Loftiksen joulukalenteri 2014 24.luukku (osa 2)

Täällä kaikki legendaariset ja vielä legendaarisemmat topicit, joita ei haluta tappaa.
Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 823
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 15.luukku

Viesti Kirjoittaja Celeb »

Gandalfin hattu päässään kannella huojuva Celeborn alkoi pikku hiljaa epäillä, ettei hänen tuoppinsa ollut sisältänyt pelkkää olutta. Alus oli lähtenyt merille joitain päiviä sitten, ja meno oli sen mukaista. Thranduil kertoili innokkaasti tarinoita eräästä tietystä jousiampujasta ja tämän kanssa vietetystä joulusta - kuusi oli kaatunut useaan otteeseen ja tahroja pestiin lakanoista ainakin kaksi viikkoa. Iloiseen seurueeseen kuuluivat myös Elrondin kaksospojat. Elladan oli etsinyt jostain kirveen käsiinsä ja yritti nyt antaa velipojalleen hiustenleikkuuta. Elrohir kikatti kaksin kerroin taipuneena ja huitoi aggressiivista lokkia kauemmas. Celeborn pudisti päätään hämmentyneenä ja joutui sitten juoksemaan tuulen nappaaman hatun perään. Läntiset vedet tekivät haltioille kummia temppuja.

Dunts dunts dunts.
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 16. luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

16. Luukku

Hahmot: Saruman, Gimli, Pippin
Sanat: Pääskynen, kääpiö, tiukka, joulupukki, pudota, noitarumpu


Helmin syvänteen taistelun jälkeen Aragorn, Eomer ja Gandalf johdattivat joukkonsa Rautapihaan. Siellä he kohtasivat yllättäen kaksi tiukasti humalassa olevaa hobittia. Gimli ja Legolas jäivät vahtimaan hobitteja muiden lähtiessä tapaamaan valkoista velhoa. Muiden kadotessa näkyvistä Pippin loi humalaisen katseensa Gimliin ja hihkaisi että halusi näyttää kääpiölle jotain. Ennen kuin muut ehtivät reagoida Pippin tempaisi housunsa alas ja näytti Gimlille alavatsassaan olevaa tuoretta pääskys-tatuointia. Tämä sai muut karkaamaan Gandalfin perään ja he pysähtyivät kuin seinään kun näkivät mitä Saruman teki torninsa huipulla. Valkoinen velho pomppi ympäriinsä noitarumpua hakaten ja hihkuen ”heijaaheijaheijaata”. Sarumanin takana Grima hakkasi päätään seinään. Pian Saruman kuitenkin kompastui helmoihinsa ja pudotti rumpunsa veteen, josta viimeisenä paikalle tullut Pippin sen poimi.

”Hei joulupukki, sulta tippu jotain!” hobitti mylvi tornin huippua kohti. Mutta Pippin ei tiennyt että noitarumpu oli kirottu. Se oli taianomainen ja muinainen telefooninoitarumpu, jolla pystyi ottamaan yhteyttä muihin noitarumpuihin, jollainen oli mm. Sauronilla.



Seuraava luukku:

Hahmot: Boromir, Eowyn, Theoden
Sanat: Paisti, kotka, lohikäärme, yksinäinen, tähti, lämmittää
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 16.luukku

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Voi että, meno äityy ihan hulvattomaksi :D

Kirje Galadrielille, aika ihanaa, miehet keskellä sotaa ja silti juomassa. :roll: Tosin, jos tuo viimeinen Hobitti olisikin hiukan humalassa räävitty, en ihmettelisi...

Celebin luukku sai minut himoitsemaan haltiat merellä -huumorificciä. Mistähän sellaisen löytäisi. Mukana oli ihan mielenkiintoista monitulkintaisuutta, ja jostain syystä nyt jäin kiinni tuohon ajatukseen Keski-Maan viimeisistä haltioista samassa laivassa. Hm.

Ja tämä viimeinen luukku, voi voi. Pippin oli sitten ehtinyt tatuoinninkin hankkia, ja Saruman näköjään seonnut lopullisesti. Palantír olikin sitten noitarumpu... Ihanaa kekseliäisyyttä ja canonin mukaan mahduttamista!

Tällä kertaa olen liian kykenemätön kirjoittamaan itse, mutta jätinpähän ainakin kommenttia.
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
sagitta
Aktiivipallero
Viestit: 584
Liittynyt: La Maalis 09, 2013 12:16 pm

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 16.luukku

Viesti Kirjoittaja sagitta »

Enpä oo päässy tänne osallistumaan, kun on ollu kaikkee muuta kiirettä. Mutta ainahan voi laittaa komenttia. ;)
Hitsi, olisin niin halunnu kirjottaa jotain Smaugista! Mutta tää kohta oli kyllä niin paras, vaikka Thranan tyttö oonkin! XD
"Jingle bells, Thranduil smells, Azog died away.
So much fun it is to eat'n drink a whole pint of ale. "

En tiedä mikä mielenvika mulle on jääny (kiitos sen Hobitti 3) vai oonko vaan lukihäiriöinen, mutta aluksi ymmärsin tossa 15 luukussa, että
Galadriel olisi ollu Gandalfin vaimo. : P Ja munki piti tulla kehumaan tota noitarumpu-Palantir crossoveria! Kruunas kyllä koko stoorin! : D

Nerwen: Täällä on yksi hieno huumorifici, jonne on ympätty samaan venhoon Keski-Maan viimeset haltiat! :D Matkalla Valinoriin
Life and Death have been in Love longer than words can describe.
Life sends Death countless gifts
And Death keeps them forever...


