Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

PG-13 ja sen alle olevat romanceficit.

Valvojat: Likimeya, Andune

Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 811
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Celeb » Ma Joulu 01, 2014 4:36 am

Title: Saanko pyytää teiltä tanssin?
Author: Celeb
Rating: PG13
Pairing: Éowyn/Glorfindel
Genre: romance, general, ???
Warnings: Pussailua ja läheisyyttä, mahdollisesti jonkinasteinen OOC käytös
Disclaimer: Hahmot ja maailma J. R. R. Tolkienin omaisuutta, kirjoittaja ei hyödy rahallisesti ollenkaan.
Summary: Häät ovat mitä mainioin paikka pienille irtiotoille.
Beta: Ei ole, joten kirjoitusvirheitä voi väijyä mukana!
A/N: Joo. En ole pitkään aikaan saanut yhtä hämmentävää haastetta, mutta mikäpä tässä oli kirjoittaessa. Sanotaan nyt vaikka sekin vielä ääneen, että en ihan tiedä ollaanko me kaikki seurattu samaa canonia kuin haasteen pyytäjä. :wink:

"Just to say, could you please write a romance fic between glorfindel and eowyn. This has always been my dream, there hardly any anfiction of these two characters. imean its always legolas and eowyn. in truth, when joining the fellowship glorfindel was replaced with legolas. so what if people made love stories of eowyn and glorfindel if he was on screen."
- colorbloo


Saanko pyytää teiltä tanssin?


Katson jälleen taakseni kohti salin päätyä, jossa morsiamen ystävät ja sukulaiset istuvat. Kuvankauniit haltiakasvot loistavat ikuista valoaan laulun ja naurun seasta. Gondorin uusi kuningatar on tuonut mukanaan juhlavan saattueen kansansa ylimystöä. Vaikka istun veljeni ja oman maani kuninkaan vierellä tunnen itseni pieneksi ja nuhjuiseksi, juuri niin kuolevaiseksi kuin on mahdollista itsensä tuntea. Mieleni valtaa ihmetys ja kaipuu, sillä eikö ole niin, että esikoisten voima on hiipumassa maan päältä ja heistä voimallisimmat ovat jo poissa? Miten mahtavia ja ylväitä ovatkaan olleet ensimmäiset heistä, kun he tässä hetkessä näyttävät niin ylivertaisilta?

Veljeni käsi laskeutuu olalleni ja vetää huomioni jälleen pöytäseurueeni pariin. Tunnen poskillani hennon kuumotuksen ja käännyn oman ateriani puoleen, pyytäen samalla anteeksi poissaolevaisuuttani. Veljeni hymähtää ymmärtäväisenä - hänkään ei ole ennen sotaa ja sen tapahtumia nähnyt jalon kansan jäseniä keskuudessamme. Palaan keskustelun ja ilonpidon pariin, enkä enää anna uteliaisuudelleni valtaa. Ruhtinas Faramir istuu hänkin pöydässämme ja huomaan hänen katseensa viipyvän luonani useaan. Hymyilen hänelle ja annan katseeni viestiä sitä mitä sanat eivät vielä voi. Olemme päättäneet pitää toistaiseksi kiintymyksemme salassa ystäviltämme, sillä meitä molempia sitoo velvollisuus omia kansojamme ja asemaamme kohtaan. Yhteisestä sopimuksesta olemme päättäneet odottaa vielä ja sillä aikaa saamme kukin tahollamme tehdä niin kuin mielimme.

Pian on tanssin aika, ja morsiuspari astelee ensimmäisenä tanssilattialle. Kun katson heitä, valtaa mieleni ilo ja onnellisuus heidän puolestaan, enkä enää tunne katkeruutta Aragornin valinnan tähden. Arwen on häikäisevän kaunis tuhansia tähtiä hiuksillaan ja molempien kasvoilta loistava rakkaus ja lämpö voisivat sytyttää roihuun kaikki maailman sydämet. Musiikin tulviessa soittajien notkeista käsistä he pyörähtävät liikkeelle ja sulavat yhdeksi olennoksi silmiemme edessä.

