Wedding Day (A/L) PG-13 VALMIS

PG-13 ja sen alle olevat slash-ficit.

Valvojat: Likimeya, Ilona

Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Wedding Day (A/L) PG-13 VALMIS

Viesti Kirjoittaja Aralas »

Title: Wedding Day
Pairing: Aragorn/Legolas
Genre: crossover, fluff
Summary: Gandalf lähettää kolmikkomme meidän maailmaan, heitä auttaa Lilith, tovin jo täällä asunut haltia. Sotkin vielä mukaan Nightwishinkin... Toi ekaosa on hieman kuin epilogi
Disclamer: Hahmot kunnioitetun J.R.R. Tolkienin, pätkä minun hallussa.Nightwish omistaa itsensä, paitti toi Lilith, joka syntyi eräänä kuorsausalttiissa ympäristössä....
Ai niin!! Mihinkäs tämä pitäisi sijoittaa??



osa 1


Arwenin näkökulmasta:

Hääpäivämme koitti vihdoin. Kaikkien näiden erossa olemisien jälkeen hän olisi viimeinkin minun, ja vain minun.

Astellessani kohti alttaria vilkaisen oikealle: Legolas itkee.
Kävelin hänen ohitseen tyynesti, välittämättä siitä, kuinka paljon tuskaa tämä hänelle tuotti.
Kohdistan katseeni suoraan eteenpäin, kohti Aragornia.
Hän näytti nuoremmalta ja komeammalta kuin koskaan ennen.
Astuessani alttarille hymyilin hänelle. Hänen ilmeensä ei värähtänytkään.

Aragornin näkökulmasta:

En haluaisi olla tässä tänään. Mielessäni näkyy vain kuva itkevästä Legolasista purolla. Tahtoisin vain kääntyä, pinkaista pakoon Legolas sylissäni. Häntä minä rakastan, en Arwenia. Ei, se olisi kunniaton teko kansaani ja Arwenia kohtaan. Mutta toisaalta, tämä on kunniaton teko Legolasia kohtaan.

Legolasin näkökulmasta:

Vaistosin jotain tapahtuvan pian, joten nostin katseeni edessä olevalle alttarille: Rakkaani sanoo jotakin Arwenille, joka saa tämän tyrmistymään.
Rakkaani kääntyy ja lähtee kävelemään kohti kirkon peräosaa, pois kirkosta.
Kohdallani hän nostaa minut seisomaan ja kaappaa syliinsä.


”Mitä ihmettä oikein teet?” Legolas kysyi täysin tyrmistyneenä.
”Jotakin, mikä olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten.”

****

Konkari laski Legolaksen maahan vasta kaukana metsässä, poissa muiden vihaisilta katseilta, poissa mulkoiluilta.
”Minkä tähden oikein teit sen?” Haltia kysyi heti, kun maa kosketti hänen jalkojaan. Pitkän hijaisuuden jälkeen Aragorn vastasi. ”Koska rakastan sinua. Jätin kyllä hänelle viestin, missä kerron hänelle totuuden.
Hänestä tulee kuningatar.”

****
Vasta myöhemmin illalla Konkari sai hetken tutkia sisintään, keskittyä itseensä.
”Tiesin heti kuka ja mikä olen, ja ketä rakastan. Olihan se hieman kunniaton teko Arwenia kohtaan, myönnän sen, mutta toivottavasti hän ymmärtää.
Sauron on poissa pelistä, kansalla on jälleen toivoa, sukumme jatkuu...
Periaatteessa olen tehnyt kaiken oleellisen... Nyt voin vihdoin olla vapaa, yhdessä rakkaan haltiaprinssini kanssa.”
Hän saneli puulle, jonka juurella hän istuskeli.

Kaiken hiljaisuuden rikkoi Gimli, tuo kääpiö, joka oli lähtenyt seuraamaan heitä kahta samantien. ”Teiltä taisi unohtua eräs henkilö.” Kääpiö oli sanonut tiputtaen ruokapussin maahan virnistäen.
Nyt oli taas koko kolmikko koossa, matkalla kohti uusia seikkailuja.

Aragorn vilkaisi Legolasia miettien, miten joku voi ollakkaan noin sanoinkuvaamattomalla tavalla kaunis.
Hän hipaisi hiuksen pois haltian kasvoilta, joka nukkui pää hänen sylissään.
”A'maelamin, amin mela lle ilyamenie” Hän kuiskasi haltiansa korvaan ja nukahti vasten puuta.


a'maelamin = rakkaani
amin mela lle = minä rakastan sinua
ilyamenie – ikuisesti


_______________________________________________________________________________

osa 2

Parin päivän jälkeen Gandalf saapui kolmikon piilopaikkaan.
”Mitäs sanotte, jos lähettäisin teidät hetkeksi aikaa toiseen maailmaan? Tällä hetkellä täällä on sen verran sekavaa. Toisinsanoen teidät on etsintäkuulutettu maanpetoksesta. Hyvät turvapaikat ovat tällä hetkellä hieman vaikeita löytää. ”
Velho kysyi suoraan.
”Se taitaa tällä hetkellä olla paras vaihtoehto. Sieltä ei einakaan ensimmäisenä etsitä.” Gimli totesi ykskantaan. ”Loistavaa, olisin lähettänyt teidät sinne joka tapauksessa. Mutta asiasta toiseen; teitä on vastassa toisella puolella jo jonkin aikaa asunut haltia, Lilith. Hän lupasi auttaa teitä.” ”Gandalf, kiitos.” Legolas nousi ja kumarsi. ”Noniin, kerätkääpä kamppeenne. Lilith alkaa olla jo hieman hermostunut.”
****
Nelikkomme saapui tovin päästä metsäpolulle, jossa kaunis haltianeito jo odotteli heitä puhuen johonkin. Ensin Aragorn mietti hänen tulleen hulluksi, mutta kun haltia sanoi ”Nähdään” ja laittoi jonkinnäköisen kapulan taskuunsa, hän perui puheensa.
Nainen käänsi katseensa tulijoihin. ”Ai moi, tulitte vihdoin. Tämä on kännykkä, sillä voi ottaa yhteyttä muihin ja puhua tämän kanssa, vaikka kyseinen henkilö ei olisikkaan missään lähellä.” Hän vastasi Legolasin kysyvään katseeseen.
”Noniin Lilith, uskon sankarimme huostaasi.” Gandalf sanoi ja kääntyi kulkemaan takaisin päin. Pieni kirkas välähdys ja velho oli poissa.
”Prinssi Legolas, kuningas Elessar.” Lilith sanoi ja kumarsi syvään. ”Älä kumarra, täällä emme ole arvoasemissa.” Kaksikko sanoi yhteen ääneen. ”Selvä. Se on hyvä kuulla, en ole oikein hyvä hovitiketissä.” Haltia vastasi helpottunut ilme kasvoillaan.

