Sivu 1/3

Sukulammas ja Nightwish Keskimaassa

Lähetetty: Pe Marras 11, 2005 2:48 pm
Kirjoittaja Crestfallen
Title: Sukulammas ja Nightwish Keskimaassa (featuring pari satunnaista kulkijaa)
Author: Crestfallen
Rating: PG – PG-13
Gengre: Humor, Mary Sue tms.

Beta: Sam

Disclaimer: TSH maailmoineen on Tolkienin käsialaa ja minä vain käytän niitä omassa tarinassani.

Feedback: Of course.

A/N: Tämä on ihan ensimmäinen ficci, jonka uskaltaudun tänne laittamaan. Toivottavasti en saa tappouhkauksia tämän takia.


~**~




1. osa, jossa kaikki heräävät jossain, missä eivät varmasti menneet nukkumaan


Pirkko heräsi säpsähtäen jonkin karvaisen osuessa hänen jalkaansa. Hän tajusi olevansa sängyssä ja luultavasti koira oli jotenkin onnistunut pääsemään hänen huoneeseensa ja päättänyt tulla unikaveriksi. Mutta kuitenkin… Jokin tuntui olevan vinossa, ei kirjaimellisesti tietenkään, sänky oli suorassa (ehkä hieman liiankin) ja niin poispäin, mutta jokin ei ollut niin kuin ennen. Varoen säikäyttämästä itseään Pirkko katseli ympärilleen… Ja tajusi jakavansa sängyn jonkun muun kanssa.
”Charlie? Sinäkö siinä?”, Pirkko kysyi ja tökkäsi toista sängyllä olijaa hieman vähemmän hellästi.
”Charlie? Mikä on Charlie? Onko se joku uusi tupakka?”, joku kysyi, mutta ääni ei ollut Charlien. Peiton alta mönki esiin karvainen pää.
”AAAA! KUKA SÄ OLET JA MITÄ SÄ TEET TÄÄLLÄ?!” Pirkko kiljaisi kauhuissaan.
”Minä vähän luulen, että minun kuuluisi esittää nuo kysymykset, koska sinä olet minun sängyssäni… Mutta voin kait tehdä poikkeuksen ja esitellä itseni. Olen Frodo Reppuli.”, suu jossain päin karvaista päätä vastasi. Pirkko ei ollut aivan varma, tuijottiko hän koko ajan Frodon kasvoja vai sitä pään osaa joka oli siellä jossain kasvojen takana.
”Just, just… Niin varmaan…”, Pirkko sanoi hieman epäillen ja pomppasi ylös sängyltä, kolauttaen päänsä kattoon.
”Ai vittu!” Pirkko parahti ja Frodo katseli häntä hieman kummissaan.
”No niin, kuka sinä olet?” Frodo kysyi varmistuttuaan Pirkon varmasti kironneen jo tarpeeksi.
”Pirkko.”
”Pirkko kuka?”
”Pirkko Rautiainen…”, Pirkko kertoi.
Frodo pohdiskeli vastausta hetken ja totesi Pirkon luultavasti olevan se joka väitti olevansa.
”No totta kai mä olen! Kuka muukaan mä nyt äkkiä voisin olla?”, Pirkko kysyi kulmiaan kohotellen hieman sarkastisella äänensävyllä.
”Eh, vaikkapa Gandalf perin kummallisessa naamiossa?”
”GANDALF? ASUUKO GANDALF TÄÄLLÄ?! Siis voi vitsi, se on niin huippu kun se sanoo teille siellä Moriassa että ’Paetkaa, hölmöt’ ja tippuu sitten sen balrogin kanssa sinne jonnekin kuiluun ja te kaikki luulette sitä kuolleeksi, vaikkei se ole.”, Pirkko pulputti tuskin vetämättä henkeä, ja ei, tuo ei ollut mikään kaksimielinen huomautus hengen vetämisestä.
”Anteeksi kuinka?”, Frodo kysyi.
”Ai juu, sä et vielä tiedä sitä koska sä mitä ilmeisimmin asut vielä Repunpäässä etkä oo lähtenyt haltioiden mukana pois!”, Pirkko kiljaisi ja Frodo piteli korviaan pohtien, koska tämä selvästikin hieman mielenvikainen vieras päättäisi lähteä.



