Thranduilin saleissa, haaste, PG-13

PG-13 ja sen alle olevat slash-ficit.

Valvojat: Likimeya, Ilona

Amene
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 7:53 pm
Paikkakunta: Vantaa

Thranduilin saleissa, haaste, PG-13

Viesti Kirjoittaja Amene »

Rating: PG-13
Pairing: Glóin/Thranduil
Warning: Mpreg (Vaikka se ei tässä näykään, anteeksi.)
Genre: Humor, slash
Beta: Milyawen, Mily, *ruts*
Summary; Thranduil pitää Glóiniä ja tämän ystäviä vankinaan. Ja mitkä ovat ehdot ja miten niihin pitäisi suhtautua?

A/N: Eli haaste Jesterilta ^^ Ja aika on Hobitti Sinne ja Takaisin kirja, TSH. En saanut sitä Thranduil raskausaikaa tähän laitettua ^^;;

Haasteen säännöt; sanat jotka pitää olla:

-tukehtua
-takoa
-pieni
-seinävaate
-parta

ja lause "Minulla on teoria."




Joukko kääpiötä kökötti hyvin mukavan näköisesti kopissa. No totta puhuen, heillä ei ollut syytä olla iloisia. Olihan Thranduil, Synkmetsän kuningas, ottanut heidät vangikseen. Ja aivan syyttä, eihän haltioiden maiden ja näiden metsien läpikävelemistä voitu ottaa kunnianloukkauksena. Miten kääpiöt olisivat niitä kylttejä voineet huomata?

Mutta silti, vaikka asiaa miten käänneltäisiin ja väänneltäisiin, kääpiöllä oli hyvin mukavaa. Vankikoppi oli tilava, ja ruoassakaan ei ollut valittamista. Ja niissä kivoissa haltioissa, naispuolisissa tietenkin- ja miespuolisissakin, mutta ei nyt pohdita sitä asiaa, oli katselemista. Vaikka he kävelivätkin hyvin kopeasti ja loivat halventavia katseita kääpiöihin, eivät nämä häiriintyneet.

Eräs ruskeapartainen veikko nousi ylös ja katsahti ystäviinsä. He kaikki hiljentyivät vilkuilemaan tätä kääpiötä, joka oli hyvin vaikuttava pitkine partoineen ja suurine vatsoineen. Ei turhaan Glóinia, Gróinin poikaa kutsuttu yhdeksi mahtavimmista kääpiöistä- heidän kotiseudullaan.

" Hyvät ystäväni, jos totta puhutaan minulla ei ole julmettuakaan aavistusta miksi meitä pidetään täällä.", kuului hurraa huutoja ja Glóin hymyili, " Miksi me edes olemme täällä? Onko meillä vapaata tahtoa?"

Syntyi hiljaisuus, kunnes eräs mustapartainen kääpiö kohotti epäröivästi kätensä.

" Me olemme täällä, koska emme pääse uloskaan?" , Thorin, jonka takia he tällä matkalla olivatkin, kysyi. Thorin näes tahtoi vapauttaa kaivoksensa Smaugin, ilkeän lohikäärmeen kynsistä.

" Julmetun totta.", Glóin parahti ja läsähti takaisin penkilleen, " Mutta tahtoisin tietää, miksi ne hiivatun haltiat meitä täällä pitävät."

" Koska meillä on teille tehtävä." , kuului kalterin ulkopuolelta ja puhunut kääpiö hätkähti. Glóin kääntyi katsomaan taakseen ja näki siellä seisovan haltian, vaaleahiuksisen ja erityisen komean sellaisen. Mutta tälle vetovoimalle monet kääpiöt vain tuhahtivat varsin kuuluvasti.

" Thranduil, Synkmetsän kuningas, sinäkin uskalsit tänne? Eikö sinun hameesi likaannu?" , kääpiö viittasi haltian kaapuun ja sai Thranduilin purskahtamaan nauruun.