”Tulkaahan, kyytimme saapui juuri.” Hän sanoi viitaten autoon, josta nousi nuori, noin kolmissakymmenissä oleva mies, jonka mustat hiukset vain korostivat hänen pituuttaan.

Mies pysähtyi Lilithin viereen, otti aurinkolasit pois päästä ja tervehti. ”Moi, mie oon Tuomas, tuon Lilithin bändikaveri. Tiedän kyllä keitä olette, tapaamisenne on suuri kunnia.” ”Öhmm.. Hei.” kolmikko sai soperretuksi. ”Tuomakseen voitte luottaa, ja hän tietää salaisuutemme. Mihinkäs autosi jätit, tuo näyttää olevan Empun auto.” Haltianeito sanoi vaihtaen aihetta. ”Joo, tultiin Empun kanssa vastaan, se jäi autoon harjottelemaan sitä uutta sooloa. Mutta parasta mennä, Ewo – meidän manageri – suuttuu kohta, ollaan jo myöhässä.” Tuomas sanoi ja viittoi muut seuraamaan häntä kohti mustaa pakettiautoa.

Tultuaan hieman lähemmäs vaalea hiuksinen, noin 165 senttinen mies huomasi tulijat ja nosti kätensä tervehdykseen. ”Moro, miut tunnetaan Emppuna. Oon tuon Lilithin ja Tuomaksen bändikaveri, joka omistaa tän auton. Ja miekin oon tälläne salaisuudenhaltia, meihin voi luottaa. Aina ja kaikessa.” Mies sanoi kun vieraat avasivat oven ja kampesivat itsensä hämmentyneinä istumaan. Empun käden vispaaminen näytti Gimlistä hieman epäilyttävältä, vaikka haltianeito ja tämä mies, Tuomas, eivät kiinnittäneetkään asiaan mitään huomiota, aivan kuin se olisi arkipäivää.

_______________________________________________________________________________________________________

osa 3
Hetken ajomatkan jälkeen autossa hiljeni. Emppu oli lopettanut vispaamisen, Lilith luki fanipostia ja Tuomas keskittyi ajamaan. ”Tännehän ny hiljaista tuli. Aika havinaista Empun seuras.” Tuomas sanoi rikkoakseen hiljaisuuden ja kääntyi katsomaan taakseen, koska tie oli pitkää suoraa eikä autoja liiemmin näkynyt. Kolmikko oli nukahtanut. Legolaksen pää nojasi Aragornin olkapäähän, jonka pää taas nojasi Legolaksen päähän. Gimli taas nukkui ovea vasten, ja Tuomas olisi voinut vaikka vannoa, että kääpiö kuolasi.

Käännettyään katseensa takaisin tiehen Tuomas ajatteli, että harvalle tulee mahdollisuus tutustua haltiaprinssiin, kuninkaaseen ja kääpiöön, saatija sitten majoittaa heidät. Mies virnisti ajatukselleen, miten oli joskus lapsena halunnut tutusta Tolkienin hahmoihin. Eipä ollut hän ikinä uskonut saavansa siihen tilaisuutta.

*****

Tuomas jätti auton parkkipaikalle, josta alkoi yleinen kävelypolku.Lilith herätti hieman nolostuneet vieraat –etenkin punanaamaisen Aragornin- ja pyysi heitä jättämään aseet sun muut autoon. Legolas suostui heti, mutta kääpiö ja Konkari olivatkin jo juttu erikseen. Pienen kränän jälkeen hekin lopulta suostuivat, Aragorn kiroillen värikkästi haltiakielellä, Legolaksen katsoen häntä toruvasti läimäytteän tätä kevyesti takaraivoon.

Samassa Legolas kuuli askelia polulta, ja luullen sen olevan örkki hän otti yhden veitsitään ja heitti sen tahallaan sivunpaan kohteesta, kuin varoitukseksi. Samantien puiden keskeltä kuului värikästä kiroilua: ”Kuka ******** heittelee veitsiä keskellä kirkasta päivää?!??”
Melkein heti esiin astui tummahiksinen nainen takanaan hieman vanhempi, nelissäkymmenissä oleva mieshenkilö, jonka parta oli kahdella letillä ja hiukset auki, tuulen leikitellessä niitä.
”Sydäriäkö täällä yritetään aiheuttaa!? Hei blondi, tää taitaa olla sun.” Mies sanoi irrottaen veitsen puusta ja silmänräpäyksessä ase suuntaa kohti haltiaa, joka kumminkin oli jo tilanteen tasalla: hän sai veitsen kiinni, pyörähti ympäri ja heitti se kohti tätä tuntematonta miestä. Tämäkin sai sen kuitenkin kiinni. ”Vaikuttavaa, olet aika hyvä.” Legolas sanoi kun partaheppu oli palauttanut veitsen.

