Save Tonight (songfic) PG(?)

Draamaa, angstia ja vakavia aiheita.

Valvojat: Likimeya, Andune

Avatar
Jormungandr
Puolituinen
Viestit: 254
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 8:08 pm
Paikkakunta: godforsaken lunar hellscape

Save Tonight (songfic) PG(?)

Viesti Kirjoittaja Jormungandr » Su Tammi 04, 2004 8:39 pm

No tämä on minun ensimmäinen fanficcini. Kello on kohta puoli yksitoista, kirjoitin tätä reilun tunnin. Tämä siis sukkaa ja pahasti, karmeaa siirappia... Sijoittuu iltaan ja aamuun ennen Sormuksen Saattueen lähtöä Rivendellistä. Laulu on Eagle-Eye Cherryn, Hahmot Tolkienin. Here goes nothing...

Save Tonight- songfic

Go on and close the curtains
cause all we need is candle light
You and me and a bottle of wine
going to hold you tonight


Kyynel vieri Arwen Ùndomielin kalpealle poskelle, kun hän katsoi vierellään lepäävää miestä. Tämä oli jo vaipunut syvään uneen. Tämä näytti niin rauhalliselta nukkuessaan, huolettomalta ja vapaalta kuin taivaan lintu. Vaikka ihmiset olivatkin kuolevaisia, oli valar antanut heille unen lahjan, lahjan, jonka avulla he pystyivät pakenemaan kuolevaisuuden kauhuja. Haltiat vain vaipuivat eräänlaiseen horteeseen, jossa heidän ruumiinsa lepäsi, mutta mieli valvoi. Edes vahva haltiaviini ei saanut Arwenia nukahtamaan yhtä syvään uneen, sillä monet huolet kalvoivat alati hänen mieltään. Vain täysin tyynenä ja rauhallisena olisi hän voinut nukahtaa. Hän painoi varoen kätensä miehen poskelle, koettaen olla herättämättä tätä. Mies säpsähti kuitenkin hereille ja kääntyi kohti Arwenia.

Well we know I'm going away
and how I wish, I wish it weren't so
So take this wine and drink with me
let's delay our misery


Miehen komeilla kasvoilla oli huolestunut ilme, kun hän kääntyi Arwenin puoleen. Tämän sydän hypähti: vaikka mies olikin vain ihminen, oli hän silti monin verroin komeampi kuin yksikään haltia. Haltioihin verrattuna hänen kasvonsa olivat karkeat ja teräväpiirteiset, mutta niissä asui sellainen voima ja kauneus, että Arwen tiesi miehen olevan jotain aivan erityistä.

Tämä mies oli Aragorn Arathornin poika, Gondorin laillinen kruununperijä, Arwenin sydämen valittu.

”Ùndomiel, rakkaani. Miksi olet itkenyt?” kysyi Aragorn karhealla, mutta kauniilla äänellään.

”Sinä lähdet pois.” Arwen vastasi. “Lähdet taistelemaan kaikkien Keski-Maan kansojen vapauden puolesta. Minä pelkään, ettet…”

”Etten tule takaisin?”

”…Niin.”

“Ehkä en.” Aragorn myönsi. ”Mutta tänä iltana olen vielä tässä. Viivyttäkäämme siis vielä suruamme, sillä huominen on vasta huomenna.”

Save tonight
and fight the break of dawn
Come tomorrow
tomorrow I'll be gone

Save tonight
and fight the break of dawn
Come tomorrow
tomorrow I'll be gone


Arwen hymyili. Ihmisten ainainen usko parempaan ei koskaan lakannut ihmetyttämästä häntä. Sitä paitsi, Aragorn oli oikeassa. Miksi murehtia nyt, kun heillä oli vielä yhteistä aikaa jäljellä? Jos aamunkoitto veisi Aragornin pois hänen luotaan, hänen pitäisi ainakin taistella sitä vastaan. Vaikka hän ei voisikaan voittaa, voisi hän ainakin viivyttää sen voittoa. Yhä hymyillen Arwen painautui Aragornin syleilyyn, vastaten kuninkaan rakkauteen niin vapaasti kuin murheeltaan osasi.

There's a log on the fire
and it burns like me for you
Tomorrow comes with one desire
to take me away it's true


Kun Arwen heräsi aamulla, hän huomasi oitis, että jokin puuttui: Aragornin voimakas käsivarsi ei enää levännyt hänen vyötäisillään. Hän käännähti heti noustakseen ylös. Sekavat ajatukset pyörivät hänen päässään. Miksei Aragorn ollut herättänyt häntä ennen lähtöään? Arwen vetäisi hätäisesti kaapunsa ylleen ja astui ovesta suureen saliin, jossa hän oli vielä edellisenä iltana aterioinut rakkaansa kanssa. He olivat nauraneet, laulaneet ja hieman itkeneetkin yhdessä, tietäen, että seuraavana aamuna Aragornin olisi lähdettävä matkalle, joka määräisi koko Keski-Maan kohtalon. Ajatuksiinsa uppoutunut Arwen säpsähti yllättäen, kun hän huomasi jonkin liikahtavan yhä roihuavan takkatulen ääressä.

