Kuolleet kasvot sydämeni alla (G)

Draamaa, angstia ja vakavia aiheita.

Valvojat: Likimeya, Andune

Newra
Hassu pieni otus
Viestit: 1347
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 9:31 pm
Viesti:

Kuolleet kasvot sydämeni alla (G)

Viesti Kirjoittaja Newra »

Ahih.
Nimi: Kuolleet kasvot sydämeni alla
Kirjoittaja: Newra
Oikeudet: hahmo(t) ovat kunnioitetun herra Tolkienin, minä kerron omaa soopaani sadalla sanalla.
Luokitus: raapale (tasan 100 sanaa), angstdraama
Ikäraja: G


A/N
Tämä on oikeasti ehkä yksi järjettömimpiä tekstejäni ikinä. En tajua mistä sain tuon ajatuksen, mutta näin tämä muotoitui joskus kahden aikaan viime yönä, kun naapurissa oli kamala mötäkkä enkä saanut nukuttua. Kommetteja pyytäisin, en ole koskaan ennen kirjoittanut raapaletta.

*jää varpaitaan pureskellen odottamaan kommetteja*


*

Vanha nainen laskee kätensä iholleni.
”Se on poissa”, hän sanoo ja sulkee minut siipiensä suojaan, piiloon pimeiltä puilta ja teräviltä kiviltä, ja minä itken pelkoani, suruani, syyllisyyttäni. Antaa elämä ja ottaa se pois; kuinka kauniista kevätillasta saattaa kulkea niin pitkän matkan, että maailma vaihtuu ympärillä eivätkä auringon lapset enää leiki puissa?
Näin sieluja tapetaan; ne muuttuvat tyhjiksi, olevista olemattomiin.

Enkä minä koskaan kertonut hänelle keuhkoista, jotka hetken hengittivät kauttani, en käsistä ihoni sisäpinnalla. Tämä taakka on vain minun silmilleni, kuolleet kasvot sydämeni alla. Petin sen sokean luottamuksen, joka sisälläni eli, ollakseni vielä vapaa lähtemään.

Lapseni paino upotti laivat jalkojeni juuresta.
Ja hän otti Frodon käden omaansa ja lähti Cerin Amrothin kukkulalta eikä milloinkaan enää elävänä palannut sinne.

Runoilija 05 Valvoja 06 Loftisficcaaja 07 08


långsamt genom rummen går hon ut
Annatar
Puolituinen
Viestit: 389
Liittynyt: Pe Marras 04, 2005 4:09 pm
Paikkakunta: Rohanin ruohotasangot

Viesti Kirjoittaja Annatar »

Hui. Minen tiedä mitä tästä sanoisin... paitsi että tämä on tosi kaunis ja surullinen ja riipaiseva -vähässä tekstissä paljon sisältöä.

Ihania ilmaisuja ja kielikuvia olet käyttänyt. Ihastuin tähän ihan täysin:
" Enkä minä koskaan kertonut hänelle keuhkoista, jotka hetken hengittivät kauttani, en käsistä ihoni sisäpinnalla."

Tämä oli... ihana ^^` Häivyn ennen kuin ajatukset karkaavat liikutuksen teille.
Vuoden Draamaficcaaja 2007

Kauniin avan taiteili julietik.

Ruoskatarin (okei, Ruoskattaren ;)) kautta Annatariksi jälleen.
Avatar
athelas
Puolituinen
Viestit: 338
Liittynyt: Ma Joulu 19, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: synkmetsä
Viesti:

Viesti Kirjoittaja athelas »

oih..Tämä on hieno *miettii pitkän* Vasta tajusin tuon sanoman *raapii korvaansa* hieno sanoma hienolla ja arvoituksellisella raapaleella..