”Tattista, tuli täs nuorenpana heiteltyä veitsiä, mutta sitten toi musiikki tuli ja vie miehen. Täs on Anette, meidän laulaja, mun ja Lilithin lisäksi.” Kuin varmistaakseen tämän sanat nainen heilautti kättään. ” Mie tottelen nimeä Marco, ja soitan myös bassoa laulun lisäksi. Basso on sellainen kitaran tyyppinen soitin.” Partaheppu esitteli itsensä.

”Kas, Jukkakin jaksoi rehata itsensä tänne, taitaapi olla jengi koos.” Tuomas sanoi kun toinenkin auto kurvasi pihaan. Ruskeahuivinen mies sanoi ja kätteli vieraat. ”Täällä taitaa olla kohta esittelut ohi. Oon Jukka, viimeinen tästä seurueesta.” Ruskeahuivinen mies sanoi ja kätteli vieraat. Kolmikon kerrottuaan nimensä lankesi syvä hiljaisuus seurueen välille. ”Eiköhän mennä, taidetaan olla kaikki aika väsyneitä, jatketaan hommia huomenna. Päästään tutustumaan paremmin.” Marco sanoi ja yhdeksänpäinen joukko lähti kävelemään kohti metsää.
_________________________________________________________________________________________________________
Viimeksi muokannut Aralas, Su Elo 30, 2009 5:08 pm. Yhteensä muokattu 8 kertaa.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Wedding Day (A/L) PG-13 (NW sotkettu mukaan)

Viesti Kirjoittaja Aralas »

osa 4

Viikko kului nopeasti. Marco, Lilith ja Aragorn olivat julistaneet sodan ”klaanien” välille.

Anette, Jukka ja Legolas olivat Team Green. Aragorn, Emppu ja Tuomas olivat Team Blue ja jäljelle jänneet Lilith, Marco ja Gimli olivat Team Red.

”Sodan” tarkoituksena on tehdä mahdollisimman paljon piloja toisille tiimeille. Eniten viikon sisällä jekkuja tehnyt tiimi voittaa. Kaksi viimeiseksi tullutta joukkuetta joutuu tekemään kaiken, mitä heille sanotaan tehtäväksi. Kaikki keinot on sallittu. Antautuminen on luvallista, mutta sitten häviää automaattisesti.” Marco kertasi pelin säännöt.

”Eiköhän aloiteta!” Emppu sanoi ja ottaa taskustaan vesi-ilmapallon. Aragorn ja Tuomas tekivät saman. ”Tähdätkää! Kolme, kaksin yksi –NYT!” Mies huusi ja kaikki suuntasivat panoksensa kukin kehenkin. Ensimmäisenä kohteensa saavutti Empun pallo: Se osui keskelle Jukan päätä, ja kasteli täten koko miehen läpimäräksi. Osansa vedestä sai Legolas: Haltian hiukset roikkuivat märkinä tiputtaen pisaroja hänen vaatteilleen.

”Millä hemmetillä oikein täytte ne?” Gimli huudahti. Kääpiökin oli joutunut kohteeksi. ”Vedellä” Vastasi Emppu. ”Maidolla” Tuomas virnisti. ”Jugurtilla” Aragorn sanoi, myösin virnistellen. Kaikki kääntyivät katsomaan häntä. ”En keksinyt muutakaan.” Konkari sanoi hieman puolustellen. Kaikki rähähtivät nauramaan, myös Konkari itsekkin.
”Tilanne näyttää olevan 1-0-0 Team Bluen hyväksi.” Lilith sanoi naurun seasta.

Myöhemmin illalla Jukka, Anette ja Legolas suunnittelivat hyökkäystään.
Ideoita ei oikein meinannut syntyä, kunnes Anette sai loista idean: Tulisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, jos Legolas suutelisi Marcoa Konkarin silmien alla. Pitkän harkinnan jälkeen prinssi suostui. Hyökkäys suoritettaisiin huomenna aamiaisella, kun basisti tulisi syömään. ”Loistavaa, kaksi pistettä kerralla: Marcon hämmentämisestä tulisi yksi piste, samoin Aragornin yllättämisestä.” Jukka kehui Aneten ideaa. Huivipää siirsi katseensa Legolasiin. ”Mutta ei sitä ole pakko tehdä, kun loppuun asti ajattelee, niin onhan se hieman henkilökohtainen teko.” ”Ei, teen sen kyllä, voittoahan tässä havitellaan.” Hän vastasi hymyillen. ”Mutta varoitan Araa tästä kumminkin.” Hän lisäsi mielessään.

Kun Konkari palasi iltakävelyltään, hän törmäsi Legolakseen. ”Etsinkin sinua. Olisi hieman asiaa.” Legolas sanoi ja vetäisi rakkaansa hieman syrjemmälle. ”Ota huomisaamu vitsillä, älä tosissasi.” Hän sanoi ja sinetöi päätöksensä suudelmalla. ”Mitä tarkoitat?” Konkari kysyi irrotettuaan huulensa, mutta käsi edelleen Legolaksen hiuksissa. ”Näet sitten.” Legolas sanoi ja kääntyi pois metsänreunasta. ”Näet sitten.” Hän huikkasi ja katosi Aragornin näköpiiristä.

*****

Aamiasella olivat melkein kaikki, paitsi Marco. Kun mies saapui syömään, Team Green nousi tekemään lähtöä. Marcon tullessa Legolas kääntyi tätä kohden ja suuteli miestä pikaisesti. Koko huone hiljeni. Legolas irrotti otteensa ja sanoi: ”Taidettiin siirtyä johtoon kahdella pisteellä.” Taaempana Jukka ja Anette heittivät ylävitoset.
Aragornin päässä muhinoi: Tätä Leggy siis tarkoitti eilen. Parasta kai totella häntä, ottaa tämä vitsillä. Voittohan tässä on tärkeintä. Mutta silti.... Ei, nyt tuollaiset ajatukset muualle, ja kostoa suunnittelemaan!