" Ei täällä niin likaista ole," kuningas virnisti, " mutta odotan aikaa, kun te kääpiöt olette juhlineet täällä tarpeeksenne ja lähteneet. "

Glóin hiljeni ja jäi pohtimaan kuninkaan sanona. Lähteneet? Tarpeeksenne? Kääpiö pudisti päätään selvittääkseen ajatuksensa ja näki yhtä hämmentyneet ilmeet muidenkin kasvoilla.

Haltiakuningas virnisti kääpiöiden ilmeille ja päätti, että nyt oli aika paljastaa ehto- tai tehtävä pikemminkin.

" Te pääsette vapaaksi, kunhan joku teistä on jutellut kanssani illallisella. Kahdestaan. ", Thranduil sanoi ja kuin yhdestä ajatuksesta kaikkien sormet kääntyivät osoittamaan Glóinia.

--

Glóin murisi itsekseen kävellessään haltioiden perässä kohti ruokasalia.

" Ne kelvottomat ryökäleet, minut tuonne laittoivat menemään! Julmetun kiero haltia. Mitä se edes tahtoo? Puhuako? Mistä?", kääpiön mariseminen sai haltiat hymyilemään toisilleen. Thranduil tahtoi vain puhua ehdoista, tai niin olivat hänen uskolliset alamaisensa ymmärtäneet. Eikä kuningas ollut nähnyt syytä vaihtaa oletuksia, lienee oliko edes syytä vaihtaa? Kuka ties.

Glóin mumisi jotain painokelvotonta ja potkaisi siinä sivussa seinää. Pian haltiat saivat havaintoesityksen yhdellä jalalla pomppivasta kääpiöstä ja mainiosta kiroilu valikoimasta.

" Mielenkiintoinen tanssitapa." , haltia virnisti toverilleen, joka purskahti nauruun. Tämä sai kääpiön mulkaisemaan heitä tappavasti ja jatkavan matkaa. Se olisi näyttänyt vaikuttavalta ellei Glóin olisi vinkahtanut joka toisella askeleella ja ladellut litanian kirosanoja, unohtamatta linkkaamista.

Matka tuntui kestävän kauan, ainakin kääpiön mielestä. Haltioilla tuntui olevan hauskempaa, mutta siihen syytä Glóin ei tajunnut. Haltiat taisivat olla masokisteja, tai jotain sinne päin. Tämä sai kääpiön vajoamaan ajatuksiinsa. Vai olivatko he sadisteja?

Yllättäen Glóin huomasi seuralaistensa pysähtyneen ja jumittui itsekin. He olivat saapuneet perille, suurien ja massiivisten ovien luokse- kääpiön näkökulmasta. Ovet avautuivat hiljaa ja päästivät kääpiön sisälle saliin.

Glóin jymähti paikoilleen kuin kivi ja jäi tuijottamaan näkymää hämmästyneenä. Hyvin hämmästyneenä.

" Kynttilöitä? Kynttilöitä?!" , kääpiö jyrähti ja haltia käännähti pöydän luota.

" Pidätkö siitä?", Thranduil virnisti ja Glóin löi turhautuneena jalkaansa lattiaan.

" En, en, en ja vielä kerran en!" , Glóin parahti ja haltia kohautti olkapäitään.

" Harmi.", haltia kääntyi takaisin pöydän ääreen ja jätti erittäin kiukkuisen kääpiön polkemaan jalkaansa yksinään. Pikku hiljaa Glóin lopetti polkemisen , (Jalkakivulla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa) ja kiinnitti sen sijaan huomionsa saliin.Sitä ei oltu koristeltu, se oli yhtä pramea muutenkin. Mutta saliin oli jostain ilmestynyt pylvässänky, (Jolle Glóin kurtisti kulmiaan ) ja keskellä salia oli kauniisti katettu pöytä. Kynttilät valaisivat vienosti ja tunnelma oli, kääpiö puhisi ja tunsi vastenmielisyyttä edes ajatella sanaa, romanttinen.

Liian romanttinen puheisiin, Glóin tajusi ja kalpeni.

Thranduil kääntyi pöydän luota ja haki katseellaan kääpiötä. Haltia huokaisi ja meni nostamaan Glóinin lattialta.

