Dr.Gandalf
Lähetetty: To Marras 30, 2006 11:08 pm
Title: Dr.Gandalf
Rating: PG?
Genre: Humor
Warnings: Lievää kiroilua, viittauksia slashiin
Disclaimer: Hahmot omistaa kunnioitettu herra Tolkien, tarina on minun.
Summary: Sormus on tuhottu ja rauha laskeutunut ihmisten ja kaikkien muidenkin keskuuteen. Velhoiluun kyllästynyt Gandalf päättää perustaa psykologin vastaanoton auttaakseen sodan jaloissa kärsineitä ja pahasti traumatisoituneita poloisia. (ja tienatakseen siinä sivussa, kuinkas muuten) Pitäkää kiinni housuistanne/kaavuistanne/lannevaatteistanne, tämä on Dr.Gandalf.
A/N: Halusin kokeilla luonnistuuko minulta huumorin kirjoittaminen. Ja muuten, elän palautteestanne.
***
Kamera kiertää pitkin studiota, tai no, moderniksi studioksi lavastettua Elrondin neuvonpitohuonetta. Seinille on ripustettu parimetrisiä julisteita Dr.Gandalfin pärstästä, jossa mainostetaan hänen kirjojaan "Miten hygieniaongelmani määrittävät minut yksilönä" (suosittu erityisesti örkkien keskuudessa) ja "Kastelen vuoteeni, olenko friikki" (suuri pettymys, sillä sitä on saatu myytyä vain yksi säälittävä kappale nimeltämainitsemattomalle Gondorin nykyiselle kuninkaalle). Kamera surrailee, kuvaa hetken yleisöä, joka on lähes nukahtamispisteessä jo ennen ohjelman alkua, ja pysähtyy sitten kohti lavaa. Gandalf istuu suuressa yököttävän pinkissä tuolissaan ja letittää blondiksi värjättyä partaansa. Hänen sisustussuunnittelija/neuvonantaja/maskeeraaja/puvustaja/puheopettaja/käsikirjoittaja/
personal-trainerinsa Legolas loikkii ympäri lavaa hyräillen ja ripotellen ruusun terälehtiä "olen niiiin kaunis"-virne naamallaan
"Hyvää iltaa Keskimaan asukkaat", Gandalf sanoi saatuaan parran 'edustavaksi' ja ajettuaan marisevan Legolasin yleisön joukkoon. "ja tervetuloa seuraamaan supersuosittua ja ah-niin-auttavaista keskusteluohjelmaamme. Minä olen isäntänne Dr.Gandalf", hän sanoi röyhistäen rintaansa ja odottaen aplodeja. Kun niitä ei kuitenkaan kuulunut, hän jatkoi tympeänä: "Tänään meillä onkin vuorossa ah-niin-auttavaisia neuvoja kaikille ihanille haliruts-puppeleille jotka ovat minun isälliseen huomaani uskaltaneet ongelmansa tuoda."
Yleisö pysyi edelleen vaiti, lukuunottamatta erästä ylipirteää hobittia joka kiljui ja huokaili ihailevasti heiluttaen kylttiä jossa luki "Dr.Gandalf- minunkin psykologini" Kyseessä oli tietysti ohjelman vakiovierailija, herra Peregrin Tuk, joka on kärsinyt erittäin vaikealaatuisesta seksuaalisesta ylikiihoittuneisuudesta aina siitä asti kun pääsi vahingossa käsiksi Frodon ja Samin salaisiin "Matka kohti kuumaa aukkoa"-videoihin. Gandalf mulkaisi Pippiniä vaivautunut ilme naamallaan ja naurahti ärsyyntyneenä.
"Pitemmittä puheitta", Gandalf kailotti "Tässä ens-"
"Iiiiiih, Gandaaaalf", Pippin huusi keskeyttäen ja huitoi kyltillään vimmatusti edessään nukkuvaa Uruk-hai soturia päähän.
"No mitä perk... krhm... Voi hellanlettas pikkuinen, Gandalf-setä puhuu nyt", Gandalf sössötti tekomukavasti ja painoi muka salaista nappia tuolinsa käsinojassa. Samassa nurkan takaa paukahti esiin tusina karvaisia, kumihanskoin varustautuneita turvakääpiöitä, jotka tarttuivat kiljuvaan Pippiniin ja raahasivat hänet ulos.
Gandalf piteli lavalla otsaansa ja kiroili itsekseen. Vasta huomattuaan kameran kääntyneen jälleen häneen, hän väläytti kasvoilleen hymyn, joka näytti lähinnä irvistykseltä ja olisi saanut kenet tahansa vähänkään varovaisen hobittilapsosen juoksemaan pakoon pää kolmantena jalkana. Yleisöstä kuului kahahdus, kun pienokaiset sukelsivat turvaan aikuisten selkien taakse.
