Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan (A/L)

PG-13 ja sen alle olevat slash-ficit.

Valvojat: Likimeya, Ilona

Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan (A/L)

Viesti Kirjoittaja Aralas »

Title: Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan
Author: Aralas
Rating: sallittu/G
Pairing: Aragorn/Legolas
Genre: fluffy, songfic, slash
Disclamer: Rakas hra. Tolkien. Hahmot hänelle, kappale Yölle ja ficci minulle, kiitos.
Summary: Oma näkemykseni Saattueen matkasta hajoamiseen asti + vähän päälle
Beta: Darial Kuznetsova
_______________________________________________

*flashback*

Vanhan sillan luona taas

“Hah. Täällä taas”, mutisi pitkä, tummiin pukeutunut mies vierellään neljä hobittia, vanha harmaahapsinen velho, haltia, kääpiö sekä toinen ihminen. Heillä on kaikilla mukanaan raskaalta näyttävät reput. Sekä poni, jonka selkään on lastattu myös lastattu tavaroita.

Vanha silta, joka oli jo iät ja ajat toiminut ylikulkuna Bruinen yllä näytti hajoavan hetkellä millä hyvänsä Saattueen ja heidän matkatavaroiden painosta.

Koskeen kuohuvaan
he varoo katsomasta


Yksi heistä, kääpiö nimeltä Gimli, teki matkansa ensimmäisen virheensä: hän katsoi alla kuohuvaan koskeen ja palautti aamiaisensa saman tien.

”Merisairaus kuivalla maalla. Hienoa, mitähän kaikkea tästäkin vielä tulee!” hymähti Pippin ja otti taskustaan aamiaispöydästä pihistämänsä omenan. Muutkin hymyilivät.

edelleen he käsissään
pitää toisen kättä

Naurun raikuessa kukaan ei huomannut Aragornin ja Legolaksen kävelevän muista hieman taaempana käsi kädessä. Tuolla sillalla, jonka he olivat muutamaa minuuttia aikaisemmin ylittäneet, oli kaksikko tavannut ensimmäisen kerran. Tuolloin Legolas oli tullut Rivendelliin isänsä asioilla. Hitaasti oli ystävyys alkanut muodostua heidän välilleen ja lopulta syventynyt rakkaudeksi.

tahtoo empimättä
heikkoutta toisen ymmärtää


Vaalean haltian mieleen palasi muistoja yhteisistä hetkistä, niin ihania ja ei niin ihania. Vielä joku päivä Konkari tulisi lähtemään paikkaan, minne hän ei voisi seurata. He molemmat tiesivät mitä tapahtuisi, jos jompikumpi heistä joutuisi vihollisen haltuun.

*end flashback*

Pitkä matka oli takana ja vielä pidempi matka edessä, mutta sitä he eivät voineet aavistaa. Ainoat asiat, mitkä olivat nyt heidän murheenaan, olivat Merri ja Pippin, jotka olivat joutuneet örkkien vangeiksi. Toinen asia, ei niin suuri kuin hobitit muttei nyt niin pienikään oli Boromir, heidän toverinsa, joka oli urhoollisesti kaatunut yrittäessään auttaa ystävänsä turvaan. Miten ihmeessä he voisivat kertoa miehen isälle sekä veljelle tämän kaatuneen?

Koko Saattue oli nyt hajalla: Aragorn, Legolas ja Gimli olivat lähteneet Merrin ja Pippinin pelastusretkelle, Sam ja Frodo olivat lähteneet omaan suuntaansa, kohti Mordoria tuhoamaan Mahtisormusta, Boromir oli kuollut, samoin kuin Gandalf Moriassa... Toivosta ei ollut jälkeäkään.

Matkallaan, he suojan saa
pienistä hetkistä toisiaan vasten
korkeuteen, huokailee
varjele tiet tämän maan orpolasten
kun ilta viilenee


Ilman toisiaan olisivat ihminen ja haltia olleet mennyttä, vailla uskoa paremmasta huomisesta, vailla toivoa. Ne pienet viattomilta näyttävät hipaisut ja hymyt, jotka he toisilleen soivat aina kun mahdollista, antoi voimia jaksaa huomisen kaamosta. Jokainen ilta, jonka he kaksistaan viettivät toisiaan vasten, mestari Gimlin nukahdettua, oli heille maailmaa tärkeämpi, sillä jos nuo pienet, salassa pidetyt hetket heiltä evättäisiin, olisi Sauron saanut sijan mielestä ja ruumiista ja kuolema kalvaisi sisältä kunnes elämä olisi ohi.