Toisaalla eräs rumpali ja basisti heräsivät perin kummallisessa ympäristössä. Tai pikemminkin basisti heräsi ja rumpali tuijotteli silmät puoliavoimina ympärilleen ja nieleskeli.
”Onko täällä olutta? Saako sitä kolpakoissa?”, rumpali kysäisi ja basisti loi tähän hieman ärtyneen katseen.
”Petri rakas, tässä paikassa VESIKIN on varmaan vahvempaa kuin olut!”
”Mitä? Onko? Oletko aivan varma?”, rumpali kysyi silmät innostuksesta palaen.
”No voisi ainakin luulla siitä päätellen, että noista kaivon tapaisista jutuista tuprahtelee vähän väliä savua, jos et mua usko niin kato ite.”
Petri kohottautui lattialta ja kurkkasi varovasti ikkunasta ulos ja totesi varsin nerokkaasti: ”Me ei taideta olla ihan kotona päin nyt, vai mitä?”
”Ei, eipä taideta.”
”NO MISSÄ ME OLLAAN JA ONKO TÄÄLLÄ OLUTTA?”, Petri huusi.
”En tiedä ja en tiedä. Ollaan jossain päin jotain ihme paikkaa, jossa en todellakaan haluis olla.”, basisti vastasi ja haukotteli. ”Mä taidan jatkaa unia, vaikka melko vankilamainen paikka tää onkin. Hyvää yötä.”
”Jarkko? Et saa nukkua!”, Petri inisi, mutta pian Jarkon suunnalta alkoi kuulua kuorsausta.
Petri huokaisi syvään, mietiskeli hetken vaihtoehtojaan ja päätti lopulta mönkiä Jarkon viereen. Ehkä hän näkisi unia oluesta.



Vuoren uumenissa eräs toinen basisti heräsi epämääräiseen jollotukseen ja siihen, kun jokin kalalta haiseva läiskähti päin hänen naamaansa.
”Tarja turpa kiinni! Mä yritän nukkua!” mies ärähti ja sai vastauksen ääneltä, joka ei kuulunut Tarjalle vaan jollekulle paljon kauniimmalle ja tyylikkäämmälle (tyylikkäämmälle siinä mielessä, että sen nahkasta olisi saanut ihan kelpo sadetakin).
”Tarja? Mikä Tarja? Voiko sssitä ssyödä?” ääni sihahteli ja Marco oli hetkessä ylhäällä ja tuijotti riutunutta hahmoa, jonka silmät suorastaan leimusivat.
Ei, eivät ne kirjaimellisesti ottaen leimunneet, kunhan vain loistivat sulaa hulluutta (vaikka en tiedä, onko hulluus sulaa vai kiinteää).
”Heh, terve…”, Marco sanoi ja nieleskeli. ”Tarja laulaa meidän bändissä. Kaitpa Tarjaa voisi syödä, mutten oikein usko että kyseinen nainen maistuisi mitenkään erikoisen hyvältä.”
”Bändi? Mikä sssse on? Ja voiko sssitä syödä?”
”Se on… Se on sellanen juttu vaan… Eikä sitä voi syödä… Tai voi, mutta ei me maistuta hyviltä.”, Marco takelteli.
”Kuka ssssä oleet?”
”Hietala, Marco Hietala.”
”Ettet vain Bond, James Bond?”
”En, tietääkseni.”
”Ssse kävi täällä kerran. Sssse ei ollut ollenkaan kiva, ei Arre, ei ollut. Ssse kiusasi ja vei meidän hyvät kalat ja pilasssi ne!”
”Voi kuinka ikävää, mutta kuka sä olet?”, Marco kysyi, vaikka oli melko varma vastauksesta.
”Klonkku.”, Otus vastasi päästäen kummallisen yskän. Klunks. Klunks. Klunks.
Marco seuraili hetken Klonkun toimia ja yllättyi Klonkun nakatessa hänelle sormuksen. Se oli selvästi jostain pääsiäismunasta.
”Sssinulla pitää olla oma Aarre, meilläkin on.”, Otus sihisi Marcon kiitellessä ja pyöritellessä sormusta hieman nolostuneena käsissään.