Vuoden Palautteenantaja 2014
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 17.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Nerwen, sagitta. <3

17. Luukku

Hahmot: Boromir, Eowyn, Theoden
Sanat: Paisti, kotka, lohikäärme, yksinäinen, tähti, lämmittää

Gondorin lippu liehui tuulessa kun heidän lähetystä ratsasti Edorasin portista sisään. Gondorin puu ja tähdet tervehtivät Rohanin laukkaavaa hevosta kun Denethor ja Theoden tapasivat Edorasin valtaistuinsalissa. Tapaaminen ei ollut vain kahden liittolaisen välinen kohtaus, vaan tarkoituksena oli vahvistaa kahden valtakunnan liittoa. Theoden oli ehdottanut sukulaistyttöään vaimoksi Denethorin vanhemmalle pojalle, ja sen myötä kumpikaan valtakunta ei jäisi yksinäiseksi hyökkäyksen edessä. Kyseiset lapset leikkivät väkinäisesti yhdessä valtaistuimen vieressä ja keskustelivat hiljaa katossa roikkuvista lipuista. Boromiria kiinnosti erityisesti repaleinen lohikäärmelippu, kun taas Eowyn kertoi suosikkinsa olevan sininen lippu, jossa oli kultainen kotka. Lapset tiesivät huoltajiensa suunnitelmista, mutta he eivät olleet niistä innoissaan. Suuri tuli joka lämmitti salia sai lapset uneliaiksi ja paistista leijaileva tuoksu pisti heidän vatsansa kurisemaan, kun hallitsijat säätivät kihlajaissopimuksen yksityiskohtia.



Seuraava luukku:


Hahmot: Legolas, Celeborn, Sam
Sanat: Öljy, viini, käärme, vuori, yllätys, laakso
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 17.luukku

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

”Ettekö haluaisi paistia ennen kuin jatkatte?” Éowyn kysyi Gondorin Boromirilta, joka oli juuri saapunut Edorasiin yksinäisen ja huolestuneen näköisenä. ”Se lämmittäisi teitä, ja parantaisi oloanne.”
”Tulin vain pyytämään kuningas Théodenilta hevosta lainaan, omani on väsynyt ja minulla on kiire. Pitkä tie odottaa minua.” Mies oli selvästi pukeutunut pitkää matkaa varten, mutta hänellä ei ollut paljon kantamuksia.
”Siinä tapauksessa vaadin teitä aterialle. Te olette pian nälkäinen kuin lohikäärme, ellette syö ennen kuin jatkatte. Saatte myös huoneen yöksi, pääsisitte matkaan heti aamun tullen, levänneenä.”
Boromir hymyili. ”Saitte minut ylipuhuttua. Tähdetkin loistavat jo taivaalla, lepään mielelläni. Mutta aamulla minun on kuljettava kuin kotka.”


Voi että, näistä olisi jaksanut kirjoittaa enemmänkin! :lol: Itse asiassa. Tästä saisi ficletin aikaiseksi... Ehkä pitäisi kirjoittaa kielitieteen sijaan yksi ficci ihan vain vaihtelun vuoksi. Nyt pitää vain mennä etsimään TSH ja katsoa, käykö tämä canoniin vai menikö fanoniksi. Ficletin voisi silti kirjoittaa.
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 18.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Nerwen, mie en ees muistanut tuota kohtaa, loistavaa!


18. Luukku


Hahmot: Legolas, Celeborn, Sam
Sanat: Öljy, viini, käärme, vuori, yllätys, laakso


Sam oli eksynyt. Saattue oli saapunut pari päivää sitten Lorieniin ja Sam oli jo kyllästynyt makoilemaan paikoillaan. Kummallinen musiikki johdatti hobitin erään talanin luo ja utelias puolituinen kiipesi katsomaan mistä musiikki tuli. Huipulla odotti yllätys. Talanin keskellä oli tanko, jonka ympärille alaston Legolas oli kietoutunut kuin käärme. Toisella reunalla istui lumoutuneen näköinen Celeborn, joka piilotteli kaapunsa sisällä pientä vuorta sekä kättään. Kuninkaan vieressä oli pöytä, jolla oli vierekkäisissä karahveissa viiniä ja öljyä. Celebornin katse harhaili pitkin tanssivan Legolasin vartaloa ja pysähtyi tämän pakaroiden väliseen laaksoon. Legolas veti Celebornin pystyyn ja suuteli tätä intohimoisesti. Viimeisetkin vaatteet katosivat nopeasti ja aamulla maasta löytyi pyörtynyt hobitti.

