Kiertue-elämää ja glamouria (Täynnä)

Täällä kaikki legendaariset ja vielä legendaarisemmat topicit, joita ei haluta tappaa.
Melody Midnight
Metsähaltia
Viestit: 654
Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 1:11 pm

Viesti Kirjoittaja Melody Midnight »

Kumiko, eiköhän tuo onnistu. ^^
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
tiku
Samooja
Viestit: 598
Liittynyt: Ma Kesä 20, 2005 10:25 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tiku »

Mä heittäydyin yllättävän hyvämuistiseksi ja lisäsin jotain ulkonäköä. ^___^ Bussikuskiin siis.
"Mä saan allergisia erektioita!"
-Suklis Emperorista
Kumiko
Örkki
Viestit: 33
Liittynyt: Ke Maalis 29, 2006 3:03 pm
Paikkakunta: Mustien, niljaisten lehtien kaupunki

Viesti Kirjoittaja Kumiko »

Saat hahmoni seuraavaan viikkoon mennessä, muistitikkuni on hukassa..

Onnistuuko?
I am girl with a memorystick.
Melody Midnight
Metsähaltia
Viestit: 654
Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 1:11 pm

Viesti Kirjoittaja Melody Midnight »

Onnistuuhan tuo. ^^

Pikaisten laskelmien mukaan miulta puuttuu enää Sanskun, Dellin ja Stillin hahmot tuon lisäksi, sitten joskus voi kirjoittaminenkin alkaa. ^^
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
Kumiko
Örkki
Viestit: 33
Liittynyt: Ke Maalis 29, 2006 3:03 pm
Paikkakunta: Mustien, niljaisten lehtien kaupunki

Viesti Kirjoittaja Kumiko »

Hahmo ~
Yasuyoshi Sujata, 21-vuotias neito, hetero
Rooli/Ammatti ~
Hieman sekavanlainen jokapaikan höylänä toimiva fanityttö, puvustaa rakkaat rokkarimme ja huolehtii samalla ettei vaan kenenkään kohdalla olevat savut häivy olemattomiin.
Fanituksen kohteet ~
Herää ja kiljaisee kovaan ääneen kuullessaan jonkun puhuvan Manasta, Kyosta tai Gacktista. Yasuyoshi pitää poikarakkaudesta * vinksun vinksun *.

Pukeutumistyyli ~
Pukeutuu omituisiin (muiden mielestä) rorita-hameisiin ja massatuotannon alaisiin värikkäsiin t-paitoihin.

Motoriikka
Olematonta, kompastelee jalkoihinsa ja on pahempi möhläilijä kuin kukaan muu missään mielessä bändien ympärillä pyörivistä.

Naaman ilme
Kasvoilla hömelö ilme, silmät meinaavat tippua jos joku hymyilee Yasulle.
Jokseenkin ujo, mutta samalla kovaan ääneen kantansa moneen asiaan ilmoittava Yasu saattaa herättää tunteita jonkun sydämen sopukoissa.

Maailmankuva ~
Sellainen kuin se on, elämä ravaamista lavan ja bussin välillä (matkustavatko j-rokkarit pussissa? * rupeaa suunnittelemaan pussissa kuljetettavaa Gacktia pienennettynä mittakaavaan 1/12 umm.. *
Rakastuessaan, epäonnisesti jollain backstagella näyttää entistä hömelömmältä ja availee paitansa nappeja varsin halukkaasti.
Löytänee ehkä rakkauden ..?
Hieman sarkastinen ja väkivaltaan taipuvainen poikatyttö.

Ulkonäkö ~
Mustat puoleen selkään saakka ulottuvat hiukset on yleensä lytätty jonkinmoisen huiviviritelmän sisään.
Suuret mustat silmät, harmaata muistuttavat ripset.
Huulet pilalla niiden näykkimisestä (joko omasta tai poikaystävän toimesta).
Hontelohko vartalo, rintoja ei ole nimeksikään, pituutta vakuuttavat 157 cm.

Lauseet joita käyttää lähes päivittäisesti ~
“ Nämä ovat minulle eivät sinulle! “.
“ Jos joku pieraisee tällä lavalla minä äänitän sen pierun ja päästän ennen keikkaa yleisölle “.
“ Minua ei oikeasti kiinnosta työskennellä teidän kanssanne, teen tätä vain painostuksesta ja lahjonnasta “.
“ Jos joku väittää minulle vastaan saa tulla esittämän syytöksensä pomon läsnäollessa uudelleen, ja toivon vain ettei ole niin tyhmä että unohtaa mitä tämän kyseisen typerän henkilön piti sanoa “.
“ Jos joku sanoo sanankin tämän session aikana minä vedän häntä turpiin “.

Tämä ei välttämättä täyttänyt kaikkia standardeja.
Jos vaan Yasuyoshi pääse mukaan virnistelen kahta kamalammin.
I am girl with a memorystick.
Still
Örkki
Viestit: 153
Liittynyt: Ke Syys 22, 2004 2:16 pm
Paikkakunta: Harmaat Satamat

Viesti Kirjoittaja Still »

Vihdoinkin. *virnistää nolona* Anteeksi ihan kamalasti että tässä kesti. inspiraationi oli kateissa ja jotain. Gomen, selittelyä ja selittelyä, mutta kuitenkin. Valmis vihdoin, ja itseasiassa mie pidän siitä *hymy* Ja jos haluat ampua minut tai lynkata tai jotain, niin olen varmana ansainnut sen.

1.Nimi, ikä, sukupuoli, suuntautuminen
Daike Sayko, 24, mies, ja mitä suurimmissa määrin homo. (Vakio hiljalleen, ne?)

2. Rooli (bändiläinen, roudari, fani, maskeeraaja...)
Rumpalipoju, peltienhakkaaja tai mikä muu tahansa rumpalia kuvaava nimike on sopiva.

