhittelu taistelun alussa oli hauskaa ja se että näytti ettei Thranduil annakkaan hyökkäys käskyä omilleen oli jännitys momentti.
Kaupungin isännän kullan pelastus operaatio oli musta aika huvittava ja säälittävä kohtaus sillä se toi esiin hyvin sen hahmon luonteen. Alfridin pelkuruus ja muut yritykset nuolla Bardin persettä toimivat musta hyvin tuomaan esiin niin Alfridin kuin Bardinkin luonnetta. Tässä elokuvassa tuotiin musta hyvin esiin Bardin nousu johtajaksi joka ei välttämättä halua johtaa ollenkaan. Thorinin Dragon Sicknesin/ Gold Madnesin kuvaus oli toteutettu hyvin. Se että välillä Thorin vaikutti olevan enemmän oma itsensä ja välillä vähemmän oli toteutettu hyvin samoin kuin se miten Thorin parani sitä. Thorinin kuolema ja vikat sanat oli kauniisti toteutettu vaikka ne tulikin kesken taistelun eikä vasta teltassa. Vaikka ymmärrän tavallaan, niin en silti pitänyt siitä miten Kíli ja Fíli tapettiin elokuvassa. Kirjassa kumminkin annettiin ymmärtää että ne kuoli puolustaessaan Thorinia, niin nyt Azog vain kylmästi lävisti Fílin ja Kíli kuoli yrittäessään suojella Taurielia. Gandalf oli Gandalf. Gandalfin analyysi Dain Rautajalasta veti mietteliääksi sillä mä sain sen kuvan Gandalfin replasta että Thorin olisi järkevämpi noista kahdesta Dragon Sicknesistä huolimatta. Dainin päätöksen tekokykyä aliarvioitiin paljon. Dain kyllä vaikutti typerältä yrittäessään haastaa Thranduilia taisteluun vaikka kääpiöt taisivat olla vielä alakynnessä. Thranduilista tehtiin aikamoinen ääliö välillä. Esimerkkinä nyt vois sanoa sen että hän kerto vaan Bardille että joo teidän auttaminen ei ole ensimmäisellä sijalla meidän intresseissä täällä. Joissain kohden taisteluja sai sen käsityksen että Thranduil olis vaan iloinen muitten kuollessa.
Vuoden Tolkien-sanakirja 2010. Vuoden Tolkienisti 2014.

legolas-aragorn
Örkki
Viestit: 76
Liittynyt: Pe Loka 23, 2009 3:07 pm

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja legolas-aragorn » Ke Joulu 10, 2014 11:01 pm

Juu tuota noin, olin yönäytöksessä myös... Täytyy sanoa, että olen hämmentynyt leffasta, nyt kun on nukkunut yön yli, niin alkaa hahmottaa asioita.

Luulen, että Extended Editioniin tulee puuttuvia asioita, esim. miotä Alfridille kävi, taikka just Arkkikivi haudataan Thorinin mukana jne. Mun mielestä on suorastaan vääryys, että Arkkikivi unohdettiin leffan lopusta jonnekin... Liikaa selittämättömiä asioita... Just ne ihmeen jättimadot, vuohet ym ym :?: :shock:

Taurielin ja Kilin romanssi, eih... Arvasin, että siinä käy niin, että Kili kuolee Taurielin katsellessa vieressä rakastaan... Äitini itse asiassa sanoi, että romantiikka pilasi tunnelmaa :D... Mutta joo, ei, ei näin. En tykännyt. Muutenkin nuo kuolemat olisi voitu toteuttaa paremmin, Filihän unohdettiin jonnekin! Huomasitteko, että varmaan 8 kääpiötä ei puhunut leffan aikana mitään? Tuntuu, että sinuhahmoilla oli pääroolit ja kääpiöt oli sivuhahmoja.

Sitä konkarihommaa en tajunnut. Siis oli hauskaa, että Hobitti yritettiin liittää Sormusten herraan, mutta olisikohan asiat pitäneet ilmaista toisin? Arahan oli tuolloin nuori?

