Loftiksen joulukalenteri 2013 24. luukku (osa 1)

Täällä kaikki legendaariset ja vielä legendaarisemmat topicit, joita ei haluta tappaa.
Vastaa Viestiin
Fangwen
Puolituinen
Viestit: 306
Liittynyt: La Loka 05, 2013 4:44 pm
Paikkakunta: *raapii päätään* sen ku tietäis...

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 16. luukku

Viesti Kirjoittaja Fangwen »

Jaahas. Jack Frost. Jack number three. Meinaatteko vetästä vielä neljännenkin jostain? Ei meikäläistä haittaa, Jackejä ei ole koskaan liikaa :mrgreen: Mä olin ihan varma että Hammaskeiju tulis tarkistelemaan tyttöjen suuvärkkejä mutta eipäs sitten käynytkään niin :'D
Reen takavalojen kadottua muiden näköpiiristä, kääntyi pääsiäispupu Joulupukin puoleen.
"Me emme näe heitä enää elossa, vai kuinka?"
Repeäminen osa miljoonakuusisataakolmekymmentäseitsemäntuhattakaksikymmentäyksi. Mutta ei ficcareita saa aliarvioida, ne on sen verran sitkeetä porukkaa :mrgreen:
Jaa tee meinaatte juottaa Thrandun känniin? Jee, ehkä joku sais näpsittyä siitäkin kivan nakukalenterin 8) (sain siitä Dwalinin nakukalenterista aika *kröh* mielenkiintoisia mielikuvia...) Ja sitten oli se Thorinin Smaug-voodoonukke ja neuloja...aika osuva lahja etten sanoisi xD (vaikka itse olisin varmaan lähettänyt Bilbo-kalenterin, because Bagginshield rules)
Hyvin menee ja melkein (mutta vain melkein) pelottaa, että mitä saatte viimeiseen luukkuun sitten lopulta tungettua, mutta odotan kyllä samalla sitä hyvin innoissani :D
"...But as for me, my heart is with the Sea, and I will dwell by the grey shores until the last ship sails. I will await you."

― Círdan the Shipwright

Hukka vieköön, mörkö syököön ja piru periköön!

sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 16. luukku

Viesti Kirjoittaja sagitta »

Minulla on lievästi sanottuna ollut vaikeuksia pysyä enää teidän seikkailuittenne mukana. (Mutta se ei taida olla mikään ihme.) Enkä taida saada aikaiseksi mitään järkevää kommenttia, mutta pääasia että homma toimii ja on hauskaa! :)
Tuo lahja lista oli muuten aivan ihana! Miekin haluan Smaug voodoo-nuken! :mrgreen:
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 16. luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Huoh... Meillä oli kalenterissa hieno etumatka, mutta sitten tuli migreenejä, nettiongelmia ja luonnonvoimat, jotka veivät meidän etumatkan. Ja sitten iskivät luonnonvoimat uudestaan. Eli tällä hetkellä on menossa sen luokan sähkökatkos, että tämän päivän luukkua ei saada ajoissa ulos. Joten saatte huomenna kaksi luukkua yhden hinnalla. Anteeksi. :(

T. Molemmat kirjoittajat
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Gwaeren
Puolituinen
Viestit: 358
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2007 3:14 am
Paikkakunta: Jossain

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 16. luukku

Viesti Kirjoittaja Gwaeren »

Käytän tilaisuuden törkeästi hyväksi henkilökohtaiseen mainontaan.

Shoppailuluukussa allekirj. mainitsi Pakkasukolle kirjoittaneensa tälle kerran äidin, koska kyseinen tarina ei loftiksesta ainakaan toistaiseksi löydy - en ole vaivautunut suomentamaan - on ehkä parasta että linkitän sen suosiolla tähän.

Son of Wind

Tarinaa ei valitettavasti ole ainakaan vielä saatavilla suomeksi ja en lupaa mitään siitä milloin on. On muutakin kirjoitettavaa just nyt. Kuten kalenteri. Ja tuon stoorin seuraava luku. Oh dear...

Palaillaan seuraavassa luukussa! -- jahka me siis kirjoitetaan se. Adios!
Maailmanlopun sattuessa keskivertosuomalainen vetää perseet koskenkorvalla
ja nukuttuaan pari päivää kohmeloa pois, kietoutuu turkikseen (koska täällähän
on aina talvi) ja lähtee pilkille; saattaa matkalla potkaista poroa ja karjaista
"PERKELE!"

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

17. Luukku: Joulupuu on varastettu

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

A/N: Tässä se viimein on. Ja anteeksi omituisuudet, olin väsynyt betatessani tätä.

17. Luukku: Joulupuu on varastettu

"Tää oli ihan siun idea! Tiiäkkö yhtään miten vaikeeta on pysäköidä reki ja porot haltiapalatsin katolle HUOMAAMATTA?!" Gwaeren murisi ystävälleen heidän taapertaessaan metsähaltioiden maanalaisen linnasokkelon käytäviä. "Lisäks miusta tuntuu että Tooth oksenti kiitos sen viimeisen voltin kun sie kiljuit että JARRUTA!"
"Itte sie halusit pelastaan Filin. Ja sie saat luvan tulla mukaan selittämään asian herra isoherra haltiakuninkaalle, että sie haluat siun poikkiksen jouluvapaille." Lumisusi ärähti ystävälleen. "Ja elä edes yritä näyttää viattomalta, sie saat luvan pyytää anteeksi sitä mitä sanoit viime kerralla kun käytiin täällä. Ei Thrania saa kutsua mälsäksi Magikarpiksi vain sen takia, että se sattui ottamaan kääpiöt vangiksi."
"Fili ei oo miun poikkis, tiedät ihan hyvin että Thorin ennemmin teloittaa meidät molemmat kun antaa Feen sotkeutua minuun." Gwaeren mutisi happamasti Lumisutta mulkoillen "Ja tiedetään, se oli loukkaus Magikarpia kohtaa. Siinä sentään on jotain majesteetillista."

Tyttöjen matka valtaistuinsalia kohden jatkui yhä yltyvän kinastelun johdolla. Haltiat kuitenkin pysyttelivät visusti poissa näkyvistä, sillä kukaan ei suostunut tulemaan näkyviin kun tytöt olivat tuolla tuulella, sen haltiat olivat oppineet jo tyttöjen aiemmilla vierailuilla. Ja jos suoraan sanotaan, niin Thranduil oli yksi harvoja asioita, joista tytöt olivat eri mieltä. Tästä syystä tytöt pääsivät valtaistuinsaliin kenenkään estämättä. Ja kyseisessä valtaistuinsalissa Thranduil istui yksin, sillä tyttöjen saapuminen oli kiirinyt palatsin läpi kuin pensaspalo.

"Yo Pointyears! Whazzup?" Gwaeren hihkaisi tekoiloisesti haltiakuninkaalle, joka tytön nähdessään sävähti selvästi ja näytti harkitsevan tuolinsa selkänojan päälle kiipeämistä.

"Mitä te täällä teette? Miten te tänne pää... Ei, en halua edes tietää sitä." Thranduil huokaisi sitten alistuneena.
"Tultiin hakee joulukuusi. Ja ennen ku kysyt; niin iso, vihreä, seisoo hiljaa nurkassa ja jaksaa kantaa pari kiloa koristeita, joten sie et kelpaa, nou hätä." Gwaeren selitti näyttäen edelleen iloista naamaa.
"Siis... mikä?" Haltiakuningas näytti epäuskoiselta.
"Puu. Tiiäthän, iso.. Ylhäältä vihree, kasvaa mettässä..."
"Kyllä, kyllä, käsitin jo." Kuningas huiskautti kättään ilmassa.
"Ooks ihan varma, ilme on edelleen aika tyhjä siihen nähden että mie haluan kirveen ja pistää yhden puun siun mettästä nurin.."
"Että mitä?!” Kuningas karjaisi järkyttyneen näköisenä, mutta muuttui sitten lähes epätoivoisen näköiseksi. ”Ei, ei, jos sillä pääsee sinusta eroon mahdollisimman nopeasti, niin se lienee yhden puun väärti..."
"Ja taaskaan en ole mitään pahaa tehnyt! Anteeksi nyt vaan jos yritän tuoda hieman riemua kassaihmisileni!" Gwaeren kivahti närkästyneenä.
"Riemua? En usko että Legolas on vieläkään toipunut viime vierailustasi, enkä kyllä tiedä muistakaan alamaisistani..." Thranduil mutisi kuin itsekseen.
"Pyh ja pah, Legs on vaan surku ku Judy ei oo mukana."