(Saatte itse kuvitella loput.)


Seuraava luukku:


Hahmot: Aragorn, Galadriel, Sauron
Sanat: Kartta, laatikko, punainen, lampi, noppapeli, kuu
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 19.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

19. Luukku


Hahmot: Aragorn, Galadriel, Sauron
Sanat: Kartta, laatikko, punainen, lampi, noppapeli, kuu


Galadrielilla oli tylsää. Tämän takia haltiakuningatar keksi itselleen viihdykettä ja punoi pienen juonen. Tämän seurauksena vierailulla olevalle Aragornille tuotiin kartta ja viesti, jossa luki ”Sauron on varastanut Caladrielin punaiset nopat. Selvitä missä ne ovat.” Nuorukainen tarttui haasteeseen ja lähti seuraamaan kartassa olevia vihjeitä. Aragorn seurasi vihjettä toisensa jälkeen etsiessään kadonneita noppia. Lopulta vihjeet veivät hänet keskellä yötä täysikuun loistaessa Galadrielin ikioman lammen luo. Kuunsäteet paljastivat lammen pohjassa olevan pienen laatikon, jonka perään Aragorn sukelsi kuin valas. Usean yrityksen jälkeen Aragornilla oli käsissään rasia, jossa olivat nopat ja uudet ohjeet. Ohjeita seuraten Aragorn päätyi Haldirin talanille, jossa loppuyö meni noppapelien merkeissä.


Seuraava luukku:


Hahmot:
Cirdan, Arwen, Tulkas
Sanat: Lahja, sormus, patsas, vesi, susi, omena
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 19.luukku

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Haa, vihdoin minäkin ehdin ottaa tähän osaa. :) Täällä on ollut monia hupaisia luukkuja, ja ihan erityisesti ilahduin sagittan Númenor-aiheisesta tarinasta.

Lumisuden tämänpäiväinen voisi näköjään olla suoraa jatkoa tälle minun räpellykselleni, jonka kirjoitin siis jo eilen illalla. (Vaikka en minä ihan tuollaista ajatellut. :D)




Aragorn nousee virrasta uupuneena. Karttakin on vettynyt, mutta onneksi Lórien häämöttää aivan edessä. Tunteja sitten hänet yllätti joukko örkkejä, jotka kantoivat Punaisen Silmän merkkiä. Hän taisteli itsensä pakoon, juoksi nelisen peninkulmaa, ja ui sitten Anduinin poikki menettäen samalla rakkaan noppapelinsä, jonka oli sulkenut pieneen laatikkoon. Se oli kai luiskahtanut pois hänen taskustaan uinnin aikana.

Eipä osaa Aragorn arvata, että matkan kovin koetus on vielä edessäpäin. Kuljettuaan hetken Lórienin puiden alla hän kohtaa lammen. Vastarannalla hohtaa nainen hopeisena kuin kuu.
"Aragorn, Arathornin poika", Galadriel sanoo. "Sauronin pahuus on tahrannut vaatteesi. Hylkää ne oitis, jos tahdot astua metsääni! Minulla on suunnitelmia varallesi."
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 20.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Tämän päivän tarina on taas Celebin käsialaa.

20. Luukku


Hahmot: Cirdan, Arwen, Tulkas
Sanat: Lahja, sormus, patsas, vesi, susi, omena

Haltioiden vuotuinen joulujuhla pidettiin tällä kertaa Cirdanin luona. Satamissa oli useiden viikkojen ajan valmistauduttu ottamaan vieraita vastaan ja nytkin kävi laitureilla ja katujen varsilla aikamoinen hulina. Rivendellin seurueen piti saapua hetkellä minä hyvänsä ja moni odotti innokkaana jälleennäkemistä laaksossa asuvien tuttaviensa kanssa. Lahjoja paketoitiin ja hedelmäkulhot notkuivat jouluomenia, patsaita harjattiin puhtaaksi viimeöisen lumimyräkän jälkeen ja tervetuliaismaljoja asetettiin kiiltäville hopeatarjottimille.

Cirdan itse kävi läpi viimeistä kertaa Elrondille ja tämän lähimmille hankkimiaan lahjoja. Elrond itse saisi kopiot Gil-galadin yksityiskirjaston tärkeimmistä teoksista, Elladan ja Elrohir susiturkista tehdyt vaellussaappaat ja niihin sopivat huppuviitat ja Arwenille hän oli varannut noldorilaista käsityötä olevan sormuksen. Lindirille erinomainen vuosikerta Dorwinionin viiniä, Erestorille pölyistäkin pölyisempi teos arkistointijärjestelmien historiasta ja Glorfindelille Tulkasin tunnuksin koristeltu torvi, jonka Cirdan tiesi olevan peräisin Gondolinin ajoilta.