Sitten Beorn. Huomasitteko? Se tipahti kotkan selästä ja muuttui karhuksi, mutta ei asiitä sen koommin sitten kuulunut mitään, vaikka kirjassahan Beorn on tärkeässä osassa... Olin koko ajan odottanut näkeväni karhunhahmoisen Beornin tappelevan mutta ei... :cry:

Huutokauppakohta oli hyvä, ja hyvin liitettiin se Sormuksen Ritareihin :)
100% Lord of the Ring Fani <3

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Lumisusi » Ke Joulu 10, 2014 11:09 pm

^ Aragorn oli Hobitin tapahtumien aikaan 10-vuotias. Ja oli elänyt Rivendellissä 2-vuotiaasta, eli siitä asti kun Arskan isä kuoli.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 942
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Fuu » To Joulu 11, 2014 9:48 am

Eilen käytiin katsomassa, ja päällimmäiseksi jäi valitettavasti ihan valtavan pettynyt fiilis. Nyt on kyllä Jackson vetänyt homman niin överiksi, ettei sille tunnu olevan enää mitään muuta perustetta kuin valtava rahanahneus, lohikäärmetauti. :< Ehkä palaan vähän rauhoittuneiden ajatusten kanssa tähän topikkiin vielä myöhemmin, mutta juuri nyt olo on seuraavan lainen:

Kun käytössä on Martin Freeman, jonka Bilbo on ihan mieletön ja jonka jokainen kohtaus on puhdasta kultaa, niin kenenköhän banjonaaman idea on ollut vilkaista käsikirjoitusta ja todeta että "hei kaverit, pistetäänkin Bilbo lähinnä tällaisen katalysaattorin osaan statistiksi ja nostetaan nää Legolas ja Tauriel, joiden ei todellakaan edes pitäisi olla täällä, ihan hiton isoon osaan ninjailemaan!" Kääpiöistäkään ei juuri kerrottu mitään, paitsi sitten neljä (joista yksi oli totta kai Thorin) kahdestatoista pääsi eeppistelemään erikseen. Koko homman aloittaneesta lohikäärmeestä hankkiuduttiin eroon leffan ensimmäisten kymmenen minuutin aikana, jotta sitten päästiin keskittymään "itse asiaan" eli örkkilaumojen tappamiseen uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Oli ihan kauheaa tajuta, että sen nk. ratkaisevan Thoninin ja Azogin välisen taistelun aikana huomasin vain puutuneeni jatkuvaan mättämiseen ja lähinnä toivoin, että se olisi jo ohi. Taurielin ja Thranduilin välinen "rakkaus sattuu" -dialogi Kilin kuoltua kuulosti huonosta romanttisesta draamasta revityltä. Beornin tipahtaessa taivaalta karhuksi muuttuen minua alkoi tahattomasti naurattaa.

Hyvääkin oli. Itse pidin todella paljon siitä Thorinin hulluuden aspektista, jossa sen ääni oli tehty Smaugmaiseksi, minusta se oli mainio rinnastuksen keino. Kääpiöiden erilaiset ratsut olivat aika oivaltavia, vaikka pistihän se kieltämättä vähän mietityttämään, että mistä ihmeestä ne vuohet oikein tipahtivat. Lopun ympyrän sulkeminen, palaaminen Sormuksen Ritareiden alkuun, oli minusta kaunis ajatus, vaikka se kaiken eeppisen mättämisen kulminoituminen taulujen suoristamiseen ja Sormuksen tuijotteluun oli ehkä aavistuksen lässäyttävää... mutta se ympyrä, siitä pidin.
Ja onhan tämä nyt siis teknisesti ajatellen ihan eturintaman huippua, mutta minä en itse pidä tuosta HFR-tekniikasta yhtään, se tekee kaikesta todella epäaidon ja muovisen näköistä. Ihan kuin katselisi videopeliä hyvillä grafiikoilla. En tiedä, saisiko tuosta hommasta yhtään enempää otetta 2D:nä katsoen, mutta valitettavasti se epäaitouden tunne vieraannuttaa leffasta todella tehokkaasti. :/