3. Ulkonäkö vaatetusta myöten
*oli katsovinaan ettei blondeista ole liikatuotantoa*
Kawaii^___^ Okei. Siis Sayko on 175 pitkä, muutaman millin heitolla suuntaan tai toiseen tuskin on roolia, pitkät raajat, mutta ei kuitenkaan hontelo vaikutelma, sellainen sopusuhtainen, vaikka lihaksia onkin aika lailla nolla. Painosta ei puhuta, mutta se ei ole paljon, ei Sayko mikään anorektikko ole, mutta mummoilla on kumma halu syöttää pojalle ruoka-annos toisensa perään. Tekisi mieli hihkaista tähän väliin, että naisen painoa ei kysytä ^^; Pitkät sormet ja napakka ote, pitäähän sentään kapuloista saada kiinni kunnon otteella. Kasvonpiirteet ovat, no, tavalliset. Ei erityisen feminiininen, ellei ole meikattu, mutta eipä tunnista äijäksikään edes hyvällä tahdolla.

Hiukset ovat siis vaaleat, värjätyt juujuu, olkapituiset aina sen kerran vuorokaudessa kun niitä ei ole muotoiltu hiuslakalla suloisille pörrökampauksille. Hiukset ovat tuuheat myös ilman lakkaa, ja oikeastaan laittamattomina ne ovat enemmän naiselliset kuin laitettuina. Tai no riippuu meikistä. Silmät ovat ruskeat, ei piilareita tai mitään, mutta salaisena paheena lukulasit. Ja niistä tietää todellakin hyvin harva henkilö. Mutta nekin ovat tyyliltään muodikkaat, eli pullonpohjia ei tarvitse Saykolle kirjoittaa *virn* Vasemmassa korvassa lävistys, koruna musta lasiruusu. Kasvoissa ei ole koruja, mutta sen sijaan napalävistys samanlaisella ruusukorulla, tosin suuremmalla, on.

Ranteessa roikkuu valkokultaa oleva ketju, kantaa sitä aina ja kaikkialla. Korussa ei ole oikeastaan mitään muuta maininnan arvoista, kuin että se on kieritetty spiraalille. Sormuksia on erinäisiä, oikeassa ja vasemmassa etusormessa, oikeassa nimettömässä ja vasemmassa pikkurillissä. Ruusukuviointeja ja delfiinejä niissäkin, kaikki valkokultaa, sillä Saykolla on hopea-allergia. Kaulakoruna jo tutuksi käyneestä materiaalista valmistettu, tyylikäs sommitelma delfiinistä ja ruusuista.

Vaatetukseen siis. Saykolla on erikseen tietenkin esiintymisasu ja oloasu. Jälkimmäinen koostuu kauluspaidoista, verkkopaidoista ja erilaisista suurista, mustista teepaidoista, joissa on mitä kattavin valikoima kohtalokkaita tekstejä. Lempivaatetuksena musta teepaita keskiaikaisin kirjaimin tekstatulla sanalla ”Doll” ja sen päällä musta kauluspaita, jossa joitain hopeajuttuja (Ruusuja!). Jalassa mustat housut, ei kuitenkaan farkut, joissa revityt lahkeet. Ketju lanteella ja loppusilauksena vaaleanpunainen niittivyö. Kengät ovat jotain maiharien tapaista. Jos iskee kovin paha jääkausi, kiskoo päälle vielä mustan samettitakin, naisten mallisen jakun.
Lavakostyymi ei taida kovin suuria muutoksia kokea viiden keikan aikana. Nahkainen minihame, voi olla pvc:tä tai sitten ei, edessä nyörikiinnitys (samanlainen kuin sellaisissa kivoissa housuissa. Selkeää, kyllä.) Polvipituiset, korkeakorkoiset saappaat, ja olen armollinen Saykolle, ei piikkikorkoja, raukka vain lentäisi mäkeen niiden kanssa. Paitana leveähihainen, mustaa verkkopitsiä oleva (venyvä) paita ja sen päällä jonkinmoinen korsetti lukuisine remmeineen ja solkineen. Ei kuitenkaan mitään liian irtonaista, jotta rumpujen paukuttaminen onnistuu suhteellisen ongelmitta. Oi kyllä, on sillä pienellä kroppakin noille vaatteille ^____^
Hmm. Lisään jos tulee mieleen. Ja jos jotain puuttuu, niin saa napista.


4. Tietoisku hahmosi luonteesta
Sayko on bändin tyttö. Nainen on oikeastaan väärä sana, sillä tämä on luonteelta melkoinen homssu. Suloinen, tekeemielihalata-tyyppi. Sayko on sosiaalinen, tulee hyvin juttuun erilaisten ihmisten kanssa, osaa nauraa myös itselleen, kun ei tiedä puhuttavasta aiheesta, tai on muuten vaan sanonut jotain hassua. Pitää ihmisten seurasta, voisi melkeinpä väittää pojan potevan hienoista yksinäisyyden pelkoa. Virittää keskustelua tilanteeseen kuin tilanteeseen, osaa kääntää vaivaantuneet hiljaisuudet useimmiten positiiviksi ja vapautuneiksi. Vaikka onkin iloinen ja tulee toimeen kaikkien kanssa, ei kuitenkaan ole naiivi tai sinisilmäinen. Ensivaikutelma pettää, niin sanotusti. Tietää milloin on aika lopettaa tai aika sanoa ei, osaa kävellä pois tilanteesta jos se niin vaatii, eikä yritä olla tyhmänrohkea ja piristää murhahimoisella tuulella olevia.

Sayko ei loukkaannu helposta, ja jos loukkaantuu, niin ei näytä sitä, ellei ole tarve näpäyttää kyseistä persoonaa takaisin. Laukoo mielipiteensä suoraan, mikä saattaa joskus hieman häiritä kanssaihmisiä. Poika pitää kaikesta suloisesta, ja kuten varmaan on jo kaikille selvää, niin myös ruusuista. Kai ne ovat jonkin sortin obsessio.
Tunteensa Sayko näyttää selvästi, ei tunne tarvetta piilottaa niitä, mikäli tilanne ei sitä vaadi. Osaa siis olla hienotunteinen, eikä saa hillittömiä kohtauksia kesken keikan tai haastattelujen tai mitään. Raivoaa sitten jälkeenpäin ja paiskoo esineitä. Silloin ei parane olla tiellä. Rauhoittuu kuitenkin nopeasti, jos joku osaa valita oikeat sanat. Eikä niiden tarvitse itseasiassa olla muuta kuin ”Rauhoitu Ay-chan.”

