KLK - Galadrielin peili & Jäähyväiset Lothlórienille

Täällä kaikki legendaariset ja vielä legendaarisemmat topicit, joita ei haluta tappaa.
Vastaa Viestiin
Newra
Hassu pieni otus
Viestit: 1347
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 9:31 pm
Viesti:

KLK - Galadrielin peili & Jäähyväiset Lothlórienille

Viesti Kirjoittaja Newra » Ma Kesä 26, 2006 12:02 pm

Seitsemän ja kahdeksan.

Meet the Fockers. Siis Celeborn ja Galadriel. Näissä luvuissa esiintyy kaksi minusta kiehtovaa suhdetta - Celebornin ja Galadrielin sekä Gimlin ja Legolasin.
Kun Celebornin sanotaan olevan - en-nyt-löydä-äkkiä-sitä-tarkkaa-kohtaa mahtavin ja viisain? - mutta kuitenkin Galadriel vaikuttaa minusta paljon hallitsevammalta ja ylemmältä.

Ja Celebornin puhe - Istuos tuolini viereen, Frodo kontulainen! Mahtipontisuudesta puheen ollen...

Haltioilla on varmaan hyvät pakaralihakset kun joutuvat kapuamaan niin ylös.

Minun on kyllä pakko tunnustaa, etten oikein pidä Boromirista. *syvä huokaus* Siinä kuulitte, kylläpä on ollut raskasta kantaa tuollaista taakkaa sisälläni nämä kaikki vuodet. Pelottava mies.

Ja sitten Legolas ja Gimli -parivaljakko. Täällähän se alkaa, Usein hän otti Gimlin mukaan matkoilleen, ja muut ihmettelivät tätä muutosta, ja sitten ollaankin jo samassa veneessä yhdessä. Hmmn. Jäin vain pohtimaan syitä tähän muutokseen.


Enkä minä kaipaa Gandalfin ilotulituksia vaan hänen tuuheita kulmakarvojaan ja ääntään ja äkkipikaisuuttaan. *Frodo-ihkutusta tähän* Ja samasta kohtaa vielä Ukon Aloittamaton työ se kauimmin kestää, niin totta, niin totta.

-- ja pitkään säilytitte sitä ainoaa aarretta jota etsin-- Aww.

Galadrielin laulut. Kauneimmat laulut koko kirjassa (ainakin vielä tässä vaiheessa). Varsinkin se myöhäisempi - kuka nyt täyttää maljani? Oi, se on niin ihanaihana, rakastan sitä, luin sen monen monta kertaa peräkkäin ja iik.
Ja hän otti Frodon käden omaansa ja lähti Cerin Amrothin kukkulalta eikä milloinkaan enää elävänä palannut sinne.

Runoilija 05 Valvoja 06 Loftisficcaaja 07 08


långsamt genom rummen går hon ut

Avatar
Elvédan
Samooja
Viestit: 549
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2004 11:15 am
Paikkakunta: Grey Havens my destiny

Viesti Kirjoittaja Elvédan » Ma Kesä 26, 2006 9:29 pm

Haltioilla on varmaan hyvät pakaralihakset kun joutuvat kapuamaan niin ylös.
*sai muutamia melko mielenkiintoisia mielikuvia*

Hmm. Nämä ovat tiedättekö ihania lukuja. Todella unenomaisia. Se tunnelma, joka on molemmissa näissä luvuissa - ah, upeaa. Mielettömän kaunista.

Galadrielin peili -luvussa ensimmäisenä mielenkiintoni kiinnittivät haltioiden hopealamput, voi, ne kuulostivat hienoilta. Mutta tarkalleen ottaen millaiset lamput? (Haluaisin nimittäin itse askarrella tuollaiset - pimenevät syysillat ja haltioiden hopealamput, anyone with me?)

Ja antakaamme taas kerran krediitit Tolkienin upealle kuvaukselle: Kaukaa kukkulalta he kuulivat laulua, joka valui rinteitä alas niin kuin leuto sade putoaa lehdille. Ah ja voi, kun voisikin käydä vierailemassa Lothlórienissa! Mutta en minä siellä asua tahtoisi, koska siellä on talvi eikä kuitenkaan lunta - Palvomme Lunta OY:sta päivää.

