Kaukana (Legolas/Haldir) K-7

PG-13 ja sen alle olevat slash-ficit.

Valvojat: Likimeya, Ilona

Avatar
Nynaeve
Örkki
Viestit: 25
Liittynyt: Ti Heinä 04, 2006 6:37 pm
Paikkakunta: Where the streets have no names.

Kaukana (Legolas/Haldir) K-7

Viesti Kirjoittaja Nynaeve »

Title: Kaukana
Author: Nynaeve
Genre: (pre)slash, drama
Pairing: Legolas/Haldir
Rating: K-7
Summary: Haldir ei huomaa Legolasin hiljaista rakkautta.

A/N: Ensimmäinen Lotr-ficcini, jee! Mietin kauan, laitanko tämän drama- vai slash-osastolle ja tänne tämä sitten pitkän pohdinnan jälkeen tuli. Kommentti olisi mahtavaa, sillä olen melkoisen epävarma tästä ficistä. Omistettu parhaalle ystävälleni, joka luki tämän ensimmäisenä. <3

****

KAUKANA


Auringonsäteet leikkivät hänen hiuksissaan, kun hän heilauttaa päätään karistaen hopeaiset suortuvat silmiltään. Ei, ne eivät ole vain hopeiset. Hänen hiuksissaan on samaa valkoista kuin Sumuvuorten lumihuipuissa ja teräksistä hopeaa, joka virtaa Nimrodelissa. Joskus niissä on jopa samaa kultaista loistetta, kuin hänen valtiattarensa hiuksissa. Rakastan hänen hiuksiaan, kun ne valuvat paljaille olkapäille ja takertuvat märkään ihoon, kun hän ui metsälammessa. Joskus uidessaan hän sitoo hiuksensa leteille ja paljastaa vaalean niskansa ihon, ja minä haluaisin koskettaa häntä. Sivellä hänen niskaansa sormin ja huulin, hieroa hänen vartiossa kipeytyviä niskojaan ja hipaista hänen korviaan, puraista hampaillani niiden kärkeä. Ja hän voihkisi nimeäni, vaatisi minua tulemaan hänen kanssaan uimaan. Painaisi vartalonsa minua vasten ja suutelisi minua kiihkeästi…

Mutta se ei mene niin. On kiellettyä koskea häneen, olen vain tarkkailija. Minä en saa häntä ikinä, hän ei tule koskaan olemaan minun.

Hän katsoo minua, kun istun häntä vastapäätä. Vastaan katseeseen vakavana, enkä saa tarpeekseni hänen silmistään. Sinistä, mustaa, vihreää, harmaata… Painan mieleeni jokaisen värin, jonka vain löydän hänen silmistään. Haluan muistella niitä sadepäivinä, kun en näe häntä. Sillä hän ei koskaan poistu talaniltaan sateella, hän inhoaa sadetta. Ja niin inhoan minäkin, sillä se estää minua näkemästä hänet.

Hän kääntää katseensa pois minusta ja suuntaa huomion veljeensä Orophiniin. Vaikka hän ei enää katsokaan minua, en osaa irrottaa silmiäni hänestä. Ja hän tuntee edelleen katseensa kasvoillaan, koska vilkaisee minua uudelleen. Pieni hymy käväisee hänen kasvoillaan. Ja vaikka hymy katoaa pian, ei sen tuoma silmien säihke hiivu pois. Vastaan hymyyn. Tunnen hänen tapansa hymyillä – ja niin tuntee hänkin minun. Kellekään muulle en hymyile yhtä hellästi ja hän tietää sen. Eikä hän siltikään ymmärrä tunteitani, tajua olemassaoloani. Minä olen hänelle vain haltia muiden joukossa, satunnainen vierailija kauniissa maassaan, johon tulen häntä katsomaan. En tapaamaan, sillä me emme ikinä todella kohtaa muualla, kuin unissani. Haavekuvissani, joita en saa silmät aukikaan katoamaan.

