LOFTIKSEN JOULUKALENTERI 2007

Täällä kaikki legendaariset ja vielä legendaarisemmat topicit, joita ei haluta tappaa.
Vastaa Viestiin
Miaplacidus
Puolituinen
Viestit: 307
Liittynyt: La Maalis 03, 2007 12:21 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Miaplacidus »

No aww! Lumiukko on ihanin piirretty ikinä, ja tämä oli suloinen. Tuli taas mieleen ne kaikki tapahtumat siinä filmissä, olen sen niin monta kertaa katsonut. Mutta se vain on niin ihana! Ihastuin tässä tähän Lumiukon näkökulmaan. Loppu oli haikeanihana.

Aattona pitää linnoittautua taas telkkarin ääreen^^
Ihminen muistetaan niistä asioista, joista kukaan ei uskalla sanoa hautajaisissa mitään.

Vuoden Tulokas 2008 - Äww, kiitos <3
Avatar
Darial Kuznetsova
Samooja
Viestit: 436
Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
Paikkakunta: Kemi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Darial Kuznetsova »

*köhii kovan halauksen jälkeen*
Hellemmin ensi jouluna, kiitos. Hyvää joulua.
Tämä oli hieno kuvaus Lumiukon näkökulmasta. Pidin todella, en ole varmaankaan jättänyt Lumiukkoa kertaakaan, niin pitkälle kuin muistan, näkemättä. Sen takia tämä sai aikaan hyyyvin poissaolevan katseen, joulu ei ole joulu ilman lunta ja Lumiukkoa.
Taisin muutaman kerran kyynelehtiä, kun poika juoksi alakertaan ja Lumiukko olikin sulanut.
Mahtavaa.
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...

Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Crysta El Roof

Viesti Kirjoittaja Crysta El Roof »

Mä olen katsonut Lumiukon varmaan joka joulu ja se onkin mun yksi lempipiirretyistä. Ilman sitä ei tule joulu.

Oli tosi mielenkiintoista lukea tuon lumiukon näkökulmasta tämä tarina. Ja oli kyllä todella lähellä, etten purskahtanut itkuun.

Kiitos tästä.
Avatar
Sparks
Halipallero
Viestit: 1674
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 5:57 pm
Paikkakunta: Oma punkka

Viesti Kirjoittaja Sparks »

*on ihan sulaa mössöä*

Voi Jussi minkä luukun teit <3 Aivan ihana. Lumiukko on minunkin jouluperinteitäni ja sinä olet tällä tarinalla kyllä todella tehnyt kunniaa Briggsin sadulle, muuta en voi sanoa. Niin kaunista tekstiä.

Kiitos ^^
Vuoden Slasheri 2004-2006 & Loftishengetär 2007-2010

Give Me A Lifetime Of Memories.
Avatar
Silidir
Valarin Lähettiläs
Viestit: 840
Liittynyt: Ti Heinä 11, 2006 1:06 pm
Paikkakunta: Irmon ja Námon syleilyssä

Viesti Kirjoittaja Silidir »

Joulukalenteri, luukku 22
sana: Perhe

Title: Enkeli
Pairing: Glorfindel/Erestor
Genre:Fluff
Rating: pg-13
warnings: slash-viittausta. Hyvin lievää sellaista.
Summary: Elrond haluaa vanhojen perinteiden herättämistä.

A/N: Tosi nopeaan tehty paikkaus, teknisten vaikeuksien myötä alkuperäinen kirjoittaja ei saane luukkuaan tänne. :( Anomme sen myöhemmin paikoilleen?

ENKELI

”En.”
”Ole kiltti. Lasten tähden!”
”En, en laita noita vaatteita päälleni!”
”Jos lupaan hieroa niskojasi joka ilta kahden viikon ajan?”
”…”
”Ja lopetan työt ajoissa kahden viikon ajan ja saat tehdä minulle mitä haluat?”
”Mitä haluan? Varmastiko?”
”Ole kiltti!”
”Lupaatko?”

”Lupaan lupaan!”