Kaiken varalta Cirdan oli varannut myös pienen joukon nimikoimattomia paketteja joulutervehdyksineen – edellisenä talvena Elrond oli yllättänyt kaikki tuomalla Synkmetsään mukanaan keskenkasvuisen ihmisnuorukaisen ottopoikanaan. Alkuhämmennyksestä toivuttuaan juhlijat olivat kuitenkin olleet ihastuksissaan nuoren Estelin iloisesta joulumielestä. Ja vaikka Estel ei tänä vuonna olisikaan seurueen mukana, oli joulu aina hyvä tekosyy antaa lahjoja kenelle tahansa.

Kun torvet pärähtivät soimaan lähestyvän seurueen merkiksi, tarkisti Cirdan vielä peilistä ulkomuotonsa ja oikaisi tonttulakkiaan. Meriveden ja tuulien koettelemilta kasvoilta kuvastui joulun rauha ja onni haltiaruhtinaan tervehtiessä pitkästä aikaa ystäviään.



Seuraava luukku:


Hahmot: Glory, Erestor, Lindir
Sanat: Puristaa, lentää, sininen, kerjätä, haarukka, paketti
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Fangwen
Puolituinen
Viestit: 306
Liittynyt: La Loka 05, 2013 4:44 pm
Paikkakunta: *raapii päätään* sen ku tietäis...

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 20.luukku

Viesti Kirjoittaja Fangwen »

Hei taas tänne joulukalenterinkin puolelle! :D Päätin nyt ottaa taas itseäni niskasta kiinni ja kommentoida, koska nämä ihanat luukut ansaitsevat paljon huomiota :mrgreen: Ja kun ilmestyin tänne ja huomasin, että tämän päivän luukun hahmoissa on Círdan, niin no, osaatte varmaan arvata etten pystynyt vastustamaan vaan päädyin ihan osallistumaankin. Koska Círdan.

Joo mutta, näihin luukkuihin! Te ootte oikeesti kyllä kaikki ihan neroja, mistä te näitä ideoita revitte? :mrgreen: Koska oikeesti nää kaikki on vaa nii parhaita. Coffeeshop!AU on tyyliin paras AU varmaan ikinä, tarviin tästä(kin) sellaisen apauttiarallaa miljoonaosaisen romaanificin, koska Haldirin angstihetki, Elladanin salainen poikaystävä (joka muuten tasan on Halbarad u cannot tell me anything else), Aragornin puhetyyli ja on/off-poikaystävä ei herran jumala :'D

Ja valar (ei ku hitto miten tää taipukaan...) on hotteja. Okei joo se on itsestäänselvyys, mut hei threesome on parasta. Parasta kuulitteko. Tai okei sanotaan että mitä enemmän sen hauskempaa. Ja tuhmapoika-Námo on niin ihana en kestä...ja ohgod Irmo sä pieni tuhmeliini, mä tiesin et sulla oli lusikka sopassa siinä maailmanvalloitusjutussa! Tuli muuten sitä lukiessa niin mieleen se joka Simpsons-jakson alussa oleva kohta missä Bard kirjoittaa taululle jotain aina uudestaan ja uudestaan...

KESKIMAAJOULULAULUT!! Ne on vaan niin ihania. Oli muuten teidän syy että meinasin oikeesti laulaa perjantaina joulukirkossa näitä enkä niitä oikeita :lol: Huomasin virheeni onneksi ennen opettajaa, se ei välttämättä olis arvostanu. Mut Keskimaajoululaulut. Niitä lisää. Mä muutenkin rakastan just kaikkia lauluväännöksiä, ja kun aihe on näinkin mieluisa niin ohnom.

Thorin heittelemässä kiviä Gandalfia päin...osaan niin kuvitella :'D Miksi sitä ei ollu BOT5A:ssa?! Ja hei Galadriel ei ollu ainoo joka nauro, koska Celebornin joulukuuset ja kaikki, en kestä...Celeborn oli tässä jotenkin niin kuuliaisen oloinen (kuten kunnon aviomiehen kuuluukin), kiltisti lupasi tulla sen kuusen koristelemaan vaikka olisi voinut jäädä sotimaankin...ja oli muuten myös kiltisti sinne sotaan lähtenyt kun vaimolta kävi käsky xD Mut Nerwenin kanssa olen samaa mieltä että pojat hei onko se juomasessio ihan paras ajatus keskellä sotaa? No jaa, kai sitä pientä rohkaisua tarvitsee siellä kaiken melskeen keskellä :mrgreen:

Ja voi ei, sekopäisiä haltioita veneessä keskellä merta, Celeb oletko sä mennyt kurkkimaan mun joululahjatoivelistaani? :mrgreen: Hiustenleikkuuta kirveen kanssa ja hitto, taas on juotu olutta! Celeborn pikkuiseni, lopeta hyvän sään aikana. Tai älä sittenkään, pitenee meikäläisen ikä melko monella vuodella kun naureskelen näille humalatoilailuille :'D Ja hei olenko mä ainoa joka oli huomaavinaan Thranduil/Bard -vihjauksia? Hoho, en ole yksin sen parituksen kanssa! :mrgreen: Pystyin niin kuvittelemaan kaiken ihan silmieni eteen...ja näky oli muuten aika hulvaton, kiitos siitä :'D