”Huomenta, melàmin. Nukuitko hyvin?” varjo kysyi, ottaen yllättäen Arwenille niin rakkaan hahmon.

”Elessar, rakkaani!” Arwen huudahti, helpotus äänestään kuultaen. “Luulin hetken, että olit jo mennyt!”

“Aamuaurinko on vasta hädin tuskin noussut, rakas Arwen. Edes isäsi ei lähettäisi meitä matkaan näin aikaisin!” Aragorn naurahti. “Olit vain niin kauniin näköinen, etten tohdinnut häiritä sinua. Vieläkö mieltäsi kalvaa se, mistä puhuimme eilen?”

”Kyllä.” neito myönsi, painaen siroa päätään hieman alaspäin. ”Pelkään yhä, että menetän sinut.”

”Olen vain ihminen, Arwen. Joskus valar kutsuvat minut luokseen, ja sinun täytyy vain tottua ajatukseen, että jonain päivänä olen poissa. Mutta yksi osa sekä sinusta että minusta elää ikuisesti, ja se on meidän rakkautemme. Se tulee palamaan kuin tuo takkatuli, mutta yhden yön sijasta se tulee palamaan vuosisatoja; niin kauan kuin ihmiset hengittävät, heidän silmänsä näkevät ja heidän sydämensä rakastavat; niin kauan palaa rakkautemme liekki.”

It ain't easy to say goodbye
darling please don't start to cry
Cause girl you know I've got to go, oh
Lord I wish it wasn't so


Arwen oli ihmeissään. Kun Aragorn oli puhunut, hän oli näyttänyt erilaiselta kuin muulloin: hän oli näyttänyt enemmän kuninkaalta kuin koskaan ennen. Hän oli ollut niin kaunis, että Arwen tunsi taas silmiensä kostuvan. Mies huomasi sen ja kaappasi hänet syleilyynsä, suudellen pois tämän kyyneleet.

”Melàmin, älä itke. Tiedän, miten vaikeaa sinun on sanoa minulle hyvästit. Olemme olleet kauan erossa, ja nyt kohtalo vie minut taas pois luotasi. Mutta sinä tiesit, että tämä aamu olisi koittava. Ja minä tiedän, että me molemmat selviämme tästä.”

Save tonight
and fight the break of dawn
Come tomorrow
tomorrow I'll be gone

Save tonight
and fight the break of dawn
Come tomorrow
tomorrow I'll be gone


“Voisit jäädä.”

Aragorn pudisti päätään. “Tiedät kyllä, että en voi. Gondor tarvitsee jokaisen miehen, olkoon hän kuningas tai ei. Sen armeijat eivät voi päihittää Sauronia lukumäärällään tai voimillaan, vaan ainoastaan urheudellaan. Ja jotta he voisivat olla urheita, he tarvitsevat kuninkaansa. Minä tulen takaisin. Lupaan sen.”

Tomorrow comes to take me away
I wish that I, that I could stay
Girl you know I've got to go, oh
Lord I wish it wasn't so


Kun Arwen katseli pienen saattueen poistumista Rivendellistä, kyynel kimalsi jälleen hänen poskellaan. Mutta nyt kyyneleen mukana ei maahan pudonnut vihaa, katkeruutta tai pelkoa. Tämä kyynel oli puhtaasta rakkaudesta vuodatettu, ja syvällä sisimmässään hän tiesi, että vielä jonain päivänä hän näkisi rakkansa kasvot, ja tuona päivänä hänen rakkaansa olisi kuningas.

Save tonight
and fight the break of dawn
Come tomorrow
tomorrow I'll be gone

Save tonight
and fight the break of dawn
Come tomorrow
tomorrow I'll be gone...
[/i]
It's such a little thing to weep—
So short a thing to sigh—
And yet—by Trades—the size of these
We men and women die!


-- Emily Dickinson

Amene
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 7:53 pm
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Amene » Ma Tammi 05, 2004 12:19 am

Oih,mahtavaa taas. Surullista..*huoks* Min piti.

Mutta hieman jotain, tahtoo ne ikärajat XD Vai saako Ame- mami laittaa ne? XD
Legolas looked blank

Huumorificcaaja 2004, Typoilija 2006, Mangafriikki 2007, Merri 2009, Typoilija 2010 \o

Avatar
Jormungandr
Puolituinen
Viestit: 254
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 8:08 pm
Paikkakunta: godforsaken lunar hellscape

Viesti Kirjoittaja Jormungandr » Ma Tammi 05, 2004 9:53 am

saa ame laittaa.:mrgreen:

tämä oli jo Wanhassa, nytkö sinä tämän vasta huomasit?
It's such a little thing to weep—
So short a thing to sigh—
And yet—by Trades—the size of these
We men and women die!


