Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Draamaa, angstia ja vakavia aiheita.

Valvojat: Likimeya, Andune

Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Viesti Kirjoittaja Fuu »

FF10 3/10
sana 01: alku
title: Seikkailuun
rating: G
disclaimer: En omista Tolkienin tuotosten mitään osaa, paikkoja, henkilöitä tai juttuja, enkä yritä tehdä rahaa, vaan ihan omaksi huvikseni kirjoittelen. ^^
summary: Alkusyksy oli oikein hyvä aika lähteä matkaan.

A/N: Tämä fic sijoittuu Frodon, Samin ja Pippinin lähtöön Hobittilasta 23. syyskuuta 1418 Konnunlaskua. Ihanaa, kun jonkin Taruun perustuvan ficin voi ajoittaa näin tarkasti – lisäksi voin paljastaa, että kyseessä on iltapäivä! :D Okei, se nillityksestä. Tolkien kirjoitti Taruun ”Pippin meni ulos viimeiselle kierrokselle puutarhaan. Sam häipyi.” Ja minä mietin, mitä Pippin sillä kävelyllään mietti.

Miksei Loftiksessa ole osastoa tällaisille epämääräisille mietiskelyficeille, jotka eivät ole draamaa mutteivät parituksellisiakaan... Tästäpä kehitysehdotus :D
*

He olivat juuri juoneet teetä kaikessa rauhassa huolimatta Säkinheimo-Reppulien yllättävästä pamahtamisesta paikalle, siirtäneet tuolit huolellisesti taaksepäin ja jättäneet liikenevät tiskinsä mieluusti edellä mainittujen sukulaisten hoidettaviksi. He olivat koonneet, pakanneet ja tiukasti sitoneet matkatavaransa kasaan, ja vähitellen he alkoivat kukin kiharatukkaisissa päissään todeta, ettei mitään tehtävää enää kerta kaikkiaan ollut: paikat olivat tiskejä lukuunottamatta siistit ja tyhjät, pakkaukset odottivat eteisessä kärsivällisinä lähtöä ja viimeisetkin ruoanmurenat oli Repunpään komeroista syöty parempiin suihin.

Niinpä kolme ystävystä odotti vain iltaa ja lähtöä ja yritti kuluttaa aikaansa miten parhaiten taisi. Frodo kierteli Repunpäätä, haisteli sen tuoksuja ja pysähtyi aina välillä sivelemään jotakin kohtaa seinästä – vaaleaa länttiä, jonka jokin taulu oli jättänyt auringon haalistaessa värit sen ympäriltä, kohtaa, johon hän oli lapsena kenties piirtänyt jotain ja saanut Bilbon äksyn marmatusryöpyn niskaansa. Sam lähti johonkin, kenties sanomaan ukko Gamgille näkemiin ja että he tulisivat varmasti pian kotiin ja että matka ei ollut vaarallinen.

Pippin halusi vielä kierrellä puutarhassa. Häntä jännitti – hän ei ollut koskaan ollut Konnun rajojen ulkopuolella, vaikka hän monta kertaa olikin Merrin kanssa mennyt rajaa hyvin lähelle ja miettinyt, mitä sen toisella puolella mahtoikaan olla. Repunpää oli mäen rinteessä, joten sen puutarhasta oli varsin hyvät näkymät Konnun ylle. Pippin katseli iltapäivän auringon paahtavassa valossa hehkuvia puita, kuiskaillen kahisevia ketoja ja siellä täällä näkyviä asuinkoloja, joiden ovennupit kiiltelivät ja pihapolut oli moitteettomasti puhdistettu roskista. Hän rakasti kotiaan ja kotimaataan, mutta toisaalta hän oli nuori ja utelias hobitti, ja sellaiselle tilaisuus matkustaa jonnekin muualle hyvien ystävien kera oli varsinainen onnenpotku.