Synisti heräsi ja tunsi heti jonkin tai jonkun olevan vieressään. Hän nousi istumaan ja katseli ihmeissään rasvaista ja hieman sotkuista tukkaa, joka peitti omistajansa kasvot. Mies tönäisi vierellään olijaa hellästi ja äkkiä tämä ponkaisi istumaan.
”Kuka sinä olet?”, herännyt mies kysyi.
”Holopainen, Tuomas Holopainen.”
”Hmm? Ettet vain ole Bond, James Bond?”
”Ikävä tuottaa pettymys, mutta en ole.”
”Ei se mikään pettymys ollut, se tyyppi tuli kerran käymään ja vaati saada haltioilta lembasin reseptiä. Ei hän sitä kuitenkaan saanut.”
Tuomas katseli hämmentyneenä vierellään istuvaa miestä, jonka tunnisti oitis Aragorniksi.



”Hah! Noin kovaa kuorsaavan miehen olisin ampunut vaikka silmät sidottuina ja kädet niskan taakse väännettyinä!”, erittäin itsevarma ääni sanoi herättäen erään pienen, viattoman ja enkelinkasvoisen kitaristin.
”Mene pois, ääliö! Mä yritän nukkua!”
”Anteeksi kuinka? Kuinka uskallat puhua minulle tuohon sävyyn, ihminen!”
”No sori. Häivytkö nyt ja annat mun nukkua?”
”En ennen, kuin kerrot kuka olet.”
”Mä olen Emppu. No niin, hyvää yötä ja niin edespäin.”
Haltia katseli uudestaan nukkuvaa asettuvaa miestä kummastellen, eikö kaikkien olisi kuulunut häikäistyä hänen kauneudestaan? Ilmeisesti ei, koska pian ihmismies alkoi kuorsata. Haltia käski muutamat muut haltiat pois varjoista ja kantamaan ihmisen kohtaamaan Metsän Valtiattaren. Hän saisi päättää röyhkimyksen kohtalosta.



Jukka heräsi ja tajusi heti olevansa jossain muualla kuin turvallisesti kotona oman peiton alla. Mies katseli ympärilleen hetkisen ja totesi ilman mitään sen kummempia kohtauksia olevansa ilman muuta Rivendellissä. Mies päätteli aivan oikein, että jonkin ajan kuluttua Elrond purjehtisi (ei, en usko että sisällä purjehditaan laivoilla) haltiasaattueen kanssa huoneeseen ihmettelemään hänen läsnäoloaan. Ennen sitä Jukka kuitenkin päätti nukkua vielä tovin.



Charles aukaisi silmänsä ja alkoi heti huutaa kauhusta. Häntä nimittäin tuijotti erittäin onnistuneesti kulmia kurtisteleva tummahiuksinen vanhempi haltiamies.
”Ei mitään syytä pelätä, olet Rivendellissä.”, Haltiamies rauhoitteli ja viimein Charles sulki suunsa ja päätteli, että tätä nyt ei aivan voinut laskea tupakoinnin haittavaikutukseksi, koska hän oli lopettanut polttamisen. Mutta oliko tupakoinnin lopettamisen yhteydessä ikinä puhuttu erittäin toden tuntuisista harhanäyistä?
”Rivendel? Joo, niin varmaan. Ja sä olet sitten varmaan Elrond.”, Charles sanoi toivoen syvällä sisimmässään harhan katoavan.
”Kyllä, minä olen Elrond.”
”Voi Jeesus…!” Charles parahti.

Lähetetty: Pe Marras 11, 2005 9:04 pm
Kirjoittaja Daewen
Hahha :lol: Tää oli aika mahtava :)
Lukisin kovin mielelläni jatkoa, varsinkin kun juonessa mukana on yksi lempibändeistäni :mrgreen:
Kirjoitat hyvin, aina on tietysti parannettavaa ja kirjoittaessaan kehittyy, mutta jäin tähän koukkuun :D

Lähetetty: La Marras 12, 2005 3:53 pm
Kirjoittaja Arawyn
Tämähän oli hauska! Onkos jatkoa tulossa piakkoin?
”Hietala, Marco Hietala.”
”Ettet vain Bond, James Bond?”
:mrgreen: *reps*

Lähetetty: Su Marras 13, 2005 5:43 pm
Kirjoittaja Crestfallen
Kiva jos tykkäilitte... Menetin melkein yöuneni kun pelkäsin koko ajan että kukaan ei sano tästä mitään tai jos sanoo niin sitten jotain niin ilkeää että ranteiden auki vetäminen purkinavaajalla alkaa vaikuttaa oikein hyvältä idealta. Pakko ruveta toistamaan itseäni vielä ja sanoa että kiva (oikeastaan aikas mahtavaa) kun tykkäsitte tuosta ekasta osasta. :)
Jatkoa tulee luultavasti jossain välissä. Ajankohta vain on vielä mysteeri.

