Voitosta tuhoon
-
- Samooja
- Viestit: 513
- Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 5:05 pm
- Paikkakunta: Syntimaa, Pohjoinen Suomi
- Viesti:
Voitosta tuhoon
A/N: Ensimmäinen ficcini katosi, joten tein nyt tällaisen todella lyhyen tunnelmaficin.
Title: Voitosta tuhoon
Author: Lizlego
Genre: Angst/romance
Pairing: Aragorn/Éowyn
Raiting: PG
Warnings: AU (tiedän, ettei Aragorn tehnyt näin)
Sinä olit lämpöni ja aurinkoni. Sinä olit kuuni ja tähteni, kaikkeni. Ja sitten sinä lähdit. Jätit minut yksin, syöksit minut yöhön ja pimeyteen, josta minulla ei ole enää paluuta.
Minä luulin, että sinä rakastit minua. Ne kerrat, jolloin otit minut syliisi, suutelit minua ja puhuit minulle lämpimiä, kauniita sanoja, saivat minut uskomaan, että me kuuluimme yhteen. Sinä toit minulle toivon ja minä takerruin siihen. Näkemättä todellisuutta. Ymmärtämättä sitä, että käytit minua vain hyväksesi.
Omani ja kaikkien Rohanin ihmisten epätoivo karisi sydämestäni niinä hetkinä, joina me olimme yhdessä. Öisin, kun toverisi jo nukkuivat, sinä usein hiivit minun huoneeseeni ja tulit kanssani peittoni alle. Sinun kehosi oli aina lämmin, kosketuksesi hellä mutta intohimoinen.
Minä en tahtonut olla heikko, mutta sinun seurassasi minä uskaltauduin avautumaan. Sinä näit minun sydämeeni. Sinussa oli ymmärrys ja viisaus. Mutta sinussa oli myös petollisuus. Käsiesi ja huuliesi hellä kosketus ei vastannut kylmyyttä, joka asui sielussasi. Kylmyyttä, joka salli sinun murtaa sydämeni.
Sinä autoit Rohanin ja minut yli taistelujen. Rohkeutesi ja taipumattomuutesi piti minut hengissä toivottomuuden hetkilläkin. Ja kun kamppailu oli ohi, minä luulin, että rauha toisi mukanaan kukoistuksen. Kuvittelin, että olisi sinun ja minun onnen aika.
Mutta silloin sinä sanoit sen. Kerroit, että sinulla on jo toinen. Että olet jo kihloissa ja että menet pian naimisiin. Sanoit, ettei minulla ole paikkaa tulevaisuudessasi.
Ja minä katsoin ympärilleni. Silmäilin Gondorin loistoa, joka ei enää lämmittänyt minua. Yhdessä hetkessä kaikki valo ja ilo katosivat mielestäni. Sinun johdollasi minä kuljin voitosta tuhoon.
The End
Title: Voitosta tuhoon
Author: Lizlego
Genre: Angst/romance
Pairing: Aragorn/Éowyn
Raiting: PG
Warnings: AU (tiedän, ettei Aragorn tehnyt näin)
Sinä olit lämpöni ja aurinkoni. Sinä olit kuuni ja tähteni, kaikkeni. Ja sitten sinä lähdit. Jätit minut yksin, syöksit minut yöhön ja pimeyteen, josta minulla ei ole enää paluuta.
Minä luulin, että sinä rakastit minua. Ne kerrat, jolloin otit minut syliisi, suutelit minua ja puhuit minulle lämpimiä, kauniita sanoja, saivat minut uskomaan, että me kuuluimme yhteen. Sinä toit minulle toivon ja minä takerruin siihen. Näkemättä todellisuutta. Ymmärtämättä sitä, että käytit minua vain hyväksesi.
Omani ja kaikkien Rohanin ihmisten epätoivo karisi sydämestäni niinä hetkinä, joina me olimme yhdessä. Öisin, kun toverisi jo nukkuivat, sinä usein hiivit minun huoneeseeni ja tulit kanssani peittoni alle. Sinun kehosi oli aina lämmin, kosketuksesi hellä mutta intohimoinen.
Minä en tahtonut olla heikko, mutta sinun seurassasi minä uskaltauduin avautumaan. Sinä näit minun sydämeeni. Sinussa oli ymmärrys ja viisaus. Mutta sinussa oli myös petollisuus. Käsiesi ja huuliesi hellä kosketus ei vastannut kylmyyttä, joka asui sielussasi. Kylmyyttä, joka salli sinun murtaa sydämeni.
Sinä autoit Rohanin ja minut yli taistelujen. Rohkeutesi ja taipumattomuutesi piti minut hengissä toivottomuuden hetkilläkin. Ja kun kamppailu oli ohi, minä luulin, että rauha toisi mukanaan kukoistuksen. Kuvittelin, että olisi sinun ja minun onnen aika.