Ja sitten tää seuraava luukku, ei pyhä lehmä noitarummut taidan kuolla :''D Ja taas ollaan humalassa! (musta taitaa tulla tän joulukalenterin virallinen humalabongari...) :lol: Vaikka toki sitä oli hyvä lämpimikseen vähän jotain juoda siinä odotellessa :mrgreen: Mutta mielikuva Sarumanista pmppimasta torninsa huipulla hoilaamassa 'heijaaheijaheijaata' on kyllä syöpynyt mun aivoihin varmaan loppuikuisuudeksi, nyt voin sen sitten kiavaa sieltä musitojen kätköistä aina kun on ikävä päivä ja nauraa sitten pääni iloisesti irti :'D
Se oli taianomainen ja muinainen telefooninoitarumpu, jolla pystyi ottamaan yhteyttä muihin noitarumpuihin, jollainen oli mm. Sauronilla.
Repesin niin totaalisesti ettei mitään rajaa...taianomainen ja muinainen telefooninoitarumpu, kuka haluu ostaa mulle sellaisen joululahjaksi? :mrgreen:

Ja mulle ei muuten ole koskaan edes tullut mieleen että Boromiria ja Eowyniakin olisi voitu joskus yrittää naittaa keskenään, mutta nyt kun mietin niin kuulostaa jopa aika järkevältä, sillä sehän olisi tosiaan lujittanut hienosti valtakuntien välisiä siteitä. Mitäköhän Faramir olisi ajatellut siitä että hänen vaimokkeensa on joskus ollut kihlattuna hänen veljelleen? :mrgreen: Oh, tästä saisi niin hienoa kolmiodraamaa...
Oli muuten tosi todentuntuista ettei lapsia kiinostanut vähääkään mennä keskenään naimisiin, ja tuo lippujen vertailu oli myös aika söpöä. Lohikäärmelippu tuntuu jotenkin tosi Boromirimaiselta :D

Oh ja tuo Boromirin ja Eowynin kohtaaminen oli suloinen! Hienosti tuo vuoropuhelu on samaanaikaan melko luontevaa mutta silti tilanteen vaatimalla tavalla kohteliasta. Vuorosanat sopivat hienosti hahmojen suihin, ja sehän on aina plussaa. Ja tuo kirjoitustyyli on kuin suoraan Tarusta, hyvin tämä voisi minusta olla joku pätkä sieltä :D Ja kirjoita ihmeessä se ficlet!

Jippii Celebornia paritetaan! Sam raukka, ihan hirvittävä kokemus oli varmasti...ja saattoi muuten olla tuon jälkeen melko vaikeaa katsoa Legolasia tai Celebornia silmiin :lol: Ellei parka sitten lyönyt pudotessaan päätään niin pahasti että sai kärsiä armollisen muistinmenetyksen. Mutta tankotanssi-Legolas on aika uh <3 Fangwen tykkää ja Celeborn myös.
Galadrielilla oli tylsää.
Jo tuo aloituslause kertoi, että on luvassa jotain hauskaa, koska Galadriel ei taatusti suostu noin vain alistumaan tylsyyteen :mrgreen: Mutta hei lukeeko tuossa tarkoituksella 'Caladrielin' eikä 'Galadrielin'? Joka tapauksessa Galadriel oli aika viekas naikkonen, varmaan oli oikein viihdyttävää katsella Aragornia rämpimässä herra ties missä uusien vihjeiden perässä *kikatus* täytyy myöntää että repesin tuossa kohtaa missä sanotaan että Aragorn sukelsi kuin valas...mahtoi olla aikamoinen loiskahdus! :mrgreen:
Ja viitaukset Sparksin noppapeli-trilogiaan olivat kyllä oikein iso kirsikka kakun päällä <3 Pitäisi varmaan käväistä lukemassa nekin taas tässä joululoman aikana, viime kerrasta taitaakin olla jo viikko...
Hän taisteli itsensä pakoon, juoksi nelisen peninkulmaa, ja ui sitten Anduinin poikki menettäen samalla rakkaan noppapelinsä, jonka oli sulkenut pieneen laatikkoon. Se oli kai luiskahtanut pois hänen taskustaan uinnin aikana.
On meijän Arska aikamoinen supersamooja kyllä. Mutta niinhän kuuluukin olla, koska miten herra kehtaisi kutsua itseään Konkariksi mikäli ei pystyisi tuollaiseen pikku aamu-urheiluun? Eikä ole Aragorn muuten ainoa tuota sukua, jolla on Anduiniin hukkunut jotain tärkeää...Arskan kadotus ei onneksi ollut kohtalokas, toisin kuin erään hänen armaan esi-isänsä kohdalla...
"Aragorn, Arathornin poika", Galadriel sanoo. "Sauronin pahuus on tahrannut vaatteesi. Hylkää ne oitis, jos tahdot astua metsääni! Minulla on suunnitelmia varallesi."
Okei saanko kuolla nyt vai heti :'D Galadriel sinä likainen nainen, kiusata nyt tuolla tavalla nuorempiasi! :mrgreen:

Joo ja nyt kun kommentointi on hoidettu (pahoittelen muuten liiallisia hymiöitä, ne ovat ikuinen heikkouteni :mrgreen:), voinkin läntätä tähän tämän oman korteni kekoon. Eli Círdania, olkaatte hyvä.