***

Ja sinä jouluna Elrondin kaksospojat saivat tosiaankin nähdä ihmeen. Heidän luokseen saapui lähettiläs, pukeutuneena erikoisiin, erittäin laskostettuihin valkeisiin kaapuihin ja suuret valkeat siivet selässään. Olennon kullanhohtavat hiukset valuivat vapaasti hänen selkäänsä pitkin ja mukanaan hän kantoi vain erikoisen mallista soitinta. Elrond ja Celebrían katsoivat toisiinsa ja sitten he katsoivat yhdessä Erestoriin, joka näytti viatonta naamaa. Enkeli antoi kaksoset koskea itseensä ja puhui tarinoita erikoisista paikoista ja jopa tarinoita historiasta. Hänen siniset silmänsä tuikkivat lasten ilon myötä ja hän näytti nauttivan suunnattomasti siitä, että oli huomion keskipiste. Olihan hän enkeli. Jolla oli varsin mielenkiintoisia suunnitelmia kahden viikon ajalle eräälle neuvonantajana toimivalle haltialle…

Kaksoset väsyivät aikanaan ja niin oli enkelinkin aika jatkaa matkaansa. Hän nousi ja suuntasi terassin suuria ovia myöten ja katosi lumipyryn keskelle selittäen ettei voisi nousta lentoon kuin vasta hyvällä ilmalla. Elrond näki Erestorin irvistävän ja hymyili lempeästi neuvonantajalleen.
”Mitä sinä oikein lupasit Glorfindelille?”
”En usko että haluat tietää….” Erestor mutisi noustessaan pöydästä. ”En usko että haluaisin itsekään tietää.”
”Olen velkaa sinulle paljon, Erestor”, Elrond nauroi. Celebrian oli jo mennyt viemään unisia kaksosia nukkumaan. ”Kiitän perheeni puolesta.”
”Ei ongelmia, valtiaani”, Erestor käveli ovelle päin, mutta pysähtyi vain muutaman askeleen otettuaan.

”Mutta tämän on syytä olla viimeinen kerta, kun haluat kunnioittaa vanhoja tapoja!”

~Fin
\o/Huumorificcaaja '08\o/ Slasheristi '09 & '10 @~~ <3<3<3 Elrond&Admin 2014 <3<3<3
-Our rooms. One hour. Bring the honey. I really liked that. And *please* hang up
your tunic.
Avatar
Nemesis
Örkki
Viestit: 183
Liittynyt: Ma Helmi 27, 2006 9:23 am
Paikkakunta: Varjojen Kaupunki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Nemesis »

En ossoo sanoo muuta kun nam :P
I've found a world where love and dreams and darkness all collide
Maybe this time we can leave our broken world behind


Vuoden Beta 2010
Miaplacidus
Puolituinen
Viestit: 307
Liittynyt: La Maalis 03, 2007 12:21 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Miaplacidus »

No aww (en sitten toista itseäni enkä ketään muutakaan xD)! Erestor/Glorfindel on nam-paritus missä vain, ja tämä oli aivan ihana^^
Olihan hän enkeli. Jolla oli varsin mielenkiintoisia suunnitelmia kahden viikon ajalle eräälle neuvonantajana toimivalle haltialle…
*reps*

(Köh, täytyy myöntää, että minusta olisi hauska tietää jotain niistä Glorfindelin suunnitelmista *krhm*...) Oli ihana luukku! *ruttaa Silin*
Ihminen muistetaan niistä asioista, joista kukaan ei uskalla sanoa hautajaisissa mitään.

Vuoden Tulokas 2008 - Äww, kiitos <3
Avatar
Silidir
Valarin Lähettiläs
Viestit: 840
Liittynyt: Ti Heinä 11, 2006 1:06 pm
Paikkakunta: Irmon ja Námon syleilyssä

Viesti Kirjoittaja Silidir »

Joulukalenteriluukku 23
sana: hiutale
Title: Paluu
Pairing: Erestor/Glorfindel
Rating: PG-15
warnings: Slash
Summary: Elämä tuo ja vie ja Námo ystävämme on auttamaton romantikko.

A/N: Anteeksi kirjoitusvirheet… en ehtinyt betauttamaan! Ja tosiaan... tämä oli jo olemassa ennen kuin kirjasin edellisen luukun, joten ei tarkoituksella tätä paria tuplana peräkkäin.