Puhuessaan Gwaeren kaivoi timelord-muokatuista taskuistaan ison porkkanan. Sitten puolikääpiö naulitsi terävän katseen suoraan Kuningas Thranduilin silmiin ja puraisi ison palan porkkanasta niin, että rouskahti ja alkoi pienin terävin hampain pureskella saalistaan häijyn hymynpuolikkaan kohotessa hänen huulilleen. Jostakin kummallisesta syystä kalvennut kuningas ei saanut katsettaan irti nyt ympärileikatusta porkkanasta, vaan tuijotti sitä lähes lumoutuneen pakokauhuisesti, samalla kun yritti huomaamattomasti ristiä jalkansa ja peittää haaransa. Eihän sitä koskaan tiennyt, jos tuo pikkuhirviö seuraavaksi haluaisi ruokavalioonsa hieman verta.

Lumisusi tuijotti ystäväänsä sanattomana ja päätään pudistellen. Taisi olla parasta, että hän puuttuisi tilanteeseen, ennen kuin Gwaeren pääsisi tutustumaan haltiavaltiaan vankityrmiin sisäpuolelta. Onneksi Lumisudella oli huomattavasti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa haltiakuninkaaseen kuin ystävällään, joka tuntui jostain syystä säikäyttäneen suuren osan paikallisista haltioista.

”Tuota noin… Ehkä on parempi päästää Gwaeren etsimään sopivaa puuta esimerkiksi Legolaksen ja parin muun reippaan haltian avulla? Niin me voimme keskustella sopivasta korvauksesta?” Lumisusi ehdotti varovasti, lähestyen samalla edelleen Gwaerenia tuijottavaa Thranduilia.

Thranduil heräsi kummallisesta horteestaan vasta kun Lumisusi kosketti tätä varovasti käsivarresta, ja sai tämän sillä reagoimaan sanoihinsa. Pian paikalle olikin kutsuttu niin Legolas kuin pari muutakin haltiaa, ja itsekseen käkättävä Gwaeren johdatettiin muualle, samalla kun Lumisusi seurasi haltiakuningasta syvemmälle palatsin syövereihin.

Kolme minuuttia myöhemmin Gwaeren oli löytänyt tiensä keskellä linnanpihaa kohoavan lähemmäs seitsenmetrisen havupuun luokse, ja katseli sitä nyt paholaismainen kiilto silmissään. Haltioiden yrittäessä estää tyttöä ehdottamalla muita puita kuusen tilalle, tämä tyytyi ampumaan näitä tyhjästä kiskaisemallaan glitterkanuunalla.

"Minä haluan tämän. Tämän minä siis otan. Piste. Puu poikki ja rekeen!"

Pari minuuttia tämän jälkeen, haltioiden painiessa puun kanssa, Gwaeren pakitti huomaamatta takavasemmalla ja teki syöksyn vankityrmiä kohti. Kun haltiat olivat viimeinkin saaneet sen hemmetinmoisen risunsa köytettyä jotenkuten Pukin rekeen kalpean teinin ja oudon siivekkään (ja heidän hampaistaan hyvin kiinnostuneen) naisen avulla, he huomasivat Gwaerenin kadonneen, mutta päättelivät viisaasti etteivät todellakaan halunneet tietää siitä sen enempää. Ainoa vankityrmäsiipeä vartioiva soturi oli tehnyt nopean paikalta häipymisen Gwaerenin mulkaistua tätä pahasti, joten juuri nyt tyttö hiippaili huomaamatta pitkin Thranduilin linnan kellarikerrosta.

"Bilbo! Missä hemmetissä se hobitti on kun sitä tarvitaan!"

Viisitoista pitkää minuuttia myöhemmin Gwaeren onnistui viimeinkin paikantamaan häntä itseään paenneen puolituisen tyhjästä viinitynnyristä, ja kiskoi pienen miehen perässään kohti kääpiöiden sellejä.

"Lopeta se venkoilu, haetaan kääpiöt ja häivytään! Perillä on ruokaa odottamassa!"

Hobitin pakoyritykset laantuivat välittömästi sanan 'ruokaa' jälkeen ja kaksikko pääsi viimeinkin yhteistuumin vapauttamaan urheat kääpiönsä.

Yksi ongelma näytti tosin heti alkuunsa olevan Dwalin, joka Gwaerenin nähdessään parkaisi "SINÄ!" ja yritti kiivetä sellinsä kattoparrulle, ettei vain joutuisi blondin matkaan.

"Joojoo, minäminä, mutta tule jo niin häivytään!" Gwaeren kuulosti tuskastuneelta. Ehkä oli sittenkin virhe ottaa ne kuvat Dwalinista?

Löydettyään Filin, Gwaerenin huomio tosin tuntui olevan lähinnä vaalean prinssin hyvinvoinnissa, samoin kuin kyseisen kääpiön mielenkiinto mainitun tytön henkilökohtaisessa olotilassa. Kaksikko olisi kävellyt useamman kerran päin seinää, ellei Balin olisi uskollisesti ohjeistanut heitä oikeaan suuntaan. Kyyhkyläisten toisiinsa suuntautunut huomio tosin herpaantui välittömästi näiden saapuessa Thorinin sellin luo ja Kuninkaan luodessa heihin ensimmäisen katseensa.

"EI TAAS! EI EI EI! PAHAA UNTA PAHAA UNTA!" Wannabe-kääpiökuningas parkui vankityrmänsä kauimmaisesta nurkasta, ja mies alkoi takoa napakalla otteella päätään lähimpään kiviseinään. Onneksi keskivertokääpiön pää kuitenkin on kovempaa kuin kivi ja Durinin jälkeläisten vielä kovempaa, joten kivi vain mureni kuninkaan hellien otteiden alla.

"Oh jeez, get a grip and come on! Lumis pystyy pitämään Thranin kiireisenä vaan tietyn aikaa - ajatuskin puistattaa - joten meidän paree häipyä ennen kuin ne lopettaa mitä ikinä ne onkaan tekemässä ja Fili katkaise tämä ajatukseni heti, ennen kuin saan traumoja!"

Kaikkien onneksi Thorin oli tässä asiassa samaa mieltä Gwaerenin kanssa, ja suostui lähtemään seurueen mukaan. Samalla kääpiö jätti suorasukaisesti täysin huomiotta ,kuinka hänen perillisensä ja siskonsa vanhin poika halasi tyttöä, josta Thorin oli varma, että tämä oli maailmanlopun enne. Vielä viimeinen varovainen vilkaisu ovelta, ja kun Gwaerenin päivänvalossa kirvelevät silmät eivät tavoittaneet ainuttakaan haltiaa, tämä paimensi kaikki kääpiöt - ja hobitin – kiireen vilkkaa kuusilastissa odottavan reen luokse. Pikaisen kääpiöiden laskemisen jälkeen tyttö survoi lauman muitta mutkitta suuren kuusen alle, ja käski näiden tukkia leipäläpensä tai tulisi ruumiita.

Kääpiöt odottivat hiiren hiljaa Gwaerenin ja parin muun oudon ilmestyksen kanssa, että heidän eriskummallisen seurueensa viimeinen jäsen suvaitsisi ilmestyä paikalle. Lopulta Lumis ilmestyikin katolle, hiuksiaan sukien ja viimeisiä ryppyjä vaatteistaan oikoen.