Galadrielin ja Celebornin (jonka nimi alunperin oli siis Teleporno - hmm? :lol: ) kuvaus on myös hieno, mutta pidän silti enemmän Elrondista. Ja kyllä, Celeborn on herra Mahtipontinen. *nauraa* Mutta se saa heidät kuulostamaan yleviltä, joten annetaan heille hitunen mahtipontisuutta anteeksi. ^^

Samin puhe haltioista on niin suloinen. Ja minusta tuntuu että on haltioita ja haltioita. Ih.

Galadrielin ja Frodon välinen Sormus-kohtaus on upea, todella vaikuttava. Osaan Galadrielin puheen vieläkin ulkoa. Ja hänen viimeinen lausahduksensa on täynnä murhetta, se tuo kyyneleet silmiini aina: I will diminish, and go into the West, and remain Galadriel.

Jäähyväiset Lórienille on edelleen upean unenomainen, lumoava luku. Haltiaviitat kuvataan hienosti (kunpa saisinkin tuollaisen viitan!), niihin minulla on yhä obsessio.

Hmm. Mitä tulee Boromiriin, Tolkienin tekstistä paistaa läpi melko selkeästi se, ettei meidän ole edes tarkoitus pitää Boromirista. Se näkyy jo Elrondin neuvonpidossa Boromirin puheissa. Minäkään en ole koskaan oppinut pitämään hänestä; säälimään kyllä, mutta en pitämään.

Galadrielin laulut ovat kyllä upeita.
Vuoden 2006 ja 2007 Runoilija sekä 2008 Legolas, kiitos!

"Elrond passes Over Sea. The end of his sons, Elladan and Elrohir, is not told: they delay their choice and remain for a while."
~The Letters of J.R.R. Tolkien

Lille
Samooja
Viestit: 466
Liittynyt: Ti Touko 02, 2006 4:39 pm
Paikkakunta: Turggune
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Lille » Ma Kesä 26, 2006 11:51 pm

Ärärärär! Sinä, Newra, sinä sanot kaiken jo valmiiksi! Ei minulla ole ikinä mitään lisättävää.

Minustakin se on niin, että Galadriel tuntuu olevan paljon viisaampi ja hmm... Ymmärtäväisempi? Kiehtovia hemmoja tosiaan.

Ja mitä tulee Gimliin... Avv... Hän on niin suloinen tai miten sen nyt sanoisi - te kyllä tiedätte miten hän käyttäytyy Galadrielin kanssa.
Sitten taas Gimli & Legolas. Kyllä huomaa että Tolkien tosiaan kirjoitti näistä erikois tapauksista. Miksi minä pidän tästä parista?
Jäin vain pohtimaan syitä tähän muutokseen.
Ja minä jäin pohtimaan tätä XD. Ei, ei minulla ole yhtään hauskaa.
Haltioilla on varmaan hyvät pakaralihakset kun joutuvat kapuamaan niin ylös.


*sai muutamia melko mielenkiintoisia mielikuvia*
Sama täällä :lol:.
I will diminish, and go into the West, and remain Galadriel.
Tästä puheen ollen. Tullaanko nyt taas johonkin ristiriitaan vai onko minulta jäänyt jotain ohi? KTKssahan puhuttiin, että Galadrielin laulu oli valituslaulu, koska hänellä oli panna mennä Länteen ja laulussaan Galadriel toivoi että Frodo saisi armon ja pääsisi sinne. (Ja "rukoushan" kuultiin ja Galadrielinkin panna otettiin pois) Tässä tullaan siihen että tuo pätkä viittaisi siihen että Galadriel oli (jo tässä vaiheessa) vapaa menemään Länteen. Vai oliko koko pannaa edes x)?

Samia & Gandalfia ihkutamme edelleen ja nyt voisimme väliaikaisesti ottaa Frodon mukaan. Miksikö? Tietenkin juuri sen Gandalf repliikin takia<3. Avv...

Boromir on mielenkiintoinen hahmo, minusta hän ei ole inhottava (tosin en voi lukea suosikiksikaan). Boromiria pikemminkin säälii ja hänestä tulee hyvin esiin kunnianhimoinen ihmisluonne. Hieno hahmo. Mutta silti, en pidä mitenkään suuremmin.

Liittyy ihkuttamaan Galadrielin lauluja. Ovat kerrasaan jotain niin kaunista ja upeaa.

Ja tietenkin Tolkienin kuvailut ymsyms.

Haltialamppuja tännekin päin, kiitos! Elvédan, et ole ainut joka haljaa. Niin ja viittoja myös ;).

