Never peace in my heart, never. A/L

PG-13 ja sen alle olevat slash-ficit.

Valvojat: Likimeya, Ilona

Juttaa
Örkki
Viestit: 69
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2004 4:49 pm
Paikkakunta: Gondor, keskellä ei mitään.

Never peace in my heart, never. A/L

Viesti Kirjoittaja Juttaa »

Title:Never peace in my heart, never.
Author: Juttaa
Pairing: Aragorn/Legolas
Rating: PG-13
Beta: Tricardon
Warnings: Slash, joku kuolee lukekaan niin tiedätte.
Summary: Aragorn muistelee Legolasia.
Disclaimer: Hahmot ovat J.R.R Tolkienin, teksti minun. En tee tällä rahaa.

A/N: Tämä on ensimmäinen slash jonka olen kirjoittanut. Sain ajatuksen tähän Avaimen, Markus biisistä ja Tupacin, Better Dayz ja Never B Peace biisit vaikutti tähän.


En koskaan saa rauhaa sydämessäni sen takia mitä teit itsellesi. Toiveemme ei olisi voinut toteutua, sinä tiesit sen, niin tiesin minäkin, mutta en halunnut ajatella sitä. Minun olisi pitänyt muistaa mitä minulle lapsuudessa kerrottiin. Kyllä minä sen muistin, mutten halunnut kuunnella itseäni. Minun olisi pitänyt tajuta. Tajuan sen nyt, mutta nyt se on liian myöhäistä.
Mikään hyvä ei kestä ikuisesti. Se olisi ollut liian hyvää ja ihanaa kestääkseen.

Muistan monet yöt, kun sinä Gimlin nukahdettua käperryt viereeni. Me vain makasimme vierekkäin ja nautimme toistemme lämmöstä. Kun huomasit Gimlin heräilevän siirryit hiljaa vähän kauemmaksi minusta. Silloin olisin halunnut ottaa sinut syleilyyni, enkä enää ikinä päästää irti, mutta en voinut tehdä sitä.
Sinun juostessasi edessäni tuijotin vain sulavasti liikkuvaa kuolematonta ruumistasi.

Tai niin minä luulin, nyt sinä olet kuollut. Toivoin, että olisin voinut olla paikalla estämässä sinua.
Vaikka olisin ollut estämässä sinua silloin en olisi voinut olla toisella kerralla. Jos olisin estänyt sinua se olisi vain tehnyt sinulle siitä vaikeampaa toisella kertaa. Et olisi jättänyt sitä tekemättä. Rakastit minua liikaa. Minun olisi pitänyt estää sinua rakastumasta minuun, kieltää omat tunteeni sinua kohtaan, se olisi ollut vaikeaa. Sinä luultavasti eläisit nyt ja voisimme olla ystäviä.

Viimeinen yömme yhdessä ennen kruunajaisiani oli elämäni paras. Tulit luokseni illalla heti, kun olin pääsyt huoneeseeni. Et koputtanut, astuit vain sisään huoneeseen ja pistit oven kiinni. Suutelit minua rakastavasti. Sanoit rakastavasi minua ja tarkoitit sitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Minä vastasin myös rakastavani sinua, tarkoittaen sitä todella. Kiedoimme kätemme toistemme ympärille seisoimme siinä vähän aikaa vain tuijottaen toisiamme silmiin kunnes sinä kumarruit suutelemaan minua hellästi huulilleni. Suudelmasi muuttui kiihkeämmäksi ja kätesi vaelsivat selkääni pitkin, ryhdyin mukaan leikkiin.

Erkanimme suudelmasta hengästyneinä, mutta kauaa emme ehtineet vetämään henkeä, kuin löysimme itsemme uudesta kiihkeästä suudelmasta. Ennen kuin huomasin olit jo melkein kokonaan ehtinyt avaamaan tunikani napit, myös minä aloin avaamaan sinun kauniin sinistä ja koristeellista tunikaasi. Koskettelit viettelevästi minun paljasta yläruumistani samalla kuin minä vielä avasin sinun tunikaasi. Toistemme kosketukset olivat helliä ja täynnä rakkautta. Olisin halunnut tämän hetken kestävän ikuisesti, mutta sen sijaan muistan sen ikuisesti.

Herkkien kosketusten jälkeen aloimme vaatimaan enemmän. Pian olimme molemmat ilman ainuttakaan vaatekappaletta ja ihailimme toistemme paljaita vartaloita, mutta vain hetken.