" Hyvä herra Glóin, nyt ei ole yöunien aika." , kuningas sanoi ja raahasi pökertyneen kääpiön pöydän ääreen. Ja hyvin valkoisen kääpiön, Thranduil pani huvittuneena merkille.

Glóin lysähti pehmeälle penkille ja tuijotti haltiaa hyvin suurin silmin. Kääpiö hipelsi hermostuneena partaansa , kunnes tajusi mitä teki ja käski itsensä ryhdistyä. Pian haltia sai huomata istuvansa vastapäätä jälleen kokonaista kääpiötä. Kääpiö taas keskittyi tuijottamaan hetkeksi seinävaatetta, kunnes kääntyi kohti haltiaa, hurjana.

" No mitkä ne julmetun ehdot ovat?", Glóin murisi ja Thranduil virnisti ja siemaisi pikaristaan.

" Suoraan asiaan. Syökäämme ensin ja vasta sen jälkeen pohtikaamme ongelmaamme.", haltia ehdotti ja pyysi palvelijoita tuomaan ruoat paikalle. Glóinillä ei ollut asiaan sanomistakaan, mutta pian kääpiö huomasi, että ei kaivannut puheenvuoroa. Ruoka oli suussasulavaa ja viini täyteläistä.

He söivät hiljaisuuden vallitessa, mitä nyt kääpiö välillä ärähti jotain piikikästä haltialle saaden tämän hymyilemään. Lopulta kääpiö työnsi tuolinsa taaksepäin ja laski kätensä mahalleen.

" No niin, nyt meillä on mahat täynnä teidän hiivatun haltioiden ruokaa, vaikka on pakko myöntää, että se oli hyvää ruokaa. Mutta nyt me keskustelemme ehdoista. " , kääpiö murahti ja sai Thranduilin pohtimaan sitä että vaikuttiko ruoka ollenkaan kääpiön tuuleen. Ei, kuten hän sai pian huomata.

" Niin voimme. " , haltia sanoi ja laski pikarin käsistään. Tuli hiljaista.

" No?", kääpiö lopulta ärähti. Thranduil huokaisi ja joi kulauksen viinistään. Viinistä, jonne hän kaatoi jotain ainetta pienestä pullosta, kääpiö huomasi ja kurtisti kulmiaan.

" Eli jos toteutat ehtoni pääset vapaaksi. ", kuningas ilmoitti ja kääpiö nyökkäsi yrmeästi.

" Tiedän. "

" Ja jos et täytä ehtojani, ette pääse vapaaksi. ", kääpiö nyökkäsi jälleen. Thranduil huokaisi raskaasti ja jatkoi;

" Ja ehdot pitää täyttää täysin. Et pysty kieltäytymään, tai pystyt, mutta silloin te ette pääse vapaaksi vaan-", kääpiö löi kätensä pöytään jyrähtäen ja keskeytti haltian.

" Tiedän, tiedän! Voisimmeko mennä jo asiaan?!", kääpiö jyrähti ja Thranduil nyökkäsi pienesti.

" Jos niin tahdot. Minulla on teoria. Ja se koskee haltian ja kääpiön lasta.", hän sanoi ja kääpiö nyökkäsi kurtistaen kulmiaan.

"Ja tahdon tietää toimiiko teoria. Joten saat saattaa minut raskaaksi.", haltia ilmoitti. Glóin oli tukehtua viiniinsä.

" Mitä?!", kääpiö kakoi yskien ja Thranduil nyökkäsi.

" Kuulit oikein. " , tämän lausahduksen jälkeen huoneeseen levisi syvä hiljaisuus. Kääpiö tuijotti epäuskoisena sormiaan pöytään naputtelevaa haltiaa.

" Ai, että ihan... kunnolla?", kääpiö kysyi epäuskoisena ja Thranduil nyökkäsi. Uusi hiljaisuus.

" Eihän se ole mahdollista?", kääpiö ilmoitti ylpeästi ensi järkytyksen hälvennettyä. Thranduil ei jälleen vastannut vaan nosti pullon ilmaan. Pullo sisälsi ainetta, jonka avulla mies pystyi tulemaan raskaaksi. Glóin tajusi sen kivasta pienestä merkistä pullon kyljessä, jossa oli mies pyöreävatsaisena.