Pian muitakin pareja alkaa liittyä ilonpitoon ja koko salin lattia on täynnä neitoja värikkäissä leningeissään ja miehiä pyhävaatteissaan. Musiikki kietoo meidät yhteen ja antaa suunnan ilollemme, enkä minäkään voi kieltäytyä kun nuori Gondorin upseeri tarttuu käteeni ja pyytää tanssia kumartaen. Parini vaihtuu illan myötä ja saan jopa varastettua yhden tanssin itse sulhaselta ja toisen Faramirilta. Veljeni tanssii yhä uudelleen Imrahilin tyttären kanssa ja hymyilen salaa itsekseni. He katsovat toisiaan juuri sillä tavalla, että saan pian onnitella veljeäni kihlauksen johdosta. En kuitenkaan tahdo kiirehtiä asioita tai painostaa Éomeria, vaan annan heille tilaa ja aikaa olla toistensa seurassa.

Kiitän edellistä tanssipariani ja seisahdun hetkeksi ottamaan palvelijalta tämän tarjoamaa virvoketta. Viini on ihanan kylmää ja makeaa kielelläni. Henkäisen syvään ja nautin hetken ajan juhlien tunnelmasta. Päivä on kääntymässä kohti iltaa, ja pian salin suuret lyhdyt ja sadat kynttilät sytytettäisiin valaisemaan juhlaa. Äkisti joku lähestyy minua ja kutsuu minua nimeltä. Käännyn ja kohtaan kultatukkaisen haltian, joka katsoo minuun kohteliaana ja odottavana.

"Rohanin neito, saanko pyytää teiltä seuraavan tanssin?" hän kysyy ja jää odottamaan vastaustani. Olen hämmästykseltäni miltei sanaton, mutta onnistun nyökkäämään ja välittämään suostumukseni. Hän tarttuu lempeästi käteeni ja johdattaa minut tanssin pyörteisiin. Aluksi olen kömpelö ja hiljainen, enkä voi olla pohtimatta miksi hän tahtoisi pyytää minua kanssaan tanssilattialle. Rentoudun kuitenkin nopeasti musiikin johdattaessa askeleitani - tanssi ei suuresti eroa taistelusta ja taistelua olen salaa harjoitellut nuoruuteni päivät. Tanssiparini esittelee itsensä Glorfindeliksi ja kertoo tulleensa aina Rivendelistä asti morsiamen saattueen mukana. Puhumme tanssin lomassa ja ennen kuin huomaankaan, olemme jakaneet jo useamman tanssin keskenämme.

Lopulta Glorfindel pyytää minua ulos puutarhaan vilvoittelemaan kanssaan, ja suostun siihen ilomielin. Annan hänen johdattaa minut ulos kuumaksi ja ahtaaksi käyneestä salista viileään ulkoilmaan. Puutarha on suojaisa ja vehreä, ja ajattelen hetken aikaa Faramiria ja sitä, kuinka mieluusti tulisin tähän paikkaan hänen kanssaan. Senhetkinen seurani saa minut kuitenkin pian hylkäämään ajatukset Faramirista: meidän hetkemme tulisi kyllä vielä, mutta sitä ennen saattaisin nauttia eksoottisen vieraan seurasta. Glorfindel pitää minua kiinni kädestä ja pysähtyy lopulta suojaisaan soppeen puiden katveessa. Hän kääntyy puoleeni ja katsomme toisiamme hymyillen. Sanat virtaavat välillämme ilman, että meidän tarvitsee puhua niitä ääneen ja hetken aikaa tunnen kuin kaikuna tai varjona mielessäni mitä on olla esikoinen.

