Temple of the King (Thorin Tammikilpi, G)

Draamaa, angstia ja vakavia aiheita.

Valvojat: Likimeya, Andune

Avatar
Haltsu
Holy Writer
Viestit: 846
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 4:43 pm
Paikkakunta: Angmar

Temple of the King (Thorin Tammikilpi, G)

Viesti Kirjoittaja Haltsu »

Title: Temple of the King
Author: Haltsu
Rating: (P)G
Characters: Thorin, Thráin, Thrór
Warnings: Hahmon kuolema kuvailemattomasti, spoilaa Hobitin loppua, jos tänne eksyy joku, joka ei sitä vielä tiedä...
Disclaimer: Kunnianarvoisan Tolkienin hahmoilla leikin. Biisin sanat kuuluvat Ronnie James Diolle ja Rainbow’lle.
Summary: Oodi Thorinille.

A/N: Hmm. Tämä ei ehkä oikeastaan ole ficci. En tiedä mikä tämä on. Mutta se halusi päästä minusta ulos tämän biisin (joskin Angeldustin version) tahdissa. Ehkä se on jonkinlainen kunnianosoitus Thorinille ja Hobitin tarinalle. Muistokirjoitus? En tiedä, en todellakaan. En edes tiedä, pitäisikö tätä julkaista, mutta... Päättäkää te?

***

Myrsky tulee. Se lentää vihaisilla siivillä pohjoisesta ja tuo tulen tullessaan. Thorin, Durinin Kansan ja Vuorenalaisen kuninkaan Thrórin pojan Thráinin poika, näkee punaista, näkee taivaan täynnä liekkejä. Puut palavat vuoren rinteillä ja sankka savu nousee Ereborilta myrskytuulen voiman viedessä sitä kauemmas etelään, Pitkäjärvelle ja sen taa ja alas Vuolasta Virtaa pitkin. Suuret kellot alkavat armottoman jylinänsä. Tuho on tullut.

One day in the year of the fox
Came a time remembered well
When the strong young man of the rising sun
Heard the tolling of the great black bell

One day in the year of the fox
When the bell began to ring
Meant the time had come
For one to go to the temple of the king


Thrórin suuressa salissa vallitsee sekasorto ja kauhistus. Ylhäiset kääpiöt kahmivat kultaa ja rikkauksia taskuihinsa ja säkkeihinsä pelon valtaamina. Suuri ja mahtava Arkkikivi, Vuoren Sydän, istuu paadessaan vaitonaisena, katsellen kadotusta. Vuorenalainen kuningas viimeisessä epätoivossaan murtaa Sydämen sijaltaan, suojaan, turvaan. Valtaisat lieskat lävistävät tiensä Kuninkaan saleihin ja johtavat kääpiöt tuhoisalle polulle, ja niin Thrór kadottaa Sydämensä kultaan ja aarteisiin, kiroten Suurimman ja Hirveimmän kaikista Kamaluuksista, ja vannoen ikuista kostoa. Vuoren Sydän makaa suuren kultaisen pikarin vierellä, kolikkomeri patjanaan, helminauhat tyynynään, vain odottaa. Ottaja ei tule enää.

There in the middle of the circle he stands
Searching, seeking
With just one touch of his trembling hand
The answer will be found


Thorin johtaa isänsä Thráinin isän, Vuorenalaisen kuninkaan Thrórin pakoon omista saleistaan, maanpakoon omasta kaupungistaan. Smaug Mahtava polttaa myrskyisällä tulellaan kaiken elollisen pois Ereborilta tehden siitä omansa, oman yksityisen Yksinäisen vuorensa. Vanha kääpiö, Durinin Kansan kuningas Thrór on lyöty, Sydämetön ja elämänhalunsa menettänyt. Hän antaa poikansa Thráinin ja tämän pojan Thorinin johtaa itsensä salaista käytävää pitkin turvaan, jossa hän ei tule koskaan olemaan turvassa, kuten omissa saleissaan, jonne olisi tahtonut jäädä. Tulisten siipien nostamat lieskat polttavat menneisyyden tuhkaksi ja sinetöivät Vuorenalaisen kuninkaan kohtalon.

Daylight waits while the old man sings,
"Heaven help me."
And then like the rush of a thousand wings
It shines upon the one
And the day had just begun


Edessä on pitkä matka. Kolmetoista kääpiötä, hobitti ja velho, johtajanaan kuolleiden kääpiökuninkaiden poika Thorin Tammikilpi, Kuningas maanpaossa, käyvät pitkää tietä kohti Smaug Mahtavan Yksinäistä Vuorta, kohti Ereboria, joka on Vuorenalaisen kuninkaan laillinen asuinsija. Silmitön viha, kostonhalu ja määrätietoisuus ajavat joukkoa eteenpäin läpi vaarojen, on aika ottaa takaisin se, mikä kääpiöille on kuulunut ja tulee kuulumaan.

Jälleen he näkevät Thrórin Kultaiset salit, rikkaudet ja jalokivet, jotka hohtavat kuutakin kauniimpina Viimeisen Lohikäärmeen suomujen suojissa. On Smaug Kultaisen aika jättää Vuorensa ja menettää valtansa.

There in the middle of the people he stands
Seeing, feeling
With just a wave of a strong right hand
He's gone to the temple of the king

Far from the circle at the edge of the world
He's hoping, wondering
Thinking back from the stories he's heard
Of what he's going to see


Durinin Kansan ja Vuorenalaisen kuninkaan Thrórin pojan Thráinin poika Thorin Tammikilpi, Vuorenalainen kuningas ja Durinin Kansan kuningas seisoo saleissaan ylväänä, ylpeänä, kun Smaug Kultainen ja Mahtava makaa Pitkäjärven pohjassa, Bard Jousimiehen nuoli suomupanssarinsa lävistäneenä, voitettuna, kukistettuna, rikkautensa menettäneenä. Arkkikivi, Vuoren Sydän on löytynyt, löytänyt jälleen omistajansa.