" Ei, ei, ei, ei ja vielä kerran ei! " , Glóin jyrähti ja Thranduil huokaisi syvään.

" Ja sinä ja joukkosi ette pääse vapaaksi? " , tämä sai kääpiön kalpenemaan jälleen. Glóin syventyi ajatuksiinsa ja Thranduil tuijotti kääpiötä miettien mitä tällä oli mielessään. Haltiakuningas oli jo kauan tahtonut nähdä mitä seuraisi haltian ja kääpiön liitosta ja tiesi ettei kukaan nainen, kääpiö tai haltia suostuisi, joten hänen täytyi tehdä se itse. Ja nyt oli ensimmäinen tilaisuus eikä Thranduil ei aikonut päästää tätä tilaisuutta käsistään kuin ylimärkää saippuaa.

Kääpiö tunsi vastustamatonta halua pureskella kynsiään. Glóin nimittäin tajusi, että hänellä oli vain yksi mahdollisuus. Ja se ei ollut kieltävä vastaus. Ruskeapartainen veikko hypähti ylös tuoliltaan ja rupesi tallustelemaan hermostuneena ympäriinsä.

" En pysty kieltäytymään?", kääpiö kysyi vielä toiveikkaasti ja Thranduil pudisti pienesti hymyillen päätään. Glóin jyrähti ja pomppi tasajalkaa turhautuneena.

Thranduil vilkaisi seinilleen ja huomasi onnekseen, että taulut eivät tippuneet- vaikka se oli lähellä.

" Minun pitää valitettavasti pyytää sinua lopettamaan tuon." , haltian huvittunut lausahdus sai kääpiö pysähtymään kuin elefantin pehvaan. Thranduil nousi ja käveli hitaasti jähmettyneen kääpiön luokse.

" Sinä siis suostut?", hän kysyi ja Glóin vilkaisi tätä myrtyneenä.

" Minulla ei ole muuta mahdollisuutta. ", kääpiö nurisi ja haltia virnisti ilkikurisesti. Hän astahti lähemmäs ja sai julmistuneen mulkaisun lannistetulta kääpiöltä.

" Ei niin. ", Thranduil kehräsi ja nosti toisen kätensä kääpiön harteille. Glóin peruutti vaistomaisesti ja tunsi yllättäen selkänsä osuvan seinään. Kääpiö kirosi sisäisesti.

Haltia lähestyi kääpiötä ja Glóin huomasi tuijottavansa Thranduilin vyötäröä lähietäisyydeltä. Kääpiö tunsi vastustamatonta halua puraista edessään möllöttävästä hyvin arasta kohdasta. Haltia kuitenkin teki kääpiön toiveet tyhjiksi laskeutumalla polvilleen ja kietomalla toisen kätensä kääpiön ympärille. Se jätti Glóinille tilaa vain irvistellä.

" Ei, ei ole. ", Thranduil kuiskasi Glóinin korvaan. Kääpiö huomasi värisevänsä- ja tällä kertaa se ei johtunut pelosta. Se johtui vihasta ja vastenmielisyydestä, hän päätti yksinkertaisesti. Tämä sai Glóinin kurtistamaan kulmiaan. Vihasta?

Käyttäen kääpiön pähkäilyä hyväkseen, haltia laski pehmeät huulensa Glóinin kaulalle. Kääpiö haukkoi henkeään ja yritti riistäytyi haltian otteesta.

Mutta kun haltian huulet alkoivat liikkua, Glóinin vastustelut hupenivat. Ja kun Thranduilin huulet painuivat Glóinin omille, kääpiö huomasi ettei se ollutkaan vastenmielistä. Se oli hermoja kutkuttavaa.

--

Myöhemmin palatessaan ystäviensä luokse, vain saadakseen vastaansa kääpiöitä, jotka virnistelivät ja osoittivat avattua ovea. Ovea, jossa ei ollut lukkoa, ovea, joka ei koskaan ollut kiinnikään.

Glóin ei tuntenut vihaa haltian teon vuoksi. Thranduilin kieli ja kosketukset hänen ruumiillaan tuntuivat yhä ja se korvasi kaiken.