Glorfindel kohottaa käteni huulilleen ja suutelee rystysiäni hellästi. Hetki on täynnä jännitystä ja odotusta, enkä voi irroittaa katsettani hänen kasvoistaan. En vieläkään täysin ymmärrä, miksi hän on valinnut juuri minut rinnalleen, mutta luulen käsittäväni mitä hän tahtoo: pienen hetken ja jaetun salaisuuden maailman vilskeen keskellä. Kun hän kumartuu puoleeni ja suutelee minua huulilleni, eksyy vapaa käteni hänen hiuksiinsa. Kultaiset suortuvat ovat juuri niin sileät ja pehmeät kuin olin uskaltanut toivoa, mutta vielä paremmalta tuntuvat hänen huulensa omiani vasten. Eksymme hetkeksi toisiimme ja seisomme siinä lähekkäin tutkien ja hyväillen toistemme kehoja.

Ennen kuin emme enää löytäisi takaisin itseemme ja tähän hetkeen, irtaudumme toisistamme kuin yhteisestä sopimuksesta. Hänen silmissään välkkyy jotain iloisen ilkikurista kun hän suoristaa mekkoni kaulusta ja pyyhkäisee vaaleat kutrini takaisin paikalleen. Kohotan haastavasti kulmiani ja luon katseeni hänen rypistyneeseen tunikaansa ja muutamaan suipon korvan takaa karanneeseen suortuvaan, ja hän naurahtaa ymmärtäen heti mitä tarkoitan. Korjattuaan asuaan hän tarjoaa jälleen käsivarttaan minulle ja lähdemme yhdessä takaisin kohti hääjuhlaa. On jo hämärä, ja salin ikkunoista kajastava valo leikkii hänen hiuksillaan ja silmissään. Rakkaudeksi tätä ei ehkä voi kutsua, tai ainakin se on hyvin erilaista rakkautta kuin mitä tunnen Faramiria kohtaan, mutta tunnen silti voimakasta kiintymystä häntä kohtaan.

Saliin palattuamme hän kumartaa minulle viimeisen kerran ja tiemme eroavat kun hän katoaa juhlahumuun. Pian minäkin liityn jo veljeni seuraan ja jatkan illanviettoa niin kuin ennenkin. Silti huulillani viipyy hymy koko illan ajan, ja se hymy on tarkoitettu vain minulle ja hänelle.



A/N2: Kiitos ja kumarrus, palaute ja kommentit ovat tervetulleita. C:
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17

Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Nerwen » Ma Joulu 01, 2014 8:34 pm

Oi, postasit tämän! :D Innostuin ihan järjettömästi, koska kaipasin tekemistä täksi illaksi. Ja huu, miten kiva tämä oli, eikä ollenkaan niin OOC kuin olisi voinut olla.

Tykkään kielestä, jota käytät. Se on jotenkin niin elävää ja soljuvaa, sinulla on hyviä sanavalintoja ja tästä jäi ihan taianomainen olo. Kuvaat hahmoja niin ihanasti, että ääh. Aragorn ja Arwen tanssimassa, onnellisina yhdessä, minä muutuin joksikin epämääräiseksi mytyksi tuolilleni koska awws. Ja Éomer/Lothíriel, se toinen OTP jota en koskaan keksinyt shippaavani näin paljon ennen kuin aloin kirjoittaa... Tätä lukiessa tuli muutenkin ikävä Éomeria jostain ihan käsittämättömästä syystä. Ja se, että Éowyn on antanut Aragornille anteeksi, merkitsee ainakin minulle tosi paljon. Éowyn ei ole katkera eikä ole jäänyt kiinni menneeseen, vaan todella päästänyt irti kuten TSH:ssa sanoi. Pidän siitäkin, miten viittaat hänen ja Faramirin suhteeseen. Heidän välinsä eivät varmaan kyllä tuossa vaiheessa olleet enää mikään salaisuus, kun miettii etteivät he yrittäneet mitään salailla muurilla kuherrellessaan, mutta ei tuo yksityiskohta tämän lukemista haitannut. Myös se pisti silmään, että Éomerhan ei ollut itse häissä, vaan lähti Rohaniin hoitamaan asioita. Palasi muistaakseni viikkoa myöhemmin hakemaan Théodenia, mutta ehkä tämä olikin sitten se ilta tai mahdollisesti kirjoitit leffacanonin mukaan (mikä perustelisi tuota Éowyn/Faramirin salassapysymistä myös!). Anteeksi, olen hirveä canonnatsi, mutta... Tämä ei liity ficciin kumminkaan mitenkään, teksti on tosi yhtenäinen ja näillä ei ole sen suhteen minkäänlaista merkitystä.