Katson, kuinka hän nousee pöydästä ja astelee pois salista. Haluaisin seurata häntä, mutta hillitsen itseni. Vielä ei ole aika. Vasta kun hämärä laskeutuu, saan hiipiä hänen luokseen ja rakastaa häntä etäältä. Ehkä jonakin päivänä saan olla lähelläsi, mutta tänä iltana olen vain tarkkailija.
Viimeksi muokannut Nynaeve, Su Marras 19, 2006 1:45 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Seven lonely lies written on dead winters night. |
Ava by Satine
Marnie
... has left the building
Viestit: 866
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2004 11:02 pm
Paikkakunta: juhannukseen asti Australia

Viesti Kirjoittaja Marnie »

Olipa haikeansuloinen ficci. Minä lähden aina lukemaan kaikkea ihan tunnepohjalta, ja tämä herätti minussa kyllä sellaista epämääräistä haikeutta ja surullisuutta; yksipuolinen rakkaus on aina minusta surullista. ^^ Minä pidin tuosta miten Legolas pysyttelee tarkkailijana (olosuhteiden pakosta), sellainen käytös sopii minusta sille - että se katselee rakastamaansa haltiaa muttei tee mitään, mikä rikkoisi sen tasapainon mikä niiden välillä on, ja yrittäisi saada Haldirin näkemään sen jonakin muuna kuin yhtenä haltiana muiden joukossa. Ymmärtää hyvin, että Legolas tahtoo pitää kiinni edes siitä mitä sillä on (jonkinlaisesta ystävyydestä - tai edes siitä välinpitämättömyydestä, onhan se parempaa kuin torjuminen), kun se ei voi saada enempää. Kaunista.

Minua kutkuttaisi tietää, mitä Haldir Legolaksesta ajattelee?

Niin, ja tämä on kauniisti kirjoitettu, ja tässä oli ihana tunnelma (niin rauhallinen ja seesteinen), Legolaksen kaipaus kyllä välittyy tästä hyvin. Ja nuo muutamat Keski-Maan paikat joita käytit vertauksissasi sopivat tuonne joukkoon hyvin, ne tuovat minusta lisää keskimaan tuntua ficciin. Myös nuo pienet yksityiskohdat, kuten sadepäivät, olivat ihania. Kaunis ficci ja hieno esikoinen, minä pidin (onneton kommentti saa mennä keskiyön piikkiin). ^^
Look at it this way, Wayne - we will always have Saskatchewan. Shelly, NX

Draamaficcari '05 ja '06, Kommaaja '07 | Viimavaarojen varjo ~ Ei palaisi pohjoiseen Halbarad.
Cash
Samooja
Viestit: 523
Liittynyt: To Marras 10, 2005 3:49 pm
Paikkakunta: Häntä on kaksi, He ovat rikki. Toinen on Helvetissä, Toinen on taivaassa. Etsi sieltä.

Viesti Kirjoittaja Cash »

Oi, tämä on ihana. Aivan iana. Minä aivan sulan tällaisen ihanuuden keskellä.,...*sulaa*

Sydäntäsärkevää tuskaa ,totta tosiaan. Voi Legolas parkaa.

Minä en kyllä nyt osaa kommentoida järkevästi :Tämä fici jätti mieleni tyhjäksi. Oli sen verran ihana.