Kullanhimo ja ahneus ovat vallanneet Vuorenalaisen kuninkaan mielen. Hän on saanut valtakuntansa takaisin kaikkine aarteineen ja hänen kansansa, sukunsa tulee elpymään. Mutta ulkopuoliset vaativat osaansa kalleuksista, eikä se sovi. Ei alkuunkaan. On aika puolustaa sitä, mikä on verellä peritty, sitä, mikä on laillisesti hänen omansa.

And there in middle of the circle it lies
Heaven help me
Then all could see by the shine in his eyes
The answer had been found

Back with the people in the circle he stands
Giving, feeling
With just one touch of a strong right hand
They know of the temple and the king


Thorin Tammikilpi, Vuorenalainen kuningas makaa hiljaa alla Ereborin, alla valtakuntansa mahtavien salien ja jylhien seinämien Arkkikivi, Vuoren sydän rinnallaan. Niin hiljaa, ettei henkäystäkään kuulu...

Hän on mennyt isiensä luo.

Kuningas on kuollut.

Eläköön kuningas!
Homo hevimetallicus perverticus trollicus

Vuoden 2004 Loftis-hengetär
Vuosien 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009 Tukipilari
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Temple of the King (Thorin Tammikilpi, G)

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Huhh.

Tämä oli ... ohhoh. *kerää itseään hetken* Mahtipontinen, jollakin hassulla tavalla Thorinin näköinen teksti. Kääpiöiden näköinen teksti - jyhkeä, vahva ja täynnä tunnetta. En tiedä miksi, mutta jotenkin olet onnistunut tekemään sellaisen kokonaisuuden, joka tuo pelkästään tyyliltään mieleen kääpiöt. En tiedä, miten sitä muuten kuvaisi. Sanavalinnat, lauseet... Tässä tekstissä oli kiveä mukana, jos ymmärrät mitä tarkoitan. Tämä oli hivenen raskas, mutta tämän pituisena sen jaksoi lukea oikein hyvin - jos tällaista olisi pitänyt lukea kymmenen sivua, olisi ollut jo ongelmia. Rajaus oli siis aivan loistava.

Vielä lisää hämmentäviä kielikuvia käyttääkseni tämä teksti oli täysi malja - raskas nostaa ja nauttia, mutta aivan upea ja henkeäsalpaava samaan aikaan. En tiedä mistä nämä vertaukset sikiävät, mutta toivottavasti ne eivät jää vain sanahelinäksi- En saa ilmeisesti mitään konkreettista ulos...

Kiitos tästä elämyksestä.
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
Avatar
Haltsu
Holy Writer
Viestit: 846
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 4:43 pm
Paikkakunta: Angmar

Re: Temple of the King (Thorin Tammikilpi, G)

Viesti Kirjoittaja Haltsu »

Nerwen. Kiitos. Kiitos ihan tuhannesti kommentistasi, olen ihan oikeasti liikuttunut. Ihan jo senkin takia, että joku "ymmärsi" tekstini. Sait siitä näköjään irti juuri tasan sen, mitä lähdin itse hakemaan sisällöllä. Kääpiöitä. Kiveä. Vuorta. Tunnetta. Thorinia itseään.

Tiedän, että tämä on hiukan raskas. Mietin tuota nimien toistoa tehokeinona, ja pelkäsin, että sitä on liikaa. Mutta toisaalta tämä on lyhyt teksti, arvelin, että ainakaan enempää toistoa ei voi laittaa, tai tästä tulee liian rasittava. Pohdin jokaista virkettä pitkään, luin tekstiä läpi monta kertaa, panttasin valmista kolme päivää, mikä on minulle oikeasti todella pitkästi. Luin joka päivä monta kertaa uudestaan, makustelin. Kun kolmeen päivään ei ollut tullut enää muutoksia, päätin julkaista. Näköjään ihan hyvä, että julkaisin.

Tämä on minulle oikeasti todella tärkeä teksti, sillä en ole kirjoittanut mitään todella pitkään aikaan, ja nytkin tuntuu, että saatoin kirjoittaa yhden parhaimmistani koskaan, vaikka tämä onkin lyhyt, erilainen ja... noh... kääpiöitä.

Vielä kerran, kiitos Nerwen. Kommenttisi merkitsee minulle todella paljon. *kumartaa*
Homo hevimetallicus perverticus trollicus

Vuoden 2004 Loftis-hengetär
Vuosien 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009 Tukipilari
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Temple of the King (Thorin Tammikilpi, G)

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Ah, tämä on hieno ficci. Tuhat kertaa suurinpiirtein on jo pitänyt kommentoida, mutta en ole saanut järkevää kommentti aikaiseksi. Jos nyt kumminkin yrittäisin...

Tämä on kaunista tekstiä, rakastan sitä, kun joku onnistuu tällaisessa kirjoitustavassa. Tuon kappaleen sanat sopivat hyvin tuonne väliin. Liiankin usein kappaleiden sanat rikkovat koko ficin, mutta tässä ne ikäänkuin kuuluivat sinne. Surumielinen pätkä. Tavoitit sellaisen kääpiömäisen tunnelman, Thorin-maisen tunnelman. En oikein osaa selittää itseäni. Pidän tästä tekstistä, luen sitä aina välillä. Hieno tunnelma tässä nimittäin on. Sanahelinä saa tarkoituksen eikä jää turhaksi koristeluksi. Mutta enempää en osaa sanoa. Pidin kovasti.
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Vastaa Viestiin