"Harvoin sitä saa politiikka ihmistä noin tyytyväisen näköseks... Gwaeren kuulosti ilkkuvalta.
”Äh, suus kiinni”, oli ainoa mitä Lumis suostui ystävälleen kommentoimaan. ”Mie en aio kommentoida mitään siusta ja Filistä, joten sie et sano mitään. Capiche?”
"Me emme sentään tee mitään avioliittoon nähden ennenaikasta ties kenen kanssa!" Närkästynyttä teeskentelevä Gwaeren kohotti nenänsä ylväästi taivasta kohden.
"Vain minun kuolleen ruumiini yli!" Kuului reestä tukahtunut Thorinin kommentti.
"No se kyllä järjestyy." Kili kuului kommentoivan tyynesti.
"Ai ette vai... Mites se juttu Rivendellissä? Lumis puuttui puheeseen.
"Ähem... Siitä ei puhuta. Mikä tapahtuu humalassa, ei itseasiassa tapahtu lainkaan." Gwaeren onnistui näyttämään nolostuneelta.
"Sie joit vettä silloin, jos en kovin väärin muista." Lumisusi muistutti ystäväänsä.
"Ei ole suoranaisesti miun vikani ettei Elrond anna miulle mitään vahvempaa!"
"Mistäköhän kumman syystä?"

Tässä vaiheessa heidän kuskinaan toimiva teini-ikäinen pakkasukko päätti, että olisi korkea aika ottaa hatkat, ja komensi porot liikkeelle. He jättivät jälkeensä vain pöllyävän glitterpilven, joka levisi hiljakseen tuuleen.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

18. Luukku: Paketointirumba

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

18. Luukku: Paketointirumba

"Okei, suurin ongelma just nyt lienee se, että miten me estetään mahdollisesti paikalle eksyviä loftislaisia huomaamasta ketä me on raahattu paikalle…" Gwaeren raapi korvallistaan Lumisutta tapittaen. Oli hiljainen hetki sen jälkeen, kun sekalainen seurakunta oli tehnyt rämähtävän laskeutumisen takaisin Loftikseen, purkanut kuusen ja kääpiöt reestä ja lähettänyt reen, Jack Frostin ja Hammaskeijun takaisin kotiin kutsukorttien kera.

"Mie nimittäin en halua tyyliin selitellä Silille miksi meillä on lauma kääpiöitä Loftiksessa näin lähellä joulua."
Ja kuin Gwaerenin synkäpuoleisessa ilmeessä ei olisi ollut tarpeeksi, kuului heidän takaansa rysähdys, kun Bofur yllytti Bomburin kiipeämään pöydälle, joka otti ja romahti viidessä sekunnissa tukevan kääpiön alla.

"Jos Loftis on siis enää pystyssä kun Sil seuraavan kerran ehtii tänne.." Jupisi Lumisusi ohimoitaan hieroen. Hän tarvitsi torkut. Ja pian.

Loput kääpiöt tutkivat laiskahkosti suurta tilaa, joka toimitti Loftiksen aulan virkaa. Siitä lähti käytäviä eri suuntiin, ja jokaisen käytävän varrella oli lukemattomia ovia. Eri käytävien katosta roikkui kylttejä, joissa luki kunkin käytävän nimi ja tarkoitus. Kääpiöt tavasivat outoja kirjaimia eräänkin käytävän kohdalla.

”Ketjut ja höpinät.” Kili luki ääneen. ”Ketjut ymmärrän, mutta mitä ovat höpinät?”

Ori ja Nori seisoivat parin käytävän päässä.
”Mitä ovat Sormus-potat?” Nuorempi kysyi veljeltään ja sai Gwaerenin säntäämään paikalle ja hätistelemään kääpiöt turvallisemmille vesille. Valitettavasti he vain eksyivät käytävään, jonka kyltissä luki ”Lórien” ja Nori oli jo tiirikoimassa yhtä ovea auki, kun paikalle ryntäävät Lumisusi ja Gwaeren saivat heidät taklattua maahan ja raahattua takaisin aulaan.

Ja juuri kun näytti siltä, että tilanne olisi edes jotenkuten hallinnassa, ja että kukaan kääpiöistä ei saisi ylimääräisiä traumoja, kuului pahaenteistä narinaa… Loftiksen suuret ulko-ovet raottuivat ja sisään marssi..

"CELEB!"
"VATTU!"

Ja seuraavaksi huono-onninen Celeb sai naaman täydeltä pippurisumutetta Gwaerenin tempaistua säästöpakkauksen ainetta taskustaan. Celebin alkaessa kirkua, korotti myös Lumisusi ääntään

"MITÄ SIE TEIT?!" Pidempi tyttö karjui täysillä.
"PANIKOIN!"
"Tainnuttakaan nyt joku tuo!" Lumisuden ääni kantoi aulan joka nurkkaan.

Ilman pidempiä käskyjä, lähellä seissyt Gloin napautti kämmensyrjällä napakan iskun tuskissaan pyörivän tytön niskaan, saaden tämän sammumaan kuin tuikun tuulessa.

"Hyvä. Nyt te odotatte siinä, ettekä. Tee. Yhtään. Mitään."

Pian kääpiöt pääsivät todistamaan, kuinka tytöt sen suuremmitta murheitta tarttuivat kumpikin toveriaan yhdestä jalasta ja raahasivat tämän 'Ketjut ja höpinät' käytävään ja sisään ovesta jossa luki 'Valivalivali'.

"Lukitaan tää ovi, päästetään se ulos jouluna. Okei?" Lumisusi katsoi ystäväänsä kysyvänä.
"Okei, kuulosti suunnitelmalta."

Hetkeä myöhemmin kaksikko oli Norin ja Bifurin avustuksella kasannut pari läheistä seinänvieruspenkkiä oven eteen ja piilottanut huoneen avaimen viskaamalla sen summanmutikassa ovesta jossa luki 'Offtopic'.

"Mihin nyt? Ei voida ottaa riskiä että joku muu kävelee meihin…” Gwaeren näytti epäröivältä.
"Moderaattoriosasto olis sinällään hyvä, sinne ei pääse kuin modet, mutta... Mites Kuolemattomat Maat? Sinne tuskin tulee ketään.” Lumisusi kaiveli mielestään Loftiksen pohjapiirrosta.

Kummallisen keskustelun käydessä tyttökaksikon välillä kiivaimmillaan, Thorin mietti itsekseen josko olisi mitään keinoa päästä takaisin turvallisiin tyrmiin Thranduilin palatsissa.

"No siellä on aika... kuollutta, etten sanois. Sinne siis." Gwaeren hyväksyi ystävänsä ehdotuksen.

Lumisusi painui ensimmäisenä kyseiseen käytävään ja kaiveli avainnippua taskustaan. Hän avasi yhden käytävän loppupäässä sijaitsevista ovista ja paimensi kaikki kolmetoista kääpiötä ynnä yhden hobitin huoneen kätköihin. Muiden kadotessa ovesta, suoritti Gwaeren tunnollisesti Gandalfilta tuttua kääpiöiden laskua/luetteloa. "..Bifur, Gloin, Oin, Balin, Nori.. Siinä oli vikat.. Ja voi vaahterasiirappi mallasjuoma Hynysen perskarvat 'tana!" Lause loppui hysteeriseen kohoavaan nuottiin ulko-oven käydessä jälleen.

"DK! Long time no smell.. Er, kommentteja, pitkä aika, ei kommentteja piti sanomani!" Gwaeren yritti kuulostaa siltä kuin ei juuri olisi saanut elämänsä järkytystä.

Darial Kuznetsovan luodessa kuivan katseen tuttuun pärstään joka oli kummallisesti aulassa vastassa, Gwaeren keskittyi rukoilemaan kaikkia slash-ficitionin jumalia, että kääpiöt pysyisivät kuolleilla mailla, ja ettei hänen tarvitsisi yrittää kolkata toistakin foorumilaista. Darial puolestaan ei olisi voinut vähempää välittää Gwaerenin sekoilusta, kyseessä kuitenkin oli luontokappale joka oli männä vuosina mm. halunnut murtautua Tylypahkaan ja vaihtaa siepin punasipuliin ennen tärkeintä peliä, ja oli surullisenkuuluisa glitterin käytöstään. Glitterpommit kirjeissä, mikä klassikko.

