Matka Loriéniin ja vähän muutakin.

[Kurttuviikuna]

Aikani kuluksi vastaan vielä jokaisen kommenttiin erikseen. ^^ (joku ei ole edes lukenut kaikkia kommenttejaan...x))

Don Yashmine: Juu juu, jatkoa tulee sitten joskus. ^^ Ja mukavaa, kun joku muukin ymmärtää sairasta huumoriani. XD *ruttu*

Eliniél: Kiitos. ^^ Ja mitä huumoria se sellainen on, jossei sinne ole tungettu kaksimielisyyksiä, mitä häh? ^^ Aragorn ja Legolas ovat selittelyn maailmanmestareita. X) *rutistus*

Melinia: Ui, kiitoksia sinullekkin. ^^ Toivottavasti et ole kuollut jatkonpuutteeseen. *naur* Sinun rakentavapalautteesi on minun hattuhyllylläni lasipurkissa. *ruts*

Firena: Tuollaiset jutut tuppaavat usein juuri iltamyöhään naurattaa kaikista eniten. xD Minua ainakin. Mutta missä rakentava palaute? ^^ *ruts*

Gekka: No jopas. Kuinka monet tälle minun sairaalle huumorilleni jaksavat nauraa? Ihanaa. Kiitos. ^^ Ja virheettömästä tekstistä saamme kiittää yksin Zsanyaa. Ja lisää tulee, nyt olen vain ottanut kauhean kirjoitus urakan ja kirjoitan varmaan viittä eri ficciä samaan aikaan. *naur* Kiitos vielä. *ruts*

Omppu: Kiitos. ^^ *ruts* kaipaisin hieman pidempää kommenttia. *puppy eyes*

Fany: Kiitos, tuo piristi päivääni (aivan kun en olisi jälleen hieman ylipirteä xD). Mukavaa kuulla, että ihmiset pitävät kirjoitustyylistäni (en kyllä ymmärrä miksi. xD Ihan totta) Mutta tätä kirjoittaessa minullakin oli kivaa. Älä nyt sentään, toinen osa on ihan hirveän hätiköity! Mutta kiitps ja ylistys, kun jaksoit kommentoida. *ruttaa sen useasti*

Puppi: Minua luullaan aina ympäripöljäksi, tervetuloa kerhoon. XD Kiitos. Yritys on ainakin kova, että tämä pysyisi järkevänä (hyvin pieni mahdollisuus onnistumiseen xD) No jopas. Punastun ihan tyystin. Tai korvani punastuvat. Ja riippuvaisuus on hyvä asia. *nauraa ja rutistaa sen*

Don Yashmine (igen ^^): Kiitoksia toistamiseen. Minulle vain tulee Aragornista ja Legolasista sen tyyliset hahmot mieleen. ^^ Ja jatkoa tulee joskus. ^^

Cassiopeia: Kiitos *ruts* Perustelu on ihan turha taito, vaikka itse pyydänkin sitä aina. *naur*

Elíniel: Kyllä sinun mielipiteesi aika selväksi kävi, kiitos siitä.

Ja jatkoa tulee varmaankin aika pian. Nyt on sentään joululoma.

[yashmine]

Ja kuinkahan pian jatkoa on tekeillä??? ^^

[Gekka]

”Jahas. Homma kuumenee. Olisi ehkä parasta liueta paikalta.

Ei hemmetti. xDDDDDD Niin täydellisen sopiva lause Pippinin suuhun.

Kaikki hahmot ovat hyvin.. persoonallisia ja erilaisia. Hienoa hienoa.
En osaa oikeastaan sanoa mitään jären kehittävää. Minä ehkä toivoisin pidempiä kappaleita. Välillä ne tuntuvat vähän jäävän kesken..? Mutta minun kirjoitustapani onkin yleensä se, että jaarittelen vaikka kuinka, enkä pääse koskaan itse asiaan.. ;>

Jatkoa toivotaan.

[Daewen]

Tämä oli aivan mahtava! Nauroin ihan hulluna
Onko mahdollisesti odotettavissa jatkoa? *puppyeyes*
Tykkään älyttömästi huumoristasi ^^

[Annatar]

Minä rakastin Pippiniä kovasti, pikku hobittiparka kun oli niin suloisen lapsellinen ja viaton. Ja Haldirin MeHaltiat- lehdelle tietysti tyrskähdin oikein kunnolla En ole aikaisemmin juurikaan huumoritopicceja vilkaissut.
Noh, jatkoa kyllä luen, mikäli sitä tähän vielä suodaan. Hyvää parodiaa

[Cash]

”Huhuu, Pippin? Missä sinä olet? Olemme pahoillamme, mutta emmehän me voineet tietää, että olet neitsyt! Tule nyt esiin, niin aloitetaan kaikki puhtaalta pöydältä…” haltiat huhuilivat puun juurelta. Pippin vingahti ja peruutti Legolasin viereen. Legolas järkyttyi tuntiessaan hobitin paljaan takapuolen reidellään.