OSA 5

Seuraavana päivänä oli seurue löytänyt itsensä rannalta. Vaikka elettiinkin jo syyskuun puoltaväliä, oli sää hieman toista mieltä: Asteita mittari näytti +24, tuulikin kävi vain vähäsen. Aurinko paistoi täysin pilvettömältä taivaalta.

Gimli ei ollut koskenut veteen varpaallakaan, kunnes kääpiön nukahdettua Konkari ja Anette olivat heittäneet tämän laiturilta.

Pistetilanne näytti tältä: Team Red johti seitsemällä pisteellä, Team Green toisena viidellä pisteellä ja Team Blue piti perää neljällä pisteellä.

Legolas oli joutunut sydäntenmurskaajan rooliin: Useampikin nainen oli kääntynyt tuijottamaan miestä, mutta he olivat joutuneet pettymään Konkarin astellessa rakkaansa viereen ja laittaessaan kätensä tämän olkapäille omistavasti.

Emppu, Jukka, Tuomas, Marco, Anette ja Lilith olivat joutuneet samantien fanilauman keskelle. Olipa joku uhkarohkea tyttökin pussannut Tuomasta ja Jukkaa.
Ihmismassasta päästyään he olivat pelanneet lentopalloa, jonka säännöt olivat uponneet Konkarin ja haltiaprinssin päähän nopeasti ja Gimli, joka oli mutissut painokelvottoman mielipiteensä pelistä oli painunu varjoon puun alle.

Rannalta löytyi myös yksi allaskin: Puiden keskellä oleva poreallas kuudelletoista hengelle.
Jukan mukaan altaan paikasta olivat päättäneet rannan käyttäjät, mutta kuitenkin nykyisen paikan oli päättänyt rannan omistaja, joka oli halunnut yksityisyyttä ja valoa.

”Tulitko yksin tälle puolelle, vai oliko meitä enemmänkin?” Legolas kysyi Lilithiltä.
”Jepp, kuusi jokaisesta rodusta, sillä tällä hetkellä on tärkeintä pitää eri rodut pystyssä. Ja sitäpaitsi, tänne on hyvä karata.” Haltianeito sanoi ja laittoi hiuksensa kiinni. ”Miten niin?” Prinssi oli ymmällään. ”Koska täällä yksi päivä vastaa Keski-Maassa noin neljää.”
”Selvä.” Legolas sanoi ja kaksikko lähti etsimään muita.

Toisaalla Tuomas, Emppu ja Jukka pitivät pienen palaverin. ” Niiden on päästävä naimisiin. Se on selvää.” Jukka sanoi. ”Totta, mutta eihän heillä ole rahaakaan.” Emppu sanoi hieman hajamielisesti. ”Ei heillä, mutta meillä on. Ja eräs kaverini on pappi.” Tuomas totesi ykskantaan. ”Käyn soittamassa hänelle.” Mies sanoi ja lähti etsimään kännyykkänsä repusta. Hetken päästä kosketinsoittaja palasi takaisin leveästi hymyillen. ”Noo, mitä hän sanoi?” Emppu kysyi, vaikka aavistikin jo vastauksen: Tuomaksen naama puhui tämän puolesta. ”Hänelle kävi! Sanoi tulevansa viikon vaihteessa.” Tuomaksen silmät säteilivät.
”Asiasta kolmanteen, minkälaiset sormukset? Kultaa vai hopeaa?” Jukka kysyi ja joi karhupullonsa loppuun. ”Kultaa, ja mahdollisimman yksinkertaiset.” Kuului ääni heidän takaa. Puiden lomasta astui esiin Marco. ”Suosittelen hieman hiljempaa puhumista, vieraat voi kuulla.” Tämä sanoi. ”’Annetaanko jonkinlainen varoitus? Eihän tälläistä asiaa voi vain nenän eteen tönäistä.”Emppu rikkoi hetken hiljaisuuden. ”Totta, mutta miten?” Tuomas kysyi. ” Hienovarainen vihje, ystävät rakkaat.” Marco vastasi. ”Hienovarainen vihje.”
Viimeksi muokannut Aralas, La Elo 15, 2009 1:52 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Wedding Day (A/L) PG-13 (NW sotkettu mukaan) (pvtetty 300609

Viesti Kirjoittaja Aralas »

osa 6

Metsäpolulta kuului askeleita ja puheensorinaa. Esiin astui nuori, vaaleatukkainen mies, jonka hiukset hulmusivat tuulessa. Tämän taivaansiniset silmät tuikkivat onnellisuudessa.
Tämän vierellä asteli keskipitkillä, ruskeilla hiuksilla varustettu mies, joka piti kättään suojelevasti haltian ympärillä.

Kaksikon takana kävi kahden naisäänen kiivas taistelu: Kumpi heistä oli voittanutkaan uintikisan; pitkä, ruskeahiuksinen nainen, jonka korvat olivat hieman suipot, vaiko nainen, jonka mustat hiukset roikkuivat märkinä suortuvina kastellen hopeisen topin. ”Kuulkaahan, hyvät neidit,” heidät keskeytti pieni, n. 130 senttinen, parrakas mies. ”Kilpailun tuomarina täten julistan ottelun päättyneen tasapeliin.” Tämä sanoi.

”Vihdoin ja viimein tuli hiljaisuus.” Kaikki kahdeksan kääntyivät katsomaan heidän takanaan olevaa miestä, jonka tummia hiuksia koristi stetsoni, josta mies ei luopuisi kirveelläkään, sillä Gimli oli jo yrittänyt anastaa sen. ”Jaahas, kello onkin jo nuin paljon, mie painunkin pehkuihin.” Tuomas sanoi tuntien toisten porautuvat katseet kasvoillaan. Mies lähti hölkkäämään kohti makuuhuoneita, huikkasi hyvät yöt ja katosi mökin sisälle.