* * *

Círdan käveli keskellä erästä Rivendellin lumista puutarhaa. Hän oli saapunut paikalle ystävänsä Elrondin juhlavieraaksi, mutta oli tuntenut tarvitsevansa taukoa juhlahumusta ja lähtenyt kävelylle.
Äkkiä haltian merivedenvihreät silmät tavoittivat jotakin punaista erään puun juurella. Käveltyään lähemmäs Laivanrakentaja tajusi näyn olevan omenanpunainen viitta pienen tytön yllä.
”Arwen, mitä sinä täällä ulkona kyyhötät? Eikö sinun pitäisi olla juhlimassa?”
Tyttö nosti katseensa vanhukseen. ”En halua mennä! Sain tyhmiä lahjoja. Pelkkiä mekkoja ja sormuksia!”
”Siinä tapauksessa minun lahjani saattaisi ilahduttaa sinua”, Círdan totesi polvistuen maahan ja ojentaen tytölle pienen susipatsaan.
Arwenin ilme kirkastui heti. ”Voi kuinka hieno! Kiitos hirveästi, Círdan-setä! Minä annan sille nimeksi Tulkas.”
"...But as for me, my heart is with the Sea, and I will dwell by the grey shores until the last ship sails. I will await you."

― Círdan the Shipwright

Hukka vieköön, mörkö syököön ja piru periköön!
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 21.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Fangwen, ihan mieletön kommentti! :shock: Loving it!


21. luukku (viimeisiä viedään! Viimeisen adventin kunniaksi pidempi tarinanpätkä.)



Hahmot:
Glory, Erestor, Lindir
Sanat: Puristaa, lentää, sininen, kerjätä, haarukka, paketti


Lindir oli seurannut pitkään kahden parhaan ystävänsä edesottamuksia. Bardi tiesi, että Glorfindel ja Erestor rakastivat toisiaan, mutta kumpikaan ei uskaltanut sanoa toiselle mitään. Tumma ja vaalea haltia kiertelivät toisiaan kuin kissa kuumaa puuroa. Joulun lähestyessä Lindir päätti lopulta puuttua asiaan. Juonikas haltia valmisteli kaksi lahjapakettia, jotka lähetti sitten eteenpäin. Näin Erestor sai paketin Glofindeliltä ja Glorfindel Erestorilta. Pakettien sisältö sai Glorfindelin lähtemään huoneestaan oma lahjansa kädessään. Erestorin huoneelle ehtiessään Glorfindel kuitenkin törmäsi sieltä ulos tulevaan punastelevaan Erestoriin.

”Halusin tulla kiittämään lahjastasi,” vaalea kapteeni sanoi kiinnittäen safiirinsinisen katseensa Elrondin tummaan neuvonantajaan. Erestorin katse lensi Glorfindelin kädessä olevaan avoimeen pakettiin ja Erestor punastui entistä heleämmin. ”Halusin kiittää sinua oikein henkilökohtaisesti,” Glorfindel hengähti toisen korvaan.
”E-e-e-en tiedä mitä sanoa,” Erestor änkytti vastaukseksi kerjäten selitystä silmillään.

”Ehkä meidän pitäisi siirtyä puhumaan kiitollisuudestani suljetun oven taakse,” kapteeni totesi kehräten ja johdatti Erestorin takaisin tämän huoneeseen.

Oven läimähdettyä kiinni haltioiden takana Glorfindel pyöräytti Erestorin ympäri ja lennätti tämän sängylle. Vaalea haltia painoi neuvonantajan istumaan vuoteen reunalle ja peruutti pari askelta aloittaen esityksensä. Vaate toisensa jälkeen lensi lattialle komeassa kaaressa kapteenin tanssiessa toisen edessä. Esitystä katsoessaan Erestor vuoroin punastui ja vuoroin kalpeni puristaessaan lakanoitaan rystyset valkoisina.

Saatuaan itsensä vapautetuksi vaatteista Glorfindel kiskoi vastaan panemattoman Erestorin uudelleen pystyyn ja vapautti tämän parilla liikkeellä kaikista vaatteista. Kahden haltian välissä seisoi uljaasti kaksi… No, tiedätte kyllä. Kuin yhteisestä päätöksestä haltiat siirtyivät kiinni toisiinsa ja syleilivät kiihkeästi, huulten etsiessä toisiaan kahden eksyneen lailla. Kädet tutkivat vartaloita ja vaeltelivat ympäriinsä, saattoivatpa haltiat puristaa toistensa takapuoliakin. Puristus saattoi osua toisinaan myös etupuolelle. Pian haltiat romahtivat Erestorin sänkyyn yhtenä kiimasta hehkuvana läjänä.