Pienoisen ystävällismielisen herjanheiton jälkeen Darial katosi 'Asiakeskustelut'-käytävään. Tästä helpottuneena Gwaeren kaivoi taskustaan säästökokoisen energiajuomatölkin, ennen kuin hoiperteli voipuneena Kuolleille maille lätkäisten viime tingassa käytävän oveen 'Epäkunnossa! Siivotaan! No habla inglese!'-kyltin.

"Tämä keikka vie minulta vielä hengen ennen aattoa. Se on vissi." Tyttö mutisi kadotessaan käytävän perukoille.

Sillä välin Kuolleiden Maiden uumenissa Lumis organisoi joululahjojen paketointia. Hän oli järjestänyt kääpiöt pitkän pöydän eteen ja lastannut heidän eteensä kasapäin lahjapapereita, lahjanarua ja teippirullia, sekä mitä kaikkea muuta nyt lahjoja paketoidessa voikaan tarvita. Kun Gwaeren tuli paikalle, Lumisusi yritti opastaa kääpiöitä lahjojen paketoinnissa, mutta kääpiöiden huomio kiinnittyi sen sijaan täysin muihin asioihin.

Ereborin nuoret prinssit keskittyivät parhaillaan hakkaamaan toisiaan lahjapaperirullilla. Kilillä aseenaan sininen lumihiutalein koristeltu paperi ja Filillä vihreä-pinkkiraitainen. Heidän nahinansa vierellä Ori neuloi lahjanarusta lapasia. Hieman kauempana pöydän äärellä myös Bofurilla oli omat ongelmansa lahjanarun kanssa. Tai lähinnä sen kanssa mitä Bifur narulla teki. Kirveskalloinen kääpiö oli onnistunut tähän mennessä kieputtamaan noin neljä tai viisi eri väristä rullaa narua ympärilleen ja kiroili par'aikaa vuolaasta khuzuliksi. Ja jotta hevosenleikki paketointitarvikkeiden kanssa ei suinkaan olisi ollut tässä, oli Balin onnistunut liimaamaan palan teippiä partaansa ja yritti nyt varoen saada sitä irti, samalla kun Dwalin nauroi katketakseen tämän vierellä.

Ainoat, jotka tuntuivat tekevän edes joten kuten hyvää jälkeä, olivat Dori, Bilbo ja Oin, Gloinin kuorsatessa pitkästyneenä Oinin olkaa vasten, Bomburin etsiessä syötävää, Norin yrittäessä piilottaa kolmansia saksia hihaansa ja Thorinin hakatessa päätään rytmikkäästi pöytää vasten.

Juuri kun näytti siltä että Thorin pamauttaisi seuraavaksi päänsä pöydän läpi, istahti kaikkensa antaneen oloinen Gwaeren tämän vierelle kahden tölkin kanssa. Korkattuaan molemmat tyttö ojensi toisen kääpiölle.

"Älä mulkoile. Se on olutta."
"Olutta?"
"Tervetuloa minun maailmaan. Kippis." Blondi hymähti ja tyhjensi kerralla kolmanneksen Red Bull-tölkistään, samalla kun tarkkaili, miten Thorin varovaisen nuuhkaisun jälkeen kohautti olkiaan ja tyhjensi kerralla puolet Monster-tölkistään kitaansa.

Hetkeä myöhemmin Gwaeren sai todistaa miten Thorinin pupillit pienenivät kuin lähemmäs zoomaavan kameran objekti. 'Tästä tulee kivaa...' Blondi hykerteli itsekseen juuri ennen kuin Thorin pomppasi pystyyn, kiipesi pöydälle ja kiskoi paitansa pois.

"OLEN VUOREN KUNINGAS! KUULE MINUN KARJUVAN! ROAAAAR!" Kääpiö karjui niin, että koko huone kaikui.

Lumisusi seurasi hetken verran tilanteen kehittymistä, ja kääntyi sitten kaivelemaan jatkuvasti mukana reissaavaa reppuaan. Kun hän jälleen ojensi selkänsä, oli hänellä kädessään n. 35 cm pitkä puutikku, jota hän heilautti kaaressa ja karjaisi: ”KANGISTUMIS TYYSTILYS”, ja koko kääpiölauman ja yksi hobitti jähmettyi paikalleen kesken toimiensa, muutamien kääpiöiden kaatuessa kumoon puhtaasti painovoiman vaikutuksesta.

Hetken hiljaisuuden jälkeen Lumisusi naulitsi katseensa yhä täysin toimintakykyiseen Gwaereniin. "Cheers!" Lyhyempi blondi tyytyi hymyilemään iloisesti ystävälleen omaa energiajuomaansa kohottaen. Lyhyemmälle tytölle tuli nopeasti sen jälkeen mieleen lause 'Jos katse voisi tappaa...'

Lumisusi näytti harkitsevan hetken verran, ja osoitti sitten ystäväänsä edelleen kädessään olevalla puutikulla ja tokaisi ”nukutu!” saaden Gwaerenin nukahtamaan siihen paikkaan. Nuorempi tyttö romahti maahan ja alkoi kuorsata, jolloin Lumiksenkin ryhti lysähti ja tyttö haukotteli pitkään ja hartaasti. Nyt hän saisi viimeinkin nukkua hetken.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 17 & 18. luukku

Viesti Kirjoittaja Ezellohar »

Eikä!! XD 17. oli kyl mun lemppariluukku tähän mennessä!
Tiedä sitten, johtuuko se siitä kun on tullu tota Hobittia kateltua muutenkin viimeaikoina.
Mut tykkään just tän tyyppisestä et meidän maailmasta Keski-Maahan sotkemaan kaikki, parituksia, huumoria, PARASTA! <3
LISÄÄÄÄ TÄTÄ KIITOS !

Joo multa meni ihan lahjakkaasti toi 18. luukku ohi.
Mut tää:
"OLEN VUOREN KUNINGAS! KUULE MINUN KARJUVAN! ROAAAAR!" Kääpiö karjui niin, että koko huone kaikui.
Hajosin, ja pahasti! Voi Thorin raukka. Ei saa antaa vastustuskyvyttömälle kääpiölle energiajuomaa! Se saa vielä sydänkohtauksen..
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.

Saphire
Samooja
Viestit: 420
Liittynyt: La Maalis 02, 2013 12:51 am
Paikkakunta: Siellä, mihin kukaan muu ei eksy!
Viesti:

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 17 & 18. luukku

Viesti Kirjoittaja Saphire »

Reps. Ihan mahtista lukea 2 yhtenä päivänä etenkin, kun taso vain suurinpiirtein nousee päivä päivältä! Aamuvarhain ei minusta kyllä parempaa palautetta irtoa, joten seuraavaa luukkua odotellaan x3
Vuoden originaali 2014~
Saphire tekee paluun vuosia jälkeen.. :'D

Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 17 & 18. luukku

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

You know, teitä syytetään kohta monen monituisesta murhasta (ainakin kuolemantuottamuksesta), koska jos tämä meno jatkuu, kalenteri johtaa naurukuolemiin.

Anyways. Ois mahtavaa nähä Thrandu kiipeämässä tuolinsa selkänojalle. (Halvat huvitko? Ehei, muut maksaa mulle mun huveista (ei sellasista huveista, pervot!)) Wannabe-kääpiökuningas, mahtava! Glitterpommit kirjeissä? *pakenee kauhuissaan* (disliking gitteri...) Mitäs muuta... Juottakaa wannabe-kääpiökuninkaalle energiajuomaa, se loppu hyvin (ei kukaan saanu kuvaa siitä? *wink*) Jatkakaatte edelleen samaa vahtia (niistä kuolemantuottamuksista kannata välittää!). Enkä oikein tajua sitä, että jouluaattoon on viisi päivää. x_X Mutta kalenteri on edelleen yhtä hulvaton, vaikka Tohtorittomuus näissä luukuissa surettti. (Ja thänx, Lumisusi, kun kerroit mones Tohtori se on!) Seuraavaa luukkua odotellessa. -Aiwen
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!