Muut jäi pöllämystyineinä paikoilleen. ”Mikäs hänelle tuli?” Gimli kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen. ”Jaa-a, mie en kyllä tiedä.” Jukka vastasi jääden miettimään ystävänsä äkillistä häipymistä. ”Tai sitten sillä on univelkoja.” Tämä sanoi vielä.

*****

Myöhään yöllä Konkari ei ollut saanut nukuttua, joten hän oli vaellellut pihalla päämäärättömästi. Hän löysi itsensä tuijottamasta tähtitaivaalle, istahti penkille ja upposi ajatuksiinsa.

Aragorn havahtui mietteistään hetken päästä tuntiessaan jonkun istuutuessaa vierelleen. Hän kääntyi ja näki Legolaksen hymyilevät kasvot. Konkari sulki haltian hellään, rakastavaan halaukseen.

”Olen hieman huolissani tästä tilanteesta. Aistin jonkin, mutta en tiedä minkä, uhkaavan meitä.” Tämä sanoi. Aragorn irrotti otteensa ja kehotti Legolasia sulkemaan silmänsä. Hän oli ensin hieman epäröivä, mutta Konkarin määrätietoinen katse sai hänet tottelemaan.

Silmänsä suljettuaan hän tunsi, kuinka toinen otti kiinni hänen vasemmasta nimettömästään ja pujotti siihen jotain. ”Sinun vuorosi. Suljehan silmäsi.” Legolas sanoi ja katsahti sormukseen, jonka Aragorn oli juuri pujottanut hänen sormeensa: Se oli pieni, hopeinen sormus, johon oli painettu vaaleanvihreä kivi. Legolas otti myöskin hopeisen sormuksen, mutta tässä oli pieni kaiverrus: 'ilyamenie' ja pujotti sen Aragornin vasempaan nimettömään, joka avasi silmänsä. Heidän suudeltuaan Konkari painoi haltian pään syliinsä. ”Lepää, rakkaani. Huominen tulee verottamaan osan voimistamme, mutta suojelen sinua. Aina.” Pieni hymy huulillaan he molemmat nukahtivat sormusten välkkyessä tähtitaivaan alla.

OSA 7

Aragornin näkökulmasta:

Herättyäni huomasin sinun jo lähteneen. Nousin seisomaan ja verryttelin jäseniäni, nukkuminen kovalla penkillä vaatii veronsa: Selkäni oli kipeä kuin mikäkin.

Pitkän haukotuksen jälkeen suuntasin askeleeni kohti suurta punaista rakennusta, jonka maali oli aikojen saatossa karissut. Astuessani sisään toivotin muille hyvät huomenet. Kysyin puuroa hakevalta Jukalta, oliko tämä nähnyt sinua, mutta hänen mukaan et ollut edes tullut paikalle. Huoleni kasvoi kasvamistaan, kun kukaan ei ollut nähnyt sinua.

Poistuin rakennuksesta niin nopeasti kuin pystyin ja koko ajan nopeutuvat askeleet johdattivat minut päämäärättömästi kohti metsää. Kiersin varmaan monta tuntia etsien sinua puiden lomasta, olet kadonnut jättämättä jälkeäkään.

Lysähdin puuta vasten jääden miettimään erästä ratsastusretkeämme, kun kaatosade yllätti miedät.
Minas Tirithiin emme voineet lähteä, matka oli liian pitkä.
Löysimme pienen hylätyn mökin, josta joku oli varmaan lähtenyt hetki sitten, niin hyvässä kunnossa se oli.
Menit ripustamaan vaatteemme kuivumaan sillä aikaa, kun kävin ruokkimassa hevoset.
Tullessani takaisin olit jo peiton alla. Tulin viereesi pitkälleni ja mitään sanomatta painoit pääni paljasta rintaasi vasten. Toisella kädellä hypistelit hiuksiani hieman hajamielisesti, toisella hyväilit niskaani painaen pieniä suudelmia otsalle ja silmäluomille siirtyen siitä hieman alemmas huulille.
En tiedä vieläkään miten teet sen, mutta saat minut tuntemaan itseni rahalliseksi. Vielä hetki sitten olin tärissyt, mutta syleilessäsi minua se katosi.

Yksinäinen kyynel tipahti poskelleni. Tiesin aina rakastavani sinua kuin hullua, mutta nyt... Voi Valar sentään, tulen hulluksi tästä kaipauksesta! En tiedä mitä tekisin, miksi tekisin yhtään mitään? Rakastan sinua, se on totuus. Ja jos vielä joskus näen sinut vielä... Ei, vaan kun näen sinut, lupaan hokea sitä koko loppuelämäni!


Aragornin havahdutti mietteistään pieni nyyhkäys. Mies kääntyi ja näki nuoren tytön, jolla oli päällä pelkkää mustaa. Tytön silmäläsit olivat likaiset ja täynnä naarmuja.

”Kuka olet ja miksi itket?” Mies kysyi tytöltä. ”Olen Blouchè. Ja itken, koska eräs parhaista kavereistani muuttaa pois täältä. Entä mitä te teette täällä noin sateisella säällä?” Blouchè tuijotti Konkaria. ”Rakkaani katosi jälkiä jättämättä. Ehdittiin juuri mennä naimisiin, ei nyt ihan virallisesti, mutta silti.”

”Onnitteluni teille, ja olen pahoillani puolestanne. Olen varma että hän palaa vielä takaisin. Ja rakasta idoliamme Tuomas Holopaista lainaten: ”Rakkaus on hulluutta.”” Tytön sanat saivat Konkarin mitteliääksi.
”Tiedätkö muuten,” tämä sanoi hetken päästä. ”Tuomas on eräs ystäväni. Haluaisitko tavata hänet?” ”Herran tähden, todellakin!” ”Lähtekäämme sitten hmm.... tuohon suuntaan se taisi olla.”
Viimeksi muokannut Aralas, La Elo 15, 2009 2:18 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Wedding Day (A/L) PG-13 (NW sotkettu mukaan) (pvtetty 300609

Viesti Kirjoittaja Aralas »

OSA 8

Tuomas juoksi pihalle mökistä ja törmäsi seinään nojaavaan Aragorniin.