Pippin ei voinut estää naurunpyrskähdystä. Eihän Frodo vielä tiennyt, että he tulisivat mukaan Konnun rajojen ulkopuolellekin, ei tietenkään, mutta Pippin oli jo aikoja sitten päättänyt Merrin ja Samin kanssa, etteivät he hylkäisi Frodoa, vaan auttaisivat tätä tämän matkalla niin hyvin kuin suinkin taisivat. He olivat tarkkailleet Frodoa keväästä asti ja naureskelleet keskenään hyväntahtoisesti sille, miten varomaton Frodo oli lähtönsä peittelyn suhteen, mutta Pippinkään ei voinut estää ajatusta siitä, saisiko hän enää koskaan nähdä laaksoa, puroa tai vanhaa tuulimyllyä. Ehkäpä hän saisikin.

Hän veti keuhkoihinsa aimo siemauksen alkusyksyltä tuoksuvaa ilmaa. Kesän lähdön huomasi jo: puut olivat väsyneitä, punertavia tai oransseja, niittyjen ja ketojen vihreys oli vaihtunut nuokkuviin, kuiviin korsiin eikä kultainen vilja huojunut pellolla auringon rakastavan silmän alla. Bilbon huolella hoidettu pikku puutarha oli hiljainen ja elottoman tuntuinen, ruusut olivat lakastuneet ja pelargoniat törröttivät jäykkinä.

Silti ilmassa oli Pippinin mielestä jotain kipinöivää ja elävää. Alkusyksy oli oikein hyvä aika lähteä matkaan. Ei ollut kesäisiä velvollisuuksia, kuten omenavarkaissa käyminen, vesisota tai viljankorsien pureskelu kedolla maaten. Pippin kiersi puutarhaa, sipaisi välillä jotakin kuivunutta kukkaa tai pensaasta törröttävää oksaa ja tunsi olevansa valmis seikkailuun. Sitä sen oli pakko merkitä – sormus, joka teki Bilbon näkymättömäksi ja josta Merri oli kertonut kiihkeän innostuksen vallassa. Sitä kaiken oli pakko merkitä, sormuksen ja tyhjän Repunpään ja Frodon surkeiden salaisten hyvästien: kunnon seikkailua.

”Pippin?” huhuili Frodo kynnykseltä. Pippin havahtui ajatuksistaan, huomasi tuijottaneensa pelargoniarypästä huomaamattaan ja virnisti ilkikurisesti. Siinä Frodo seisoi, autuaan tietämättömänä kaikesta, vaikka olikin tapahtumien keskipisteessä. Salaliiton luoma jännityksen tunne kihelmöi Pippinin vatsanpohjassa. Kyllä kaikki aikanaan paljastuisi, ja he matkustaisivat vielä kauemmas kuin kukaan toinen hobitti koskaan ennen!
”Mitä, serkku?”
”Mihin Sam häipyi?”
”En tiedä, ehkä hän meni sanomaan ukolleen hyvästejä, he ovat niin varmistelevia… Joko me kohta lähdemme?”
”Ei vielä, vasta auringon laskettua.” Frodo asteli kuistin portaita alas ja pysähtyi ruusupensaan kohdalle. ”Mitä sinä täällä mietit?”
”Salaisuuksia”, sanoi Pippin hymyillen. Frodo katsahti taivaalle.
”Ymmärrän, että tulet kaipaamaan kotia, mutta matka ei kestä kauan, ethän sinä lähde oikeastaan edes Konnusta”, hän sanoi hyväntahtoisesti. Pippin ei voinut estää leveän hymyn kipuamista kasvoilleen. Voi Frodoa, hän ei osannut kuvitellakaan…

Aurinko laski hitaasti mäkien, kukkuloiden ja nukkuvien puiden taa. Pian olisi aika lähteä.
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Voi, tämä oli aivan ihana (ja pakko muuten mainita, et ole ainoa, joka haluaa tietää ficciä kirjoittaessaan yksityiskohdat viimeisen päälle).

Aihe oli hyvin valittu, ja Pippinin ajatukset olivat tosi aitoja ja niin hobittimaisia ettei mitään rajaa - sinä tosiaan hallitset pikkuväen :D Tästä huokui läpi se, että Pippin oli lähdössä matkaan positiivisella mielellä ja ajatteli, että ehkä hän näkiskin kotinsa taas kaikesta huolimatta, kun taas muistaa Frodon näkökulman, joka oli aika pessimistinen ja varma siitä, ettei paluuta ole. Jotenkin tuntuu, että Frodo on hobitiksi aika vakava.