Avatar
Tindis
Puolituinen
Viestit: 273
Liittynyt: Su Joulu 02, 2012 11:02 am
Paikkakunta: Imladris

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 17 & 18. luukku

Viesti Kirjoittaja Tindis »

Aivan mahtavaa lukea kaksi loistavaa luukkua päivän aikana! Jos min olisi saanut päättää, niin meidän Wannabe-kääpiökuninkaamme olisi hihhuloinut vielä vähän pidempään energiajuoma-pärinöissä! :D (mistä syystä on varmaan ihan hyvä, etten minä päätä sellaisesta.)
Innolla odotan seuraavaa luukkua...
~Stupid book. I need to sleep, but I can't stop reading you.
Vuoden Legolas 2014
ja virallinen Saunatonttu:3

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

19. Luukku: Adminin apuvoimat

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

A/N: Kiitos taas kommentoijille.

19. Luukku: Adminin apuvoimat eli postimyyntivelhot

Loftis oli kerrankin hiljaa. Ketään ei tuntunut olevan paikalla, tai ainakaan kukaan ei eksynyt Kuolemattomille Maille. Kääpiötkin tuntuivat kuorsaavan kasoissa, joihin he olivat itsekseen kaatuilleet. Gwaerenkin oli yhä unitaian vallassa, joten Lumisusi oli ensimmäinen joka heräsi tähän hämmentävään joulua edeltävään hiljaisuuteen.

Tyttö hyödynsi hiljaisen hetken tassuttelemalla hetkisen ympäri foorumia, tarkisti että kaikki oli kunnossa, ennen kuin haudutti itselleen kannullisen teetä. Teemuki kourassaan hän sitten tallusteli hiljakseen takaisin Kuolemattomille Maille ja kaaoksen vallassa olevaan huoneeseen, jossa häntä odotti 15 henkeä, joista yksi oli unten mailla ja loput 14 olivat kangistuneessa tilassa. Edelleen hiljaisuuden vallitessa Lumisusi siivoili hieman paikkoja ja kaivoi sitten taskustaan edellisenä iltana käyttämänsä puutikun. Haettuaan vielä toisen mukillisen teetä ja yhden kahvia, hän heilautti tikkua ja istuutui odottamaan taian tehoamista.

"..mutta Pappa, emme me voi purjehtia suoraan myrskynsilmään! Sitä paitsi olen varma että Mamma, Muikkunen ja Muumipeikko pärjäävät kyllä yhden yön luolassakin-- Mitä v*ttua?!"

Seurasi rysähdys, hetken hiljaisuus ja vuolas saksalais-ranskalais-japanilainen kirosanatulva Gwaerenin tajuttua olevansa taas hereillä.

"Huomenta vaan sinullekin", Lumisusi totesi tyynesti ja ojensi ystävälleen kahvikuppia.
Lyhyen hengähdystauon jälkeen blondi heilautti itsensä apinamaisesti ylös lattianrajasta ja loi Lumisuteen hyisen katseen.

"On päiviä kun mie voisin myydä siut Sauronille."
"Mutta sie et tee sitä, koska siun elämä olisi huomattavasti tylsempää ilman minua." Lumisusi vastasi rauhallisesti ja siemaisi teetään.
"Tunge se *PRÖÖT* kahvi *PRÖÖT* ja anna miulle *PRÖÖT* uus energiajuoma. JA NYT TULKAS SE TORVI IHAN OIKEASTI VITTUUN TAI MIE REVIN SIULTA KORVAT IRTI!

Käytettyään hetken taskujensa penkomiseen ja saatuaan eteensä jälleen uuden energiajuomatölkin, Gwaeren suvaitsi viimeinkin istua alas.

"Mikä *PRÖÖT* se puutikku oli jolla sie huidoit? Ja jos nukutat vielä kerrankin miun Belgarath-tyylillä tahto ja toive loitsulla niin mie lähetän siut Nälkäpeleihin ja toivotan Katnissille hyvää metsästysonnea.”

Lumisusi nosti kyseisen puutikun ilmaan ja katseli sitä hetken.

”Ai tämä vai? Se on kertakäyttötaikasauva, Dumbledore antoi sen miulle ennen kuin me lähdettiin Tylypahkasta. Siinä toimii muutama perusloitsu, mutta se ei ole kovin kestävä.”

Gwaerenin vastaus tähän oli jokseenkin painokelvoton. Lumisusi hymähti ystävälleen ja käänsi katseensa huoneen toisella laidalla lojuviin kääpiöihin.

"Kuules, miulla on ajatus... Paketoidaanko Thorin Andunelle joululahjaksi?"

Gwaerenin kasvoille levisi häijy hymy kun hänen katseensa tavoitti kangistetun kääpiöprinssin.

"Saako käyttää glitteriä?"
"Aivan vapaasti." Lumisusi virnisti vastaukseksi.

Kangistuneen Thorinin silmät laajenivat kauhusta tämän nähdessä, kuinka Gwaeren kiskoi taskustaan rakkaan kanuunansa.

"Vihreää... Ei. Sinistä? Ei missään nimessä. Oranssi? Oh hell no! Haa! Kulta!" Seuraavaksi kuului tuttu kanuunansuhahdus ja laitteen päästämä iloinen pasuunafanfaari ja vielä kruunamaton Kuningas oli saanut niskaansa noin kuusitoista kiloa kultaglitteriä.

"Oho, se oli säädetty norsuille... Oh well, shine like a star, my friend."

Hetkeä myöhemmin Gwaeren oli myös penkonut taskustaan rullan vaaleanviolettia pakettinarua ja kieputtanut sitä noin kymmenen metriä miten sattui Thorinin ympärille. Rusetin hän toki solmi huolellisesti keskelle kyseisen kääpiön otsaa.

Sillä välin Lumis oli kaivellut jäljelle jääneiden paketointitarvikkeiden läjää ja kiskoi nyt esille pussillisen valmiita koristerusetteja.

"Hei Gwaereeen... Arvaas mitä mie keksin?"

Jos Dwalin, Gloin ja kumppanit eivät par'aikaa olisi leikkineet kääpiöpatsaita, olisivat nämä kuolleet nauruun. Tai paenneet henkensä edestä, mene ja tiedä, koska seuraavaksi varakääpiö käänsi mielipuolisesti virnuillen katseensa muihin kääpiöihin. Puoli tölkkiä lisää energiajuomaa ja jostakin foorumin perukoilta noudettu koristesäkki myöhemmin, Gwaeren oli valmis muuttamaan myös muut kääpiöt kliseiseen talven ihmemaahan sopiviksi muotiasusteiksi.

Lumisuden palatessa uudelta pikaiselta tarkastuskierrokselta foorumilla, oli Gwaeren ehtinyt mm. kietoa Gloinin ympärille valosarjan tai pari, ripustaa Bofurin letteihin leegion tiukuja ja kiinnittää kuumaliimalla Bifurin kallokirveeseen sädekehän ja minikokoiset enkelinsiivet. Muiden ympärille oli kiedottu miten kuten vihreitä tekoköynnöksiä, kimaltavia kuusenkoristepuuhkia, valosarjoja ja tiukuja. Sekä tietysti Gwaerenin omana pisteenä i:n päälle, itsestään liimautuvat pakettirusetit joita oli kiinnitelty runsaskätisesti kaikkialle, mihin blondi ei ollut keksinyt mitään muuta. Erikoismaininnan ansaitsivat myös Filin viiksiin ripustetut pienet punaiset rusetit.

Ja kun Gwaeren oli viimeinkin saanut kääpiöt koristeltua mieleiseensä kuosiin, hän kiiruhti Loftiksen pääaulaan ja kävi sen kimppuun pyörremyrskyn lailla. Lumisusi seurasi sivustalta, miten Gwaeren kävi ensimmäiseksi jättimäisen joulukuusen kimppuun. Puolihobitti aloitti ampumalla sitä valkoisella glitterillä, totesi ettei glitteriä ollut läheskään tarpeeksi ja kävi uuteen rynnäkköön. Lopulta kuusi oli kuin kuorrutettu ja kimalteli lamppujen valossa enemmän valkoisena kuin vihreänä. Sitten Gwaeren kävi raahaamassa salaisesta varastosta ison laatikollisen kynttilöitä, jotka hän aikoi selvästikin käydä ripustamassa pitkin kuusen oksia. Sillä välin Lumisusi raahasi esille aina vain enemmän koristeita, niin kuusta kuin itse juhlaakin varten.