PALUU

Erestor katseli koristelemaansa kuusta. Se oli toki pieni, juuri sellainen, joka sopi hänen yksinkertaisesti sisustettuun huoneistoonsa. Ja juuri sellainen, joka riitti kantamaan muistot. Viimeisenä koristeena Erestor nosti käteensä lumihiutaleen mallisen helmikuvion. Se oli alkeellinen ja selvästi lapsen käsin tehty, mutta neuvonantajalle se oli arvokkainta mitä hän omisti…

***

Gondolin, toinen aika

Erestor katseli hymyillen nuoremman veljensä onnellista ilmettä tämän viimein suudellessa puolisoaan. Ecthelionin hääpäivä osui keskelle talvea ja useat suuret hiutaleet leijailivat onnellisen parin päälle.
”Erestor!” kuului lapsen iloinen ääni haltian takaa, ja hetkeä myöhemmin Kultaisen kukan huoneen hallitsijapari käveli esiin, ja heidän edessään juoksi noin 10 vuotta vanha poika. Glorfindel oli ilo minne menikin, hänen siniset silmänsä ja kullanhohtoiset hiuksensa olivat enemmän kuin lupaus haltiasta, jolla olisi tulevaisuutta. Erestor nyökkäsi Glorfindelin vanhemmille ja kumartui lapsen eteen.
”Nuori herra unohti miten käyttäydytään”, hän huomautti lempeästi.
”Mutta…” Glorfindel kaivoi käsiinsä helmityön, joka kuvasi lumihiutaletta. ”Toin sinulle lahjan.”
”No mutta kiitos. Olen otettu”, Erestor vastasi naurahtaen lämpimästi. ”Lupaan pitää tätä joka joulu esillä.”
”Lupaatko?”
”Lupaan.”

Juhlien aikana, Glorfindel kiinnitti huomiota asiaan, että Erestor oli aina yksin. Viimein lapsen uteliaisuus voitti.
”Erestor. Miksi sinulla ei ole puolisoa?”
”En ole löytänyt oikeaa”, tumma haltia vastasi. Glorfindel näytti miettivältä.
”Älä huoli. Minä pidän sinusta ja kun minusta tulee täysi-ikäinen voin mennä kanssasi naimisiin”, lapsi hymyili aurinkoisesti, eikä Erestor voinut kuin hymyillä takaisin.
”Siihen on aikaa, ja löydät varmasti omasi.”
”Mutta haluan olla sinun kanssasi”, lapsi vastasi hämmentyneenä.
”Olen otettu asiasta”, Erestor hymyili. ”Mutta mieti vielä. Sovitaan niin, että kun olet täysi-ikäinen. Ja kun olet vakuuttunut asiasta… voimme harkita naimisiin menoa.” Glorfindel mietti asiaa hetken ja nyökkäsi pontevasti.
”Sovittu!”
”Sovittu.”

***

Imladris, kolmas aika

Mutta se päivä ei ollut koittanut koskaan. Gondolin oli tuhoutunut ja Glorfindel sen mukana. Erestor huokaisi ja katsoi kuustaan. Jokainen koriste oli Gondolinista kotoisin ja lumihiutale… Se kantoi yhä Glorfindelin säihkettä mukanaan. Oli kuin hiutaleeseen olisi tarttunut jotain kimmeltävää kultahiuksisen haltian sielusta..

Illan pimentyessä, Erestor astui ulos parvekkeelleen ja katseli isojen hiutaleiden leijailemista taivaalta alas. Jokainen oli omalla laillaan kaunis ja jokaista oli vain se yksi kappale. Vuosien saatossa Erestor oli nähnyt paljon ja kokenut paljon, mutta yhä vain hän oli yksin. Glorfindel… Haltia hätkähti ajatustaan ja köhäsi saadakseen epämiellyttävän tunteen kuriin. Verhot heilahtivat tuulenvireen tahtiin, ja siitä Erestor tiesi jonkun astuneen huoneistoonsa. Kaksoset luultavasti. Hoikat ja innokkaat nuorukaiset olivat miltein pakottaneet Erestorin ulos ja tapaamaa muita haltioita. Tänä iltana tumma haltia ei halunnut mennä mihinkään.