Ja tässä vaiheessa me siirrymme kiltisti oven toiselle puolelle ja menemme etsimään Lindiriä.

Ruokasalissa viattoman näköinen muusikkohaltia istui syömässä pannukakkua. Lindirin rauhallinen ruokahetki kuitenkin keskeytyi kun tämän kummallekin puolelle istui toistensa kopioilta näyttävä ilkikurisesti hymyilevä haltia.

”Me tiedämme mitä sinä teit,” Vasemmanpuoleinen haltia virnisti kumartuen kuiskaamaan sanansa Lindirin korvaan.
”Ja me pidimme siitä,” oikeanpuoleinen haltia jatkoi ja tarttui Lindirin haarukkaan seivästäen palan pannukakkua sen piikkeihin. Pian pannukakun palanen toisen ohjaamana purjehti Lindirin suuhun, mutta jätti jälkeensä pienen siirappivanan haltian suupieleen. Toinen Lindirin kummallakin puolella istuvista puolihaltioista huomasi tämän ja kumartui nuolaisemaan sen pois muusikon suupielestä.

”Tule, meilläkin on lahja sinulle.” Kaksoset kuiskasivat Lindirille ja johdattivat tämän pois ruokasalista pannukakkujen unohtuessa pöydälle jäähtymään.



Seuraava luukku:

Hahmot: Frodo, Eomer, Smaug
Sanat: Ryhdikäs, rauha, vapaus, halla, sulkakynä, tahmea
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 22.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

22. Luukku


Hahmot: Frodo, Eomer, Smaug
Sanat: Ryhdikäs, rauha, vapaus, halla, sulkakynä, tahmea


Parannuksen tarhassa oli hiljaista kun Eomer kulki sen läpi tapaamaan siskoaan. Eowynin huoneen lähistöllä oli toinen, jonka asukkaana oli kuuluisa hobitti. Puolituisen äänen kuullessaan Eomer harhautui kurssiltaan ja kurkisti sisälle hiljaiseen huoneeseen. Ovelta avautuva näky sai kuninkaan hörähtämään nauruun, kun hoitaja yritti suostutella ryhdikkäänä istuvaa Frodoa ottamaan tahmeaa lääkejuomaa. Hobitin sylissä oli kirja ja sulkakynä, ja hoitajan poistuttua huoneesta Eomer astui sisälle ja kysyi Frodolta mitä tämä teki? Puolituinen kertoi sitten Eomerille tarinan Smaug Hirveästä, joka uhmasi kaikkea rauhaa ja vapautta pohjoisilla mailla ja miten Frodon sukulainen oli ollut kääpiöiden saattueen mukana vapauttamassa maailmaa hirveästä lohikäärmeestä ensimmäisten hallaöiden suudellessa maata.



Seuraava luukku:


Hahmot: Gildor, Thranduil, Haldir
Sanat: Vihreä, ratsu, sydän, anella, pakkanen, takkatuli

O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 823
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 21.luukku

Viesti Kirjoittaja Celeb »

Frodo kuki Éomerin kanssa vehreässä puutarhassa sulkakynä korvan takana. Syksy oli jo ovella, mutta vielä ei halla ollut saapunut turmelemaan kukkien loistoa. Kaksikko oli paennut hovin melua ja kiirettä heti kun muiden silmä vältti. Puutarhan rauhassa he viimein syventyivät yhdessä Éomerin lapsuudessa lukeman kirjan tarinaan. Siinä oli lohikäärmeitä ja ryhdikäs haltiaprinsessa, eikä Frodo voinut olla ajattelematta Bilbon kertomusta Smaugista ja Synkmetsän kuninkaasta. Éomer huomasi pian rakkaansa ajatusten harhailevan ja hän sulki kirjan hymyillen. Frodo palasi ajatustensa parista takaisin nykyhetkeen juuri ennen kuin Éomer suuteli häntä tahmeasti. Suudelma tuntui ihanan vapauttavalta ja Frodo tunsi sydämensä värisevän rinnassaan. Sitten hän heräsi unestaan hämmentyneenä.


Emme ehkä koskaan saa tietää mitä tämä kaikki todella tarkoittaa.
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Re: Loftiksen joulukalenteri 2014 23.luukku

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

23. Luukku


Hahmot:
Gildor, Thranduil, Haldir
Sanat: Vihreä, ratsu, sydän, anella, pakkanen, takkatuli


Pakkanen paukkui ja lumimyrsky riehui Synkmetsässä kun kaksi hahmoa puski tuulta ja vaakatasossa tulevaa lumisadetta vastaan. Gildor mutisi ja jupisi itsekseen ja sadatteli välillä värikkäästi kertoen tuulelle mitä Gildor ajatteli Haldirista, Synkmetsästä ja sen hallitsijasta. Mutinasta saattoi saada selvää, että Gildoria ärsytti raskaasti heidän myöhästymisensä – joka oli Haldirin syytä – ja se että he olivat joutuneet jättämään ratsunsa jälkeen – jälleen Haldirin syytä – ja joutuivat nyt rämpimään lumimyräkän läpi – edelleenkin Haldirin vika. Ja sukatkin olivat kastuneet. (Kyllä, haltiat pystyvät kulkemaan lumen päällä, mutta se nimenomainen kyky ei paljoa tässä tilanteessa auta.)