Minusta pohjustat tätä juonta äärettömän taitavasti ja kiinnostavasti heti alussa, kun Éowyn ihmettelee haltioita ja sitä, miten mahtavia aikojen alun haltioiden on täytynyt olla. Se on sopusoinnussa tämän Aragorn-kuvion kanssa myös, sillä miestähän sanottiin haltian näköiseksi, ja Faramirissakin on haltiaverta äitinsä puolelta. On äärettömän kiva, miten vähäeleisesti Glorfindel ja Éowyn päätyvät vain tanssimaan toistensa kanssa edes huomaamatta sitä - toisaalta siihen olisi ehkä kaivannut ihan vähän lisää sellaista sähkövirettä noiden kahden välille. On ihanaa, että pidät tuon Glorfindelin olemuksen tässä mukana, kun puutarhassa Éowyn pystyy tuntemaan hänen haltiamaisuutensa, suuruutensa (miten sitä nyt kuvaisi, ymmärrät varmaan). Kuitenkin samalla pidät Faramirin mukana koko ajan, ja minusta se toimii tässä tosi hyvin, miten Éowyn ajattelee Faramirin kanssaan puutarhaan myöhemmin, ja miten hän vertaa tunteitaan Glorfindeliin ja tunteitaan Faramiriin. Tässä on sellainen tietynlainen viileys, sekä Éowyn että Glorfindel taitavat tietää, ettei enempää tule olemaan, että tuo ilta on vain jotain, mitä piti kokea ja tapahtua.

Ennen kuin emme enää löytäisi takaisin itseemme ja tähän hetkeen, irtaudumme toisistamme kuin yhteisestä sopimuksesta. Tämä lause on tosi kaunis. Pysäyttävä. Ennen kuin emme löytäisi takaisin... tosi ihanasti aseteltu ja nätisti ilmaistu. :D

Tykkäsin ihan hirveän paljon. Kiitos, että päätit jakaa! :D
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014

Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 811
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Celeb » Ma Joulu 01, 2014 11:48 pm

Tä-tämä kommenttihan pistää ihan sanattomaksi. ;A; Kiitos! Hurjaa saada kommentti, joka on varmaan puolet mun tekstin pituudesta ellei enemmänkin. C;

Ihanaa kuulla, että tykkäsit! Okei en asettanut itselleni hirveitä tavoitteita ja kirjoitin yhdeltä istumalta puoliksi pelkkää tajunnanvirtaa ehkä kolmesta viiteen yöllä, mutta siitäkin huolimatta mulla on aina pieni kynnys laittaa omia tekstejäni näytille jos olen niiden suhteen epävarma. Joten saat kiittää itseäsi siitä kun kysyit offissa, saisiko tämän tännekin. C: Helpottavinta on varmaan kuulla, etten mennyt hahmojen kanssa täysin mönkään. Canonia olen tottunut taivuttamaan suuntaan ja toiseen, mutta se, että saa hahmosta toimivan ja ennen kaikkea oikean tulkinnan alkuperäisteokseen nähden... No, se on stressaavaa, koska siinä on todella vahvasti läsnä se, mikä tekee minusta ficistä hyvän tai huonon.