”Auta, Legolas! Tämä ei ole ollenkaan hauskaa. Se ei tunnu enää yhtään siltä kuin pikkulisko juoksentelisi suussasi! Se lähentelee jo rottaa! Isoa, lihavaa ja karvaista rottaa!” Pippin vaikeroi haltian vieressä armoa aneleva katse silmissään.

”Mene jo! Minulla ja Pippinillä on asioita hoidettavana!” Legolas huusi. Orophin tuijotti edelleen pää kallellaan Legolasia. Legolas nakkasi toisenkin saappaansa, mutta Orophin vikkeline jalkoineen kerkesi väistämään, ja saapas osui juuri pystyyn noussutta Rúmilia uudelleen takaraivoon. Orophin nauroi pilkallisesti ja näytti talanilla istuvalle haltialle kieltä. Legolasi julmistui ja nakkasi Orophinia Haldirin paistinpannulla. Jälleen kerran Loriénin haltian lyömättömän nopeat refleksit veivät voiton ja paistinpannu singahti kauas pusikkoon [”Mikä helvetti se oli, Haldir?” ”En minä tiedä, Boromir” ”No, hällä väliä, jatketaan”].

Heiteltyään kaiken talanin irtaimiston alas huonolla menestyksellä, Legolas alkoi heitellä vaatteitaan. Ensin lensi tunika, sitten lensi housut ja sitten pitkälahkeiset kalsarit [”No, Caradhrasilla oli kylmä ja paljon lunta”, Legolas sanoi puolustuksekseen].

Kun haltialla oli yllään enää tangat, Orophin huusi: ”Heitä nyt loputkin vaatteesi, niin voin lähteä!”. Legolas suuttui niin, että alkoi kiivetä puusta alas. Kun Orophin tajusi, että nyt on henki kyseessä, hän lähti pinkomaan kohti metsän siimestä.

HaH!!!Tussa oli tiivistetty hubaisin kohta!!!Helskutarallaa vähänkös on paras!!!Olet mahtava tyyppi!!!!Jatkoa???Milloinkas kirjoittelet????*Toiveikas ilme* Kiitoksi!!!!Piristit minun päivääni niin kovasti että *Haliruttaus*Niin...Älä kysy minne se rakentava palaute karkasi...Se taisi mennä sukkien kanssa likapyykkiin...^^Minulta ei KOSKAAN Saa Rakentavaa palautetta!

[Kurttuviikuna]

Voi apua, tämäkinkö on kesken? Anteeksi kovasti, olen ollut törkeän aikaan saamaton fikkien kanssa hyvin pitkän aikaa. Tarvitsisin potkun persauksille ja jonkun kuristamaan Writer's Blockia, joka on kiusannut minua ainakin puoli vuotta. Kuristaisin itse, mikäli rikosrekisterini antaisi vielä yhden murhan myöten, mutta epäilen vahvasti. Oikeus ei tuppaa olemaan puolellani.

Mutta yritän parhaani, että saan tähän jatkoa vielä joskus. Minulla on vain miljoona muutakin kesken, mutta eivätköhän ne kaikki joskus hamassa tulevaisuudessa hauko päivänvalon pölyttömämpää ilmaa.

kiitoksia hirmuisesti kommenteista, joita jaksatte siltikin laittaa, vaikka minä lurjus en ole tätä jatkanut. Tuli tosi hyvä mieli. *rutistaa ne kaikki oikein lujasti*

[Andune]

tätä mun sekoiluani....sähläsin vähä taas,kommentti seuraavana

[Andune]

"Sillä välin, kun Pippin rentoutui haltioiden kanssa, Legolas oli kerinnyt huitaisemaan Frodoa jo kahdesti Galadrielin vanhalla Cosmopolitanilla takaraivoon. Se taas johtui siitä, kun Frodo oli aivastuspuuskassaan sotkenut Legolasin kolme tunikaa. Nyt Legolas istui yksikseen Haldirin talanilla lukien samalla ”Me Haltiat” – lehteä ja tehden testiä ”Kuinka sopiva puoliso olen Gondorin tulevalle kuninkaalle?”. Hän päätti istua siellä aina siihen asti, kunnes Aragorn saapuisi hänen seurakseen teräksenkovien pakaroidensa kera. "


”Auta, Legolas! Tämä ei ole ollenkaan hauskaa. Se ei tunnu enää yhtään siltä kuin pikkulisko juoksentelisi suussasi! Se lähentelee jo rottaa! Isoa, lihavaa ja karvaista rottaa!” Pippin vaikeroi haltian vieressä armoa aneleva katse silmissään."