Toivoton haaveilija, mutta eiköhän se ole ihan hyvä että on unelmia. Elelee pilvilinnoissa ne hetket kun sattuu olemaan yksin, unelmoi suurista kartanoista ja kaikesta muusta sellaisesta mukavasta. Loppujen lopuksi Sayko on aika seesteinen henkilö, suuret tunnekuohut ovat harvinaisia, usein ohittaa vaikeat tilanteet Tätä elämä on- asenteella. Pienenä poikkeuksena on tämän ystävien loukkaaminen. Silloin on pitkävihainen ja erittäin inhottava ihminen.
Vaikka on kaikkien kaveri ja näin, viihtyy parhaiten kotona, tai muussa tutussa paikassa. Sayko stressaa paljon pitkistä kiertueista, joilla täytyy vaihtaa hotellia joka päivä, tai edes joka toinen päivä. Muutenkin ei pidä nopeista muutoksista missään asioissa, ei tietenkään ole niitä vastaan, mutta tuntee olonsa epämukavaksi jos jostain asiasta ilmoitetaan ilman varoitusta. Sama koskee nopeiden päätösten tekoa, silloin turhautuu, mutta saa kuitenkin päätöksen tehtyä. Sitä ei sitten mainita miten hyvä tai huono päätös loppujen lopuksi on. Sayko ei ole johtajatyyppiä, mutta ei sekään joka jää viimeiseksi. No kuitenkin. Toivottavasti tässä on kaikki tarvittava.

5. Jonkinnäköistä historianpoikasta, miten päätyi rooliinsa tai muuta, mitä koet tärkeäksi ilmoittaa + lavakäyttäytyminen olisi ihan kiva tietää sekin
Sayko on ainoa lapsi, syntynyt itseasiassa Kiinan puolella, mihin vanhemmat olivat joutuneet muuttamaan työn vuoksi. Ja Kiinassahan on se yhden lapsen politiikka. Varttui siellä kaksivuotiaaksi, kun perhe palasi takaisin Japanin puolelle. Sisaruksia ei kuitenkaan saanut, vanhemmat halusivat antaa kaiken huomionsa Saykolle. Ei kuitenkaan ole hemmoteltu tai mitään, mutta puutetta mistään ei ole ollut. Vaikka vanhemmat pitivät kuria yllä, on Saykolla ollut yleiseen tasoon nähden hyvin vapaa kasvatus, eli sai mennä ja tulla melko vapaasti, harrastaa mitä itse mieli ja niin edelleen.
Musiikillista taustaa ei ole erityisemmin ollenkaan. Ei soittanut lapsena muuta kuin suutaan ja stereoitaan, vasta yläasteen lopulla kiinnostui rummuista musiikinopettajansa ansiosta. Kävi ensin tämän luona tunneilla, mutta sitten vanhemmat kustansivat osan tämän omasta rumpusetistä, joten siitä tuli kokopäiväinen harrastus. Sitten kun oli vuoden jos toisenkin soittanut, päätyi monien onnellisten sattumien kautta ammattirumpaliksi.

Lavakäytös. Hmm. Stuck behind his drums. Mutta ei toisaalta anna sen estää yhtään mitään. Flirttaa jengille minkä ehtii, eikä pane pahakseen satunnaista fanserviceäkään kenenkään kanssa. Kuitenkin keskittyy soittoonsa 120-prosenttisesti, ei anna minkään häiritä rumpusoolojaan. Vasta kun ei tarvitse rummuttaa lainkaan, tai vain peruskomppia, niin silloin ikään kuin herää horroksestaan. Keikan jälkeen heittää kapulat lentosuukkojen kera yleisöön, pitää älyttömästi faneista. Muistaa sen seikan, että bändi ei ole mitään ilman faneja ^^ Ja muistaa sen miltä tuntui olla itse siellä yleisössä, saada jonkun plektra tai rumpukapula.

6. Toivekohtauksia ja repliikkejä ja muuta vastaavaa sälää
Jos tyttönen voisi yhden raivokohtauksen saada? Syy on vapaa ja seuraukset vapaat, kunhan joku sanoo yllämainitut taikasanat. ^__^ Sitten rauhoittuu ja on hetken paijattavana. Niin juu, paijata ja halata saa niin paljon kuin sielu sietää. Ei ole antikawaii-kompleksia *nauraa*

Sitten reploja:
”Senkin rääväsuinen enkeli.” (hellästi jollekin kivalle hahmolle^^)
”Jos unohtaa ympäristön, niin tämä on oikeastaan ihan mukava paikka.”
”Tiedän, rakkaani. Sodassa se joka kuolee ensin, on hävinnyt.” (Ja tuo ei sitten ole kirjaimelliseksi tulkinnaksi tarkoitettu, rakkaat.)
”Toki wo koetai.” (Voisi sanoa jollekin joka yrittää päteä. Tarkoittaa suomeksi: ”Näin haluan elämäni viettää.”)

7. Ehdotuksia bändien ja/tai bändien kappaleiden nimiksi (sekä levy-yhtiön nimeksi, jos ideoita riittää)
Nämä on ilmeisesti jo valittu^^

8. Vieläkö kenties jotain?
Anteeksi tuhannesti että olin luvattoman lusmu ja tässä kesti..
Kiss me deadly. Kiss me, Kill me, Love me.
Melody Midnight
Metsähaltia
Viestit: 654
Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 1:11 pm

Viesti Kirjoittaja Melody Midnight »

Kiitoksia hahmoistanne, Kumiko ja Still. ^___^ Nyt siis enää odottelemme Dellyn ja Sanskun puuttuvia hahmosia.