"Nyt siis, tässä saapuu ensimmäinen vieraamme", Gandalf huusi tyytyväisenä siitä että pääsi jälleen ääneen. "Antakaa aploodeja herra Haldirille, joka on tullut tänne Lorienista asti paisuttaakseen tilipussiani" Yleisö katsoi Gandalfia lievästi omituiset ilmeet kasvoillaan.
"Eikäkun, siis", Gandalf takerteli tuijottaessaan lunttilappuaan ja tajutessaan mitä oli sanonut. "Niin, tuota, hän on tullut tänne tietysti kertomaan minulle huolistaan!" Yleisöstä pääsi hyväksyviä äännähdyksiä sieltä täältä. Gandalf hymyili ja punnitsi mielessään mahdollisimman raakoja tapoja kostaa tämä möhläys Legolasille heti ohjelman päätyttyä.
Studiobändi "Sauronin suu ja sormusaaveet", joka koostui kolmesta Nazgulista ja Sauronin suusta (ja oli nimetty hyvin paljon mielikuvitusta käyttäen), alkoi soittaa Haldirin astellessa lavalle.
"Tervetuloa, tervetuloa", Gandalf toisteli ja kätteli piukkiin kultaisiin trikoisiin pukeutunutta Haldiria. "Ole hyvä ja istahda."
Yleisöstä kuului muutamia vihellyksiä, läähätystä ja sihiseviä "Haldir sä oot porno, eiks joo aarre, eiks vaan ookin"- huutoja. Viimeksimainittu huudahdus kuului tietysti Smeagolille, josta oli tätänykyä tullut varsin menestyvä liikemies kalatalouden alalla. Puhua (tai pukeutua) hän ei vieläkään osannut kunnolla mutta se nyt oli sivuseikka.
"Mikäs sinun ongelmasi on?" Gandalf kysyi silmät räpsyen Haldirilta, joka oli keskittynyt kikattamaan ja keimailemaan Smeagolille.
"Ai mitä? Ongelma?" Haldir teki vastakysymyksen tärähtäneen näköisenä. Hän mietti hetken kunnes sai harvat aivosolunsa liikkeelle. "Ai apua, huomaako sen?! Tiesin ettei niihin halpismeikkeihin olisi pitänyt luottaa!" Haldir kirkui ja ponkaisi pystyyn haroen hiuksiaan epätoivoisesti. "Onko täällä missään peiliä? Voih, valtakunta peilistä!"
Samalla hetkellä Smeagol loikkasi lavalle sättimään Gandalfia. "Hyi, tuhma ssetä, tuhma, eikss niin aarre? Me tapetaan ssse, se loukkasi meitin aarretta, eiks joo?" Smeagol oli tarraamassa Gandalfia kurkusta mutta tämä ehti juuri väistää ja Smeagol mätkähti lattialle jotta luut vaan kolisivat.
Gandalf tapitti kirkuvaa haltijaa ja törkki limaista otusta sauvallaan kauemmas. "Ei, ei iho-ongelmasi", hän sanoi hitaasti, kuin puhuisi pienelle lapselle. "Tarkoitan ongelmaa jonka takia tulit tähän ah-niin-auttavaiseen ohjelmaani."
Haldir näytti vihdoin tajuavan ja rauhoittui. "Voi perkele näitä blondihaltioita", Gandalf mutisi puoliääneen ja mulkoili Haldirin kädestä pitävää Smeagolia epäluuloisesti. "Niiiin, voisitkos nyt kiltisti aloittaa jotta pääsemme jatkamaan ohjelmaa?"
"Joo, katsos kun minulla on ongelma", Haldir aloitti punastellen.
"Ai hemmetti, enpä olisi uskonut", Gandalf mietti, mutta tyytyi toteamaan makeasti: "Kerro kaikki vaan, minä olen täällä sitä varten"
"-nimittäin... äh... tuota"
"Niiiiiin?" Gandalf totesi välinpitämättömästi silmät harittaen. Häntä ei tippaakaan kiinnostanut jonkun puolivillaisen haltia'soturin' mitättömät huolet, mutta raha häntä kyllä kiinnosti ja sitä olisi kyllä tulossa runsain mitoin kunhan jakso saataisiin kunnialla loppumaan. Hän siis tukahdutti mielenkiinnottomuutensa ja väläytti naamalleen idioottimaisen hymyn.
Haldir naputti jalallaan lattiaa, vilkuili seinille ja takerteli ujoudessaan. Smeagolin.. öh... rauhoittavassa silittelyssä hän viimein näytti saavan tarpeeksi rohkeutta ja päästi suustaan pihisevän äänen alkaessaan kertoa vaivoistaan.