Hän rakasti kotiaan ja kotimaataan, mutta toisaalta hän oli nuori ja utelias hobitti, ja sellaiselle tilaisuus matkustaa jonnekin muualle hyvien ystävien kera oli varsinainen onnenpotku. Lisäsin tuohon uteliaan hobitin perään mielessäni "ja Tuk." :wink: Tuo lause kuvaa erityisen hyvin koko ficciä ja Pippinin mielialaa, lainasin sen myös siksi. Hän oli tosiaan innoissaan siitä, että pääsee näkemään maailmaa - johtuisiko se osittain myös siitä, että hän oli muita nuorempi?

Tämän ficin kuvailuista pidin kovasti, niistä tuli hobittiolo. Pippinin kesän pakolliset puuhat ja se, miten hän katseli Hobittilaa olivat ihania. Kolmanneksi viimeinen kappale (syksyn näkymisestä) oli todella kaunis.

Kiitos tästä, pidin oikein tosi paljon. :D
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
Avatar
Leida
Puolituinen
Viestit: 385
Liittynyt: Pe Tammi 19, 2007 8:55 pm

Re: Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Viesti Kirjoittaja Leida »

Voi luoja, miten äärettömän suloinen tämä oli. Ihastuin kovasti. Olen samaa mieltä Nerwenin kanssa siitä, että sinä tosiaan hallitset hobitit ja tämä oli ehdottomasti ihanin ficci-Pippin, josta olen lukenut. Tämmöiset aukkokohtien täyttämiset ovat kivoja, minusta oli hauska, että tämä kertoi tuosta Pippinin puutarhakävelystä, joka on mainittu kirjassakin. Tuntuu enemmän kuin todennäköiseltä, että juuri näin se kävely sujui. Ja sait tähän hyvin vangittua sen tunnelman, kun odottaa matkalle lähtöä eikä oikein osaa keskittyä mihinkään.

Vaikka Pippin olikin lähdössä matkaan positiivisella ja uteliaalla mielellä, niin minusta tämä oli myös jollakin tapaa haikea ficci. Tai sitten se tunne johtuu siitä, että en osannut tätä lukiessani olla ajattelematta, että mihin kaikkeen kurjuuteen Pippinkin vielä joutuu ja mitä sen täytyy kokea matkallaan ja haikeus tuli siitä. Ne tulevien tapahtumien muistelut (siis omassa päässäni) toimivat aika tehokkaana kontrastina tuollaisille harrasteille kuin viljankorsien pureskelu kedolla maaten ja muulle hobittimaisen hauskalle ja huvittavalle. Tässä oli monia tosi kauniita kohtia ja suloisella tavalla kuvattu Kontua. Tykkäsin erityisesti auringon rakastavasta silmästä (paljon parempi kuin eräs toinen silmä xD) ja alkusyksyltä tuoksuvasta ilmasta. Ja tästä Silti ilmassa oli Pippinin mielestä jotain kipinöivää ja elävää. Se oli todella kaunis kohta. Ja hauska myös tuo, kun olit maininnut tiskien jättämisen Säkinheimo-Reppulien huoleksi.

Tätä oli ilo lukea. Kiitos kovasti. :)
Whoever said you can't fool an honest man wasn't one.
-Terry Pratchett: Making money

Vuoden Draama-ficcaaja 08, kommari 09, EpäLotR-ficcaaja 10
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Re: Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Minä kannatan kanssa jonkinlaisen General-osaston perustamista, vaikka ficcaaminen onkin kohdaltani menneen kesän lumia, mutta tässä tilanteessa draamaosasto on varmastikin paras ratkaisu tämän tyyppisille ficille. Olihan tässä kuitenkin aika haikea tunnelma, kuten Leida mainitsi.