Ja niin no, enemmän kai kirjan canonia mietin kuin leffan, koska Glorfindelia ei paljoo leffassa näy. Éomerin läsnäololle ei siis ole sen kummempaa perustetta kuin, että en muistanut jäbän olevan jossain muualla. Jotenkin kai kelasin, että jätkä olisi sitten tullut edustamaan kuningaskuntaansa myöhemmin tai jotain. Mutta en kyllä todellakaan miettinyt ihan loppuun asti ja kirjoitin vain sen mukaan mikä tuntui sillä hetkellä luovan ehjää ja hyvää tarinaa. Toisaalta sitten taas ajattelin Éowynin ja Faramirin välien kehittyneen paljolti juuri niin kuin elokuvassa? Hmm. Kuka tietää. Tämä on taas näitä omia ajatussolmujani aamuyön tunnelmista. :'D

Minusta oli hirveän hauskaa laittaa tuonne alkuun juttua siitä, miten haltiaseurue näyttäytyy juhlissa, vaikka sitten ihan vaan yhdellä kappaleella. Okei joo tässä se nyt näkyy, mulla on myös ollut hirveä Silmarillion ja esiaikojen haltiat -villitys meneillään. Sama paistaa läpi koko Glorfindelin hahmosta, kuten huomasitkin. Mutta kun haltiat! Ja Glorfindel! : D Tuota en kyllä osannut itsekään ajatella, että Éowyn kokisi veto haltiamaisiin tyyppeihin, että pisteet ja palkintoruusuke siitä! Hauskaa löytää jälkeenpäin omista teksteistään loogisuutta ja syitä ja taustavaikutteita, joiden olemassaolosta itsellä ei ole ollut aavistustakaan.

Hahmojen jälkeen eniten varmaan stressasin sitä, saanko F/É:n ja G/É:n toimimaan yhtä aikaa. Nimenomaan sitä yritin tuoda esille, että tämä yksi ilta on heille vian hetki ja hengähdys ja jotain erilaista ja asia joka on ja jota ei tarvitse selittää. Olen tosi tyytyväinen, kun se tästä välittyi. Kehtaan väittää julkeasti, että olen aika hyvä kirjoittamaan erilaisia tunnelmia ja fiiliksiä, ja on oikeasti aika hienoa saada kuulla onnistuneeni siinä jollain tavalla. Noh, ainakin tunnelmoinnin kirjoittaminen on helppoa jos ei muuta. C:

Mutta hei kiitos itsellesi oikein valtavasti kommentista, en voinut lopettaa hymyilemistä kun luin tätä. (:
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17

Avatar
Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Ezellohar » Ti Joulu 16, 2014 10:15 pm

Voi että, olipas se tunnelmallista! ^^

Voin tosi hyvin kuvitella tuon Éowynin ajatuksen siitä, kuinka kuolevaiseksi olonsa tuntee haltioiden keskellä. Itelläkin olis varmaan sellanen olo et jestas, olenpas rupsahtanut.

Jotenkin ihana ajatus tuo, että Éowyn ja Faramir on "sopineet", että vielä ei tarvitse ns. sitoutua toiseen. Tai ainakin niin minä sen ymmärsin. Mahtoikohan Faramirkin löytää oman herkän hetkensä haltioiden joukosta... :wink:

Yhden kirjoitusvirheen taisin bongata, siellä oli palvelia vaikka se on palvelija. Mutta aika mitätönhän tuo on, sattui vaan pistämään silmään.

Kuvaus on todella monipuolista ja pystyin taas oikein näkemään tilanteen ja paikan silmieni edessä. Siinä vasta on juhlat missä olis itsekin halunnut olla mukana!
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.

Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 811
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Celeb » Ke Joulu 17, 2014 11:42 pm

Aaah, haliruttaus Eze! Ihana nähdä sua taas foorumilla ja kiitos hirveästi kommentista! C:

Eikä okei mulla on nyt hirveä hinku parittaa Farskaa jollekin random haltialle kiitos sinun. :'D Kirjoitusvirheitä näköjään tapahtuu kun ei käytä oikolukuohjelmaa tai betaa, hups. Noh, korjataan se sieltä. Mutta tosi kiva kuulla että tykkäsit! :>>
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17

Avatar
Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Ezellohar » Ma Joulu 22, 2014 11:03 pm

Halia sinnekin päin Celeb! Minä päätin taas aktivoitua ku oon saanu asiat jotenki ees normaaliin päiväjärjestykseen :D
Ja tänne onkin ilmestyny kaikkia ihania tekstejä! ^^ Ja Farska+random haltia -teksiä odotellessa! X)

Juu kyllä kirjotusvirheitä sattuu ihan paremmissakin piireissä!
Välillä töissäkin hävettää kun en osaa jotain ihan normaalia sanaa mukamas kirjottaa.. (mutta en siis väitä että kuuluisin tähän "parempaan piiriin." XD)

Juu todellakin tykkäsin! Sinun tekstejä on aina ilo lukea! ;)
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.

Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 631
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Pyrexia » Pe Tammi 02, 2015 3:54 pm

Ilmoittaudun tämän lukeneiden joukkoon! Kommentoiminen vain jäi.

Tämä oli hyvin kirjoitettu ficci, pidin juuri siitä ettei tämä ollut liian vakavaa, vaan pysyi melko viattomana.
Ei mulla kait mitään järkevämpää palautetta ole...
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.

Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Mithrellas » La Tammi 03, 2015 4:56 pm

Minäkin ilmoitan lukeneeni. Kuinka olisin voinut jättää tämän väliin, kun kyseessä on näin kiinnostava paritus? :)

Tykkään tästä kirjoitustyylistä tai kertojanäänestä, joka saa Éowynin kuulostamaan ylhäiseltä ja fiksulta, kypsältä ihmiseltä. Kirjassa hänessä oli minusta vähän oikuttelevan teinin vikaa, mutta tykkään tästä versiosta. Tässä ficissä oli ihan omanlaisensa tunnelma, vähän unenomainen ja epätodellinen, ja voisin kuvitella Éowynin jälkeenpäin pohtivan, että tapahtuiko tämä todella oikeasti vai kuvitteliko hän kaiken. Minusta oli myös mukavaa, että tässä ficissä oli huomioitu Éowynin ja Faramirin rakkaus, eikä vähätelty sitä – ja koska he eivät vielä olleet kihloissa, niin tuollainen satunnainen kohtaaminen toisen kanssa ei kenties ollut niin vakavaa. Vaikka en tietystikään voi olla pohdiskelematta, mitä Faramir ajattelisi, jos tietäisi tapauksesta. En usko että hän olisi mustasukkainen, vaan ehkä pikemminkin yllättynyt. :)

Voi noita puutarhakävelyjä tanssiaisten aikana... Niissä aina sattuu ja tapahtuu. (Olenkohan itse koskaan kirjoittanut pidempää ficciä, jossa ei käveltäisi puutarhassa tanssiaisten aikana...?) Glorfindel oli jälleen niin ylimaallisen ihana. Miksi hän valitsi juuri Éowynin, en voi olla pohtimatta sitä. Mutta haltiat ovat tunnetusti aika arvoituksellisia (ainakin ihmisten näkökulmasta) ja on ehkä parempikin, ettei heidän tekemisiään selitellä liikaa, koska se tekee heistä sitten heti vähemmän ihmeellisiä.

Monien kauniiden lauseiden joukosta poimin tämän: Sanat virtaavat välillämme ilman, että meidän tarvitsee puhua niitä ääneen ja hetken aikaa tunnen kuin kaikuna tai varjona mielessäni mitä on olla esikoinen. Pidin niin paljon tuosta ajatuksesta, että haltiat voisivat välittää ihmisille ajatuksia ja kuvia muutenkin kuin puhumalla. Mielestäni kyse ei ole mistään telepatiasta, vaan pikemminkin jostakin tunnetason ilmiöstä. Ja kun tänäänkin luin Hobbin Farseer trilogya, niin tämä aihe tuntuu erityisen läheiseltä.