Ja Still, ei mitään anteeksipyydettävää, inspiraatiolla on joskus (usein!) paha tapa lähteä kadoksiin. *köhmiunhahmoteilleköh* Ja vallan ihanan tyttösen sait aikaan, mie pidän hurjasti. <3
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
Delly
Lady Antiangst
Viestit: 1082
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2004 2:07 pm
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Delly »

Noin, anteeksi kun kesti. ^^'

Tee roudarillani mitä lystäät. ^_^

1. Nimi, ikä, sukupuoli, suuntautuminen
Yuichi, 25, male, bi

2. Rooli (bändiläinen, roudari, fani, maskeeraaja...)
roudari

3. Ulkonäkö vaatetusta myöten (mielikuvitusta saa ja pitääkin hyödyntää ^___^)
Nahkatakkimiehiä. ^^ Pituutta 182 senttiä, painoa sopusuhtaisesti, hauista tarpeeksi ja näin, mutta kehonrakentajaan ei tulisi sekoitetuksi edes puolisokean toimesta. Mustat, oranssilla raidoitetut lyhyet hiukset, lakan kanssa pystyyn pörrötetyt; lähes mustat silmät, hyvin harvoin ehkä hiukan kajaalia, mutten muuten aika meikittömän linjan vetäjä – omaa vain sellaiset kasvot, että ne näyttävät useimmiten paremmilta ilman meikkiä. Harrastaa farkkuja, joissa on _pakko_ olla taskut – niissä on aina kännykkä, avainnippu ja lompakko. Ketjuja ja niittivöitä, paitaosastolla revittyjä hihoja, hihattomia paitoja ja viileämmällä teepaita-pitkähihaisen-päällä- yhdistelmiä.

4. Tietoisku hahmosi luonteesta
Leppoisa. Ei erityisen syvällinen, mutta luotettava, jämäkkä, rehellinen ja reilu kaveri. Hyväntuulinen, rauhallinen, hyväluonteinen kaveri jonka suututtamisen eteen saa tosissaan nähdä vaivaa. Ei stressaa, ei kiirehdi, ei ärjy eikä meuhkaa, vaan tekee työnsä omaan tahtiin ja jotenkin aina ajallaan. On ystävällinen ja kohtelias, mutta ei ala pokkuroimaan ketään, ja läksyttää alaisiaan yleensä niin, että kaikille jää kuitenkin jäljelle hyvä mieli. Rento kaveri, täydestä sydämestään hakuna matata- periaatteen miehiä. Ottaa luonnostaan muut huomioon ja puuttuu peliin jos näkee epätasa-arvoa tai vastaavaa, mutta menee pikemminkin väliin tyylillä ”Noo, pojat, mitäs täällä?” kuin ”Perkele kädet ylös ja kuolkaa tai tinttaan kuonoon!” Tyyni suhtautumistapa. Ihmiset tekevät usein tämän mieliksi ihan jo siksi, etteivät halua tietää, millainen tämä olisi suuttuessaan. ^^

5. Jonkinnäköistä historianpoikasta, miten päätyi rooliinsa tai muuta, mitä koet tärkeäksi ilmoittaa + lavakäyttäytyminen olisi ihan kiva tietää sekin
Lavakäyttäytyminen. *reps* No, tiedäthän sie että kun lavalle tulee joku, yleisö kirkuu, ja sitten se paljastuukin vain roudariksi. XDD Näissä tapauksissa Yuichi vain virnistää leveästi ja heilauttaa hevihaarukkaa.
Olisi vaikka voinut käydä kouluja yhdessä jonkun bändiläisen kanssa ja jo silloin roudata sen kamoja koulun juhlissa ja näin?

6. Toivekohtauksia ja repliikkejä ja muuta vastaavaa sälää
”Relax, man!”
”Hakuna matata!”
”No worries!”
”Alright!”
”Honestly, amigo!”
… huomasitko jo, että toveri on addiktoitunut englantiin? XD Nakkelee enkunkielisiä repliikkejä joka väliin, useimmiten leveä hymy naamallaan ja ainakin toinen peukku pystyssä. Ja porukalle puhuessaan käyttää harvemmin nimiä tai japanilaisia päätteitä, useimmiten käytössä ovat ”dude”, ”mate” ja ”man”. XD Toisinaan myös ”amigo” ja ”hombre”, luki aikoinaan espanjaa sen verran että nuo kaksi tarttuivat päähän.

7. Ehdotuksia bändien ja/tai bändien kappaleiden nimiksi (sekä levy-yhtiön nimeksi, jos ideoita riittää)
Nämä jätän väliin. Bändien nimet on jo päätetty ja kappaleista ideoin kyllä suoraan siulle jos tulee jotain mieleen. XD Todennäköisemmin ne kuitenkin menevät Psycho dollille.

8. Vieläkö kenties jotain?
Ei kiitos. ^^
And so they lived happily ever after.
- The End -

Vuoden Loftisficcaaja '04, '05 ja '06 + Suloinen '07 ja '09 + Pippin '10 \o/
Sansku
Porojen Ylijuttu
Viestit: 1226
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 4:59 pm
Paikkakunta: peräkylä nimeltä Kirkkonummi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sansku »

... No melkein huomenna, ylihuomenna, nee? Minä sainkin lähes julkaisukelpoiseksi hahmoni, mutta jotenkin onnistuin tuhoamaan sen osittain ja ei kun alusta vain. :> Joten tässä, Arata-kun~ ^_____^

Nimi, ikä, sukupuoli, suuntautuminen
Hiroshi-Ichiro Arata Ryota Ichigo [Arataa tämä kuitenkin käyttää nimenään tai Ryotaa – chan- ja kun-päätteet myös käytössä, ja se viimeinen on sukunimi, joka tarkoittaa kai mansikkaa [äksdee]], 23, mies ja homo

Rooli (bändiläinen, roudari, fani, maskeeraaja…)
Ykköskitaristi ja taustalaulajana tunnetaan, voi sävellellä myös jottain

Ulkonäkö vaatetusta myöten (mielikuvitusta saa ja pitääkin hyödyntää ^___^)
Minä nyt mietin kauheasti, että teenkö pienen vai ison… No. Tässäpä Arata-chan~