Lopulta haltiakaksikko pääsi Synkmetsän sydämessä sijaitsevaan Thranduilin Metsäpalatsiin. Tämä ei paljon kansainvälisiin käsimerkkeihin ehtinyttä Gildoria lohduttanut. Haldir pysytteli kaukonäköisesti hyvän matkan päässä äkäisestä kumppanistaan. Portilla olevat vartijatkin vain vilkaisivat mustalaishaltioiden ruhtinasta tämän tömistellessä heidän ohitseen ja päästivät tämän sisälle sanaakaan sanomatta. Sisällä sama jatkui ja Gildor ohjattiin lämpimään huoneeseen jossa oli jo kuuma kylpy odottamassa. Haldir sen sijaan kävi raportoimassa Thranduilille heidän saapumisestaan.

Thranduil käytti kerrankin järkeään ja lähetti Gildorin huoneeseen ruokakuorman, joka sisälsi Thranduilin rakastajan lempiruokia sekä suuren annoksen viiniä. Odoteltuaan hetken, että Gildor saisi syötyä ja kylpeä hetken rauhassa, lähti Synkmetsän valtias tapaamaan kullanmuruaan.

”Hanipupunen, joko olet rauhoittunut hieman?” Thranduil kysyi varovasti astuttuaan koputtamatta oven sisäpuolelle. Ainoa kuninkaan saama vastaus oli kuitenkin kylpyhuoneen suunnalta lentävä taktinen mansikkasaippuaohjus. Thranduil ei kuitenkaan tästä lannistunut, vaan kävi kaatamassa Gildorille lasillisen viiniä, jonka kiikutti tälle kylpyammeeseen kuin kiltti vaimo ainakin.

Kun Gildor viimeinkin saatiin pois kylpyammeesta kietoi Thranduil tämän vihreään kylpyviittaan, ja talutti raksupoksunsa istumaan takkatulen ääreen. Seuraavaksi kuningas ruokki rakastaan kuin kanaemo, valikoiden tälle vain kaikkein parhaat herkkupalat ja lähestulkoon tehden poni-ääniä (tiedättehän, kopoti kopoti, suukki auki, poni tulee). Gildor ei tiennyt pitäisikö hänen nauraa vai pysytellä vihaisena, mutta samassa vauhdissa kuin haltian ruumis ja varpaat alkoivat sulaa (ja viinikarahvi tyhjentyä), alkoi myös mieliala kohota. Pian Gildorin ruumis alkoikin esittää heräämisen merkkejä, mihin Thranduil olikin koko ajan tähdännyt.

Saatuaan rakastajansa ruokituksi Thranduil ehdotti varovaisesti niskahartiahierontaa, joka sai Gildorilta innokkaan kannatuksen. Tämä sai Gildorin vähitellen anelemaan lisää kosketusta ja Thranduilin kädet harhailivat niskasta alaspäin sekä välillä myös Gildorin etupuolelle. Hetken päästä Thranduilinkin vaatteet olivat mystisesti kadonneet ja haltiat olivat siirtyneet takan edessä olevalle taljalle vaaka-asentoon. Takkatulen kajossa tapahtui yhtä sun toista, mutta tässä vaiheessa me siirrymme jälleen toisaalle…

Legolasin huoneessa tilanne oli huomattavasti rauhallisempi. Synkmetsän prinssi harjasi Galadrielin marssivahdin hopeisia hiuksia sydämenmuotoisella harjalla, mutta jähmettyi löytäessään oman rakastajansa hiuksista kokonaisen kävyn. Legolas näytti löytämäänsä puolen nyrkin kokoista käpyä Haldirille ja ääneen lausumattoman kysymyksen saattoi lukea prinssin kasvoilta. Haldir irvisti kävyn nähdessään ja selitti Gildorin heitelleen Haldiria niillä koko matkan ajan. Tämän kuullessaan Legolas painoi kädet sydämelleen ja kaatui matolle nauramaan kippurassa. Naurukohtauksen syynä oli yhtä paljon kertomus kuin Haldirin kärsivä ilmekin. Haldirin närkästyttyä prinssille ryhtyi tämä kuitenkin nopeasti lepyttelemään marssivahtia ja loppuilta meni heidänkin osaltaan varsin miellyttävissä tunnelmissa.



Rauhallista joulua ja aktiivisempaa uutta vuotta joulukalenteritiimiltä kaikille loftislaisille!



Aatto:

Käytettävissä on kaikki aiemmat luukut, sanamäärää ei ole rajoitettu. Eli jos jonkun luukun hahmot jäivät mieleen, niin aattona saa kirjoittaa minkä tahansa luukun tehtävänannosta. Tai vaikka useammasta, mutta tietenkin yhteen tarinaan vain yhden luukun tehtävänanto. Aikaa on loppiaiseen.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Vastaa Viestiin