Kunpa minunkin lähtövalmisteluni sujuisivat joskus noin, että kaikki on valmista hyvissä ajoin ja sen kun vain odottelee lähtöhetkeä! Tässä ficissä oli kiva verkkainen tunnelma, jollaista minä usein kaipaan. Tällaiset kirjaa täydentävät tunnelmapalat ovat kyllä kivoja, minä en vaan oikein tahdo keksiä niistä mitään muuta sanottavaa, kuin että kaunista, kaunista! Joka tapauksessa, olit kuvannut Pippinin ajatuksia osuvasti, ja aivan erityisesti tykkäsin tuosta kun hän mietti, miten Frodo ei yhtään aavistanut, että he aikovat tulla mukaan koko matkalle. Jotenkin hyvin Pippinmäistä naureskella sille. Pippinin käsitys "kesäisistä velvollisuuksista" oli kanssa hyvin huvittava. Kuvailit syksyistä Kontua hienosti ja elävästi, teki mieli olla siellä. Mutta tuota "paahtavaa" auringonvaloa jäin miettimään, tarkoititko että siellä oli kuuma vaikka oli syksy, vai että valo oli jotenkin erityisen kirkas?

No, pelkäänpä ettei minusta nyt irtoa tämän enempää. Odottelen innolla seuraavia Pippin-ficcejäsi. :)
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Avatar
Andune
Velho
Viestit: 1085
Liittynyt: Ke Joulu 28, 2005 12:08 pm
Paikkakunta: Valimar

Re: Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Viesti Kirjoittaja Andune »

Tämä oli erittäin....Pippinmäinen :D Ja täytyy nyt heti alkuun sanoa, että mikä loistavin oivallus! Tsh sisältää vaikka mitä aukkokohtia, mutta tämä ei olisi itselleni tullut mieleenkään.

Minusta tässä oli tiettyä odotuksen tunnelmaa. Matka on edessä, Frodo autuaan tietämätön salaseurasta ja Pippin myhäilemässä. Ja kuitenkin samalla hän miettii hetken, palaako enää milloinkaan Kontuun. Tämä sai melkein toivomaan, että olisin itsekin lähtemässä matkalle.

Tämä oli jollain tapaa toki myös haikea, mutta ehkä haikeuden tunne johtuu osaksi siitä, että olen juuri lukemassa Tsh:ta ja mieleen tulee vain sen haikea loppu. Minulle jäi kuitenkin tästä hyvä mieli.

Ja niin, mietiskelyficit on kyllä aina hieman hankalaa luokitella. Itsekin olen laittanut ne Mordoriin, kun en parempaa paikkaa keksinyt.
Vuoden Tolkienisti 2007, Vuoden Aragorn 2008 ja 2010 sekä Vuoden Draama-ficcaaja 2009
Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Re: Seikkailuun (G, FF10 3/10)

Viesti Kirjoittaja Fuu »

Olenpa ollut huono vastaamaan kommentteihin. Kiitos siis teille jälleen kollektiivisesti. :D

Mithrellasille sen verran, että nyt se paahtava aurinko jäi häiritsemään minuakin! Täytyy keksiä siihen jotain muuta. Ja olette oikeassa: joskus TSH:ssa vain törmää sellaisiin aukkoihin, joissa kerrotaan että "se ja se tapahtui", mutta ei kerrota, miten. Minusta on aina ollut kiehtovaa täyttää sellaisia kohtia, sillä ne tavallaan antavat ficille... "oikeutus" on huono sana, sillä joka ikinen fic on "oikeutettu", mutta aukot antavat automaattisesti jonkinlaista taustaa, jota vasten on hyvä lähteä kirjoittamaan, ja tietenkin minun kirjoittamani tarina on vain yksi teoria siitä, miten Pip käytti teenjuonnin jälkeisen odotteluajan - te kaikki olisitte varmaan kirjoittaneet samaan aukkoon aivan erilaiset ficit! ^^

Ja kyllä, tämä on haikea, kun itse tietää, mihin Pip joutui Tarun mittaan, mutta höpsö ei sitä itse tiedä, vaan ajattelee seikkailua toistaiseksi vain "jännittävänä" asiana, ei hengenvaarallisena saati sitten maailmanhistoriaa muuttavana. Vaan tämän FF10-haasteen myötä mie sitä Pippiniä koitan kasvattaa. ;)
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Vastaa Viestiin