--

Kymmenen vuoden päästä:

Nuori kääpiö juoksi kohti kaivosta. Hän ei ollut vielä edes ensimmäisellä kymmenellään ja hyvin riehakas. Toisin kuin useimmat kääpiöt, lapsi viihtyi hyvin myös maanpinnalla.

Yllättäen lapsen jalka osui kiveen ja tämä päästi kääpiöille tutun, jo lapsena he sen opivat, litanian kirosanoja kieriessään mäkeä alas. Niin, tämä pieni lapsukainen viihtyi siellä, mutta ei osannut liikkua.

Tämä kaikki, lukuunottamatta kömpelyyttä, kääpiön viihtyisyys maanpäällä ja tämän luonne kielivät hänen alkuperästään. Jo nuorena lapsi oli tuotu isälleen Synkmetsästä.

Itse lapsi ei tätä tiennyt. Gimli Glóinin poika ei ikinä olettanut olevansa kääpiön ja haltian lapsi.

Ja eihän sitä muutkaan arvanneet, ei, ei, missään nimessä. Kuului ryminää, kun Gimli raahautui jälleen mahallaan mäkeä alas. Siinä yhdesä asiassa Thranduilin laskelmat olivat pettäneet.

Gimliltä puuttui haltian sulokkuus- totaalisesti.
Legolas looked blank

Huumorificcaaja 2004, Typoilija 2006, Mangafriikki 2007, Merri 2009, Typoilija 2010 \o
Avatar
Haltsu
Holy Writer
Viestit: 846
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 4:43 pm
Paikkakunta: Angmar

Viesti Kirjoittaja Haltsu »

Vois sanoa, että oh my. Hauska tarina, mielenkiintoinen idea.

Jotkin lauserakenteet töksivät pikkuisen ja lainaukset ei ole ihan oikein (häiritsee hiukan lukemista), mutta silti oikein hauska. Hyviä oivalluksia ja sanankäänteitä.

Oih, tuliko siinä jotain rakentavaa palutettakin!?
Homo hevimetallicus perverticus trollicus

Vuoden 2004 Loftis-hengetär
Vuosien 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009 Tukipilari
Avatar
Noradriel
Yksinäinen susi
Viestit: 1134
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 8:53 am
Paikkakunta: Lothlórien

Viesti Kirjoittaja Noradriel »

Mielenkiintoista. Hyvin mielenkiintoista.
Paritus tuntui oudolta aluksi, mutta ei ollut.
Rakentavaa palutetta ei jaksa odotella se on ulkona palelemassa.
Let me forget all of the hate, all of the sadness.

Pervoin -05
HP- ficcaaja -06
Aragorn 2009


Avatar by Paperlime
Celebaelin
Puolituinen
Viestit: 275
Liittynyt: Ma Helmi 16, 2004 8:45 pm

Viesti Kirjoittaja Celebaelin »

Idea oli hauska ja aihetta ei ollut otettu liian vakavasti. Loppu yllätys oli paras. Mitähän Legolas sanoisi velipuolestaan? :) Kääpiöiden jatkuva äreys oli saatu hyvin esille (usein se unohdetaan).
All you need is love...
Jester
Jeesus
Viestit: 857
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 10:36 am
Paikkakunta: Valtaistuimen juurella
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Jester »

*nauraa ja halii Amenen* You did it!XD
Kirjoitusvirheitä oli jonkin verran, mutta eivätpähän nuo niin suuresti häirinneet. Ainakaan, kun tämä oli niin hauska. *jatkaa hihittelyä ja kerää kummeksuvia katseita muilta perheenjäseniltä* Ja olipas hupaisaa lukea välillä tuollaisesta hilpeämmästä Thranduilista :wink:
"Eikö sinun hameesi likaannu?"
"Ei täällä niin likaista ole." Huomaa, mistä Legsi on perinyt blondiutensa...(kaikella kunnioituksella blondeja kohtaan :wink: )
And then we'll do it doggy style so we can both watch X-Files

Vuoden Frodo
Avatar
Sparks
Halipallero
Viestit: 1674
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 5:57 pm
Paikkakunta: Oma punkka

Viesti Kirjoittaja Sparks »

Luin kuten lupasin ^^

Tämän tarinan suurimmat plussat ovat ehdottomasti erilaisuus ja huumori oikeissa kohdissa :mrgreen: Siellä oli joitakin yksittäisiä lauseita, joille naureskelin innoissani, ja varsinkin tuo loppu, Gimliltä puuttui haltian sulokkuus- totaalisesti oli aivan loistava.