Tämä on kovin pieni, edellisten mittausten mukaan vain 150 cm ja vähän alle neljänkymmenen kilon, varsin pieni kitaristi siis kyseessä. Pienestä koostaan huolimatta vahvempi ja lihaksikkaampi kuin uskoisi. Ei Arata mikään kauhea muskelihirmu ole, mutta lihakset löytyvät kyllä painojen nostelusta tai satunnaisista juoksulenkeistä. Lihaksista ja kiinteästä kropasta huolimatta Arata on aina se, joka saa ensimmäisenä kaivella henkilöllisyyspaperinsa esiin ja todistaa todella olevansa täysi-ikäinen. Eikä silloin auta, vaikka kuinka yrittäisi sanoa, että ”Etkö tiedä kuka olen?!” Ylipitkä ja alipainoinen ovat nimittelyjä [ylipitkä siis painoonsa nähden *virn*], joita kaverit viljelevät tämän kroppaa ja keveyttä katsellen. Ja aika usein tämä löytyy jonkun sylistä tai kannettavana – pienuus, pienuus… ^^
Koostaan huolimatta Arata on kovin nätti ja suloinen tapaus, terävät ja vahvat piirteet, mutta silti aika sirot. Ja kaunis. Todellakin. Ja tietää sen, vaikkei hyväksy sitä, eikä tee suurta numeroa. Kaikki ovat aina ihastuneena hiplaamassa pitkiä hiuksia, joiden ulkonäköä on todella vaikea selittää ilman kuvia, joten olen metsästänyt kuvia oikein olan takaa. Aratan hiustyyli on sekoitus tätä, tätä ja tätä. Eli. Pituus vähän niin kuin tuolla Totchilla ekassa kuvassa, mutta sitten tyyli vähän niin kuin tuolla Kaakaolla. Otsatukka on, mutta se on aina välillä tuollain puoliksi sivuille vedetty, koska se menee yli silmien, se on niin pitkä. Ja sitten se on pidempi tuosta keskeltä, se pitkä kapea hiusnippu, joka on molemmin puolin päätä, on tummanvihreällä oikealla puolella [tajusittehan?] ja muuten hiukset ovat mustat. Tällä tyylillä nuo hiukset menevät, eli taaksepäin ne ovat lyhyemmät, mutta pituustyyppi on enemmän Totchin luokkaa. :> [tässä vielä yksi aikalailla sitä, mitä tarkoitan~] Ja tuo otsatukka… Vähän kuin tuo puoliksi sutattu kuva, se roikkuu silmillä ja näin. Tuollein vähän sivuttain leikattu malli. Toivottavasti tajusitte. Eli sellaiset hiukset Aratalla. Arata rakastaakin hiuksiaan, eikä tekisi niille mitään ennen kuin on miettinyt kymmenkunta kertaa ja tietää, etteivät hiukset mene piloille. Sormet leikittelevät usein hiuksilla. Ja sitten meikkaus… Eli. Aika neiti siinä mielessä, että meikkaa aina. Mustat rajaukset, luomivärit ja huuletkin ovat aika usein mustalla, kuten Totchilla tai tummansinisellä. Joskus myös viininpunaista löytyy tämän huulista.
Ja silmät… Silmät eivät ole syvällä kuopissaan, eivätkä kyllä ole erityisen ulkonevatkaan mulkosilmät. Juuri sopivat, mutta isot nappisilmät ne ovat - sellaiset tummanruskeat. Ripset ovat pitkät, tuuheat ja kaarevat, kulmat ovat ohuet ja kaarevat. Ne varmasti olisivatkin paksummat, mikäli herra ei olisi nypityttänyt niitä itse ohuemmiksi. Addiktoitunut kulmansa kaarelle nostamiseen tietyissä tilanteissa, kuten epäuskoisuutta ja sellaista ilmiantamaan. Räiskyvän persoonansa takia hymyä ja naurua Aratalta näkee sekä kuulee tuon tuosta. Arata huolehtii tarkasti ulkonäöstään niin keikkojen ja fani- että muiden lehdistötilaisuuksien ulkopuolellakin.

