Erään kääpiön tarina, G
Lähetetty: Ma Tammi 05, 2004 10:26 am
Tämä on sisareni ficci jonka laitan hänen puolestaan tänne.
Title: Erään kääpiön tarina
Aurhor: Katikka
Genre: General
Rating: G
A/N: Katin eka fikki! Jos jokin vuosiluku on väärin, ilmoitelkaa. Vuosissa ja päivämäärissä, jotka mainitaan, tarkoitan tietenkin aina Kolmannen Ajan vuotta, ellei toisin mainita.
-------------
Luku 1. 2891
Oli siis vuosi 2891 eräässä kääpiöden kaivoksessa.
Erään käytävän pimeässä nukkauksessa oli pieni joukko kääpiölapsia.
Heillä oli kaikilla pienet kirveet, ja he leikkivät varmasti sotaa, sillä he huusivat vähän väliä kääpiökielisiä kirouksia ja sotahuutoja toisilleen.
"Kuole, kurja", huusi eräs pitkä kääpiö toiselle, joka oli rotevin heistä.
Roteva kääpiö hyökkäsi suin päin toista kohti kirvestä kaksin käsin pitäen, mutta toinen torjui hänet helposti.
"Hyökkäät liian raivopäisesti, Gimli, etkä siksi osu minuun", pidempi kääpiö sanoi.
Äkkiä etäämmältä käytävästä kuului raskaiden askelten ääntä.
"Nopeasti piiloon, ne ovat kuulleet meidät", sanoi joukon johtaja, pitkä kääpiö nimeltä Dir.
"Ei ole ihme, olemme mekastaneet kuin härkälauma", kuiskasi kääpiö nimeltään Dar.
Askeleet kuuluivat nyt jo lähempää.
"Pahus, sanoi Dir, ja kirosi raskaasti.
"Keitäs täällä on, ei kai vain taas Dirin joukkio, tulkaa esiin, aikuinen kääpiö sanoi vihaisesti astellen näkyviin.
"Pian Dir saa mennä takomisoppiin, hän on pian viisitoista. Sitten joukkionne jää johtajatta."
"Mutta hän on tyttö", vastusteli Dep, joukon nuorin kääpiö, vasta kahdeksanvuotias.
"Dep, sinä et saisi olla täällä, äitisi kaipaa sinua."
"Höh, aina kaikki mukava kielletään", sanoi Dep, ja yritti purra isoa kääpiötä vaivihkaa ja onnistui siinä. Kohde karjaisi, ja alkoi retuttaa Depiä korvasta.
"Äläkä sinä Gimli, virnuile, ja vaikka oletkin jo kaksitoista, ei se tarkoita että voisit päivät liehua leikkimässä isoa soturia, on sinunkin koulutuksesi vielä edessä, ja silloin tuo virne katoaa naamaltasi, takominen on totista työtä."
"En minä työtä pelkää", sanoi Gimli pitäen päätään ylpeästi pystyssä.
"Yhtä jääräpäinen kuin aina", mumisi Gimlin veli Glàn.
"Minä sinulle jääräpäiset näytän", sanoi Gimli hapuillen kirvestään.
"Gimli", kuiskasi Dar.
"Gimli ja Glàn, isänne saa kyllä tietää tuollaisesta käytöksestä", sanoi aikuinen kääpiö ja marssi pois käsi edelleen Depin korvassa.
"Mitäs nyt tehdään?", kysyi Gimli, jota heidän löytämisensä piilosta harmitti. Hän poimi maasta Depin kirveen.
"Otetaan tämä talteen, Dep palaa kyllä huomenna."
Sitten Dir lähti kävelemään kohti kaivoksen päähaaraa. Muut, noin kymmenen kääpiötä Gimlin, Glànin ja Darin lisäksi. Suurin osa oli poikia, joukossa oli vain yksi tyttö ja Dir.
(Kääpiöistä vain kolmannes on naisia, eli vain kolmannes kääpiömiehistä saa vaimon. Siksi kääpiöt tienkin lisääntyvät hitaasti. Kääpiönaiset ovat näöltään, vaatteiltaan, ja ääneltään niin samanlaisia kuin kääpiö miehet, että heitä usein luullaan miehiksi )
"Mennään tutkimaan mitä aikuiset tekevät", Dir ehdotti.