Onneksi nämä leffat menevät kronologisesti katsoen nyt niin, että maratonin voi aloittaa huonommasta trilogiasta ja siirtyä sitten parempaan. Jackson onnistui tappamaan todella tehokkaasti viimeisenkin rippeen siitä sielusta, joka esimerkiksi Sormuksen Ritareissa oli, ja se on minusta lähinnä surullista. Nyt meillä on siis yksi LotR-trilogia, joka koostuu kolmesta LotR-leffasta, ja yksi Hobitti-trilogia, joka koostuu yhdestä Hobitti-elokuvasta ja kahdesta örkintappamisnäytöksestä. LotR still wins big time.
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com

Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Ezellohar » Ma Joulu 15, 2014 10:18 pm

Well well well.. Meikä on palannut kuolleista! Ja olen valmiina antamaan tuomioni.

Vaikka aika hyvin kaikki mitä munkin mielessä on ni on jo sanottu. Oli muuten ihan todella helpottunut olo lukea kaikkien teidän mielipiteitä ku ne on niin samoissa omien mielipiteiden kanssa. Olin nimittäin leffassa parin työkaverin kanssa ja kumpikaan ei oo saman tason fani ku mä niin ne ei oikeen ymmärtäny mun turhautumista..

Alotetaan vaikka Kili/Tauriel-sekoilusta. Mulla tuli ihan spontaani reaktio joka ikisessä kohdassa kun ne "söpöili" jotain, tuhahtelin ääneen ja mun teki mieli kiljua. Kysyin jopa kaverilta et saanko oksentaa. Se oli vaan niin kamalaa katottavaa. Ja mua ihan oikeasti harmittaa, että tykkään Lillystä näyttelijänä, mutta näitten leffojen takia en siedä sen naisen naamaa enää yhtään :/

Mä en tiedä mikä aivonyrjähdys mulla kävi siellä leffassa mut aloin tykätä haltioista (?). Oon ennen kuolannu vaan ihmisiä ja haltiat on ollu sellasia "mjääääh, olishan sellanen kiva tavata ja olla kaverina mut nothing else." Thranduil näytti mun silmään jotenki ihan erilaiselta ja aloin lämmetä sille... Mut pistetään aivonyrjähdyksen piikkiin.

Ja mun ilme ku ne helkutin vuohet ilmesty: :shock: MISTÄ NE TULI?? Ja se sika ratsuna.. Way to go guys..

Bard nyt oli ihana niinku aina ennenkin vaikkakin ne lapset oli vähän häiritseviä. "Isi isi me ei haluta jättää sua" ja kohta niitä jahtaa lauma örkkejä. Silleen että voisitteko sitten pysyä poissa tieltä jos haluutte olla täällä.

Ja voi jee mikä kiukku taas iski siinä lopussa kun Thrane käskee Legolasin etsii Konkari. Siinä vasta tekikin mieli kiljua. Ja ku leffan jälkeen sanoin siitä kavereille ni toinen kaveri joka sentäs on lukenu kirjan (kauan sitten) ni yritti päteä et no mut eikös jotain blaa blaa mutta hiljesin sen murhaavalla katseella :D Mun kanssa ei väitellä tästä asiasta.

Pakko todeta tähän väliin että olenpas ruosteessa kirjottamisen suhteen. En osaa enää pistää ajatuksiani kirjalliseen muotoon. XD Tosin leffan näkemisestäkin on useampi päivä aikaa. Ja nyt en osaa enää kirjottaa mitään. Pitäis varmaan nähdä leffa uudelleen et sais jotain järkevämpää tekstiä aikaseks. Joten jätän tämän nyt tähän ja kirjoitan lisää jos tulee jotain järkevämpää mieleen. :D Mutta kiva olla taas takaisin täällä!
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.