Tykkää raapleista..Tykkää kovasti
"Neledh corvath an edhilerain no i venel
Odog an naughírath ne rynd gonui hain
Neder an hírath fírib, barad na ´urth
Mîn an mornhir ne had dûr în
Ned i dalath e-Vordor
Ennas i ngwath dorthar"
Avatar
Andune
Velho
Viestit: 1085
Liittynyt: Ke Joulu 28, 2005 12:08 pm
Paikkakunta: Valimar

Viesti Kirjoittaja Andune »

Wau! Tämä oli siis todella hieno. Herkkää tekstiä joka iskee minuun takuuvarmasti. Min en nyt tiedä mitä sanoisin. Vedit sanattomaksi tällä raapaleellasi :) Jäi kyllä mietityttämään, puhuttiinko tässä jostain tietystä Tolkienin luomasta hahmosta vai onko tekstissä esiintyvillä henkilöillä varsinaisia nimiä.
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Tämä on kaunis raapale, vaikka vähän vaikea kommentoida. En ole varma ymmärsinkö jokaista kielikuvaa. Tästä tuli sellainen taiteellinen ja syvällinen vaikutelma.

Mietin myös, kuten Andunekin, että miten tämä oikeastaan liittyy Tolkieniin...
Anóriel
Örkki
Viestit: 184
Liittynyt: Pe Elo 27, 2004 6:02 pm
Paikkakunta: Satumaailma

Viesti Kirjoittaja Anóriel »

Oih, kaunista... Aivan upeaa suorastaan. Minäkin rakastan kielikuviasi. Piti kyllä lukea tämä kahteen kertaan, että ymmärsin mistä on kysymys. Nyt, saatan olla täysin väärässäkin, mutta minä näin tässä Arwenin... Voisiko olla?
Hyvä vaan jos edessä on
suuri tuntematon
ei millään väliä,
ei mitään järkeä...
(Tiktak)
PMK:n jäsen! Otus ja Satumaailman asukki. Avasta isokiitos Innisenille ja Felicylle!
PPK:n jäsen ja perustaja.
Vuoden Pippin -07
Newra
Hassu pieni otus
Viestit: 1347
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 9:31 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Newra »

Aww, kiitos.

Puhun kyllä yhdestä tietyistä henkilöistä, kyllä (ja tässä vaiheessa ne, jotka haluavat pitää kiinni omista olettamuksistaan, voivat sulkea silmänsä) ja Anóriel on ihan oikeassa. Arwen on niin ihana hahmo kirjoittaa. Minulla on vain taipumus tehdä tällaisia tekstejä, jotka liittyvät Tolkieniin vain puolikkaalla sanalla ja minun ajatuksissani ^^'

Hum. Kiitämme uudestaan ihanista kommenteista ^___^
Ja hän otti Frodon käden omaansa ja lähti Cerin Amrothin kukkulalta eikä milloinkaan enää elävänä palannut sinne.

Runoilija 05 Valvoja 06 Loftisficcaaja 07 08


långsamt genom rummen går hon ut
Piratesse
Vitam Piratae Aligo
Viestit: 781
Liittynyt: Su Marras 06, 2005 11:26 pm
Paikkakunta: Shin-Ra HQ

Viesti Kirjoittaja Piratesse »

Ärk, minun piti kommentoida heti luettuani, mutta arvaas miten kävi. Äh. Minä en voi muuta kuin kadehtia sitä kuinka hienosti ja kauniilla sanakäänteillä kerrot tarinoita. oivoi. Eli ei minusta saa mitään järkevää, mutta yritin siis kovasti sanoa, että pidin kovasti.

Tajusin kyllä heti, että Arwenistahan tässä on kyse.
Vuoden tulokas 2006/ Vuoden Originaalikirjoittaja 2007/2008
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Enkö muka ole kommentoinut? Voi ei! No, nyt korjataan se virhe. Tämä on kaunis... hmm... Itse en tuota Arwenia siitä tajunnut, mutta onneksi asiaa valaistiin :) Muuta en löydä. Sanojen käyttösi on kaunista, ja tämä raapale todistaa sen erinomaisesti... *Ei löydä sanoja*
Nightfall
Örkki
Viestit: 192
Liittynyt: Ti Maalis 07, 2006 5:38 pm

Viesti Kirjoittaja Nightfall »

Jestas,olen täällä ihan mykkänä kunnioituksesta. Miten joku osaakin kertoa noin paljon niin vähillä sanoilla?