"Kaivavat ja takovat, tietysti", sanoi joukon toinen tyttö, nimeltään Thair.
" Niin mutta missä, ja miksi he takovat meilta salassa", jatkoi Frer, utelias ja kepposia rakastava epäkääpiömäinen yksitoistavuotias.
"Mennään vaan", jatkoi Òir.
He järjestäytyivät parijonoon, jota Dir ja Gimli johtivat, sillä Dir oli joukon johtaja, ja Gimli varajohtaja. He kävelivät kaivoksen toiseen päähän, sinne mistä kuului suurin meteli.
He alkoivat hiipiä eteenpäin samalla järjestäytyen jonoon. Sitten Frerillä välähti.
"Minä huudan apua käytävän toisessa päässä, ja te haette sillä aikaa moukarin ja isoja
kirveitä, ja hakkuja, niitä voi tarvita joskus, voisimme kaivaa vaikka oman sivuhaaran salaa vanhemmilta, sen nimeksi voisi tulla vaikka , vaikka, hmm, Kääpiökäytävä. Ottaisimme myös moukarin, ikäänkuin voiton merkiksi."
"Voiton mistä", kysyi Dir.
"Aikuisista!"
Tämä aiheutti tietenkin innostusta, joten Dir päätti suostua. Frer alkoi juosta kohti syrjäisiä sivukäytäviä, juuri sellaisissa he pitivät "kokouksiaan".
Muut menivät piiloon odottamaan huutoa.
He kyyhöttivät seinän vieressä ja kylmä alkoi hiipiä jäseniin.
Sitten huuto kuului, ja sen jälkeen töminää raskaiden saappaiden takoessa lattiaa.
"Lähdetään, tänne, nopeasti", Dir kuiskaili. Pian joukko saapui ovelle, ja he ryöväsivät nopeasti kirveen, moukarin ja hakun. Sitten he kipittivät takaisin sivuhaaraan, jonka he olivat ottaneet kokouspaikaksi.
Title: Erään kääpiön tarina
Aurhor: Katikka
Genre: General
Rating: G
A/N: Katin eka fikki! Jos jokin vuosiluku on väärin, ilmoitelkaa. Vuosissa ja päivämäärissä, jotka mainitaan, tarkoitan tietenkin aina Kolmannen Ajan vuotta, ellei toisin mainita.
-------------
Luku 1. 2891
Oli siis vuosi 2891 eräässä kääpiöden kaivoksessa.
Erään käytävän pimeässä nukkauksessa oli pieni joukko kääpiölapsia.
Heillä oli kaikilla pienet kirveet, ja he leikkivät varmasti sotaa, sillä he huusivat vähän väliä kääpiökielisiä kirouksia ja sotahuutoja toisilleen.
"Kuole, kurja", huusi eräs pitkä kääpiö toiselle, joka oli rotevin heistä.
Roteva kääpiö hyökkäsi suin päin toista kohti kirvestä kaksin käsin pitäen, mutta toinen torjui hänet helposti.
"Hyökkäät liian raivopäisesti, Gimli, etkä siksi osu minuun", pidempi kääpiö sanoi.
Äkkiä etäämmältä käytävästä kuului raskaiden askelten ääntä.
"Nopeasti piiloon, ne ovat kuulleet meidät", sanoi joukon johtaja, pitkä kääpiö nimeltä Dir.
"Ei ole ihme, olemme mekastaneet kuin härkälauma", kuiskasi kääpiö nimeltään Dar.
Askeleet kuuluivat nyt jo lähempää.
"Pahus, sanoi Dir, ja kirosi raskaasti.
"Keitäs täällä on, ei kai vain taas Dirin joukkio, tulkaa esiin, aikuinen kääpiö sanoi vihaisesti astellen näkyviin.
"Pian Dir saa mennä takomisoppiin, hän on pian viisitoista. Sitten joukkionne jää johtajatta."