Vaatteet~
Useimmiten jaloista löytyvät mustat PVC- tai nahkasaappaat, jotka ovat korkeakorkoiset täynnä solkia ja pitkä vetoketju, jonka avulla ei tarvitse solkia alkaa avata. Muuten vaateväri on kovin yksipuolista, mustaa lähinnä. Eli, korseteissa ei pidä PVC:stä, mutta kaikkea muuta käyttää niissä kyllä. Ja nyöritettävät ehdottomasti. Paljon mustaa, minihameita, verkkosukkahousuja, sukkahousuja ylipäänsä, sukkanauhoja, kauluspaitoja, korsetteja ja muuta sellaista. Housuja Arata ei juuri suosi, mutta jos ne vedetään jalkoihin, ne ovat suorat ja mustat. Naistenhousut useimmiten, pienen kokonsa vuoksi. Ja itse asiassa, tämä pyrkii käyttämään housuja ainakin kerran kuussa. Silloin ne ovat useimmiten liituraitahousut pystyraidoilla, naisten housut nekin taikka vain ne mustat suorat housut. Ja niissä yleensä minihameissa tai niissä mustissa housuissa on paljon vetoketjuja ja sellaisia, hakaneuloja ja ketjuja [backstagepasseja kiertueilla, avainketjuja, etc] roikkumassa. Minihameissa tosin lähinnä vain vetoketjuja tai muutamia ketjuja.
Lasitkin Arata omistaa. Ne ovat kutakuinkin tällaiset, paitsi sangat ovat paksummat, neliskanttisemmat, muoviset ja mustat. Tietänet? Nuo ovat lähinnä lukulasit. Samoin kun pitää ulkonäöstään huolta tarkkaan joka puolella, niin laseista tämä ei tingi, eli niitä ei näy keikoilla, fani- tai muissa lehdistötilaisuuksissa, vain piilarit. Arata on siitä ehdottoman tarkka, mutta kotona piilarit jäävät vessan peilikaappiin / makuuhuoneen yöpöydälle, kotonaan siis aina lasit päässä. Tai takahuoneessa, jne. Tiivistettynä: Lasit ovat vain päässä oman bändin kesken. Aratan mukavuudenhaluisuus ei ole mitään huippuluokkaa, eli nukkuu vaikka lattialla. Kuten hiukan nauttineena tai ylipäänsä muutenkin, voi hyvin tokaista: ”Minä voin nukkua vaikka lattialla!” ja kun kysytään: ”Oletko varma, että näin on hyvä?”, tulee aina, poikkeuksetta myöntävä vastaus. Vaikka niska menisi sijoiltaan, ei sanota kieltävästi, mutta yhdessä asiassa mukavuudenhaluisena Arata ei tingi. Lämpö. Jos on kylmä, se tarkoittaa sitä, että ellei sitä miesten suurta L-XXL-kokoista mustaa pehmeää puuvilla-villatakkia löydy mistään, pitää päästä syliin lämmitettäväksi. Lämmöstä ei tingitä, se on ainoa, mitä Arata todella vaatii.
Ulkonäöstä vielä sen verran, että otsatukkaa Arata taltuttaa aina välillä mustilla pinneillä oikealle puolelle. Niitä huomaamattomia pinnejä siis, joita on myös paskamaista repiä kampauksista höystettynä hiuslakalla, jonka Arata on mooonet kerrat huomannut. Sormuksia tällä on myös. Oikean käden etusormessa, nimettömässä ja pikkurillissä sekä vasemman käden peukalossa on ne sormukset. Pikkurillin sormus on ihan perus, ohut hopeasormus ja muut sormukset ovat sentin tai kaksi leveitä sileitä ja tasaisia hopeasormuksia. Oikeassa korvassa on vielä kolme hopearengasta, lävistyksiä siis, ja vasemmassa on kaksi. Vasemman korvan rustossa, ylhäällä siis, on vielä yksi ihan ohut hopearengas. Kaulassa tällä on ohut kaulakoru, siinä on ankkuri, eikä sillä juuri mitään rahallista arvoa ole, vain tunnearvoa. Sai sen isältään synttärilahjaksi viisitoistavuotiaana puoli vuotta ennen kuolemaansa. Ja Aratalla on tatuointi, unohdin sen mainita kaiken muun lisäksi. Yksi merkki on siis tatuoituna Aratan niskaan, hiukan hiusjuurista alaspäin, mutta aika peitossa kuitenkin. Se tarkoittaa kuuta [hankin sen kuvan sinulle tähän kohtapian] ja sillä on merkitys Aratalle siinä mielessä, että hän muistaisi, kuinka inhottavia ja yksinäisiä yöt useimmiten hänelle ovat. Ja sellainenkin merkitys, että Aya syntyi keskellä yötä, kun kuu mollotti taivaalla. Arata toivoisi näin muistavansa enemmän siskoaan symbolin kautta ja kivun kautta sitä, ettei voisi tehdä mitään tyhmää. Näin. [Ristiriitainen on myös herran toinen nimi :D]