-- Emily Dickinson

Roxana
Örkki
Viestit: 57
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 11:36 am
Paikkakunta: Unelma kujani <3
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Roxana » Ma Helmi 02, 2004 9:52 pm

Oliko tämä eka ficcisi Jorma :shock: ? WAU. Aivan mahtava ja eka ficcisi! Sinussa on ainesta :D Voi tuli ihan tippalinssiin tossa lopussa :cry: Lisää näitä Jormaliini!
Miksi juoksisin haltiapojujen perässä kun kerran polkupyörä on keksitty?

Avatar
Fanyare
Joku hippi
Viestit: 928
Liittynyt: Ke Helmi 04, 2004 5:23 pm
Paikkakunta: Tampere
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Fanyare » Pe Helmi 06, 2004 10:35 pm

Upeeta tekstiä. Ei voi muuta kun kehua.
Today is the tomorrow you worried about yesterday.

Merri 05-06, RPS-ficcaaja 07 ja Japanifriikki 08

avatar by 25djadja @ LJ

Avatar
Jormungandr
Puolituinen
Viestit: 254
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 8:08 pm
Paikkakunta: godforsaken lunar hellscape

Viesti Kirjoittaja Jormungandr » Su Helmi 08, 2004 3:59 pm

Kiitos vaan Mya ja Fan *punastuu ja yskähtelee*

Juu, tämä tosiaan oli se eka ficcini, ja tekisin mielelläni lisää, jos löytäisin sopivia lauluja. Itse asiassa sain juuri kaksi uutta levyä (syntymäpäivät on kivoja 8) ), joten voi kotha tulla parikin songfia. Wham, bam, thank you ma'am.
It's such a little thing to weep—
So short a thing to sigh—
And yet—by Trades—the size of these
We men and women die!


-- Emily Dickinson

Elenloth
Samooja
Viestit: 456
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 8:43 pm
Paikkakunta: Puu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Elenloth » Ti Helmi 10, 2004 1:53 pm

Aivan ihana! Todella hyvä ekaksi ficiksi. Olen toivoton Arwen/Aragorn-parituksen rakastaja, se on yksi Tolkienin kauneimpia teemoja enkä koskaan kyllästy lukemaan siitä kirjoitettuja ficcejä.

Ja minä pidän siirapista.
Vuoden Tolkienisti 2006 - kysykää mitä haluatte ja saatte varmasti väärän vastauksen!

Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Viesti Kirjoittaja Nerwen » Ma Loka 02, 2006 4:15 pm

Viimeksi tätä on kommentoitu vuonna nakki ja muusi; mutta hällä väliä! Etsivä löytää, sanotaan, ja niin löytyi tämäkin ihana aarre.

Juu, tuossa taisi tulla jo osa mielipiteestäni. Tämä paritus on se paras. Turha yrittää vältellä! Se on oikea, olemassa jo Tolkienin mielessä, joten se on .. aito! Lisäpisteitä satelee. Taisin rakastua juuri uudelleen erääseen salattuun henkilöön...

Yksi asia tässä jäi painamaan. On hienoa, että kerroit asian niin kuin se on; haltiat eivät nuku. Joka paikassa heidät laitetaan nukkumaan ja jostain syystä se ärsyttää. Aloitit hyvin. Mutta voi! Lopulta Arwen meni nukkumaan.. Mihin se hyvin aloitettu juttu katosi? Ensin sanotaan, ettei vaivu uneen ja on yhtäkkiä nukkumassa... Mutta antakaamme anteeksi, jos tämä tosiaan oli ensimmäisesi ja muutenkin kerrassaan hieno.

Ensimäiseksi ficiski todella upeaa jälkeä. Oli pakko tuoda mielipiteeni julki ja nostaa tämä pimennosta, tämä on niin ihana, ihana ihana.. loppupäivä taitaakin kulua siinä, kun mietin, miten matkustaa Keski-Maahan rakkaiden luokse.. *leijailee pilvissä poispäin*


Edittiä ties miten kauan myöhemmin, mutta silti. Tämä on edelleen aivan mahtava, ja halusin vain sanoa, että sait inspiraationi valloilleen tämän kanssa... Nyt on pakko päästä kirjoittamaan jotain, muuten en selviä! Ja se jokin ei ole se mitä pitäisi kirjoittaa, harmi vain.
Viimeksi muokannut Nerwen, Ke Helmi 14, 2007 5:45 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Noradriel
Yksinäinen susi
Viestit: 1134
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 8:53 am
Paikkakunta: Lothlórien

Viesti Kirjoittaja Noradriel » Ke Helmi 21, 2007 1:04 pm

En ole minäkään ollut mikään Arwen/Aragorn rakastaja koskaan, nykyään slash vie minun huomioni lähes kokonaan.

Mutta mutta, tykkäsin. Tämä oli rauhallinen ja hieman haikea. Kaunis. Tuo kappale sopi tähän kuin nappi silmiään. (tai suklaa suuhun)

Äh, ajatus karkasi taas....
Let me forget all of the hate, all of the sadness.

Pervoin -05
HP- ficcaaja -06
Aragorn 2009

Vastaa Viestiin