Saphire
Samooja
Viestit: 420
Liittynyt: La Maalis 02, 2013 12:51 am
Paikkakunta: Siellä, mihin kukaan muu ei eksy!
Viesti:

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Saphire » Ke Joulu 17, 2014 6:07 pm

Kyllä... Kyllä voisin kirjoittaa esseen/kirjan valituksen aiheista kuten moni muukin mutta.... Ei vain jaksa... Kävin ihan tosissani kuntonyrkkeilyssä vartavasten purkamaan kaiken sisälle kertyneen vihan, pettymisen ja silmien raiskautumisen aiheuttamat jälkituskat.

Elisiis, koko elokuva pähkinänkuoressa:
NYT SAATANA!
Vuoden originaali 2014~
Saphire tekee paluun vuosia jälkeen.. :'D

Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Mithrellas » Ke Joulu 17, 2014 11:08 pm

Kävin juuri katsomassa tämän, lähinnä koska pelkäsin spoilaantuvani, jos en kohta hoida tätä pois tehtävälistaltani. Odotukset oli aikalailla nollissa, minkä takia en oikeastaan pettynyt. Ja olin myös huomaavinani siellä muutaman kohdan, jotka etäisesti toivat mieleen Tolkienin Keski-Maan, mutta en ole enää ihan varma, mitä ne kohdat olivat. :)

Niin, minä odotin tältä leffalta vain sitä, että Fili, Kili ja Thorin kuolevat (check). Kieltämättä näytti, että Fili kolmikon "vähiten tärkeänä" hoidettiin pois aika pikaisesti. Se, että Tauriel jossain vaiheessa vaikeroi pidellen Kilin ruumista käsivarsillaan, oli myös jotain sellaista, minkä ennustamiseen ei tarvinnut ennustajanlahjoja. Se, että Thorin kuolee kaksintaistelussa Azogia (?) vastaan ei myöskään todellakaan yllättänyt. Odottelin lähinnä, että koskahan ne lävistävät toisensa miekoillaan samanaikaisesti, jotta päästään eteenpäin... Hyvä että sentään Thorinin viimeiset sanat saatiin "Maailma olisi parempi paikka, jos kaikki arvostaisivat kotia enemmän kuin kultaa" tai jotain sinne päin... Niin ja pidin myös siitä kohdasta, jossa Thorin meinasi heittää Bilbon alas muurilta, kun sekin olin lähes suoraan kirjasta. Mutta mitä arkkikivelle sitten kävi? Kauhea möykkä siitä ja sitten ei mitään. Olisivat nyt voineet edes näyttää sen kun Thorin haudataan arkkikivensä kanssa.

Smaugin tappaminen olisi ihan hyvin voinut olla kakkosleffan lopussa. Kai sitä pelättiin, ettei kukaan lähde katsomaan tätä kolmatta, jos kakkososa ei jää cliffhangeriin... Mutta kyllä se tuollaisena oli todellinen antikliimaksi.

Angmar nousee...? Mitäh, eihän se olekaan ollut autiona kuin tuhannen vuotta noin suurin piirtein? Äkkiäkös se siitä uudestaan nousee, vähän pölyjä pyyhkäistään pinnoilta. Suoraan sanottuna en tajunnut paljonkaan noista örkkien kuvioista. Ilmeisesti tässä haettiin jotain perustelua sille, miksi tämä viiden armeijan taistelu oli muka niin tärkeä, Keski-Maan kohtalo vaakalaudalla jne. Olisi ehkä ollut vähän vakuuttavampaa, jos Angmarista olisi kerrottu enemmän tai jotain. Ja olisihan se Noitakunkkukin voinut pistäytyä sotatantereella. Vaikka hänen kotinsa oli kyllä tuohon aikaan Minas Morgul Ithilienissä, mutta jos se ehti Dol Gulduriin niin miksei Ereborillekin.

Thorinin hulluus... No, minä en kyllä muista mitään lohikäärmetautia kirjasta, mutta kyllä se nyt tuollaisena menetteli, mutta tuntuu että jotain jäi uupumaan. Ehkä se meni ohi vähän liian nopeasti? Ja se kultainen lattia oli vaan outo.