Mutta silloin sinä sanoit sen. Kerroit, että sinulla on jo toinen. Että olet jo kihloissa ja että menet pian naimisiin. Sanoit, ettei minulla ole paikkaa tulevaisuudessasi.
Ja minä katsoin ympärilleni. Silmäilin Gondorin loistoa, joka ei enää lämmittänyt minua. Yhdessä hetkessä kaikki valo ja ilo katosivat mielestäni. Sinun johdollasi minä kuljin voitosta tuhoon.
The End
Viimeksi muokannut Lizlego, Ke Helmi 04, 2004 5:28 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Fantastic! Rakentava palaute tosin tuntuu viihtyvän muinaishistoriamuseossa, joten et tapaa sitä tällä kertaa, Liz.
[i:7e0c8c9a3b]Aika kulkee, kellot laukkaa
monta raukkaa, hauta haukkaa
Ennen iltaa, siis kulje siltaa
mut varo murhamiesten kiltaa
Varo liittymästä heihin
jotka usko eivät enää mihinkään[/i:7e0c8c9a3b]
CMX / Melankolia
monta raukkaa, hauta haukkaa
Ennen iltaa, siis kulje siltaa
mut varo murhamiesten kiltaa
Varo liittymästä heihin
jotka usko eivät enää mihinkään[/i:7e0c8c9a3b]
CMX / Melankolia
Uuh, maailmankirjat ovat sekaisin. Liz on kirjoittanut jo kaksi hettiä.
Minä en lukenut sitä edellistä kun se oli R *pikku pyhimys* mutta tämän luin.
Erittäin mielenkiintoinen näkökulma, sopii melko hyvin siihen Èowynin "epätoivoon" Parannuksen Tarhassa. Ja kuten Juttaa sanoi, on hauskaa kun Ara on välillä pahiskin .
Se oli lyhyt, toki, mutta siinä oli kaikki olennainen ja minä pidän siitä.
Minä en lukenut sitä edellistä kun se oli R *pikku pyhimys* mutta tämän luin.
Erittäin mielenkiintoinen näkökulma, sopii melko hyvin siihen Èowynin "epätoivoon" Parannuksen Tarhassa. Ja kuten Juttaa sanoi, on hauskaa kun Ara on välillä pahiskin .
Se oli lyhyt, toki, mutta siinä oli kaikki olennainen ja minä pidän siitä.
Vuoden Tolkienisti 2006 - kysykää mitä haluatte ja saatte varmasti väärän vastauksen!
Tämä on todella kaunis ficci. Teksti on vertaukuvauksellista, sujuvaa ja todella kaunista luettavaa. Éowynin katkeruuskin tulee hyvin julki tässä. Lyhyt, mutta tunteikas ficci XDD
Minusta on aika vaikea kuvitella Ara pahiksena, mutta kuitenkin. Kirjoittajan vapautta XDDD
Pari kohtaa, jotka lainasin olivat mielestäni todella hienosti kirjoitettuja.
Minusta on aika vaikea kuvitella Ara pahiksena, mutta kuitenkin. Kirjoittajan vapautta XDDD
Pari kohtaa, jotka lainasin olivat mielestäni todella hienosti kirjoitettuja.
'Sinä olit lämpöni ja aurinkoni. Sinä olit kuuni ja tähteni, kaikkeni. Ja sitten sinä lähdit. Jätit minut yksin, syöksit minut yöhön ja pimeyteen, josta minulla ei ole enää paluuta.
Loppu on todella upea. Se enteilee Éowynin kohtaloa. Sinun johdollasi minä kuljin voitosta tuhoon..Ja minä katsoin ympärilleni. Silmäilin Gondorin loistoa, joka ei enää lämmittänyt minua. Yhdessä hetkessä kaikki valo ja ilo katosivat mielestäni. Sinun johdollasi minä kuljin voitosta tuhoon.
Kohtalon valtias
"How do you pick up
the threads of an old life?
How do you go on
when in your heart
you begin to understand
there is no going back"
Ken Follett - TAIVAAN PILARIT
"How do you pick up
the threads of an old life?
How do you go on
when in your heart
you begin to understand
there is no going back"
Ken Follett - TAIVAAN PILARIT
Kauniisti kirjoitettu,erilainen kuva Aragornista.Mieleen tulee et oot kuvannu Aragornia mielessäsi lause: Miehet on sikoja No mutta ihan hyvä ficci,rakentavampaa palautetta ei multa juuri nyt saa. Mutta noh,ei se Ara ny Arwenia olis pettäny...
*lukee viestin monta kertaa,ja toteaa että se on suurimmaksi osaksi täyttä p*skaa* No,ei voi mitään
*lukee viestin monta kertaa,ja toteaa että se on suurimmaksi osaksi täyttä p*skaa* No,ei voi mitään
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009