"Kumpi on jouluisempi, violetti vai luumunpunainen?"
"Onko niillä niin suurta eroa?"

Vastauksena Gwaeren kohotti kahta joulupalloa, vertaili niitä hetken keskenään, kohautti olkapäitään ja linkaisi molemmat huolettomasti kuusen suuntaan.
"Ei enää ainakaan."
"Okei, olisko tuossa tarpeeksi koristeita? Kuusi, ikkunat, seinät, pöydät, tuolit... Hei, meillä ei ole tarpeeksi pöytiä tai tuoleja!" Lumisusi katseli ympärilleen tuoleja laskien.
"Esittelyjen ja ilmoitusten perällä olevassa varastossa pitäs olla lisää. Kato sieltä." Gwaeren kuulosti huolettomalta hänen mittaillessaan joulukuusta ja laskiessa sen mahdollista koristeluntarvetta.
"Tiedetään." Lumisusi tokaisi. "Ne ei vaan siltikään riitä."
"...'Asiakeskuteluiden' käytävän perällä on puupaneeli. Paina vasemmasta alareunasta ja pääset varastohuoneeseen jossa ainakin pitäisi olla parikin pukkipöytää ja penkkejä. Eläkä kato minnuu noin! DK ja mie rakennettiin se jo 2009 salaisia kirjoitus (ja aiheplagiointi) tuokioita varten!" Nyt nuorempi tyttö yritti kovasti näyttää viattomalta Lumisuden tiukan katseen edessä.
"Taidetaan silti tarvita lisää, noi riittää nippa nappa. Modeosastolta voi löytyä muutamia, modejen ja adminien työpöydät tuoleineen."

Huokaisten Gwaeren marssi Lumisuden luo ja takavarikoi tämän taikasauvan sen suuremmitta ongelmitta, ja ennen kuin vanhempi blondi ehti estää tyttöä mitenkään, tämä osoitti taikasauvalla lähintä pöytäryhmää: "Toistuos!"

"Pyydä seuraavan kerran käyttöohjeet kirjallisena." Tyttö ehdotti kertakäyttötaikasauvan tullessa loitsun myötä tiensä päähän ja murentuessa tytön käsiin.
"Sille on syynsä, että niissä on rajallinen määrä loitsuja." Lumisusi tokaisi ja kääntyi jälleen katsomaan koristeläjää. "Muuten, me ei voida jättää kääpiöitä tuonne, joku satunnainen kulkija saattaa vielä törmätä niihin."
"No minne ne sitten viedään? Johonkin vanhaan offtopikkiinko?"
"Ei, parasta viedä ne ulos Loftiksesta."

Joten ei muuta kuin sanoista teoiksi. Tytöt raahasivat jokaisen kääpiön (ja yhden hobitin) yksi kerrallaan Kuolemattomilta Mailta aina aulaan asti, ja sitten ovesta ulos. Ulkona he kasasivat kääpiöt sopivasti ulkona odottaneisiin pinkkeihin kottikärryihin, ja kääntyivät jälleen hakemaan uuden kääpiön. Bilbo oli jätetty viimeiseksi, ja kun tämä oli heivattu kasan päällimmäiseksi, köyttivät tytöt kasan kiinni kultaisella koristenauhalla. Mutta kun tytöt olivat viimein palaamassa Loftikseen ja jatkamaan koristeluja, puhalsi tuulenpuuska oven kiinni ja suoraan lukkoon. Kauhistuksekseen tytöt kuulivat vanhan raskastekoisen lukon päästävän naksahduksen, joka ilmoitti oven menneen lukkoon.

"Tota, siullahan on avaimet?"

Lumisusi taputteli taskujaan ja pudisteli sitten päätään. "Nope."
"Porttiavain?"
"Nope."
"Tiirikka?"
"..nope."
"Pommi?"
"...mie en suostu edes kommentoimaan tuota.”
"Eli me ollaan lukittu ittemme ulos?"
"Jep."
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Fangwen
Puolituinen
Viestit: 306
Liittynyt: La Loka 05, 2013 4:44 pm
Paikkakunta: *raapii päätään* sen ku tietäis...

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 19. luukku

Viesti Kirjoittaja Fangwen »

...Eikä xD Thorin pistettiin pakettiin ja loput kääpiöt + Bilbo koristeiksi :'D Rusetteja Filin viiksissä, aaws...Ja glitteri kunniaan, jos sitä laitetaan niin sitä laitetaan kunnolla koska liikaa ei voi laittaa. Piste. Ja tunnollinen Tulkas prööttäilee yhä edelleen, turhaan tosin, loftislaisten mielissä ei ole enää paljoa mitään suojeltavaa jäljellä :D Kottikärryt! Ne sopivat Thorinille, joka on siis thö virallinen kottikärryjen kuningas. Ja sitten tytöt vielä onnistuvat lukitsemaan itsensä ulos...voi ny elämän kevät, kesä, syksy, talvi ja joulu, mitä tästäki ny tulee? Joudutaanko soittamaan lukkosepälle vai heitetäänkö kivi ikkunaan että joku älyäis tulla avaamaan? Vai ampuuko Gwaeren kenties oven säpäleiksi glitterkanuunalla? (glitteriä ei pidä aliarvioida)
"...But as for me, my heart is with the Sea, and I will dwell by the grey shores until the last ship sails. I will await you."

― Círdan the Shipwright

Hukka vieköön, mörkö syököön ja piru periköön!

Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 19. luukku

Viesti Kirjoittaja Ezellohar »

Voihan Joulupukin partakampa sentään!! Nyt otti ohraleipä... Mä kans ehdotan et kokeilette glitterkanuunaa, se saattais toimiakin! Ja oon samaa mieltä, et glitteriä ei oo koskaan liikaa eikä sen kanssa ainakaan tissutella, kun sitä kerta käytetään!

"Oho, se oli säädetty norsuille... Oh well, shine like a star, my friend."
Ehehehh, hajosin!!! XD Te sitten jaksatte kiusata Thorin raukkaa. Vaikka se onkin tod.näk. ansainnu ton kaiken.

Tä on vaan ihan parhautta. Huh, koska meillä on joulu, juhla armas... Loftislaisten?
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.

Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Loftiksen joulukalenteri 2013 19. luukku

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Ylistyssanoillakin on rajansa. Joku tulee kohta vastaan. Mutta ei vielä. :D
Thorin-parka. (Edelleenkin, en pidä glitteristä, vaikka se kohta, jonka Ezellohar mainitsi, oli mahtava!) Fili oli awws, pretty boy. Enää muutama päivä ja sitten tämä kaikki kauneus (hulvattomuus) loppuu *sad* Mutta hei, sehän tarkottaa, että tuo juhla onkin jo lähellääh... *wirnu* Tämän parempaa kommenttia en aikaan saa.
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!

Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1114
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

20. Luukku: Ei kai taas?

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

20. Luukku: Ei kai taas?

"Valtakunta veljeksistä, enkelistä - tai parista - ja impalasta jotka tulis nappaamaan miuta niskavilloista ja karauttaisi sitten rokki soiden auringonlaskuun... Tää päivä ei vois mennä enää yhtään enemmän perselleen." Gwaeren tuijotti harmistuneena lukossa olevaa - ja lukossa pysyvää - ovea. Tämä jälkeen blondi myös pamautti päänsä siihen.

"Auh."
"Miehän sanoin että tuo on huono idea. Tosin siun pää tuntuu olevan välillä puuta, mutta ei se tuhatvuotista tammiovea voita." Lumisusi kommentoi pienesti hymyillen päätään hierovalle ystävälleen.
"Krhm.. Ne oli ne edelliset ovet jotka oli tuhatvuotiset. Nämä on ne jotka mie ja Judy nyysittiin Titanicin ruhosta männä vuonna. En muistanut mainita? Sori, tuli ongelmia rakettien kanssa."
"Se oli pääovi, tää on sivuovi, joka on edelleenkin tammea." Lumis vastasi kuivasti.
"Ja koska pääovi on aina lukossa - ellei vihitä uutta Adminia tai joku kuukahda ficin äärelle - niin niistä ei oo just nyt mitään hyötyä. Joten ole kiltti ja reipas ja anna palaa." Lisänä Gwaeren napsautti pari kertaa vihjaavasti omia sormiaan.
"Ei muuten toimi Loftiksen kohdalla..."
"Yrittänyttä ei laiteta sano mummo joka suolle eksy mustikassa. Kokeile edes."
"Mie en sit oo vastuussa siitä, mihin me seuraavaksi päädytään. Sawwy?"
"Mie sanoin jo tokana päivänä että vastuu on Silin."