Tämä oli ihana pieni tunnelmapala, kaunis ja yhtenäinen kertomus alusta loppuun. :)
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010

Avatar
Celeb
Velho
Viestit: 811
Liittynyt: To Kesä 05, 2008 12:41 pm
Paikkakunta: Rivendell
Viesti:

Re: Saanko pyytää teiltä tanssin? (Éowyn/Glorfindel)

Viesti Kirjoittaja Celeb » Ma Tammi 05, 2015 3:02 am

Voi teitä olen ihan päästäni pyörällä täällä, kiitos oikeasti teille kommentoinnista! Olette ihania. <3

Eze, kiitos vielä erikseen ja uudelleen. Sitä Farska/haltia -ficciä saadaan kyllä varmaan odottaa melkoisen kauan, ellei ikuisesti.... ;)

Pyrexia, ilahduin hirmuisesti kun näin kommenttisi! Ei sitä aina tarvitse olla mitään suurta ja syvällistä sanottavaa piristääkseen jonkun päivää ja ilahduttaakseen ihmisiä. C: Ihanaa kuulla, että luit ja tykkäsit!

Mithrellas, kiinnostava vähintäänkin. Oikeasti, olin aluksi ihan hukassa sen suhteen mitä tehdä tälle haasteelle. Näin vain pääsi käymään. :roll: Häät ja puutarhakävelyt sitten iskivät takavasemmalta, kun se oli ehkä vähiten canonia venyttävä tilanne joka näiden välillä olisi saattanut tapahtua. Ihan muuten ohimenevänä kuriositeettinä, muutama päivä kirjoittamisen jälkeen törmäsin sattumalta pohdintaan näistä kahdesta: eikös juuri Glorfindel ennustanut sen minkä Éowyn toteutti Noitakuninkaan surmatessaan? Voi siis olla, että Glorfylla ihan oikeasti oli muukin motiivi tanssittaa neitosta kuin blondikerhon perustaminen. Tai ehkä sen kohtaamisen voi jättää hämärän peittoon, kuten kommentissasi tuumit.

Ou jeah fiksu Éowyn! Hienoa kuulla, että olen onnistunut luomaan jotakin, joka vaikuttaa fiksulta! Niin, ja minäkin pohdin Faramirin mahdollista reaktiota ja en kyllä yhtään tiedä. Toisaalta kulttuurierot ja systeemit ja konservatiivinen yhteiskunta ja liipa laapa jada jada, mutta toisaalta taas Faramirin persoonassa ei ehkä ole sitä sellaista räjähdysherkkyyttä suuttumaan tai synkkyyttä angstaamaan tapahtunutta.

Mene ja tiedä, ehkä tuo ilta on juurikin sellainen kahden henkilön salaisuus, joka on luonteeltaan enemmän jaettu päiväuni kuin oikesti tapahtunnutta historiaa. Päiväuneen ja jaettuihin unikuviin istuu tavallaan tuo ajatusten ja tunteiden välittäminen. Ymmärsit sen juuri niin kuin sen tarkoitin, tavallaan hetken jakamista toisen kanssa, yhteisenä olemisena enemmänkin kuin minään vuoropuheluna, ajatusten lukemisena tai selkeänä "taikuutena" jolla olisi tietty muoto ja tietyt rajat. Se kumpuaa melkein kokonaan omasta fiksaatiostani haltioiden henkisiin kykyihin ja niiden käyttöön ja ilmentymiseen eri tavoin, mutta olen tosi otettu ja mielissäni jos tykkäsit siitä. Muutenkin, olen otettu positiivisesta palautteesta ja kommentoinnistasi. Kiitos kun käytit aikaasi ja vaivaasi siihen!
Kurkkaa ficcilistaustani tai runonurkkaustani.

Vuoden tulokas 2009, Kälätäti 2010 ja Ilopilleri 2014!
Kiitos, ihanaa! <3


Coolin Eksentrinen ja Lievästi Epäröimätön Bandiitti.

NUORI JA VIRIILI 2K17

Vastaa Viestiin