Tietoisku hahmosi luonteesta
UKE~!
Siinä melkein kaikki, mitä Aratasta tarvitsee sanoa. :D Arata on oikeasti maailman ukein uke, se suostuu aina kaikkeen, eikä kukaan osaa sanoa Aratalle ja Aratan haluille ei [on se sitten syliin haluamista tai hiusten silittämistä tai mitä tahansa – ja se syli löytyy aina kaikkein mieluiten ja ihan helpostikin saman sukupuolen edustajilta]. Tärkeimpiä piirteitä lienee suvaitsevaisuus, mutta sekin on välinpitämättömän suvaitsevaista, eli ei kuuluttele olevansa suvaitsevainen. Muut vain huomaavat sen jostain, ehkä siitä, että Arata on niin avoin. Jostain syystä Arata on aina se, joka on ensimmäisenä kuuntelemassa muiden murheita, vaikkei osaa läheskään aina muuta kuin halata ja sanoa, että on kuuntelemassa, jos on tarve. Aratalla on kuitenkin yksi heikko kohta; ei osaa lopettaa ajoissa muiden kuuntelua ja saattaa ahdistua helposti. Tämä on angstinen lapsi, ei hae itsemurhaa joka päivä, mutta turhan usein kuitenkin. Vähintään kerran kuussa Arata sekoaa, silloin hän vain itkee, huutaa, kääntää kaikki itseään vastaan, ei usko vakuutteluja ja on kaikin puolin hankala laps. Lähes poikkeuksetta kuitenkin auttaa se, että joku tulee ja halaa, paijaa ja pitää noin muuten hyvänä.
Jos tämä sanoo/lupaa jotain, se pitää lähes poikkeuksetta. Jos Arata sanoo, että nukkuu seuravana yönä teltassaan vaikka muut nukkuvat vuokratuissa mökeissä, satoi tai paistoi, hän tekee sen. Ja syynä se, että heidänhän oli tarkoitus olla telttaretkellä. Arata ei koskaan lupaa mitään, mitä ei voisi pitää. Kaikkein kamalin tunne, jonka hän on kokenut on se, että hän on saanut jonkun itkemään. Ja sitä Arata saakin aina välillä aikaan – vain angstipuuskiensa takia, ja sen jälkeen Arata sulkeutuu itseensä entistä enemmän, koska tuntee pahaa oloa. Ei voi sietää itsellään sitä, että saa jonkun toisen itkemään. Arata on kuitenkin iloinen ja nauravainen ihminen – aina siihen asti, kunnes angst yllättää. Ja tuohon ihmisten kuuntelemiseen vielä… Arata on loistava kuuntelija, mutta sitäkin huonompi kertomaan omista asioistaan. Paitsi mielipiteensä Arata tuo selkeästi julki, jos hän kannattaa jotain, jota muut eivät, Arata kyllä saa äänensä kuuluviin ja muutkin tietävät, mitä mieltä Arata on. Ja niistä asioista ei kannata Aratan kanssa kiistellä, koska hän puolustaa ja tappelee oman mielipiteensä puolesta. Eikä Arata vastaa kiertelyihin kuin ”Niiiiiiiin?” -tyylillä. Vaikka hän tietäisi, mitä ajetaan takaa ja näin, niin tahtoo kuulla kaiken suoraan. Hän onkin varsin suora tapaus siinä mielessä, että sanoo niin kuin asia on. Eikä näin ollen ota huomioon aina, että loukkaantuuko joku vai ei – paitsi siinä tapauksessa, jos ihminen on ollut tärkeä. Välittää aidosti muista ja näyttää sen – yrittää välttää vehkeilyä. Ja tyypillinen kitaristi. Intohimoinen soittaja ja on aina hiukan omissa maailmoissaan. Keikoilla aina mukana, soittaa täysillä ja on fanservicessä ihan täysillä aina mukana.
Aratan elämistyyli on omien ehtojen mukaan elämistä ja muiden ympäripuhuttavissa, sekä yllytettävissä. Aratalla on kuitenkin se hulluuden ja sairauden raja, ettei aivan mihin tahansa suostu. Jos joku ehdottaa randomin ohikulkijan pussaamista tai kielaria, Arata juoksee heti kadulle ensimmäisen viattoman ohikulkijan kimppuun. Arata vaatii myös perustelut jokaiseen asiaan, mutta itse selittää aina ”No se nyt vain on näin.” ”Siksi.” ”Se on näin, koska minä sanon.” -tyylisiä. Silloin, kun Aratalta meinaa saada kunnon perustelut johonkin asiaan, sen pitää koskea kitaristeja, kitaroita ja niiden soittamista. Kaikki, mitkä liittyvät kitaroihin, tulevat Aratan suusta sulavana ja järkevästi perusteltuina ja näin poispäin.
Pari asiaa vielä, Arata on ehdottoman aamuvirkku ja herää aivan helposti joskus puoli viideltäkin juomaan kylmää kaakaota ja menee sen mukinsa kanssa katsomaan, kun aurinko nousee ja haistelemaan [yleensä] raikasta aamuilmaa. Aika ehdottomasti se on se juttu, jota Arata ei muiden kanssa jaa - ellei sitten ole toistakin yhtä aamuvirkkua. ^__^ Mutta valvoi Arata miten myöhään tahansa, hän herää lähes poikkeuksetta puoli seitsemään mennessä. Ja siitä ristiriitaisuudesta, Arata ei siedä viskiä, mutta saattaa silti juoda sitä. Tai sakea. Ei missään nimessä olutta, siideriä, viiniä, konjakkeja, liköörejä, lonkeroa tai muuta. Ja tietysti aina joku kaveri yrittää juottaa Arataa piilottamalla jotain viinaa lantrattuna salaa kaakaoon, mehuun, limuun, etc. Mutta juominen ei silti ole koskaan ollut Aratalle välttämätön tarve. Jos vaihtoehtoina on suklaa kaakaon tai limun kera ja alkoholi, Arata kallistuu ensimmäiseen aina. Silloin harvoin, kun muut näkevät Aratan juovan, he huolestuvat, koska juomista ei ole koskaan todettu hyväksi Aratalle. Lähes aina hän alkaa muistella omaa elämäänsä ja kaikkea sitä, mitä pahaa on saanut aikaiseksi ja haluaa kuolla. Mutta todellinen pahe Aratalla on suklaan lisäksi. Tupakka. Arata ei ole päässyt tupakasta eroon edes suklaan avulla. Ja tupakkaahan mies polttelee 25/7 ketjuna, mutta pitää silti hampaistaan huolen pesemällä ne joka päivä kahdesti, joka ikinen päivä. Ja kun Arata on puutteessa, ei kannata olla lähettyvillä ellei siedä läheisyyttä. Arata syö silloin kaksin käsin suklaata ja juo limua päälle [on usein sokerihumalassa], ja erittäin sokerihumalaisena hän sitten kerjää rapsutuksia, silityksiä, paijauksia, sylissä olemista, mitä tahansa. Seksiäkin Arata on valmis kerjäämään suuria silmiään räpsytellen, jos vain on tarpeeksi puutteessa. :D

Ynnättynä: Ei tingi lämmöstä, eikä läheisyydestä, iloinen, äksdee, helposti repeävä, ei pitkävihainen, seurallinen, puutteessa oleva [jonka huomaa suklaan, limun ja mansikan syömisestä – syö melkein 25/8 suklaata, joten päätelkää herran puutteisuus siitä :D], ketjupolttaja, itseironinen, luotettava, rehellinen, hellyydenkipeä ja läheisriippuvainen.

Jonkinnäköistä historianpoikasta, miten päätyi rooliinsa tai muuta, mitä koet tärkeäksi ilmoittaa
Arata on syntynyt 28.2 ja vuotta en voi sanoa, koska en teidän vuosilukusijoittamisestanne tiedä. Aratan isoveli, Akira Ichigo, olisi nyt 40, ellei olisi kuollut, kun Arata oli kahdeksanvuotias. Aratan synnyttyä, Akira oli siis 17-vuotias ja kova poika soittamaan kitaraa. Akira kuoli syöpään 25-vuotiaana, ja se tiedettiin, kun Akira sai tietää kuolevansa, hän jätti rakkaan kitaransa Aratalle. Akira oli koko pikkuveljen olemassaolon ajan opettanut kitaransoittoa, koska halusi jakaa jotain, jonka itseä osasi hyvin. Aratan kitaransoittoura siis alkoi heti, kun pystyi rämpyttämään kitaran kieliä, eli kaksivuotiaana. Ja sille tielle hän jäi.
Mizuki, Aratan äiti, kuoli kolmannen lapsen, Ayan synnyttyä, kun Arata oli kuudentoista ja Aratan isä, Takashi, kuoli kun Arata oli seitsemäntoista. Aya jäi siis Aratan huolehdittavaksi, mutta pian Arata totesi, ettei hänen uransa kitaristina etene, jos hän joutuu huolehtimaan parivuotiaasta pikkusiskostaan. Hän halusi turvata pikkusiskonsa elämän ja näin, joten hän hommasi Ayalle ”perheen”, mutta sanoi itse huolehtivansa kaikki Ayan elämään kuuluvat rahat. Ja näin hän alkoi soittaa erinäisissä bändeissä ja sellaista. Aya on edelleen Aratalle hyvin tärkeä ja Arata muistaa lähettää joka syntymäpäivä ja joulu lahjan kortin kera ”omalle pikku-prinsessalleen”, kuten itse sanoo. Aya on Aratan heikko kohta ja puhuukin siskostaan hyvin ylpeänä. Eli, kun Arata on 23, Aya on 7-vuotias neito.