Tästä eteenpäin olen alkanut jonkinlaisia merkintöjä tekemään, joten luultavasti saatte kommenteistani enemmän irti jatkossa.
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan.

Jester
Jeesus
Viestit: 857
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 10:36 am
Paikkakunta: Valtaistuimen juurella
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jester » Ti Kesä 27, 2006 7:46 pm

Lothlórien kimaltelee tällä hetkellä vähän turhan steriilisti miun makuuni, mutta hienosta rauhoittumisesta nuo luvut kyllä kävivät. ^^
Näissä luvuissa esiintyy kaksi minusta kiehtovaa suhdetta - Celebornin ja Galadrielin sekä Gimlin ja Legolasin.
Ja vielä Galadrielin ja Gimlin näiden lisäksi. ^^ Ahih, Celeborn on niiin tossun alla - ehkä se yrittää kompensoida jotain kaikella tuolla mahtipontisuudellaan. x) (Kai se on myönnettävä, että Teleporno saa repeämään yhä. xD) Ja Galadriel saa tungettua yhteen virkkeeseen vielä enemmän Isoja Alkukirjaimia kuin Elrond. *pyöräyttää silmiään* Ihastuttava se Galadrielin peilikohtauksen jälkeinen huomautus siitä, miten rouva kyllä panisi asiat kuntoon, "mutta siihen se ei päättyisi, ei!" ^^ (Mutta liityn Elvédanin seuraan tykkäämään yhä Elrondista enemmän.)

Awwh, ja johan se Gimlin ja Legolasin suhdekin alkaa lutviutua oikeille raiteilleen. ^_^ Gimli muuttuu aina vaan mielenkiintoisemmaksi hahmo-otukseksi tässä matkan kuluessa. (Psst, Gimli, Legolasillakin on nätit haltiahiukset (ja -pakaralihakset) siinä ihan vieressä... *kohottelee kulmiaan maanisesti*)
Mitä tulee Boromiriin, Tolkienin tekstistä paistaa läpi melko selkeästi se, ettei meidän ole edes tarkoitus pitää Boromirista. Se näkyy jo Elrondin neuvonpidossa Boromirin puheissa.
Sama. Miut tosin huijattiin Rivendellistä lähtemisen jälkeen uskomaan pitkästä aikaa, että Boromir on sittenkin oikein hyvä jätkä. Saattueen matkareittineuvottelu Lórienissa palasi aika tylyyn alleviivaukseen. Blääh. On varmaan masentavaa olla hahmo, josta kirjailijakaan ei pidä.

Hoo, Galadrielin ensimmäisen läpivalaisun jälkipyykistä piti vielä mainita. "Toivottavasti se ei ollut sen pahempaa kuin hävytön juoni yhden minun huopani pihistämiseksi", voi ihkutuskuolema. ^^
Mutta mikä on vielä mielenkiintoisempaa muutamaa riviä myöhemmin, kun Sam on ensin valitellut alastonta oloaan: "Hassu juttu", sanoi Merri. "Minä tunsin melkein samaa; paitsi, paitsi että - tuota - en taida sanoa enempää", hän lopetti epämääräisesti. Kuvitelkaa tähän väliin yksi Jessi, jonka maailmassa "kalvava uteliaisuus" sai juuri ihan uudet merkityssuhteet. *ininää, ulvahtelua ja kirjan epätoivoista ravistelua, josko se vaikka haluaisi sittenkin kertoa enemmän* ...Anonyymit Merri-pakkomielteiset Ry:stä, iltoja. ^^'

(Miksi täällä on näin kovin hiljaista?)
And then we'll do it doggy style so we can both watch X-Files

Vuoden Frodo

Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas » Su Heinä 02, 2006 10:22 pm

Minä oikeastaan pidän Celebornista. :) Mielenkiintoinen herra. Häneen pitäisi perehtyä enemmän. Nimittäin ei ole helppoa olla Galadrielin kaltaisen vaikutusvaltaisen ja laajalti tunnetun naisen aviomies. Ei ole ihme, että mies on vähän mahtipontinen, täytyyhän hänen jollain tavalla pönkittää asemaansa. Ja millaista sekin on kun melkein jokainen vastaantuleva mies rupeaa flirttailemaan vaimon kanssa? Gimlikin vaan otti ja ilmaisi ihastuksensa yhtään välittämättä siitä että aviomies oli vieressä katselemassa. Ja sekin mietityttää, kun Galadriel kirjan lopussa lähti yhdessä Elrondin ja Gandalfin kanssa meren takaisille maille ja jätti miehensä yksin Keski-Maahan kitumaan. Sääliksi käy kyllä Celeborn-parkaa. :(