Ensin ajattelin että tämä olisi kertonut Éowynistä, mutta se ei oikein käynyt järkeen tuon tekstin kanssa. Kuitenkin tajusin että kenestä tässä puhutaan, vasta sitten kun luin että Arwenistahan tämä... Sitten luin tämän (ties kuinka monetta kertaa) uudelleen ja melkein joka lauseen kohdalla ajattelin että "no niin tietysti! Arwenhan tuo henkilö on..."
Lapseni paino upotti laivat jalkojeni juuresta.
Ui, tuo oli hieno (vaikken osaakaan pukea sanoiksi sitä miten sen ymmärsin...)

Kertakaikkiaan hieno lyhyt ficci ^__^
In this world where feelings are only a hiderance
Shoot and kill me !
Who is using the scale ?
Who is using the abacus ?
Who is playing the Hamelin flute ?
Who is the boy who cried wolf ?
Rather than caring about these things right now, i love you
Newra
Hassu pieni otus
Viestit: 1347
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 9:31 pm
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Newra »

Oih. Hymyilen täällä niin, että leuat meinaa revetä ^__^ Kiitos teille kaikille, piristitte päivääni hurjasti. Jännä, miten ihmiset jakaantuvat niihin, jotka tajusivat heti, kenestä on kyse, ja niihin, joille se ei oikein selvinnyt.
SatSi kirjoitti: Piti lukea kaks kertaa läpi, kun ekalla kerralla en lukenut oikein ajatuksen kanssa
*tekee aaltoja* Jes, tavoite saavutettu ^__^ Tarkoitus oli siis tehdä tästä hiukkasen ajattelua vaativa teksti. Kiitos.
Ja hän otti Frodon käden omaansa ja lähti Cerin Amrothin kukkulalta eikä milloinkaan enää elävänä palannut sinne.

Runoilija 05 Valvoja 06 Loftisficcaaja 07 08


långsamt genom rummen går hon ut
Marnie
... has left the building
Viestit: 866
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2004 11:02 pm
Paikkakunta: juhannukseen asti Australia

Viesti Kirjoittaja Marnie »

Hui miten kaunis - tämähän on kuin pieni runo, ei pelkästään raapale (se oli tarkoitettu positiiviseksi asiaksi ^^). Sinä olet onnistunut kertomaan yhden tarinan minusta ihan uskomattomasti vain sadassa sanassa, onnittelut siitä! Tämä oli riipaiseva - vaikka minun täytyy kyllä sanoa että minä en ihan päässyt selville että saiko Arwen keskenmenon (Arwenia minäkin heti hahmoksi veikkasin ^^) vai turvautuiko se jostain syystä raskaudenkeskeytykseen, minusta tuo Arwenin syyllisyys (siis ajatus siitä että se on pettänyt lapsensa) tuntuisi siltä, että tämä raskaus on päättynyt tarkoituksella (tosin keskenmenossa varmasti tuntee myös syyllisyyttä vaikkei siihen olisi edes syytä). Olen nyt tosiaan rääkännyt pieniä aivojani tuolla :D Mutta siis, tämä oli tosi kaunis ja taitavasti kirjoitettu, ja tuo viimeinen lause on aivan ihana, pysäyttävä päätös tälle. Lapseni paino upotti laivat jalkojeni juuresta. Niinpä.
Look at it this way, Wayne - we will always have Saskatchewan. Shelly, NX

Draamaficcari '05 ja '06, Kommaaja '07 | Viimavaarojen varjo ~ Ei palaisi pohjoiseen Halbarad.
Avatar
Zirli
Örkki
Viestit: 130
Liittynyt: To Maalis 09, 2006 12:13 pm
Paikkakunta: Kriisikunta

Viesti Kirjoittaja Zirli »