Lavalla ylienerginen kitaristi, joka keskittyy soittoon, paljon fanserviceä ja yleisön huomioimista, olostaan riippumatta. Lava on Aratan ”koti”, se jossa hän saa olla hän ilman mitään sen kummempia selittelyjä tai puolusteluja. Vaikka olisi minkälainen riita tahansa takana, vaikka bändin kesken juuri ennen keikkaa, Arata unohtaa kaiken lavalla ja sieltä tullessaan on kuin kesytetty villikarhu. ^^

Toivekohtauksia ja repliikkejä ja muuta vastaavaa sälää
Tupakkariippuvuuspolttoketju alkaa aina silloin, kun on stressiä. Jos Aratalle jätetään jotain hoidettavaksi, hän tekee sen, muttei koskaan ilman stressiä – varsinkin, jos on paljon tehtävää. Ja silloin kuluu aivan liian monta tupakkaa tunnissa.
”… Mitä? Ei ole tupakkaa? EI OLE TUPAKKAA?!” <- mielipuolinen ja korkea ja hätääntynyt ääni
”Korvauksia? Okei, mitä haluat?”
”Awww~” <- suloisella äänellä sekä suloisella hymyllä
”Mitä? Suklaata? Missä? TÄNNE! HETI!”
”Voitko muka sanoa minulle ei?” <- suuret ja räpsyttelevät silmät
”Minä sinulle vielä söpöt sammakot näytän!” <- joku voisi verrata Arataa söpöön sammakkoon ja näin, mitä vain
” … Kuuliko joku tuon?” ”Minkä niin, Arata-chan?” ”No… No… TUON! Taas!” ”*jollekin epäilevä katse*” … hetkeä myöhemmin. ”HA! Tiesin sen! Tiesin, että jotkut harrastivat seksiä täällä! Enkä se ollut edes minä!”
”Saanko? *suuret silmät*”
”Miksi kaikki semettävät pientä ukea? *mutru*”
”Mitä sinä maanmatonen minulle selität? Olen iso! Ainakin kolme metriä. *nousee pöydälle seisomaan*”
”Sinä, sinä, sinä, sinä ja vielä sinäkin. Olenpas minä suosittu! Kuka on valmis antamaan eniten?”
”Annan mitä vain, milloin vain ja miten paljon vain.” … ”Ei kun odotas!” molemmat by Arata-chan~ ^^

Ehdotuksia bändien ja/tai bändien kappaleiden nimiksi (sekä levy-yhtiön nimeksi, jos ideoita riittää)
-

Vieläkö kenties jotain?
Eipä kai. Anteeksi kun kesti~ .____.
AINIIN! Arata on todella nirso ruoan suhteen. Ei kalkkunaa, läskiä lihassa, syö vain jauhelihaa, kanaa, kalaa, rehut [paitsi retiisi, kukkakaali, sipulia ei missään muodossa, parsaa EIKÄ etenkään papuja!] ja... Ei kai muuta. ^^

PEEÄS:
Edesmenneen X Japanin kuollut [paskat] kitaristi Hideto Matsumoto on Aratan jumala Akiran jälkeen on hide, eikä niitä pilkata tai mitään. Yksikin paha sana hidestä, niin Arata suuttuu kaikille totisesti, mitä ei muuten tee. Ja siis todellakin suuttuu. Ja hide _on_ pienellä. Ja vihaa jos joku sanoo "KAWAIIIIIIII, ARATA-CHANNNN~~" xD

Kiitos. ^_____^
Viimeksi muokannut Sansku, Su Touko 28, 2006 12:26 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
ava; Yash.

Tunnustautuu vuosien 2004, 2006-2008, 2010 Samiksi ja vuoden 2005 Betaksi.

Pönkki 1996-2009

Olit maailman paras koira, rakas suojelusenkelini. Ilman sinua en olisi jaksanut läpi myrskyjen. Kaipaan sinua.
Melody Midnight
Metsähaltia
Viestit: 654
Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 1:11 pm

Viesti Kirjoittaja Melody Midnight »

Suuret kiitokseni Dellylle ja Sanskulle ihanista hahmoista. ^____^

Ja nyt bussi on viimein lastattu j-rokkareilla ja palvelusväellä, joten varsinainen kirjoittaminen voi alkaa. x)
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
Sansku
Porojen Ylijuttu
Viestit: 1226
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 4:59 pm
Paikkakunta: peräkylä nimeltä Kirkkonummi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sansku »

Melli~ Muutin vähän tuota vielä, mutta hankin sinulle aivan pian kuvan Aratan tatuoinnista tähän samaan viestiin. ^^

//edit.
Tuosiis on Aratan tatuointi. ^^
ava; Yash.

Tunnustautuu vuosien 2004, 2006-2008, 2010 Samiksi ja vuoden 2005 Betaksi.

Pönkki 1996-2009

Olit maailman paras koira, rakas suojelusenkelini. Ilman sinua en olisi jaksanut läpi myrskyjen. Kaipaan sinua.
Melody Midnight
Metsähaltia
Viestit: 654
Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 1:11 pm

Viesti Kirjoittaja Melody Midnight »

Selvä. ^.^

turhaviesti.com mutta omahan on topicini x)
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.
Vastaa Viestiin