Lähetetty: Ti Marras 15, 2005 6:47 pm
Kirjoittaja Arawyn
Crestfallen kirjoitti:Menetin melkein yöuneni kun pelkäsin koko ajan että kukaan ei sano tästä mitään tai jos sanoo niin sitten jotain niin ilkeää että ranteiden auki vetäminen purkinavaajalla alkaa vaikuttaa oikein hyvältä idealta.
Sittenhän on hyvä kun kommentoin... :D

Lähetetty: Ke Marras 16, 2005 3:02 pm
Kirjoittaja Daewen
Ei yöuniaan kannata menettää :D
Tiedätkö jo milloin olisi jatkoa luettavissa? ^^

Lähetetty: Ma Joulu 05, 2005 5:31 pm
Kirjoittaja Chokehold
Juu. Jatkoa vain tähän. Minä nimittäin tyksin tosipaljon kaikesta missä on mukana NW ja Keski-Maa. :D Ja vielä jos se on näin hyvä ja hauska.
Kannatti muuten uskaltautua laittaman tämä tänne. Ja uskaltaudu vielä laittamaan jatkoa niin hyvin menee. ^^

Lähetetty: To Joulu 22, 2005 2:07 pm
Kirjoittaja Etiäinen
Hahaa, tämä on mahtava *repeilyä*

Tuomas Holopainen ja Aragorn yhdessä... :shock:
*epämääräistä uikutusta*
*kuolausta*
*lisää uikutusta*

Kuinkas sattuivatkaan mun sankarit samaan tarinaan... * erittäin pervoja mielikuvia siitä mitä seuraavaksi voisi tapahtua*
*meinaa pudota mielikuviensa takia tuolilta*

hm. juu,juu, se ei kuulunut tähän.. ^^
”Rivendel? Joo, niin varmaan. Ja sä olet sitten varmaan Elrond.”, Charles sanoi toivoen syvällä sisimmässään harhan katoavan.
”Kyllä, minä olen Elrond.”
*repeämys maximus*

Mahtavaa *näyttää peukkua kannustavasti*

Lähetetty: To Joulu 22, 2005 9:46 pm
Kirjoittaja Evil
*lukee jutun nauraen ääneen ja äiti huutaa: "Lopeta toi turhanpäiväinen nauraminen!"*

Ei.. ei todellakaan turhanpäiväistä... vaan mahtavaa!! *löytää uuden palvonta kohteen ja alkaa pitämään palvontamenoja.*
Palvon sinua Crestfallen!! Lisäää!!!!!! *uikuttaa*

A-I-V-A-N M-A-H-T-A-V-A!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

*ei löydä mitään sanoja kuvaamaan tuota alkua.*

Jos et kirjoita jatkoa niin minä uhkaan tappaa itseni!
*huutaa ja pomppii alttarilla ja saa pirunsarvet, katoaa sitten punaiseen savupilveen .* MUHAHAAA!

Lähetetty: To Joulu 22, 2005 10:13 pm
Kirjoittaja Bihci
Tämä on hyvä. Rakentava palaute sai lottovoiton ja lähti maailmanympärimatkalle. Jatkoaaa..!

Herääkö Tarja Bondin vierestä? :twisted:

Lähetetty: Ke Joulu 28, 2005 11:07 pm
Kirjoittaja Evil
*tulee taas räyhäämään.*
... pitkään odotan kyllä vielä että tähän ilmestyy jatkoa..
odotan
odotan
räjähdän..

murrun.. pakko saada jatkoa! niin ihuna!!! *itkee ja poistuu paikalta*

Lähetetty: Pe Joulu 30, 2005 11:42 am
Kirjoittaja Crestfallen
Olisi ehkä pitänyt käydä täällä vähän useammin niin olisin huomannut että tätä hömppää on jotkut lukeneetkin. Whoooaaa, enpä olisi ikinä uskonut sitäkään. Ja vielä vähemmän olisin uskonut että tästä edes tykättäisiin. Jau, aika jännää...