Otin sinut syleilyyni ja tunsimme toistemme kiihotukset. Peruutin hiljaa katsoen sinua silmiin, kunnes kaaduimme sängylle, sinä minun päälleni. Suutelin sinua rakastavasti ja kiihkeästi, samalla kumoten sinut alleni. Suudelmamme ei erkaantunut hetkeksikään. Hieroimme toistemme miehuuksia toisiaan vasten, huokailimme ja tunsimme kuinka kovuutemme kasvoivat entisestään. Otteemme muuttuivat entistä vaativammiksi.

Rakastelumme jälkeen laskit pääsi rinnalleni, silittelin vaaleita pitkiä hiuksiasi ja sinä kuljetit kättäsi vatsallani. Siinä me makasimme pitkään nauttien yhteisestä hetkestämme. Nostit pääsi, katsoit minua silmiin, suutelit hellästi ja sanoi: ”Hyvää yötä, rakas” ihanalla äänelläsi jota rakastan kuten kaikkea sinussa. Toivotin myös sinulle hyvät yöt ja hetken pelkäsin, että aikoisit lähteä omaan huoneeseesi, mutta onneksi laskit pääsi takaisin rinnalleni, käden vatsani päälle ja suljit silmäsi. Laskin toisen käteni kätesi päälle ja toisen kiedoin ympärillesi, suutelin vielä hiuksiasi ja suljin silmäni.

Tunsin kuinka aamulla nostit kätesi vatsaltani pois. Kohottauduit suutelemaan minua suulle. Tunsin kuinka värähdit kuin kiedoin käteni ympärillesi. Luulit, että nukkuisin.
”Etkö voisi jäädä vielä hetkeksi” pyysin sinulta.
”Aurinko nousee pian” sanoit vastaukseksi.
”Meillä olisi, silti vielä hetki aikaa.” sanoin vaikka tiesin, että vastaisit kieltävästi.
”Niin olisi, mutta lähdöstä tulisi vain vaikeampaa tiedät sen itsekin.”
”Niin tiedän, mutta haluaisin silti olla kanssasi vielä edes sen hetken.”
”Niin minäkin haluaisin olla kanssasi” silitit poskeani kämmenelläsi, otin kätesi ja suutelin sitä.

Nousit pukemaan vaatteita päällesi tuijotin sinua olit niin kaunis, kauneinta mitä olen ikinä nähnyt. Napitit tunikaasi nostin katsettani sitä mukaa ylöspäin kuin en enää voinut katsoa alhaalla päin olevaa paljasta ihoasi. Lopulta katsoin sinua silmiin hymyilit minulle ja minä vastasin hymyysi.
”Minun pitää nyt lähteä.” sanoit hieman haikealla äänellä.
”Odota hetki.” yhä alastomana astuin eteesi ja kiedoin käteni ympärillesi suutelin sinua hellästi.
”Rakastan sinua ikuisesti.” sinä sanoit.
”Ikuisuus on pitkä aika, mutta rakastan sinua varmasti niin kauan.” sanoin.
Otit käteni pois ympäriltäsi, mutta et päästänyt niitä käsistäsi suutelit vielä minua ja kävelit ovelle.
Ovella käännyit ja hymyilit minulle, enkä edes huomannut olevani alasti.
”Ikuisesti” sanoit ja suljit oven.
”Ikuisesti” vastasin. Minulle tuli kamala tunne, että tuo sana olisi viimeinen jonka sinulta kuulisin kuin olisimme onnellisia. Aloin pukea vaateita päälleni, en saisi enää unta.

Näin sinut myöhemmin päivällä, mutten ehtinyt kuin hymyilemään sinulle ja kadun sitä.

Illalla koputin oveesi, mutta et avannut. Menin huoneeseesi ja huomasin yöpöydällä kirjeen.
Luin sen, ja juoksin metsässä olevalle vesiputoukselle jossa olimme viettäneet pari iltaa. Olin myöhässä näin juuri kuinka astuit jyrkänteen ylitse. Jatkoin juoksemista vesiputouksen alapuolelle.
Elit vielä, mutta huomasin, ettei sinulla ollut mahdollisuuksia selviytyä.
”Toivoin, että olisit tullut myöhemmin.” sanoit ja hymyilit heikosti.
”Miksi teit sen?” kysyin sinulta.
”Ikuisesti” sanoit.
”Ikuisesti” sanoin ja laitoit silmäsi kiinni. Itkin pitkään ruumiisi luona ja mietin miten selviäisin ilman sinua.