”Elladan ja Elrohir. Olen pyytänyt, ettette häiritsi…” Erestorin sanat juuttuivat kurkkuun. Keskellä hänen huonettaan seisoi kultahiuksinen haltia, jonka siniset silmät tummuivat huomattavasti nähdessään tumman haltian pukeutuneena vain ohueen silkkikaapuun.
”Lupasit minulle”, Glorfindel vinkkasi silmää ja astui lähemmäksi. Erestorin silmät laajenivat ja hän tunsi vapisevansa.
”Mitä?”
”Lupasit mennä kanssani naimisiin?”
”Mutta…” Erestor nielaisi ja sulki silmänsä.
”Odotin vain sinua… rakastuin sinuun kun näin sinut ensimmäisen kerran, muistatko sen?” Glorfindel hymyili pehmeästi.
”En tiennyt”, neuvonantaja kuiskasi.
”Olin vasta nuori, ja sinä… no. aikuinen?” Glorfindel naurahti ja asteli tyynesti lähemmäksi. Erestor nielaisi. ”Sinun hiuksesi, niin pehmeät ja kiiltävät. Silmäsi täynnä viisautta. Mitä voisin toivoa?”
”Että olisin sinun ikäisesi?” Erestor nielaisi. Glorfindelin silmiin ilmestyi huvittunut pilke ja haltia ravisti päätään.
”Olen täysikäinen ja kykeneväinen omiin päätöksiin. Annan itseni sinulle, Erestor, vaikka sinulle olen kuulunut jo iäisyyden”, Glorfindel kosketti Erestorin poskea epäröiden ja ilahtui tämän nojatessa hänen kättään vasten. Huoneen hämärä peitti kaiken alleen, tutkivat kosketukset, Glorfindelin kiihkeän äännähdyksen ja Erestorin lempeät sanat. Kahden sielun liittymisen toisiinsa ja vartaloiden riemun ja ilon.

Näin sen piti mennäkin, Nàmo mietti ja hymyili kadotessaan hiutaleiden sekaan.

~Fin~
\o/Huumorificcaaja '08\o/ Slasheristi '09 & '10 @~~ <3<3<3 Elrond&Admin 2014 <3<3<3
-Our rooms. One hour. Bring the honey. I really liked that. And *please* hang up
your tunic.
Avatar
Elvédan
Samooja
Viestit: 549
Liittynyt: Ma Tammi 19, 2004 11:15 am
Paikkakunta: Grey Havens my destiny

Viesti Kirjoittaja Elvédan »

Awww, ihania luukkuja nämä kaikki!

Jussi, voi miten osasitkaan herättää eloon sen piirretyn tekstissäsi! Minä itken aina sen lopussa, ja itkin nytkin tekstisi lopussa, mutta eri syystä. Kiitos, että sait Lumiukon elämään, kiitos, että kirjoitit noin lohdullisen lopun.

Sil, molemmat luukut olivat suloisia. Aww. Erestor ja Glorfindel ovat ihana pari.
Vuoden 2006 ja 2007 Runoilija sekä 2008 Legolas, kiitos!

"Elrond passes Over Sea. The end of his sons, Elladan and Elrohir, is not told: they delay their choice and remain for a while."
~The Letters of J.R.R. Tolkien
Avatar
Darial Kuznetsova
Samooja
Viestit: 436
Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
Paikkakunta: Kemi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Darial Kuznetsova »

Vau, olin liikuttua kyyneliin. Ihana pikkuinen Glorfindel <3, niin herttaisesti kirjoitettu!
En bongannut montaakaan virhettä:
Haltia hätkähti ajatustaan ja köhäsi saadakseen epämiellyttävän tunteen kuriin.
köhäisi?
no. aikuinen
pilkku tonne (pilkunviilausta 8) )
Muuten, sulattavaa.
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...

Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Avatar
mr.Greenleaf
Örkki
Viestit: 196
Liittynyt: Ma Tammi 29, 2007 8:14 pm
Paikkakunta: Imatra

Viesti Kirjoittaja mr.Greenleaf »

Oi nämä on niin ihania.... Hauskoja ja haikeita.
Rakastan näitä, tälläsestä kalenterista pitäisi tehdä jonkin näköinen joka vuotinen perinne tai jotain! :)

Harmittaa kun huomenna tulee jo viimeinen luukku.. :(
Vuoden 2008 Gimli Kiitos kovasti <33
Miaplacidus
Puolituinen
Viestit: 307
Liittynyt: La Maalis 03, 2007 12:21 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Miaplacidus »

Minulla loppuu tiedätkös sanavarasto. Aww alkaa olla aika kulutettu jo xD Tämä oli kuitenkin ylisuloinen ja ihana. Vaikka tämä oli näin lyhyt, tässä oli käyty kaikki tunnetilatkin läpi. (Ja Erestor/Glorfindel <3)

Ja Námo oli veikeä^^ Kiitokset tästäkin. Huomenna viimeinen luukku, nyyh. Mitäs sitten odotetaan?
Ihminen muistetaan niistä asioista, joista kukaan ei uskalla sanoa hautajaisissa mitään.