Lumisusi napsautti sormiaan ja kaikki pimeni. Mutta toisin kuin edellisellä kerralla, nyt reissu tuntui kestävän ikuisuuden ja lämpötilat tipahtivat jonnekin typen jähmettymislämpötilan alapuolelle. Tytöt eivät kuulleet tai nähneet mitään ja kaikki karvat heidän ruumiissaan tuntuivat nousevan pystyyn aina hiuksia myöten. He samaan aikaan jäätyivät ytimiään myöten ja olivat muutaman miljoonan voltin sähköiskun kohteena. Kun tytöt lopulta tunsivat jälleen maata jalkojensa alla, he romahtivat kasaan ja makasivat siinä huohottaen.

"Eläksie?" Gwaeren sai ensimmäisenä henkensä kulkemaan.
"Enköhän."
"Miekii suunnilleen. Ei taruolennot tuo sattui..."
"Miehän sanoin jo ettei se toimi Loftiksen kohdalla. Eikä näköjään Loftiksen lähelläkään." Lumisusi ähkäisi keräillessään itseään. "Mihin me muuten tällä kertaa päädyttiin?"
"Lotrini useampaan kertaan nähneenä... Mt. Doom. Not good."
"Ennen vai jälkeen Sauronin?"
"Niitä aikoja sanoisin kuin kääpiöt virui Thranin luona.. Ehkä.." Gwaeren vastasi ympärilleen katsellen.
"Eli just niihin aikoihin kun Noita karkotetaan Dol Guldurista ja se tulee tänne. Voi kun kiva!" Lumisuden viimeiset sanat hihkaistiin tekoiloisella äänellä ja ilmeellä.
"Elä muuta viserrä.” Gwaeren mutisi vastaukseksi. "Mitäs nyt?"

Kun vastausta kysymykseen ei tuntunut hetkeen irtoavan kummaltakaan, heittäytyi Gwaeren viimein selälleen lähimmälle suht tasaiselle ja siistille kivelle. Hieman myöhemmin Lumisusi teki tälle seuraa istuutuen kyseisen kiven reunalle. Hiljaisuuden jatkuessa liian painostavana Gwaerenin makuun, tämä alkoi kuten yleensäkin tylsistyessään hyräillä. Tällä kertaa Lumisusi jopa liittyi mukaan lauluun ja pian molemmat huutolauloivat täyttä kurkkua räkänaurun säestäminä. Mikä ei ole mitenkään uutta.

"JINGLE BELLS, DALEKS YELL, MASTER RUN AWAY! RORY DIES, AMY CRIES, DOCTOR SAVES THE DAY!"

Hetken naurunrämäkän jälkeen kun tytöt viimeinkin hiljenivät aavistuksen vetääkseen henkeä, heidän takaansa kuului yllättävä ääni.

"Ihan kiva, mutta miksi siinä ei mainita minua? Minä tekisin jokaisesta kappaleesta huomattavasti mielenkiintoisemman."
"Jack!" Lumisusi kiljaisi yllättyneenä.
"Harkness!" Gwaeren ei jäänyt paljoa jälkeen. "Sie elät!"

Ja seuraavaksi Kapteeni Jack Harkness - joka oli taas vaihteeksi ilmestynyt tyhjästä - sai kaulaansa Gwaerenin, joka halasi miestä hetken mielijohteesta helpottuneena siitä että edes yksi kadonnut lammas löytyi elossa. Ja säikäytti samalla kyseisen miehen pahanpäiväisesti, koska Gwaeren ei halaile. Ainakaan jos Harknessin tiedot pitävät paikkansa.

Lumisusi virnisteli taustalla ja alkoi sitten hyräillä mieleensä putkahtanutta uutta versiota tyttöjen aiemmin hoilaamasta joululaulumuunnelmasta.

"Jingle bells, daleks yell, Master got away! Jackie dies, Martha cries, Doctor saves the day!"

Seurauksena Gwaeren räjähti nauruun ja irrotti viimeinkin kuristusotteensa aika-agentin kaulasta voidakseen kieriä maassa naurukohtauksensa kanssa. Uudet sanat kuultuaan Harkness sen sijaan tyytyi näyttämään myrtyneeltä ja mulkoilemaan Lumisutta kulmiensa alta.

Juuri kun kaksikko oli kehittämässä aiheesta nahinaa, jähmettyi yhä maassa kierivä Gwaeren ykskaks kuin suolapatsas.

"IDEA!" Blondi kääpiö hihkaisi niin että taivaanrannassa siintävän vuoren rinteillä istuneet naakat säikähtivät lentoon.
"Höö?"
"Apua?" Lumisusi voihkaisi itsekseen.
"Eieiei, ei apua, vaan Dís!"
"..Dís?" Vanhempi tyttö näytti epäuskoiselta.
"Kuka?"
"Kuvittele Lumppari Thorinin ilme jos ja kun Dís ilmestyy sen seläntaakse kesken joulujuhan!"

Seurauksensa Lumisusi purskahti nauruun. "Sie olet ilkeä."
"Jack! Vie meidät Ered Luiniin!" Porukan nuorin jäsen hihkui innostuneena.
"Enkä."
"Vietpä."
"En."
"Joo."
"En vie."
"Okei." Ja seuraavaksi Gwaeren takavarikoi buddhistin tyyneydellä Jackin vortexmanipulaattorin.
"Ered Luin."

Savupommin ja discovalon saattelemana kolmikko katosi Mt. Doomin juurelta vain rämähtääkseen yhdeksi läjäksi erään kääpiöasumuksen etuovelle.

"Minä vihaan sinua." Porukan miespuolinen jäsen kommentoi kasan alimmaisena ollessaan.
"Tunne on molemminpuolinen."
"Ei tapella." Lumisusi murahti.

Kaksikon kinastellessa yhä miten kuten maassa röhnöttäen, oli Lumisusi kiivennyt pystyyn, pudistellut vaatteensa ja koputtanut oveen, jonka juurelle he olivat tehneet pakkolaskun.
Nyt oven avasi rehevä kääpiönainen joka ensin loi kysyvän katseen Lumisuteen ja tämän tunnistaessaan käänsi nopeasti etsivän katseensa maanrajasta kuuluvaa kiroilua kohden.
"Gwaeren?"
"Auntie Dís!" Blondi hihkaisi pompaten samalla pystyyn ja kiirehtien halaamaan Ereborin prinsessaa. Kaksikon alkaessa vaihtaa nopealla tahdilla kuulumisia, raahasi Jack Harkness viimein itsensä pystyasentoon mulkoillen yhä Gwaerenin selkää.

"Kuka hän on?" Mies kysyi Lumisudelta kääpiönaiseen viitaten.
"Dís, Lady Under the Mountain, Ereborin prinsessa. Gwaerenin anoppi." Tyttö vastasi poissaolevana.
"Gwaerenin mikä?!" Seuraavaksi iso, vaarallinen ja täysin ammattimainen aika-agentti otti ja yritti piiloutua Lumisuden seläntaakse. "Tarkoitatko sinä että joku ihan oikeasti ja täysissä järjissään nai TUON?!" Mies parkaisi osoittaen Gwaerenia.
"Tulee naimaan. Ne ei ole vielä naimisissa." Lumis ei tuntunut vieläkään jaksavan reagoida mihinkään.
"Järjestä en tiedä, mutta jahka kivikalloinen veljeni saa päänsä pois hanuristaan, tämä pirpana menee naimisiin vanhimman poikani Filin kanssa." Kääpiönainen naurahti.
"Miesparka."
"Kansaparka sanoisin mie, jonkin päivänä Filistä tulee Kuningas ja mie en toistaiseksi ole ihan varma onko se hyvä idea. Niin paljon kuin Feestä pidänkin." Gwaeren näytti kermakipon löytäneeltä kissalta.