Oi. Ihana. Hienoja kielikuvia. Hyvin riipaiseva ja surullinen, todellakin. Minä(kin) tulkitsin tämän niin, että raskaus olisi päättynyt tarkoituksella, Arwen (minäkin ajattelin suoraan Arwenia hahmoksi, jostain syystä se nousi heti mieleen...) tuntui kuitenkin ajatelleen asiaa aikaisemminkin. Hän vaikutti katkeralta ja juuri tuo, että hän ajatteli pettäneensä lapsen sopisi tarkoitukselliseen raskauden lopettamiseen. Nimi ja muutenkin tuo ilmaus "kuolleet kasvot sydämeni alla", on minusta tosi ihana kaikin puolin(minä ajattelin sen niinkin, että Arwen ei koskaan tule unohtamaan lasta vaan se pysyy hänen mielessään, hänen sydämessään. Tai vaikka sitten sen alla piilossa ja nousee kummittelemaan välillä :roll:). Viimeiseen virkkeeseen rakastuin, todella upea. Tämä raapale toi ehkä vähän erilaisen näkökulman Arweniin, ja oli todella hieno ja onnistunut. Sadassa sanassa näin paljon asiaa ja tunnetta, huh. En osaa tämän paremmin kommentoida, olen erittäin sanaton ^^ Kiitos tästä.
"Wild animals never kill for sport. Man is the only one to whom the torture and death of his fellow creatures is amusing in itself."
-James Anthony Froude
Niénor
Samooja
Viestit: 481
Liittynyt: To Maalis 04, 2004 9:31 pm

Viesti Kirjoittaja Niénor »

Vau. Sykähdyttävä. Vaikka tämä lyhykäinen on juoneton ("erittäin huono sanavalinta" - :mrgreen:) voi siitä aika hyvin päätellä ydinasian. Voiluojamiksi.
Näin sieluja tapetaan; ne muuttuvat tyhjiksi


Pienenä kritiikkinä, tuo lause kuulostaa, ihan kuin se olisi jo kuullut ennenkin pari kymmenen kertaa. Toistoa? Ei, kuullut ennenkin. Toinen kappale on upea! Vau. Sanavalinnat ja kielikuvat ovat osuneet nappiin. Miten nainen potee syyllisyyttä. (lapsen kuolemasta?)
Tämä ei ole todellakaan yksiselitteinen riipale. Piti ihan ajatuksella lukea tämä läpi että sain käsityksen mitä tässä oikein tapahtuu ja miksi. Hyvin 100 sanan raapaleelta :D
Lapseni paino upotti laivat jalkojeni juuresta.
Ehkä paras, järkyttävin ja järisyttävin loppu lause. Tälläisiä kauniita, mietiskeleviä raapusteluita pitäisi saada lukea lisää. Kirjoittaminen voi olla myös selittämätöntä taidetta (Josta tavallinen matti meikäläinen ei osaa sanoa juuta taikka jaata), eikä aina armotonta paritusta.
Kohtalon valtias

"How do you pick up
the threads of an old life?
How do you go on
when in your heart
you begin to understand
there is no going back"


Ken Follett - TAIVAAN PILARIT
Silvertiggy
Puolituinen
Viestit: 250
Liittynyt: La Maalis 04, 2006 6:25 pm
Paikkakunta: Edoras

Viesti Kirjoittaja Silvertiggy »

Hmm.. Miten sanoisi sen? Minuun ihan näin lyhyt ei vaikuttanut. Tai. Äh, en osaa selittää. Anteeksi :p

*kokoaa itsensä*

Niin, en saanut tästä oikein mitään irti. Älä ota haukkuina. :D

Otsikko kiinnosti minua. Kauniilta ja koskettavalta tämä 'kuulosti', mutta ei aivan minun tyyppiäni.






Siis mikä hiton kommentti tämä on olevinaan? *häipyy äänettömästi ja nopeasti*
Blast off
It's party time
And where the fuck are you?
Where the fuck are you?
Why don't presidents fight the war?
Why do they always send the poor?



Ava made by me.
Vastaa Viestiin