Luvanneet on rakastaa
he täällä toinen toistaan
vaikka polku pimeyteen
joskus kuljettaa
silti vielä loistaa usko tiehen yhteiseen


”Muistatko silloin, kun lupasimme pitää huolta toisistamme kuolemaan asti?” Legolas kuiskasi hiljaa tuijottaen nuotioon.

”Muistan, paremmin kuin eilisen. Miten niin rakas?” Aragorn vastasi kätkien yllätyksensä äänestään.

”Minä... Minusta vain tuntuu, että hengenlähtö on lähellä...” haltia vastasi ja hänen äänensä sortui kyynelten ottaessa valtaa hänen vaaleilta kasvoiltaan, ”Totuus on, että minä pelkään. Ihan hirveästi. En tiedä mitä tekisin, jos sinulle sattuisi jotakin...” hän sopersi itkun seasta.

Aragorn vain hymyili lempeästi ja otti haltian syliinsä. ”Shh, kulta, kyllä me selviämme. Olen varma siitä. Ja turha meidän on tulevaa murehtia niin kauan, kun meillä on tämä hetki”, hän suukotti rakkaansa otsaa saaden tämän rauhoittumaan. Mies sammutti nuotion ja otti ensimmäisen vahtivuoron vain tähdet valonaan.

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?
Viimeksi muokannut Aralas, Pe Joulu 25, 2009 4:27 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Re: Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan (A/L)

Viesti Kirjoittaja Fuu »

Luin, ja koska palaute auttaa ficcareita kehittymään, annan sitä mielelläni ^^
Tämä oli sinänsä tosi kaunis näkemys Legolasin ja Aragornin suhteesta - miten se on sellainen jokapäiväinen, voimaa antava asia, jota ilman kumpikaan ei kerta kaikkiaan selviäisi, eikä vain ah-niin-ihanaa seksiä tai jotain sellaista. Minua jäi kyllä hieman häiritsemään se, miten Aragorn kutsuu Legolasta "kullaksi" ja "rakkaaksi", sillä Aragorn on karski ihmismies, mutta tämä on makuasia.

Muutamia kirjoitusvirheitä löysin, esimerkiksi
Ilman toisiaan olisi ihminen ja haltia olleet mennyttä
kun pitäisi olla "olisivat olleet mennyttä"... ja muitakin pieniä lipsahduksia.

Lyriikoilla oli tässä aika iso osuus, pitäisin pidemmistä tekstikatkelmista, mutta toisaalta, tekstikatkelmissa ei ainakaan ollut mitään epäoleellista. ^^ Kiitos ficistä.
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Avatar
Aralas
Puolituinen
Viestit: 251
Liittynyt: Su Kesä 14, 2009 4:12 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Re: Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan (A/L)

Viesti Kirjoittaja Aralas »

Oi, kiitos Fuu kommentistasi. Korjasin tuon
virheen, kiitos kun bongasit sen.

Olen huomannut myöskin, että varsinaiset
tekstiosuudet ovat aika lyhyitä. Syynä voipi olla liuku-
hihnalta tulevat songficit, niitä kun niin 'helppo'
väsätä. Etekin A/L -parituksella....

Jäin miettimään tuota 'rakasta' ja 'kultaa' oikein
urakalla, mutta tulin siihen tulokseen että antaa
olla.

Joka tapauksessa, tattista kommasta
ja hyvää joulua ^^
Viimeksi muokannut Aralas, La Joulu 26, 2009 4:59 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"After San Sebastian please come with me. I'll take my clothes off." Mr. Tony Kakko

Vuoden Legolas 2010
Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Re: Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan (A/L)

Viesti Kirjoittaja Fuu »

Usko kun sanon, että tiedän itsekin erittäin hyvin, miten helppoa aloittelevan ficcarin on tehdä songficcejä - mie aloitin ficcaamisen Harry Potter -fandomin puolelta, ja ihka ensimmäisiin räpellyksiini kuului paitsi oikeasti huonoa huumoria, myös kamalan ylisentimentaalinen Draco/Hermione-sotku, johon inspiroiduin The Rasmuksesta... xD Oi voi. Tarkoitus ei siis todellakaan ole vähätellä songficcejä tai vähätellä ylipäätään mitään, mutta toivottavasti rohkaistut kirjoittamaan enemmän omaa tekstiä. ^^ Nih.
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Avatar
Darial Kuznetsova
Samooja
Viestit: 436
Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
Paikkakunta: Kemi
Viesti:

Re: Pettävällä jäällä käsi kädessä kuljetaan (A/L)

Viesti Kirjoittaja Darial Kuznetsova »

Äh, pahoittelen. Ilmeisesti pari virhettä on mennyt ohi haavin iltasella. :oops:
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...

Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Vastaa Viestiin