Yöllä luin kirjeen moneen kertaan. Kerroit kuinka paljon rakastat minua ja tiedät että, minä rakastan sinua yhtä paljon. Pyydät etten tekisi mitään yhtä typerää kuin sinä. Minä olen kuningas ja minulla on paljon vastuuta, minulla on vielä hyvä elämä edessä. Joskus kaipaan sinua todella paljon. Lopun luin moneen kertaan peräkkäin.
Rakastan sinua, ikuisesti.
Legolas.

Nyt istun taas vesiputouksella miettien sinua. Luen kirjeen taas kerran ja ihailen sinun upeaa käsialaasi. Suutelen sormusta sormessani. Löysin sen yöpöydältäsi kuin palasin huoneeseesi yöllä, kuin kaikki muut nukkuivat. Olisinpa minäkin voinut antaa sinulle sormuksen.
Ikuisesti, kuiskaan vielä ja lähden takaisin kaupunkiin.

Pihalla poikani juoksee minua vastaan iloisesti.
”Sinun silmäsi muistuttavat aivan Legolaksen silmiä, minun todella hyvän ystäväni” sanon pojalleni.
”Isä, olet sanonut tuon ainakin tuhat kertaa” poikani hymyilee minulle. Naurahdan.
”Niinhän minä olen. Niin olen. Todella monta kertaa, mutta en kai nyt aivan tuhatta.”
”Kyllä olet, ainakin tuhat.” Kaappaan poikani syliin ja lähdemme sisälle.

A/N: Mielelläni otan palautetta vastaan.
Viimeksi muokannut Juttaa, Su Touko 09, 2004 12:55 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Avatar
Noradriel
Yksinäinen susi
Viestit: 1134
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 8:53 am
Paikkakunta: Lothlórien

Viesti Kirjoittaja Noradriel »

Tämä oli.... Kaunis ja kauniisti kerrottu. Minä pidin. *ruttaa*
Kirjoita lisää!!
Tricardon
Pehmomato
Viestit: 489
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 11:46 am
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Tricardon »

Juttakulta on luonnonlahjakkuus, ideat suorastaan mahtavia. Tsemppiä.
[i:7e0c8c9a3b]Aika kulkee, kellot laukkaa
monta raukkaa, hauta haukkaa
Ennen iltaa, siis kulje siltaa
mut varo murhamiesten kiltaa
Varo liittymästä heihin
jotka usko eivät enää mihinkään[/i:7e0c8c9a3b]

CMX / Melankolia
Juttaa
Örkki
Viestit: 69
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2004 4:49 pm
Paikkakunta: Gondor, keskellä ei mitään.

Viesti Kirjoittaja Juttaa »

Kiitos *kumartaa palautteen antajia.* Hyvä että joku pitää tästä. :D
Viellä ainakaan ei ole lennellyt mätiä tomaatteja. Ups *väistää yhtä tomaattia.*
Eh
Avatar
Juissi
Örkki
Viestit: 40
Liittynyt: Su Tammi 11, 2004 4:35 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Juissi »

Kappaskappas, meitsikin ehti koneelle, jopa muutakin tekemään kun lukemaan postit. :) Pakkohan mun nyt oli tulla sun slashia kommentoimaan, ollaanhan me kavereita. :D No, kommentoidaanpa sitten. Noh, jos muutamia pieniä kieliopillisia virheitä ei oteta lukuun, niin se oli loistava. Todella. Hyvä Juttaa. *halitus*
Ihminen kokee epätoivonsa sitä voimakkaammin, mitä lähemmäksi on päässyt päämäärää, joka yhtäkkiä pakenee hänen ulottuviltaan.
Juttaa
Örkki
Viestit: 69
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2004 4:49 pm
Paikkakunta: Gondor, keskellä ei mitään.

Viesti Kirjoittaja Juttaa »

Kiitos *halittaa juissin*
Sabi
$exual di$gracE
Viestit: 741
Liittynyt: To Huhti 15, 2004 7:20 pm
Paikkakunta: Tokyo (yeah right!)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Sabi »

*sniiif* So beautiful and sad!!! *kaivaa nessuja* Ihana! En osaa muuta sanoo... Luen sen aina vaa uudelleen ja uudelleen. :)
kimi no koto wo omou to nazeka namida ga nagareteta.
(=When I thought about you for some reason tears ran down my face.)
Narmo
Samooja
Viestit: 529
Liittynyt: Su Helmi 22, 2004 9:51 pm
Paikkakunta: Metrotunneli (Hellsinki)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Narmo »

Surullista, mutta niiin kaunista tekstiä. Osaat kirjoittaa todella mahtavasti! ^^
Kirjoitusvirheitä en bongannut minun niin 'tarkoilla' silmillä. :P
Hieno ficci.