"Mutta hän on tyttö", vastusteli Dep, joukon nuorin kääpiö, vasta kahdeksanvuotias.
"Dep, sinä et saisi olla täällä, äitisi kaipaa sinua."
"Höh, aina kaikki mukava kielletään", sanoi Dep, ja yritti purra isoa kääpiötä vaivihkaa ja onnistui siinä. Kohde karjaisi, ja alkoi retuttaa Depiä korvasta.
"Äläkä sinä Gimli, virnuile, ja vaikka oletkin jo kaksitoista, ei se tarkoita että voisit päivät liehua leikkimässä isoa soturia, on sinunkin koulutuksesi vielä edessä, ja silloin tuo virne katoaa naamaltasi, takominen on totista työtä."
"En minä työtä pelkää", sanoi Gimli pitäen päätään ylpeästi pystyssä.
"Yhtä jääräpäinen kuin aina", mumisi Gimlin veli Glàn.
"Minä sinulle jääräpäiset näytän", sanoi Gimli hapuillen kirvestään.
"Gimli", kuiskasi Dar.
"Gimli ja Glàn, isänne saa kyllä tietää tuollaisesta käytöksestä", sanoi aikuinen kääpiö ja marssi pois käsi edelleen Depin korvassa.
"Mitäs nyt tehdään?", kysyi Gimli, jota heidän löytämisensä piilosta harmitti. Hän poimi maasta Depin kirveen.
"Otetaan tämä talteen, Dep palaa kyllä huomenna."
Sitten Dir lähti kävelemään kohti kaivoksen päähaaraa. Muut, noin kymmenen kääpiötä Gimlin, Glànin ja Darin lisäksi. Suurin osa oli poikia, joukossa oli vain yksi tyttö ja Dir.
(Kääpiöistä vain kolmannes on naisia, eli vain kolmannes kääpiömiehistä saa vaimon. Siksi kääpiöt tienkin lisääntyvät hitaasti. Kääpiönaiset ovat näöltään, vaatteiltaan, ja ääneltään niin samanlaisia kuin kääpiö miehet, että heitä usein luullaan miehiksi )
"Mennään tutkimaan mitä aikuiset tekevät", Dir ehdotti.
"Kaivavat ja takovat, tietysti", sanoi joukon toinen tyttö, nimeltään Thair.
" Niin mutta missä, ja miksi he takovat meilta salassa", jatkoi Frer, utelias ja kepposia rakastava epäkääpiömäinen yksitoistavuotias.
"Mennään vaan", jatkoi Òir.
He järjestäytyivät parijonoon, jota Dir ja Gimli johtivat, sillä Dir oli joukon johtaja, ja Gimli varajohtaja. He kävelivät kaivoksen toiseen päähän, sinne mistä kuului suurin meteli.
He alkoivat hiipiä eteenpäin samalla järjestäytyen jonoon. Sitten Frerillä välähti.
"Minä huudan apua käytävän toisessa päässä, ja te haette sillä aikaa moukarin ja isoja
kirveitä, ja hakkuja, niitä voi tarvita joskus, voisimme kaivaa vaikka oman sivuhaaran salaa vanhemmilta, sen nimeksi voisi tulla vaikka , vaikka, hmm, Kääpiökäytävä. Ottaisimme myös moukarin, ikäänkuin voiton merkiksi."
"Voiton mistä", kysyi Dir.
"Aikuisista!"
Tämä aiheutti tietenkin innostusta, joten Dir päätti suostua. Frer alkoi juosta kohti syrjäisiä sivukäytäviä, juuri sellaisissa he pitivät "kokouksiaan".
Muut menivät piiloon odottamaan huutoa.
He kyyhöttivät seinän vieressä ja kylmä alkoi hiipiä jäseniin.
Sitten huuto kuului, ja sen jälkeen töminää raskaiden saappaiden takoessa lattiaa.
"Lähdetään, tänne, nopeasti", Dir kuiskaili. Pian joukko saapui ovelle, ja he ryöväsivät nopeasti kirveen, moukarin ja hakun. Sitten he kipittivät takaisin sivuhaaraan, jonka he olivat ottaneet kokouspaikaksi.