”Tuo tyttö, Blouchè, kertoi jotain, joka voisi auttaa löytämään Legolaksen.” Hän sanoi toivuttuaan törmäyksestä jonka voimasta nyt maassa makaava kuningas oli pelkkänä korvana.
”Antaas kuulua.” Tämä sanoi noustuaan pystyyn ja putsattuaan vaatteistaan eniimmät liat. ”Hän sanoi nähneensä aivan Legolaksen näköisen hahmon liikkuvan tummaan kaapuun pukeutuneen henkilön edellä. Tämä kaapuhemmo oli pitänyt jotakin terävää, vissin tikaria, hänen selässään.” Aragorn jäi miettimään. ”Oliko hän mies vai nainen?” ”Ruumiinrakenteen mukaan nainen, ja ruskeat hiukset olivat pilkistäneet hupun alta.”

Konkari yritti yhdistää tuntomerkkejä tuttuihinsa, ja mieleen tuli heti vain yksi henkilö.
”Arwen. Olen varma, että se on hän. Jos hän on ehtinyt tehdä jotain...” Tuomas laski kätensä ystävänsä olalle. ”Tuskimpa. Mie luulen, että hän yrittää kiristää Legolaksen kautta sinua itselleen. Eipä olisi ainut henkilö. Sellaisia sekopäitä on maailma täynnä.”

Heidät keskeytti pihalla tanssiva Blouchè, joka lauleli Tuomaksen mielestä ATC:n ´Around the World´ kappaletta. Hetken kaksikko katsoi silmät kiinni heiluvaa tyttöä kummissaan, lopulta hieman huvittuneina.

Blouchè lähestyi heitä yhä silmät kiinni tanssien, ja törmäsi yhtäkkiä Tuomakseen. Blouchè räväytti silmänsä auki ja tunnistaessaan törmäyksen kohteensa hän punastui tomaatin väriseksi. ”Sanokaa, ettette nähnyt tuota. Ettehän?” Hän sanoi naama yhä tomaatinpunaisena. ”Emme tietenkään. Tuossa vain joku outo tyttö hyppeli kuin hullu.” Aragorn sanoi pirullisesti virnistäen.
Blouchèn puna vain syveni.

”Asiasta kolmanteen: Missäpäin näit Legolaksen?” ”Voin näyttää. Hyvä, tuolta tuleekin loppu porukka.” Tyttö sanoi ja osoitti kaksikon taakse.
Ja siellä tosiaan oli heitä kohti tulevat Anette, Lilith, Jukka, Gimli, Emppu ja Marco.
”Ette työ kaikkea kunniaa saa omia.” Marco sanoi ja heitti tupakan maahan.
”Eipä vissiin. Ready to go?” Tuomas kysyi. Kaikki nyökkäsivät. Konkari ja Gimli tajusivat Tuomaksen vieraskielisen kysymyksen, koska hänhän oli opettanut kolmikolle muutaman sanan tätä ´englantia´.
”Mennään. Aurinkokin on jo melkein kokonaan laskenut, kohtahan täällä ei näe eteensä ollenkaan!” Kuului Aneten ääni jostain kaukaisuudesta.

OSA 9

”Noniin, suunnitelma on tämä: Mie tekeydyn pummiksi, ja yritän päästä sisään.
Jos pääsen, yritän mahdollisimman huomaamattomasti siirtää häntä ovea kohti. Jos se ei toimi, yskäisen ja te ryntäätte paikalle.” Marco sanoi hiljaa ja avasi partansa palmikkoja. Hän, Anette ja Emppu olivat käyneet tarkkailemassa mökkiä ja sen maastoa, ja lopulta hän oli kyhännyt jonkinlaisen suunnitelman Konkarin ja Gimlin kanssa.

Hetken päästä basisti tuli pusikosta päällään resuiset vaatteet, hiukset takussa ja parta miten sattuu. Housut olivat täynnä reikiä ja pultut revitty polvien kohdalta irti. Tumman harmaassa, tunikamaisella paidalla oli likalättiä ympäri rintakehän.
”Wish me luck.” Hän sanoi ja käveli mökin ovelle ja koputti siihen.

Nuori naishenkilö tuli avaamaan. ”Mi...minä pyydän.... päästäk-k-kkää mi...minut sisälle... T-tä-täällä on li-li-liian kylmä... E-en ole syönyt viikkoon m-mitään. P-p-päästäk-k-kää minut s-sinne sisälle lämmittelem-m-mään.” Marco vaikeroi. Mieshän esitti roolinsa täydellisesti ja huiputti Arwenia, joka avasi ovea enemmän ja päästi hänet sisään. Muut siirtyivät heti ikkunaan.

Sisältä mökki oli paljon pienempi, kuin mitä antoi ymmärtää. Keskellä huonetta oli pieni pöytä takan edessä. Nurkassa oli sänky, ja pieni, pyöreä pöytä.

Aragorn vilkaisi alapuolelleen ja näki Legolaksen pään. Huoli kasvoi Aragornin sydämessä: haltia nojasi tajuttomana seinää vasten. Hänen ennen niin loisteliaat vihreät vaatteet oli riekaleina, ja hänen ihonsa oli täynnä haavoja.

Aragorn oli tekemässä jo lähtöään kohti ovea, kun Emppu riuhtaisi tämän takasin ikkunan tasolle. ”Idiootti, siut nähdään tällä menolla!” Hän tiuskaisi.

Vielän puolen tunnin päästäkään ei ollut tilanne kehittynyt, ja osa porukasta alkoi olla jo väsyksissä, kellohan näytti jo aamuyön puolta.