***
A/N: Mikä Haldirin ongelma oikeasti on? Jatkanko?
Rating: PG?
Genre: Humor
Warnings: Lievää kiroilua, viittauksia slashiin
Disclaimer: Hahmot omistaa kunnioitettu herra Tolkien, tarina on minun.
Summary: Sormus on tuhottu ja rauha laskeutunut ihmisten ja kaikkien muidenkin keskuuteen. Velhoiluun kyllästynyt Gandalf päättää perustaa psykologin vastaanoton auttaakseen sodan jaloissa kärsineitä ja pahasti traumatisoituneita poloisia. (ja tienatakseen siinä sivussa, kuinkas muuten) Pitäkää kiinni housuistanne/kaavuistanne/lannevaatteistanne, tämä on Dr.Gandalf.
A/N: Halusin kokeilla luonnistuuko minulta huumorin kirjoittaminen. Ja muuten, elän palautteestanne.
***
Kamera kiertää pitkin studiota, tai no, moderniksi studioksi lavastettua Elrondin neuvonpitohuonetta. Seinille on ripustettu parimetrisiä julisteita Dr.Gandalfin pärstästä, jossa mainostetaan hänen kirjojaan "Miten hygieniaongelmani määrittävät minut yksilönä" (suosittu erityisesti örkkien keskuudessa) ja "Kastelen vuoteeni, olenko friikki" (suuri pettymys, sillä sitä on saatu myytyä vain yksi säälittävä kappale nimeltämainitsemattomalle Gondorin nykyiselle kuninkaalle). Kamera surrailee, kuvaa hetken yleisöä, joka on lähes nukahtamispisteessä jo ennen ohjelman alkua, ja pysähtyy sitten kohti lavaa. Gandalf istuu suuressa yököttävän pinkissä tuolissaan ja letittää blondiksi värjättyä partaansa. Hänen sisustussuunnittelija/neuvonantaja/maskeeraaja/puvustaja/puheopettaja/käsikirjoittaja/
personal-trainerinsa Legolas loikkii ympäri lavaa hyräillen ja ripotellen ruusun terälehtiä "olen niiiin kaunis"-virne naamallaan
"Hyvää iltaa Keskimaan asukkaat", Gandalf sanoi saatuaan parran 'edustavaksi' ja ajettuaan marisevan Legolasin yleisön joukkoon. "ja tervetuloa seuraamaan supersuosittua ja ah-niin-auttavaista keskusteluohjelmaamme. Minä olen isäntänne Dr.Gandalf", hän sanoi röyhistäen rintaansa ja odottaen aplodeja. Kun niitä ei kuitenkaan kuulunut, hän jatkoi tympeänä: "Tänään meillä onkin vuorossa ah-niin-auttavaisia neuvoja kaikille ihanille haliruts-puppeleille jotka ovat minun isälliseen huomaani uskaltaneet ongelmansa tuoda."
Yleisö pysyi edelleen vaiti, lukuunottamatta erästä ylipirteää hobittia joka kiljui ja huokaili ihailevasti heiluttaen kylttiä jossa luki "Dr.Gandalf- minunkin psykologini" Kyseessä oli tietysti ohjelman vakiovierailija, herra Peregrin Tuk, joka on kärsinyt erittäin vaikealaatuisesta seksuaalisesta ylikiihoittuneisuudesta aina siitä asti kun pääsi vahingossa käsiksi Frodon ja Samin salaisiin "Matka kohti kuumaa aukkoa"-videoihin. Gandalf mulkaisi Pippiniä vaivautunut ilme naamallaan ja naurahti ärsyyntyneenä.
"Pitemmittä puheitta", Gandalf kailotti "Tässä ens-"
"Iiiiiih, Gandaaaalf", Pippin huusi keskeyttäen ja huitoi kyltillään vimmatusti edessään nukkuvaa Uruk-hai soturia päähän.
"No mitä perk... krhm... Voi hellanlettas pikkuinen, Gandalf-setä puhuu nyt", Gandalf sössötti tekomukavasti ja painoi muka salaista nappia tuolinsa käsinojassa. Samassa nurkan takaa paukahti esiin tusina karvaisia, kumihanskoin varustautuneita turvakääpiöitä, jotka tarttuivat kiljuvaan Pippiniin ja raahasivat hänet ulos.
Gandalf piteli lavalla otsaansa ja kiroili itsekseen. Vasta huomattuaan kameran kääntyneen jälleen häneen, hän väläytti kasvoilleen hymyn, joka näytti lähinnä irvistykseltä ja olisi saanut kenet tahansa vähänkään varovaisen hobittilapsosen juoksemaan pakoon pää kolmantena jalkana. Yleisöstä kuului kahahdus, kun pienokaiset sukelsivat turvaan aikuisten selkien taakse.