Offtopic/// Sabi, avasi on todella iso, eikö kannattais vaihtaa (ei millään pahalla)^^//offtopic
~~

Vuoden 2006 Comeback~ Kannatti herätä.
Eledal
Örkki
Viestit: 153
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 10:08 am
Paikkakunta: Juvaskula!
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Eledal »

Tylsää matikantunnilla, joten päätin tullä vähän lukeen slashia.
Ihan hyvin kirjotettu juttu! Mie tykkäsin!
Eipä taas muuta!
Elämä on ohimenevää, siitä on vain yritettävä pitää kiinni
Aina ei tiedä mitä käy, aina ei voi vaikuttaa tulevaan
Avatar
Sparks
Halipallero
Viestit: 1674
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 5:57 pm
Paikkakunta: Oma punkka

Viesti Kirjoittaja Sparks »

Byäääh! Miksi se meni tekemään sen? :cry:
Tässä onkin sulattamista tällaiselle toivottomalle onnellisten loppujen rakastajalle! Mutta kaunis se oli.

Muutamat kielioppijutut hieman häiritsivät. Lauseista puuttuu aika paljon pilkkuja, jotka tekisivät lukemisesta selkeämpää. Muutenkin joukossa on aika paljon "mammuttilauseita", joita voisi hyvin jakaa useiksi eri lauseiksi.

Kiedoimme kätemme toistemme ympärille seisoimme siinä vähän aikaa vain tuijottaen toisiamme silmiin kunnes sinä kumarruit suutelemaan minua hellästi huulilleni.
Esimerkiksi tuossa on aivan selkeästi kaksi lausetta yhdessä pötkössä (ensimmäinen loppuu sanaan 'ympärille'). Joko sinun olisi laitetava ja-sana tuohon väliin tai sitten ihan vaan piste ja iso alkukirjain. Näitä samanlaisia on tekstissä aika paljonkin ja niistä saa sen mielikuvan, että tekstiä olisi tehty hirmuisella vauhdilla.

Niin joo, ja varoituksiin voisit lisätä hahmon kuoleman, jos nyt oikein tarkkoja ollaan.

Kaipa kirjoittelet vielä lisääkin?
Vuoden Slasheri 2004-2006 & Loftishengetär 2007-2010

Give Me A Lifetime Of Memories.
Elfie
Puolituinen
Viestit: 215
Liittynyt: Ma Helmi 09, 2004 5:20 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Elfie »

Naah, miten koskettava! Kauniisti kirjoitettu vaikka bongasinkin muutaman virheen (esim. ne puuttuvat pilkut). Mutta muuten todella, todella ihana ficci ja loppu oli surullinen. Nyyh.
Juttaa
Örkki
Viestit: 69
Liittynyt: Ti Tammi 06, 2004 4:49 pm
Paikkakunta: Gondor, keskellä ei mitään.

Viesti Kirjoittaja Juttaa »

Kiitos palautteesta. Tarkoitus olisi tehdä lisää kunhan ehdin. Olisi jo pari ideaakin valmiina.
Tha Zenin hinkattava...
yashmine
Moon Child
Viestit: 604
Liittynyt: Ma Touko 03, 2004 7:29 pm
Paikkakunta: Sateenkaaren päässä.

Viesti Kirjoittaja yashmine »

*snif* Surullista mutta kaunista ja suloista... :cry: Ihana tarina.
Rakasta minua kyselemättä.

___
-Vuoden 2005 tulokas-
-Vuoden 2007 Merri-
Alexandrina
Örkki
Viestit: 55
Liittynyt: Ke Huhti 14, 2004 6:19 pm
Paikkakunta: Taikapuutarha

Viesti Kirjoittaja Alexandrina »

Min tykkäsin! Tosi...tosi herkkä. Ja surullinen. Sellasesta min tykkää. Ja varsinkin tällä parituksella! Legsu ja Arska sopis kans in-real-life tosi hyvin yhteen... :wink:
Ansku: "Heteroseksis kuuluu 'uhah',
mut lesposeksis ei kuulu 'uhah',
ku lesposeksis kuuluu 'OUMAIGAAD...!'" xD
[by Dibu]


{Willelminasta ALEXANDRINAksi}
Niénor
Samooja
Viestit: 481
Liittynyt: To Maalis 04, 2004 9:31 pm

Viesti Kirjoittaja Niénor »

todella kaunis ficci. herkkä ja kaunis..pidin tästä..
*niisk*
Kohtalon valtias

"How do you pick up
the threads of an old life?
How do you go on
when in your heart
you begin to understand
there is no going back"


Ken Follett - TAIVAAN PILARIT
Vastaa Viestiin