Vuoden Tulokas 2008 - Äww, kiitos <3
Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Viesti Kirjoittaja Fuu »

Jes, sain tämän joulukalenterin kiinni! Nyt olisi enää aaton pläjäys sitten ^^
En nyt ala kommentoimaan jokaista luukkua erikseen, koska jokainen oli yksinkertaisesti niin mahdottoman ihana, kaunis tai hauska tai... Voi että, ihan hävettää etten ole kommentoinut muutamiin viime päiviin, mutta olen edelleen hengessä ollut mukana. ^^
Todella mahtavaa, ei voi muuta sanoa.
*halailee jokaikistä takaisin* <3
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Avatar
Silidir
Valarin Lähettiläs
Viestit: 840
Liittynyt: Ti Heinä 11, 2006 1:06 pm
Paikkakunta: Irmon ja Námon syleilyssä

Viesti Kirjoittaja Silidir »

Pyydän anteeksi. Olen 55 minuuttia etuajassa, mutta en kertakaikkiaan jaksa valvoa ja laittaa tätä esiin huomisen puolella. Enkä edes tiedä kuinka ehdin huomenna mihinkään nettiin. :D :D :D

Mutta tässä tämä tulee... Odotettu, kaivattu, pelätty. (Ei mitään ennakkopaineita...)


JOULUKALENTERIN VIIMEINEN LUUKKU
Sana: Hyvää Joulua

A/N: Ajatuksen virtaa ja tällä kertaa fandomina on LOFTIS!!! *muahmuahmuah*


Loftiksen joulu

Tämä on hyvin hyvin hypoteettinen tarina siitä, mitä olisi, jos me – siis loftiksen admin- ja modeporukka – päättäisimme viettää yhteisen joulun. Tietenkään unohtamatta koko käyttäjäkuntaa, joka kutsuttaisiin kärpäsinä katolle katsomaan, miten joulu onnistuisikaan. Paikkana tässä on mukava pieni… tai no ei oikeastaan hirveän pieni, vaikka uskallammekin nukkua vierekkäin (oletan ettei kukaan halua kuitenkaan nukkua keittiössä?), mökki jossain Lapin perukoilla.
Valitukset tekstin/laadun/idean sisällöstä voi osoittaa suoraan Silidirin suuntaan.


Kaikki alkaa tietenkin siitä, että joukko autoja kerääntyy syrjäisen mökin pihaan. Koska lunta on paljon, jouduttiin tie kaivamaan esille ja nyt joukko väsyneitä, nälkäisiä ja hikisiä loftislaisia saapuu mökkiin. Tavarat paikoilleen ja joulun valmistukset voidaan aloittaa. Leivonnasta on aina hyvä aloittaa. Tosin kiista syntyy jo siinä, tehdäänkö pipareita vai joulutorttuja. Ja oikeasti kiistelijöitä on vain kaksi: Haltsu, joka haluaa tehdä tortut omista hilloista ja joukko innokkaita moderaattoreita, jotka vinkuvat omien erikoispiparimuottien kanssa. Koska loftis on vapaamielinen mesta, päädytään tekemään sekä torttuja (kaupan hilloista) sekä pipareita. Tämän projektin vastaavaksi nimettiin kaikkien yksimielisellä äänienemmistöllä Haltsu.

Muiden jouluruokien kanssa joudutaan neuvottelemaan. Joku ei syö sitä ja joku toinen tätä ja loppujen lopuksi kaikki haluavat vain omiaan. Ratkaistaan asia, ja tehdään kaikkia mahdollisia ruokia. Alkaa olla jo kiirekin… Tässä vaiheessa mietitään onkohan kukaan muistanut ottaa joulukinkkua sulamaan. Eipä tietenkään. Pari modea nappaa jäisen kinkun ja työntää sen uuniin. Siellä on kuitenkin lämmin, eiköhän se ajallaan sula. Tämä on muuten testattu Minä-pärjään-ihan-itse-sinkkumiesten toimesta. Mutta silti suositellaan kinkun sulattamista ennen huoneen lämmössä ennen uuniin pistämistä.

Newra tajuaa äkkiä, ettei ole joulukuusta. Okei. Porukkaa mukaan ja metsään. Kyllähän siellä niitä kuusia on, jos vain osaisi suunnistaa takaisin. Parin tunnin jälkeen muu porukka alkaa huolestua ja kolmen tunnin jälkeen yritetään soittaa Newran kännykkään. Joka on kantoalueen ulkopuolella. Neljän tunnin (ja yhden palaneen piparipellillisen) jälkeen päätetään lähteä etsimään Newraa. Kaikkien onneksi hän löytyy ja kuusikin on olemassa. Kyllähän tästä joulu vielä saadaan!