Kukaan ei ainakaan voi mennä sanomaan, että ääh, taas tämä paritus :wink: Taisipa olla ensimmäinen laatuaan ainakin täällä Loftiksessa.

Miinusta sitten ovat nuo muidenkin mainitsemat kielioppivirheet. Eniten pisti silmään tuo ajatusviiva, jota olet mm. tuossa viimeisessä lauseessa käyttänyt. Se ei ole oikein kohdallaan. Jos haluat opastusta sen käytössä, min voin ihan mielelläni neuvoa, mutta en tee sitä tähän juuri nyt - voihan olla, ettet halua kuulla aiheesta sanaakaan ^^ Yhdyssanamokiakin oli muutamia.

Sitten tämä hämäsi: Thranduil sanoo Mutta nyt me keskustelemme ehdoista johon Glóin vastaa niin voimme. Nämä kaksi lausetta eivät oikein ole loogisia yhdessä ^^

Viimeisenä: Myöhemmin palatessaan ystäviensä luokse, vain saadakseen vastaansa kääpiöitä, jotka virnistelivät ja osoittivat avattua ovea. Tuossa lausessa on tainnut ajatus vaihtua kesken kaiken?

*päättää seuraavan kerran apteekissa ollessaan katsoa, löytyisikö hyllyistä pulloa, jonka etiketissä olisi raskaana oleva mies* ^^
Vuoden Slasheri 2004-2006 & Loftishengetär 2007-2010

Give Me A Lifetime Of Memories.
Avatar
Piru
Metsähaltia
Viestit: 679
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 9:58 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Piru »

:D Mahtava paritus! Mä rakastan sitä, että ihmiset ( :shock: ) tekee tällasia erilaisia ficcejä. Ainoa vaan, että olisin toivonut siihen vähän enemään kuvailua.. :roll: Kiinnostavaa vaan, että mitä haltia ja kääpiö.. *mutisee itsekseen jotain epäselvää ja punastuu korviaan myöten* :mrgreen: Pidin oikein paljon, vaikka kyllähän niitä pikkuisia virheitä vähän olikin. Et haluais kirjottaa siihen lisää sitä Glóinin ja Thranduilin "illallista"..? :wink:
'Cause everybody hurts sometimes.

Valvoja -05
Palautteenantaja -06
Aragorn -07
Sauron -08 ^^
Amene
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 7:53 pm
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Amene »

Sparks, nipota, mielellään! *tahtoo saada neuvoja Sparks jumalattarelta*

Saatana, soli haaste ja minen tahdo kirjoittaa tästä enempää ^^ Oli vain pakko kokeilla, kun kuulosti niin mielenkiintoiselta ^.~

Kiitos kommentoijille *halii*
Viimeksi muokannut Amene, Su Heinä 04, 2004 12:31 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Legolas looked blank

Huumorificcaaja 2004, Typoilija 2006, Mangafriikki 2007, Merri 2009, Typoilija 2010 \o
Avatar
Sparks
Halipallero
Viestit: 1674
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 5:57 pm
Paikkakunta: Oma punkka

Viesti Kirjoittaja Sparks »

Hih, Ame, minä muoksin tähän myöhemmin lyhyen oppitunnin ajatusviivasta ja sen käytöstä ^^

*saapuu muksimaan, ei vaan muoksimaan*

Eli siis ensimmäinen juttu on se, että ajatusviivan kumpaankin päähän jätetään väli. Elikkä siis - tehdään - näin. Tuossa sinun tarinassasi viiva oli poikkeuksetta kiinni sitä edeltävässä sanassa (eli siis- näin), mikä ei nillittäjien mukaan ole oikein.