"Nyt siis, tässä saapuu ensimmäinen vieraamme", Gandalf huusi tyytyväisenä siitä että pääsi jälleen ääneen. "Antakaa aploodeja herra Haldirille, joka on tullut tänne Lorienista asti paisuttaakseen tilipussiani" Yleisö katsoi Gandalfia lievästi omituiset ilmeet kasvoillaan.
"Eikäkun, siis", Gandalf takerteli tuijottaessaan lunttilappuaan ja tajutessaan mitä oli sanonut. "Niin, tuota, hän on tullut tänne tietysti kertomaan minulle huolistaan!" Yleisöstä pääsi hyväksyviä äännähdyksiä sieltä täältä. Gandalf hymyili ja punnitsi mielessään mahdollisimman raakoja tapoja kostaa tämä möhläys Legolasille heti ohjelman päätyttyä.
Studiobändi "Sauronin suu ja sormusaaveet", joka koostui kolmesta Nazgulista ja Sauronin suusta (ja oli nimetty hyvin paljon mielikuvitusta käyttäen), alkoi soittaa Haldirin astellessa lavalle.
"Tervetuloa, tervetuloa", Gandalf toisteli ja kätteli piukkiin kultaisiin trikoisiin pukeutunutta Haldiria. "Ole hyvä ja istahda."
Yleisöstä kuului muutamia vihellyksiä, läähätystä ja sihiseviä "Haldir sä oot porno, eiks joo aarre, eiks vaan ookin"- huutoja. Viimeksimainittu huudahdus kuului tietysti Smeagolille, josta oli tätänykyä tullut varsin menestyvä liikemies kalatalouden alalla. Puhua (tai pukeutua) hän ei vieläkään osannut kunnolla mutta se nyt oli sivuseikka.
"Mikäs sinun ongelmasi on?" Gandalf kysyi silmät räpsyen Haldirilta, joka oli keskittynyt kikattamaan ja keimailemaan Smeagolille.
"Ai mitä? Ongelma?" Haldir teki vastakysymyksen tärähtäneen näköisenä. Hän mietti hetken kunnes sai harvat aivosolunsa liikkeelle. "Ai apua, huomaako sen?! Tiesin ettei niihin halpismeikkeihin olisi pitänyt luottaa!" Haldir kirkui ja ponkaisi pystyyn haroen hiuksiaan epätoivoisesti. "Onko täällä missään peiliä? Voih, valtakunta peilistä!"
Samalla hetkellä Smeagol loikkasi lavalle sättimään Gandalfia. "Hyi, tuhma ssetä, tuhma, eikss niin aarre? Me tapetaan ssse, se loukkasi meitin aarretta, eiks joo?" Smeagol oli tarraamassa Gandalfia kurkusta mutta tämä ehti juuri väistää ja Smeagol mätkähti lattialle jotta luut vaan kolisivat.
Gandalf tapitti kirkuvaa haltijaa ja törkki limaista otusta sauvallaan kauemmas. "Ei, ei iho-ongelmasi", hän sanoi hitaasti, kuin puhuisi pienelle lapselle. "Tarkoitan ongelmaa jonka takia tulit tähän ah-niin-auttavaiseen ohjelmaani."
Haldir näytti vihdoin tajuavan ja rauhoittui. "Voi perkele näitä blondihaltioita", Gandalf mutisi puoliääneen ja mulkoili Haldirin kädestä pitävää Smeagolia epäluuloisesti. "Niiiin, voisitkos nyt kiltisti aloittaa jotta pääsemme jatkamaan ohjelmaa?"
"Joo, katsos kun minulla on ongelma", Haldir aloitti punastellen.
"Ai hemmetti, enpä olisi uskonut", Gandalf mietti, mutta tyytyi toteamaan makeasti: "Kerro kaikki vaan, minä olen täällä sitä varten"
"-nimittäin... äh... tuota"
"Niiiiiin?" Gandalf totesi välinpitämättömästi silmät harittaen. Häntä ei tippaakaan kiinnostanut jonkun puolivillaisen haltia'soturin' mitättömät huolet, mutta raha häntä kyllä kiinnosti ja sitä olisi kyllä tulossa runsain mitoin kunhan jakso saataisiin kunnialla loppumaan. Hän siis tukahdutti mielenkiinnottomuutensa ja väläytti naamalleen idioottimaisen hymyn.
Haldir naputti jalallaan lattiaa, vilkuili seinille ja takerteli ujoudessaan. Smeagolin.. öh... rauhoittavassa silittelyssä hän viimein näytti saavan tarpeeksi rohkeutta ja päästi suustaan pihisevän äänen alkaessaan kertoa vaivoistaan.
***
A/N: Mikä Haldirin ongelma oikeasti on? Jatkanko?