Kuusi koristellaan kaikkien avustuksella ja hilpeät joululaulut niillä paremmin tunnetuilla sanoilla kirkastavat huoneen ilmaa. Jotain tekemistä on keittiössä olevalla avatulla viinipullollakin, mutta koska siitä ei puhuta. Sitä ei tapahtunut.

Joulun tärkein tapahtuma on Joulupukin saapuminen. Siinä on suurin ongelma, kukaan ei tahtoisi siihen rooliin. Viimein asiaan keksitään ratkaisu ja paikalle kutsutaan Joulumuori. Jonka ylevään rooliin puetaan Sparks! Punainen mekko ja tonttulakki päähän ja hieman meikkiä naamaan. Jo vain. Tällä porukalla on uudenlaisen aatteen joulumuori. Joulumuorin kiroiluista päätellen hän tarvitsee jonkun vahtimaan itseään tai taskumattiaan ja siihen hommaan valitaan yksimieleisellä äänten vyöryllä Fuu. Joka tutkiikin saman tien tilanteen ja saa Joulumuorin aka Sparkin rauhoittumaan ja viimein päästään itse asiaan eli joulun viettoon.

Syömistä, hyvää seuraa, kepeitä juttuja ja mitä muuta ihminen voisi toivoa. Varsinkin kun Joulumuorin säkistä löytyy jokaiselle moderaattorille oma lahja. Pieni opaskirja moderoinnin salaisuuksiin. Ja sen kunniaksi koko joukko kokoontuu ja laulaa Kaikille Loftislaisille Vanhan Kunnon Joululaulun:

Admin sammuu, modet vielä kukkuu, mooodeeeet kukkuu,
Paikka meillä ompi satumainen, saaatuuumaaainen
Tiptaptiptap tipetipetiptap TIP TIP (Haltsu irti viinapullosta!) TAP!

Juttuu, kuvaa meillä monenlaistaa, moooneeeenlaaista,
Hettii, slashii, Femmee haltioooista, haaaaltiiioooista
tiptaptiptap tipetipetiptap TIP TIP (FUU! Käsi pois sieltä!) TAP!

Tietty muutkin hahmot meitä kiehtoo, meeeeitäää kiieehtoo
Loftiksestä löytää melkein kaikkee, meeelkeeeiiin kaaaikkee
tiptaptiptap tipetipetiptap TIP TIP (Ja KUKA lukee vieläkin??? Newra!!!) TAP!

Tämän jälkeen käymme joulun viettoon, joooouuuluuun viieettoon
Teille toivotamme oikein HYVÄÄ JOULUU, HYYYYVÄÄÄ JOOOOULUUU!
Tiptaptiptap tipetipetiptap TIP TIP (Sparks!!! Kuka pyysi tuomaan nopat???) TAAAP!!!


OIKEIN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE!!!
\o/Huumorificcaaja '08\o/ Slasheristi '09 & '10 @~~ <3<3<3 Elrond&Admin 2014 <3<3<3
-Our rooms. One hour. Bring the honey. I really liked that. And *please* hang up
your tunic.
Miaplacidus
Puolituinen
Viestit: 307
Liittynyt: La Maalis 03, 2007 12:21 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Miaplacidus »

Helkkari, Sil!! Olen väsy, stressaantunut viimeisistä jouluhommista ja kaikkea (toimiva astianpesukone esim. olisi aika pro), ja sitten piipahdan täällä ja löydän TÄMÄN *käkättää* Oikeasti, sattuu poskiin. (Et kai sinä aliarvioi rakasta ylläpito- ja modetiimiämme?!)

(Arvasin muuten, että kun sanoit tekeväsi tämän luukun, että tulossa on jotain erikoista...)
Tämä on muuten testattu Minä-pärjään-ihan-itse-sinkkumiesten toimesta.
Joulumuorin kiroiluista päätellen hän tarvitsee jonkun vahtimaan itseään tai taskumattiaan ja siihen hommaan valitaan yksimieleisellä äänten vyöryllä Fuu.
Sekä se laulu *reps* Ahihii. Pitäisiköhän mennä nukkumaan?

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE MUSSUKOILLE!!! *halii joka suuntaan*
Ihminen muistetaan niistä asioista, joista kukaan ei uskalla sanoa hautajaisissa mitään.

Vuoden Tulokas 2008 - Äww, kiitos <3
Vastaa Viestiin