Tämä tiedonmurunen sai Jackin muuttumaan kiinnostavan harmaansävyiseksi, joten Gwaeren päätti vaihtaa puheenaihetta lennosta.

"Anyway, me tultiin hakemaan siut mukaan joulujuhlaan, pääset samalla tapaamaan Thorinia ja poikia. Kiinnostaisko?"

Dísin vastaus oli leveä hymy ja aikailematon 'Joko mennään?'-kysymys.

"Joo, pitänee vaan hakea pari eksynyttä lasta matkalla. Eka haettaneen Sparrow? Aesir kuulunee olevan hätää kärsimässä..." Puolihobitti kääntyi katsomaan ystäväänsä.
"Ylläri? Jack, vie meidät Asgardiin. Haetaan Kapteeni Sparrow pois jumalien jaloista."

Tässä välissä toimitus huomauttaa ettei se aio mitenkään kommentoida Jackin ja Jackin välisiä suhteita ja sillä hyvä, mutta pidemmittä puheitta Harkness nyökkäsi ja takavarikoi Gwaerenilta edelleen tämän hallussa olleen vortexmanipulaattorinsa. Toimitus huomauttaa myös, että Lumisusi oli tottunut jo kauan sitten, että joskus Gwaeren tuntui tietävän asioita ilman mitään ulkoista ärsykettä tai tiedonantoa. Joskus se oli hieman pelottavaa, yleensä turhaa ja harvoin hyödyllistä. Juuri nyt se tosin tuntui olevan edes jotenkuten hyödyllistä. Ihmeitä siis tapahtuu.

Hetkeä myöhemmin tytöt, Dis ja Jack siis totesivat olevansa Asgardissa, jumalten asuinsijoilla. Heitä oli jo selvästi odoteltukin, sillä Heimdall seisoi heidän edessään ja viittasi koko joukon mukaansa. Tytöt ja heidän seuralaisensa paimennettiin koko paikan suurinta rakennusta kohden, ja sisään suurimmista ovista, mitä kukaan heistä oli koskaan nähnyt (eli ne oli ihan hemmetin isot ovet). Sisällä ei näkynyt ketään, koko paikka olisi voinut olla autio. Vasta valtaistuinsalissa oli elämää, mutta vain kahden hengen verran. Valtaistuimen edessä seisoi yksisilmäinen jumala ja tämän poika, sotavasara kupeellaan roikkuen. Itse valtaistuimen selkänojalla istui kaksi korppia, Hugin ja Munnin.

Neljän hengen seurue asteli hiljaisina korkeissa saleissa Heimdallin seuratessa heidän kannoillaan, ja vartioidessa heidän jokaista askeltaan.

"Kuinka te vaivaiset kuolevaiset ihmiset kehtaatte lähettää yhden kaltaisenne riettaan elostelijan tuhoamaan kaunista maatamme? Emmekö ole aina vain suojelleet ja ohjanneet teitä? Miksi te teette näin?" Thor puhui kiivaaseen äänensävyyn, Odinin seuratessa tyynenä vierestä.

Lumisusi suunnilleen odotti Gwaerenin kommentoivan jotakin Jackin kyvyttömyydestä kuolla, Dísin kääpiöydestä ja siitä että Sparrow oli joutunut Asgardiin vahingossa, mutta blondi näytti kerrankin päättävän olla hiljaa ja seisoi hiljaa Jackin rinnalla kädet farkkujen taskuissa, tuijottaen Odinia ilmeen värähtämättäkään.

"Ai mie joudun taas puhumaan?" Tyttö huokaisi mielessään.

"Se oli vahinko", tyttö aloitti varovasti ja selitti sitten koko jutun alusta lähtien. Odinin ilme ei värähtänyt vieläkään, ja Lumisusi epäili tämän korppien kuiskineen jo kaiken vanhan jumalan korviin.

"Mutta asia ei oikeastaan kiinnosta sinua pätkääkään, koska haluat vain että me korjaamma merirosvon mukaamme ja häivymme mahdollisimman nopeasti jotta Thor lopettaa tavaroiden paiskomisen. Tiedän olevani oikeassa." Gwaerenin ääni oli kuivempi kuin santapaperi kesällä auringossa.

"Balinko sinulle politikointia opettaa? Hän on menettänyt otteensa." Dís huokaisi päätään pudistellen, ennen kuin siirti Gwaerenin niskavilloista selkänsä taakse.
"Ei, elämä."
"Ei paljon auta." Politiikan parissa kasvanut prinsessa päätti että jonkun olisi hoidettava heidät ulos valtaistuinsalista, ennen kuin kääpiöiden mittakaavassa naurettavan pienellä vasaralla varustautunut mies menettäisi hermonsa, ja koska vanhempaa miestä ei näyttänyt asia edelleenkään kovin paljon kiinnostavan.

"Se merirosvo? Jos me vain poimisimme hänet mukaamme - nyt heti - ja lähtisimme?"
Hetken hiljaisuuden jälkeen Odin nyökkäsi hyväksyvästi ja lähetti Heimdallin noutamaan Kapt. J. Sparrowta pienellä käden eleellä ja Thorin johdattamaan kutsumattomat vieraat sillä välin Bifrostin luo. Joukkion odotellessa piraattia ja Heimdallia sateenkaarisillan reunalla, Gwaeren kaivoi taskustaan kutsupinon ja valikoi seitsemän jäljellä olevista.

"Man of Iron, Widow of Black, Eyes of Hawk, the good Captain ja Giant Green. Toimita nämä perille, pian. Lisänä kutsut sinulle ja Lokille." Tyttö ilmoitti, ennen kuin työnsi kirjekuoret Ukkosjumalan käteen. Thor tyytyi nyökkäämään hieman kummastuneen oloisena kirjekuoria katsellen ja kummallista mini-ihmistä vilkuillen.

Pian myös riepotellun näköinen kapteeni raahattiin paikalle niskavilloista pidellen, ja heivattiin tyttöjen jalkoihin sen suuremmin tunteilematta. Harknessin poimittua Sparrown ylös, Thor kuitenkin karisti muut ajatukset mielestään ja ohjasi kummallisen ryhmän Bifrostin luo, ja potkaisi nämä sumeilematta sen kyytiin.

"Älkäätten tulko koskaan takaisin."

Koko joukko liukui sateenkaarisiltaa pitkin ja maisemat suorastaan vilisivät silmissä. Kukaan ei taaskaan tiennyt, minne he päätyisivät, mutta kaikki toivoivat parasta. Vauhti kiihtyi koko ajan, ja lopulta se oli niin päätä huimaava, että koko joukko menetti tajuntansa.

”He heräävät!”

Matala miehen ääni tunkeutui Lumisuden korviin ja tyttö raotti varovasti silmiään, vain puristaakseen ne taas umpeen. Hänen päätään jyskytti, migreeni oli tosiasia, eikä kirkas auringonpaiste tehnyt lainkaan hyvää. Lopulta tyttö sai kuitenkin itseään sen verran kokoon, että uskalsi avata silmänsä kunnolla. Seuraavaksi Lumis oli kuitenkin valmis vannomaan olevansa vielä unessa, sillä hänen edessään seisoi kahden tutun hahmon lisäksi värikkäitä, ettei sanoisi pastellinvärisiä poneja.

Toinen tutuista hahmoista oli Sherlock Holmes, joka näytti olevan hermoromahduksen partaalla ja toinen oli Watson, joka syöksyi halaamaan Lumisutta ja suorastaan nyyhkytti onnesta.

"Te tulitte! Te ihan oikeasti tulitte!"

"Pinkie!"
"Eren!"
"Kanuuna?"
"Kanuuna."
"Juhlat?"
"Yeeehah!"
"Ei kai taas.." Manasi Lumisusi todistaessaan miten Gwaerenin Asgardissa puuttunut ylienergia palasi kuin taikaiskusta tämä nähdessä tutun kirkkaanpinkin ponin.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014

Vastaa Viestiin