Thranduilista pidin melko paljon. Paljon hienompi ainakin kuin poikansa. Katsoin just rehellisen trailerin Smaugin autioittamasta maasta enkä kyllä voi olla muuta kuin samaa mieltä: Jos tämän on tarkoitus olla esiosa, miksi Legolas näyttää niin paljon..."kypsemmältä"? Ja nuo tasohyppelyt on sitä paitsi jo aivan vanhuuttaan ummehtunut vitsi. LOTReissa ne surffailut ja múmakin kaadot jaksoi vielä viihdyttää mutta näissä temppuilut on viety liian överiksi.

Sauronin karkotus Dol Guldurista oli aika kiinnostava. Sormusaaveet… joo tavallaan pidin siitä, että niiden ääriviivat näkyi, vaikka luulenkin niiden todellisuudessa olleen täysin näkymättömiä tuossa vaiheessa. Sitten saatiin vilaus "All shall love me and despair" Galadrielista mutta se oli minusta ookoo. Mutta hauskinta oli se, kuinka Galadrien sinkosi Saukkilaisen suoraan sinne Mordoriin (tai siltä se ainakin näytti). Ihan kätevä pikakyyti suoraan sinne jälleenrakentamaan Mustaa Tornia, ja Gondor kiittää. :lol: ("Pitäisiköhän meidän varoittaa Gondoria...?" "Ei, ei, mitä turhia..." :D) Ei ihme, että Boromirilla tuntui olevan jotain hampaankolossa Galadrielia vastaan Sormuksen ritareissa.

Ja te jotka järkytyitte Aragornin mainitsemisesta, rauhoittukaa! Peter Jackson -maailmassa Arska oli 27 v. tuohon aikaan. Kuten Gillgalad tuolla jo totesi, PJ pyyhkäisi 17 vuotta pois siitä välistä, kun Bilbo jätti Sormuksen Frodolle ja Frodo lähti viemään sitä Rivendelliin. Eli Frodo oli siis joku 33-34 v. leffassa, mutta koska Arska oli kuitenkin n. 88 v. niin kuin kirjassa, tämän oli tavallaan täytynyt syntyä 17 vuotta aiemmin. Ja minä oikeastaan tykkäsin paljon siitä, että hänet mainittiin. Luulisin Thranduilin pitäneen sen verran Elrondiin yhteyttä, että hän tiesi Aragornista. Thranduilhan oli hyvin perillä siitä, mitä Sormukselle tapahtui (hän oli se, joka kiirehti dúnedainin avuksi Kurjenmiekkakentille, mutta liian myöhään, ja totesi että Isildur oli ammuttu Anduiniin ja Sormus mennyt hänen mukanaan). Joten luulisin että Thranduilia kiinnosti paljon se, koska dúnedainin joukosta nousee joku korjaamaan esi-isänsä virheen. On sitten ihan eri juttu, miksi Legolasin pitäisi lähteä häntä etsimään. Ja vielä pohjoiseen. :D Minusta Erebor on vähintään yhtä pohjoisessa kuin dúnedainin asuinsijat. Lännessä voisi olla enemmän onnea, mutta ehkä Thranduil halusi tehdä pienen jäynän pojalleen tai jotain.

Joo minun piti vain sanoa jotain lyhyesti, mutta romaanihan tästäkin tuli. Ehkä jatkan vielä joskus myöhemmin jos uutta tulee mieleen...
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010

Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 942
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Fuu » To Joulu 18, 2014 9:26 am

Aaaa, Mithrellas muistuttikin minua juuri siitä yhdestä vielä häiritsemään jääneestä asiasta: Arkkikivi. Halvatun kivenmötikästä kohkataan ensin kaksi elokuvaa, sitten yhdestä vuoresta tapellaan yhden ylipitkän sotaelokuvan verran, mutta lopulta sitten kätevästi unohdetaan kertoa, mitä sille Arkkikivelle ja Ereborille ylipäätään oikein tapahtui. Ei näin. Ja minusta Thorin oltaisiin voitu edes haudata ennen niitä Balinin mainostamia bileitä ja Bilbon kotiinlähtöä. Hmph.
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com

Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Nerwen » To Joulu 18, 2014 5:44 pm

Tuosta Thorinin ja arkkikiven hautaamisesta sen verran, että netissä pyörii spoileri pidennetystä versiosta, jossa olisi mahdollisesti Thorinin, Kilin ja Filin hautajaiset. Aikanaan nähdään onko asia oikeasti näin. Minusta on kyllä ihan älytöntä, että sitä tappelua oli tuntitolkulla ja sitten hautajaiset leikataan pois. Voi pyhä sylvi. Minusta tuo kohtaus olisi tarvittu elokuvan teatteriversioon, koska se olisi tavallaan antanut aikaa surra (nyt hahmot vain tapettiin liukuhihnalla, ainut kenelle oikeasti annettiin aikaa oli Thorin). Se olisi antanut aikaa käsitellä kaikkea tapahtunutta.

Ja lueskelin tuossa muutama päivä sitten liitteistä tuota Durinin suvun juttua, niin kyllä se kultahulluus sieltä löytyi. Se ei ole ihan täysin leffan kirjoittajien keksimä idea. Arvatkaa vain, mikä koko sairauden alkuperäinen, canonin mukainen syy oli? Kääpiöiden viimeinen sormus. Thror oli sekaisin, koska hänellä oli viimeinen Seitsemästä, ja se ei voinut vaikuttaa kääpiöihin kuin ihmisiin, koska kääpiöt ovat erilaisia - ainut, mitä se teki, oli, että se kasvatti kullanhimoa. Hyvä yritys, PJ, mutta nyt ei ihan osunut kohdalleen, koska arkkikivi ei ole sormus, eikä ole aarrekaan.

Sitä löytää kaikenlaista, kun eksyy lehteilemään alkuperäisteosta.
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014

Avatar
Andune
Velho
Viestit: 1084
Liittynyt: Ke Joulu 28, 2005 12:08 pm
Paikkakunta: Valimar

Re: Hobitti: Viiden armeijan taistelu SPOILERIKETJU!

Viesti Kirjoittaja Andune » Pe Joulu 19, 2014 5:42 pm

Kävin eilen katsomassa leffan uudelleen. Pidin siitä yllättävän paljon enemmän, vaikka samat kohdat hieman ärsyttivätkin.

Tauriel & Kili -paritus ärsytti vähemmän. Ja Richard Armitage on ollut kyllä aivan huikea Thorinina. Filin nopea kuolema hieman harmittaa, samaten hautajaisten puuttuminen ja Arkkikiven kohtalon selittämättä jättäminen. Mutta eiköhän ne nähdä pidennetyssä versiossa (parempi olisi).

Nyt toisella kerralla sain paljon paremmin kiinni Jacksonin maailmasta (kun ensijärkytys oli hoidettu pois alta). Todennäköisesti tulen pitämään tästäkin trilogiasta, vaikka LotR nyt parempi onkin. Tosin katsoin tällä viikolla LotRin pidennetyt ja kyllä sieltäkin niitä pieniä ärsytyksen aiheita löytyi vaikka niihin on tottunutkin.

Samaa mieltä Mithrellasin kanssa, Legolas vaikuttaa turhan "kypsältä". Ehkä osasyy myös Bloomin vanhenemisessa. Mutta oli outoa katsoa eilen leffan jälkeen Kuninkaan Paluu, jossa Orli on siloposki.

Tosin se muuten vaikuttaa tosi paljon, että Hobitti-leffat ovat paljon tarkempia ja kehittyneempiä kuvallisesti. Teknologia jännästi mennyt eteenpäin 10 vuodessa.

En nyt näemmä oikein saa ajatuksiani kasaan. Mutta pointtina siis se, että toisen katsomiskerran jälkeen pidän vähän enemmän.
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009

Vastaa Viestiin