Syvän hiljaisuuden rikkoi pieni, mutta kuuluva yskäisy mökin sisältä: Alkuperäinen suunnitelma ei ollut toiminut.

Aragorn veti miekkansa esiin, ryntäsi ovelle ja avasi sen hiljaa muiden tullessa perässä. Heidän onnekseen saranat eivät päästäneet äänen ääntäkään. Miekkansa, jonka hän oli käynyt nappaamassa Empun autosta, hän osoitti suoraan nurkassa Legolaksen edessä seisovan Arwenin niskaan. ”Pois hänen luotaan tai en vastaa teoistani.” Aragorn sanoi ja säikäytti haltianeidon, joka otti pari askelta vasemmalle, poispäin nurkasta. Aragorn ryntäsi Legolaksen luo välittämättä turvaamattomasta selustasta ja nosti hänet käsivarsillensa.

”Tiesin kyllä, että olet ilkein ämmä, jonka olen ikinä tuntenut, mutta enpä olisi sinusta tätä uskonut. Olet liian paha jopa Sauronin porukkaan.” Hän sanoi kylmästi ja lähti jättäen hiljaa itkevän Arwenin yksikseen.
”Ai niin,” Hän kääntyi ovella. ”antaisiko takaisin Leggyn vihkisormuksen sieltä taskustasi?”

Arwen otti värisevin käsin sormuksen taskustaan, kääntyi ja asteli Konkarin luokse. Elrond Puolhaltian tytär laittoi sormuksen takasin sinne, mihin se kuuluikin: Legolaksen vasempaan nimettömään. ”Minä-” Hän aloitti, mutta Aragorn katkaisi puheen samantien. ”Turpa kiinni.” Hän kääntyi ja lähti.

Oven suulla seisovat Tuomas, Anette, Jukka ja Gimli tekivät tietä: Legolasia käsivarsillaan kannatteleva, naama vihasta punaisena oleva, pitkätakkinen Aragorn oli kerrassaan komea, mutta mykistävä näky.
Viimeksi muokannut Aralas, La Elo 15, 2009 2:26 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Wedding Day (A/L) PG-13 12/12

Viesti Kirjoittaja Aralas »

osa 10

Aragornin lähdettyä Arwen jäi seisomaan paikoilleen. Muut olivat jo lähteneet, haltia oli jäänyt yksin. Hitaasti hän pujotti hihastaan käteensä pienen tikarin ja lähti rynnistämään loitonevaa joukkoa kohden viha silmissään. Hän rämpi ja rämpi pusikossa ja oli saamassa muita jo kiinni, ku Lilith kääntyi takasinpäin ja ehti juuri ja juuri tönäisemään Tuomaksen pusikkoon pois tieltä. Nainen kamppasi Arwenin, joka kaatyi maahan kuralätäkköön. ”Sinun todellakin pitäisi hävetä. Ei minkäännäköisiä tunteita missään. Pelkkää vihaa ja inhoa.” Lilith sanoi ääni täynnä halveksuntaa ja nosti Arwenin pystyyn hieman liiankin kovakouraisesti.

*****

”Hoi, Aragorn! Tules tänne.” Gimli huikkasi joen suunnalta. Konkari kääntyi ja lähti tampsimaan kohti suura kivikasaa, jonka päällä kääpiö istuskeli.

G: Miten hän voi? Näytti olevan huonossa kunnossa.
A: Nukkuu. Kiroan sen Arwenin syvimpään h*****tiin!! *Jupisemista*
G: Äläs muuta viserrä.
A: Olet ollut hieman vaitonainen viimeaikoina. Suorastaan olet vetäytynyt taka-alalle.
G: Tämä ei ole aivan oikeanlainen paikka kääpiölle, saatika kirveelleni. Jos saan vielä tilaisuuden, lähden täältä.
A: Ymmärrän näkökantasi, ystävä hyvä.
G: Entäs te kaksi?
A: Tällä erää en osaa sanoa. Tulevaisuus tuo omat juttunsa tullessaan.
G: Ymmärrän. Teidän onni on tässä nyt etusijalla.
A: Yksi asia on ainakin varma.
G: Mikä?
A: Se, että sinua tulee ikävä.

Aragorn hymyili ja Gimli hymähti. Konkari otti jalkansa vierestä kiven ja heitti sen edessä virtaavaan jokeen. Samassa Anette ilmestyi kaksikon taakse. ”Hän on herännyt.”

Legolas oli nukkunut viimeiset kaksi päivää, ja hänen heräämisensä oli saanut koko porukkaan eloa.

OSA 11

Heti, kun muut olivat jättäneet Aragornin ja Legolaksen kahden, hän ryntäsi (suorastaan hyökkäsi) Legolaksen kimppuun kietoen kätensä hänen ympäri. Aragornin vasen käsi oli kietoutunut Legolaksen selän takaa niin, että hänen kämmenensä painoi tätä oikeasta olkapäästä häntä vasten. Oikealla kädellään hän silitti haltian päätä.

”Minä..... Tämä on minun syytä... Jos olisin ollut yhtään tarkempi... Miten voit ikinä antaa minulle anteeksi?” Aragorn sanoi nieleskellen kyyneleitä. ”Taukki.” Legolas hymähti. ”Ei tämä ole kenenkään syytä, ei etenkään sinun.” Legolas jatkoi hiljaa, myös hänkin itkien.
”Mutta –” Aragorn aloitti, mutta Legolaksen määrätietoinen ”Ei.” Katkaisi yrityksen.

Marcon kertoman mukaan Aragorn ei ollut poistunut haltian vuoteen vierestä niinä neljänä päivänä, jona Legolas oli ollut tajuttomana. Gimli oli yrittänyt muutaman kerran saada Konkaria nukkumaan, mutta huonoin tuloksin. Aragorn oli poistunut sängyn vierestä ensimmäisen kerran silloin, kun kävi Gimlin kanssa jutustelemassa kivikasalla, ja Legolas tiesi tämän.