Vähänkös repesin noille!Iso lihava karvainen rotta....okei,en halua ajatellakaan et mitä se tarkottaa nojoo mutta tosi hauska ja kaksmielinen

[athelas]

turha täältäkään päin on odottaa millään tavalla rakentavaa palautetta, mutta yritetään.

huumoria osaat kirjoittaa loistavasti, teksti on hyvää ja sujuvaa, enkä paljon virheitäkään löytännyt. Aihe on kuitenkin jollaintapaa kulunut. Tuntuu, että nykyään joka paikassa on juuri huumorilla höystettyä, homokohtausten täplittämää saattueen matkaa kuvattu.

toivottavasti jatkossa tulee vielä jotain herisyttävän erilaista ja uutta sekä ennenkokematonta

[Silvertiggy]

Kurttuviikuna, ei tähän voi muuta, jälleen kerran, sanoa että mahtavaa tekstiä!
*total-reps *
Kirjoitusvirheitäkään en tavannut missään kohdissa. Miusta (ja varmaan monesta muustakin) tuntuu, että tämä jäi vähän kesken. Vähän jos saisi jatkoa, niin olisi hyvä juttu.

Pian hän löysikin itsensä keskeltä poreallasta kahden salskean haltianuorukaisen seurasta.
”Vai näin haltiat viettävät aamujaan. Ei hassumpaa”, hobitti ajatteli. Haltiamiehet vetivät hobitin väliinsä istumaan. Vuoron perään he suutelivat hobittia sieltä sun täältä. Pippin säikähti. ”Jahas. Homma kuumenee. Olisi ehkä parasta liueta paikalta. MUTTA MITEN?” hän ajatteli pakokauhun vallassa.

”Rúmil, se on minun vuoroni!” Orophin huusi, töytäisi veljensä kauemmas ja siirtyi suutelemaan hobittia suoraan suulle. Pippinin silmät levisivät järkytyksestä, kun hän tunsi haltian lämpöisen ja märän kielen kitalakensa tienoilla. Pian hän kuitenkin rentoutui. ”Tämähän on itse asiassa aika mukavaa. Vähän kuin pieni lisko juoksentelisi suussa tai jotain. Ehkä minä voin hetkeksi jäädä…” Pippin mietti ja säpsähti, kun haltiat vaihtoivat paikkaa ja vuorostaan Rúmilin kieli tunkeutui syvälle hänen nieluunsa.

Myös Aragorn ja Legolas tuppasivat varsin usein katoamaan jonnekin metsän siimekseen ”tekemään nuolia ja ampumaan niitä maalitauluun ja mieluusti myös napakymppiin”. Gimli ihmetteli suuresti, miksei nuolia voinut vuolla heidän leiripaikallaan ja mikseivät he saman tien voineet opettaa häntäkin ampumaan. Siihen Aragorn ja Legolas vain sanoivat:

”Kaipaamme yksityisyyttä. Yleisön katseen alla hermostuttaa ampua. Ja sinä et ole vielä valmis tähän. Ehkä joskus”. Sitten miehet katosivat metsään. Kotvan kuluttua metsästä alkoi kuulua mitä merkillisimpiä ääniä, ja Gimli pelkäsi, että jommankumman sihti oli häiriintynyt hieman. Ei hän niin kovin väärässä ollutkaan.

Merri oli ollut varsin hilpeällä tuulella koko matkan ajan. Hän oli ottanut tavakseen kadota Boromirin kanssa jonnekin tutkimaan luonnon ihmeitä sekä lukuisia eri kukka- ja mehiläislajeja.

”No jopa ovat eläinrakkaita”, Gimli totesi hölmistyneenä kuunnellessaan metsästä kantautuvaa äärimmäisen voimakasta ääntelyä. ”Etteivät nyt vain silittäisi niitä vastakarvaan.”

Slash ja huumori todellakin toimivat yhdessä. Ja aika hyvinkin Ainakin silloin, kun sinä kirjoitat ne yhteen.

On todellakin hyvä että tutustuimme

[mr.Greenleaf]

hauska tarina, ehkä hauskempi ku se moriaa siottuva stoori! mut molemat tosi hyvii! vähä turha lyhyt ja niin... ja pervoukset siellä täällä tekivät tarivasta niin loistavan! etenkin kun Haldir ja Boromir olivat puskassa ja paistinpannu lensi sinne! aijajai...

Siis jatkoa!