Toinen juttu, jota olen miettinyt, ovat nuo Galadrielin lahjat. Täti antaa ihan kivoja ja ajatuksella valittuja lahjoja suurimmalle osalle porukasta, mutta miksi Boromir, Merri ja Pippin joutuvat tyytymään joihinkin vöihin? Jotenkin persoonatonta. Loppuivatko lahjaideat kesken? Yhdellä toisella foorumilla joku ehdotti, että ne vyöt annettiin ehkä örkkien houkuttelemiseksi näiden kolmen kimppuun Sormuksen viejän ja Aragornin sijaan (näyttivät vöiden kanssa varakkaammilta ja korkeammassa arvossa olevilta). Mutta sekin tuntuu aika kolkolta ratkaisulta Galadrielilta. "Ja teille vähemmän tärkeille saattueen jäsenille annan nämä vyöt, jotta vaaran uhatessa te kuolisitte ensimmäisinä." :shock:
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010

Newra
Hassu pieni otus
Viestit: 1347
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 9:31 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Newra » Ma Heinä 03, 2006 2:33 pm

Pöh, Celeborn meni Rivendelliin leikkimään Elladanin ja Elrohirin kanssa, se mitään kitunut :mrgreen: (... tuo kyllä kuulosti hieman epäilyttävältä...)

Nuo lahjat ovat vaivanneet minuakin. Merri, Pippin ja Boromir jotenkin latistetaan - tai siis, miten sen sanoisi. Hienoisesti vihjataan, etteivät nämä olisi niin tärkeitä kuin muut. Julmaa.
Ja hän otti Frodon käden omaansa ja lähti Cerin Amrothin kukkulalta eikä milloinkaan enää elävänä palannut sinne.

Runoilija 05 Valvoja 06 Loftisficcaaja 07 08


långsamt genom rummen går hon ut

Celebriel
Pipari
Viestit: 967
Liittynyt: Ma Loka 11, 2004 12:45 pm
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Celebriel » Ma Heinä 03, 2006 2:38 pm

Näin saatiin nämäkin luvut otettua kiinni. ^^

Ja juu, tossun alla on Celeborn.. :lol: tyyliin "Kylläpäs ne kääpiöt oli tyhmiä kun sen balrogin ylös kaivoivat!" "Äläs nyt Celloseni, eiväthän he pahaa tarkoittaneet, siivoa suusi, ja voisitko siirtää tuon fletin toiselle oksalle, se hairitsee näköalaa" Kyllä, rakkaani, hetipaikalla kultsipuppeli" :roll:
Kuva
Vuoden taiteilija est. 2007
Katsokaa myös:
http://dragonsoul2.deviantart.com ^^
Rekisteröidy ja kouluta oma dino! Autat samalla omaa dinoani. http://www.dinoparc.com/?ref=Dragorel

Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas » Ma Heinä 03, 2006 7:48 pm

Pöh, Celeborn meni Rivendelliin leikkimään Elladanin ja Elrohirin kanssa, se mitään kitunut
No nyt ymmärränkin, miksi Galadriel päätti ottaa hatkat. :mrgreen: Että semmoinen setä se Celeborn...

Noradriel
Yksinäinen susi
Viestit: 1134
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 8:53 am
Paikkakunta: Lothlórien

Viesti Kirjoittaja Noradriel » Pe Heinä 21, 2006 3:20 pm

Näistä luvuista on vähän sanottavaa.

Galadriel onnistuu olemaan mahtipontinen. ^^ Celeborn on tossun alla. xD

Löysin sieltä mitä ihannimman moton. Sam sanoo jossain kohtaa, "Aloittamaton työ se kauimmin kestää" ja mainitsee, että Ukolla oli tapana sanoa niin. Tuo sopii minulle kuin nappi silmään.

Galadrielin laulut olivat todella kauniita.

Minä haluan Lothlorieniin myös. Siellä on niin rauhallista. ^^ Kaunista.

Tuohon kauniiseen maahan ei Frodo milloinkaan palannut.
Let me forget all of the hate, all of the sadness.

Pervoin -05
HP- ficcaaja -06
Aragorn 2009

Vastaa Viestiin