Jatkoa tulee jossain välissä kun muistaisin betalta kysellä siitä... Mutta kun pää on laho ja aivot sahanpurua niin voipi olla että menee jonkun aikaa. Se toinen osa on kyllä betattu ja sillai, mutta se on niin lyhyt etten viiti sitä laittaa.

Bihci, Tarja ei ainakaan tähän mennessä ole herännyt Bondin vierestä eikä ehkä varmaan luultavasti niin teekään... Tai mistäs sitä koskaan tietää, en ole vielä miettinyt tätä niin pitkälle että tietäisin mitä tapahtuu lopussa. Itse asiassa mä en edes tiedä miten/milloin tämä loppuu. Ja taas mä alan hölöttää sekoja kohta. Jau.

Evil heeeiii, ei minun hömppäjuttujen takia kannata uhata tappaa itteensä. Eikä minua kannata palvoa, palvo mieluummin vaikka... No vaikka kylpyankkaa, ne ei muutenkaan saa tarpeeksi ansaitsemaansa kunnioitusta.

Hmm... Pitää luultavasti pyytää sinulta Etiäinen anteeksi jo tässä vaiheessa kaikkea mitä pistän sankarisi kärsimään. Tai ei nyt varsinaisesti kärsimään... Mutta jotain sellaista kuitenkin. Tai siis ei ne kärsi vaan on tyhmiä. Äh, miksi minulla on aina vaikeuksia selittää mitä tarkotan? Kun ei ne oikeastaan ole tyhmiäkään, tai siis on... Tai ehkä mä olenkin nyt ihan hiljaa enkä sano enää mitään. Jau.

Lähetetty: Pe Joulu 30, 2005 7:48 pm
Kirjoittaja Oldis
Tämähän oli.. mielenkiintoinen. Hieman sekava, mutta ihan hauska luettavaksi välitunnilla. En nähtävästi ole muistanut kommentoida. Harvemmin humoria luen, mutta tämä oli ihan mukava.

Lähetetty: Pe Joulu 30, 2005 8:51 pm
Kirjoittaja Evil
Kuule.. minä olen jo palvonut kylpyankkaa joten nyt olen siirtynyt palvomaan niitä kaikkia jotka kirjoittavat todella hyviä juttuja.. ^^
sinun teoksesi sisältyy niihin joten älä kätise vaan ala tekemään jatkoa vaikka tyhjästä!!! tämä on niin hyvä että voisin periaatteessa tappaakkin itseni.. (mistä Devil ja Nuuhku/Nurlu /Shadi innostuisivat.)
mutta haluan lukea tämän joten laitan itsemurhan tuonnemmaksi kunnes koko juttu on valmis ^^

Lähetetty: Pe Joulu 30, 2005 10:30 pm
Kirjoittaja Crestfallen
Jau... Pistänpä jatkoa nytten tässä. Ja sanon vaan, että sekavammaksi menee koko homma. Vaikka kukaan ei ole kysynyt eikä ketään varmaan kiinnostakaan, mutta minua jää vaivaamaan ellen tässä selitä muutamaa juttua noihin henkilöihin liittyen... Eli siis Pirkolla, Charlesilla, Petrillä, Jarkolla ja muutamalla muulla on ihan sillai esikuva, osan tunnen, osaa en muuten kuin kuulopuheista. No niin, nyt kun olen päässyt tuosta selityksestä niin jatkoa seuraa...

~**~



2. osa, jossa Tarja huomaa olevansa yksin ja saa vampyyriltä mielenkiintoisen ehdotuksen