Wordilla kirjoittaessa ajatusviiva muuten venyy itsestään hieman tavallista viivaa pidemmäksi, kun sen molemmissa päissä on välilyönnit. Ajatusviivan kuuluukin olla hieman pidempi kuin tavallisen väliviivan, jonka yhteydessä ei välilyöntiä käytetä.

Sitten sen ajatusviivan käytöstä. Ideana on lyhyesti ja ytimekkäästi se, että ajatusviivalla eristetään lause tai sana, jonka voisi aivan yhtä hyvin jättää virkkeestä pois. Esim erkkejä:

Tampereen miitissä - jonne tuli 20 loftislaista - oli oikein hauskaa. Jos tuosta poistetaan ajatusviivoilla eristetty osa, tuloksena on yhä aivan käypä lause, eli 'Tampereen miitissä oli oikein hauskaa'. Tämä on hyvä tapa testata, onko käyttänyt ajatusviivaa oikein.

Sama juttu tässä, jos haluaa eristää vain jonkun ajatuksen lauseen lopusta: Minua suututtaa suuresti - syystäkin. Aivan hyvin tuon syystäkin-sanan voisi jättää kokonaan pois, jos sitä ei siinä tarinan jatkon kannalta tarvittaisi.

Sellaista tänään ^^ Jos saat aikaan lauseen, jossa ei ilman ajatusviivojen sisällä olevaa juttua ole mitään järkeä, ajatusviivat eivät ole silloin kohdallaan. Luultavinta on, että niitä ei silloin tarvita ollenkaan (eli lause on OK, kunhan vaan jättää turhat ajatusviivat pois).
Vuoden Slasheri 2004-2006 & Loftishengetär 2007-2010

Give Me A Lifetime Of Memories.
Avatar
Piru
Metsähaltia
Viestit: 679
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 9:58 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Piru »

Kiitos Sparksilainen. Aina sitä oppii uutta.. *pistää tiedon korvan taakse tulevaisuuden varalle*
'Cause everybody hurts sometimes.

Valvoja -05
Palautteenantaja -06
Aragorn -07
Sauron -08 ^^
Amene
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 7:53 pm
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Amene »

Whii! *painaa mieleensä* Hienoa. Ihanaa kun sin jaksat neuvoa. *painaa mieleensä*
Legolas looked blank

Huumorificcaaja 2004, Typoilija 2006, Mangafriikki 2007, Merri 2009, Typoilija 2010 \o
Avatar
athelas
Puolituinen
Viestit: 338
Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: synkmetsä
Viesti:

Viesti Kirjoittaja athelas »

Heh..Tässä oli idea.
Hyvä idea
"Neledh corvath an edhilerain no i venel
Odog an naughírath ne rynd gonui hain
Neder an hírath fírib, barad na ´urth
Mîn an mornhir ne had dûr în
Ned i dalath e-Vordor
Ennas i ngwath dorthar"
Avatar
Darial Kuznetsova
Samooja
Viestit: 436
Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
Paikkakunta: Kemi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Darial Kuznetsova »

Öhhistä tuota. Olipa idea! Luin ensin monttu auki, ja sitten repeilin hillittömästi. Ja ne Gimlin lipat tossa lopussa, olin kuolla nauruun.
Tämä oli hyvä. Ja yksi oudoimmista parituksista mitä olen koskaan nähnyt. :) Hyvin kirjoitettu, löytyyköhän tota ainetta mistään? :twisted: Mutta juu, ei tämä nyt niin rakentavaa ole..
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...

Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Thranduilin saleissa, haaste, PG-13

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Miksiköhän minulla on muistikuva, että olen lukenut tämän aikaisemminkin? Joksenkin tuntuu, että olin aikoinani hieman laiska antamaan palautetta. :mrgreen:
Asiaan, tämä oli hauska ficci, erilainen ja harvinainen paritus, etenkin kun kirjoitettu paljon ennen Hobitti-elokuvien ilmestymistä. Gimli oli ihan huippu tossa lopussa. Muutamassa kohdassa sanavalinnat oli jotenkin erikoisia, mutta ei ne lukukokemusta huonontanut.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Vastaa Viestiin