Nyt he keskittyivät vain istumaan siinä sängyn reunalla toisissaan kiinni, kyynelten kastelessa molempien olkapään.


Kahden viikon päästä koko komppania sai sätkyn: Gandalf saapui mitään ilmoittamatta heidän ns. leirilleen pyytämään Lilithiä mukaansa. Tuomas, joka näki velhon ensimäisenä, pyörtyi. Päästessään tolpilleen mies huomasi tuijottavansa suoraan Gandalfin silmiin. ”Tuomas Holopainen, oletan.” Velho sanoi ja auttoi miehen pystyyn. ”Jep, Tuomashan mie. Ja Tumpiks haukutaan.” ”Kuule, tiedätkö missä Lilith on? Olisi hänelle eräs hmm... oleellisen tärkeä asia.” Gandalf kysyi. ”Joo, tiedän mie. Se on tuolla kivikasan päällä, tuon mökin takana.” Tuomas sanoi ja osoitti kivikasaa, jonka päällä mies oli keksinyt uuden levyn aloituskipaleen. Gandalf kiitti Tuomasta ja lähti kävelemään kohti Lilithiä.

Myöhemmin iltapäivällä:

L: Pojat, luulen, että minun osani Nightwishin piireissä on nyt ohi. Lopullisesti.
T: Miten niin?
L: Siskoni ja äitini ovat erittäin pahassa pulassa, ja joudun muuttamaan Rivendelliin. Ehkä lopullisesti, ehkä en.
E: Mutta...
L: Ei, Emppu.
M: Lilith, jos asia on nyt tämä, miten tästä sitten ilmoitetaan faneille?
A: Marco on oikeassa. Eihän me nyt vain voida laittaa mitään tyyliin ”Lilith jättää Nightwishin: Syynä muutto Rivendelliin.” *Silmien pyöräytys*
L: Ei, ei voidakkaan. Entäs tämä: Teen jonkin kirjeen, missä perustelen syyn lähtöön ym. mukavaa.
J: Ja sitten media alkaa verrata sitä Tarjan erotuskirjeeseen.
L: Hyvä huomio. Nyt keksin: Minut murhataan verisesti? *virne*
T: Just joo.
E: Tai yksinkertaisesti itsemurha?
M: Eikä, koska sitten meillä pitäisi ruumis haudattavana!
T: Veneilyonnettomuus ja ruumis hukassa? *nostaa mukin huulilleen*
J: Tuohan on hyvä idis
L: Jepp, ja ruumiin saa unohtaa siinä samalla!
A: Se on sitten sillä selvä. Mutta koskas suunnitelmat pannaan täytäntöön?
J: Ei nyt ainakaan vielä huomenna. *virne*

OSA 12

Illalla nuotion äärellä keskusteltii siitä, koska Gandalfin ja Lilithin lähtö koittaisi. ”Mitä pikimmiten, sitä parempi.” Gandalf sanoi ja katsoi kysyvästi Gimliin päin. Kääpiö nyökkäsi äänettömään kysymykseen. Kaikki tiesivät, missä mentiin: Heti ensitöikseen hän ilmoitti lähtevänsä Gandalfin kanssa takaisin Keski-Maahan, väkisin tai ei. Arwenin he joutuisivat ottamaan mukaansa.

”Leggy, Arska, tuletteko käymään? Olisi hieman Tumpin kanssa asiaa.” Emppu sanoi sanoi rikkoen sen hiljaisuuden, joka oli laskeutunut Nighwishin jäsenistön ympärille heidän tuijottaessaan tulta ja ajatellen kaihoisasti menneitä vuosia yhdessä.
Kaikki neljä nousivat seisomaan ja he kävelivät hieman syrjemmälle muista.

Tuomas aloitti puhumaan: Tuota... Mitä te nyt aiotte? Gimlihän on päättänyt jo keskiajalla lähtevänsä, mutta miten on teidän kahden laita?” Aragorn vilkaisi rakkaaseensa. Kuin yhdestä päästä he olivat tehneet tulevaisuuttansa muuttavan päätöksen.
”Luulen vahvasti, että jäämme. Takaisin meitä ei nyt varmaan huolita, mikäli yhtään ymmärsin Gandalfin puheista. Ja Emppu,” Hän kääntyi Emppua kohden, ”älä enää ikinä sano minua Arskaksi.”

kuuden päivän päästä komppania pani suunnitelmansa täytäntöön: Jukka ja Gandalf hoitivat onnettomuuden sillä aikaa, kun muut keksivät yhdessä peitetarinan.

Ja niin haltia, Lilith Valkeaoksa sai huijattua koko maailmaa yhdessä ystäviensä kanssa.
Nightwish jatkoi toimintaansa Aneten kanssa, kuin Lilithiä ei olisi ollutkaan kuin heidän sydämissään.

Arwen taas rehattiin takaisin Keski-Maahan Gandalfin, Gimlin ja Lilithin kanssa, joka sai lopulta surmansa oikeasti Rivendellissä ilman syytä, mutta siitä ei tiennyt kukaan, joka jäi meidän maailmaan.

Aragornin ja Legolaksen taru taas sai uuden luvun heidän aloittaessaan uuden elämänsä yhdessä ystävinä, rakastavaisina ja aviopuolisoina.


~Kiitos kaikille, jotka viitsivät tämän lukea. Tätä oli ilo tehdä, ja TARINA JATKUU uudella nimellä, about yhdeksän vuoden päästä.Linkki Nowadaysiin tästä. Ja tuon kisan voitti sitten Team Red kymmenellä pisteellä, jonka jälkeen tuli Team Green seittemällä pisteellä ja Team Blue hävisi kuudella pisteellä.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Vastaa Viestiin