Tarja heräsi keskellä yötä. Hänellä oli kumma tunne, kaikki ei ollut nyt aivan niin kuin piti, joten hän päätti soittaa Tuomakselle.
”Tämä on Tuomas Holopaisen puhelinvastaaja, olen juuri nyt Keskimaassa enkä voi vastata puhelimeen. Jätä viesti äänimerkin jälkeen, niin minä palaan asiaan jos palaan.” Dojojojoing.
Tarja ei jättänyt viestiä, vaan soitti Empulle, jolla myös kummallinen vastaaja, kuten myös koko muulla bändillä. Tarja alkoi suuttua, miksi muut olivat lähteneet keikkaloimaan ilman häntä? Ja vieläpä Keskimaahan!
”Kröhöm.” Huoneesta kuului yskäisy. Tarja käännähti ja huomasi tuijottavansa erittäin kalpeaa, vaaleaa miestä.
”Kannattaisi ehkä syödä terveellisesti ja ottaa aurinkoa, saisit sellaisen terveemmän värin päällesi.”
Mies näytti hämmästyneeltä. Eikö tuo nainen todellakaan millään lailla pelännyt häntä?
”Sinä varmaan ihmettelet missä Tuomas, Emppu, Marco ja Jukka ovat?”
”No joo, mutta toisaalta… Minähän voin pitää pienen loman kun ne on muualla.” Tarja hihkaisi.
”Äh.”
”Kuka sinä muuten olet? Näytät kovasti Tom Cruiselta.”
”Kiitos.”
”Ei se ollut kohteliaisuus, minä en ole koskaan oikein pitänyt siitä miehestä.”
”Ai jaa, vai niin. No, ei kiitos siinä tapauksessa. Minä olen Lestat.”
”Sinulla on sama nimi kuin sillä vampyyrillä!”
Lestat huokaisi ärtyneenä. ”Minä OLEN se vampyyri.”
”Ai jaa, no ilmankos.” Tarja henkäisi.
”Niistä sinun ystävistäsi, he ja muutama vähäisempi ihminen ovat Keskimaassa. Sinunkin olisi kuulunut joutua sinne, mutta Gandalfille tuli kauhea yskä ja sinä jäit tänne sen sijaan että olisit päätynyt Moriaan viihdyttämään örkkejä ja hiisiä.”
”Ai jaa, emmä voinu tietää.”
Lestat alkoi ärtyä entisestään, tuo nainen ei kysellyt yhtään mitään! Kuunteli vain silmät suurina ja päästeli suustaan kaikkea tyhmää! Mikä näitä nykyajan ihmisiä oikein vaivasi? Oliko se jotenkin niin vaikeaa kysyä, että miksi muut olivat päätyneet Keskimaahan? Ja missä helkkarissa se Louiskin oli silloin, kun sitä olisi kaivattu?
”Miksi muut on siellä Keksimaassa?”
”Keskimaassa, ei Keksimaassa. Minä ja Gandalf löimme pienen vedon… Kuinka Nightwish ja Sukulammas pärjäisivät Keskimaassa. Ja se jonka suosima bändi pärjää paremmin, voittaa kolpakollisen olutta ja hävinnyt saa hoitaa (ei mitään ”sellaista” hoitelua) kolmen kuukauden ajan tiskit ja pyykit.” Lestat kertoi.
”Ääh, tuo on tuollainen tyhmä veto. Miksei voittaja saa vaikka kahtasataa euroa?”
”No siksi kun eihän meillä kummallakaan ole sellaisia rahoja!” Lestat kivahti.
”Ai jaa, emmä voinu tietää.”
Lestat takoi nyrkillään seinää ja mutisi itsekseen jotain epämääräistä tyhmistä naisista. Lopulta hän rauhoittui ja ilmoitti Tarjalle, että tämänkin olisi mahdollista päästä Keskimaahan, jos vain haluaisi.
”No voe tokkiinsa! Totta kai minä lähden! Milloin? Ja mitä pitää pakata?” Tarja hihkui.
”Nyt. Ei mitään.” Lestat vastasi ja siinä samassa Tarja huomasikin lojuvansa pitkin pöytää.
”Missä minä olen?” Tarja nyyhkäisi ja se ruma, karvainen mieshenkilö, jonka ruuan päälle Tarja oli pudonnut, alkoi hieman sääliä tätä kummallisesti pukeutunutta naishenkilöä ja vastasi että, Briissä, tarkalleen ottaen Pomppivan Ponin majatalossa.
”Voi juku, en siis ole Moriassa?”
”Et.”
”No voi räkä, se ääliö ei kyllä osaa yhtään suunnistaa.” Tarja manasi ja karvainen mies katseli tätä hieman kummissaan. Mikä näitä nykyajan naisia oikein vaivasi?

~**~


Laitan lisää jatkoa myöhemmin kun siskolla taitaapi nyt olla kiire koneelle ni pitäähän se päästää.