*huokaisu ja kuolausta*
OLEN EX: Devil in Heaven :D
Cash on erittäin epäaktiivinen loftislainen ja on pahoillaan siitä, se haluaisi olla täällä useammin, mutta kaikki töpöt on melkein jo läpikäydyt ja kyllä tämä pikkupiru siltikin täällä sekoilee, olimiten oli.
Avatar
Fuu
norppa
Viestit: 948
Liittynyt: Ke Helmi 18, 2004 8:12 pm
Paikkakunta: syli

Viesti Kirjoittaja Fuu »

...ja se meni ja typerien hymiöideni takia kumitti pitkän viestin. xD Kirjoitan uusiksi.
Eli tosiaan, Marnie kirjoitti kommenttinsa alussa hyvin siitä, miten Legolas yrittää pitää kiinni edes siitä jostakin mitä näillä kahdella nyt on, on jotenkin luopunut toivosta. Sydäntäsärkevää mutta niin totta, ja se realismi on tässä myös kaunista. Tasapainoista, aivan.
Se oli hyvin kirjoitettu ja koko ficci ylipäätään, etenkin ensimmäisen kappaleen asiat voi suorastaan nähdä "sielunsa silmin" ja muutenkin tämä on kaunis teksti, jotenkin... hauras. ^^

Juu, keep up the good work, tykkäsin paljon. ^^
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round


Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.

captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
Avatar
Nynaeve
Örkki
Viestit: 25
Liittynyt: Ti Heinä 04, 2006 6:37 pm
Paikkakunta: Where the streets have no names.

Viesti Kirjoittaja Nynaeve »

Oi, kiitoksia paljon ihanista kommenteistanne! Teitte minut käsittämättömän onnelliseksi. ^^

Marnie - kiitoksia paljon! Minustakin yksipuolinen rakkaus on kamalan surullista ja tykkään siksi kirjoittaa siitä. Ja tarkkailijan rooli sopii myös minun mielessäni Legolakselle. Ymmärsit kaikki ne kirjoittamattomat asiat, joita olin noista Legolaksen tarkoitusperistä ajatellut, ihanaa! Onneton kommenttisi ei missään nimessä ollut, vaan äärimmäisen ihana. (Monesko 'ihana' tuo oli tämän kommakomman aikana?) Mukavaa, että pidit vertauskuvista, jotka sitoivat tämän tiukemmin Keski-Maahan. Ja olen enemmän kuin iloinen, että pidät esikoisestani. ^^ Tosiaan, olisihan se kiva tietää, mitä Haldir Legolaksesta ajattelee. Mutta se ei ole ainakaan vielä minulle selvinnyt. ^^ Kiitoksia ihanasta kommentistasi!

Devil in Heaven - kiitos! Minä sulan, kun luen kommenttiasi. ^^ Olen otettu, että pidit tästä noin paljon. *ojentaa nenäliinan, jolla saa pyyhittyä kuolan pois* ^^

Fuu Hououji - kiitos paljon! Ihanaa, että tykkäsit tietystä realismista tässä ficissä, pyrin pitämään ficcini edes hieman realistisina. Äh, en osaa vastata ihanaan kommenttiisi mitään, mikä toisi esille sen, kuinka leveästi hymyilen sen ansiosta. ^^ Sanotaanko, etten ihmettele, miksi sinä olet saanut tuon Ilopilleri-maininnan. Piristit kyllä minua hirmuisesti kommentillasi. ^^ Ja sinulla on muuten hauska nimimerkki.

Kiitos paljon kommenteista, teille kaikille kolmelle! *halaa ne*
Seven lonely lies written on dead winters night. |
Ava by Satine
Nitespeon
Örkki
Viestit: 64
Liittynyt: Su Kesä 04, 2006 12:44 pm
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Nitespeon »

Oih, hyvinkirjoitettu esikoisficiksi. Olin vähän hämmentynyt, että kumpi siinä puhuu. En ollut nimittäin lukenut summarya. Mutta sitä ei tarvitse ilmentää tässä, vaan tärkeintä on kirjoitusasu, jossa oletkin onnistunut hyvin. Ainoastaan yksi asia vaivasi.
Hän katsoo minua, kun istun hänen vastapäätään.
"Hän katsoo minua, kun istun häntä vastapäätä" olisi sulavampi, ja kieliopillisesti oikea(?).

Kokonaisuudessaan siis hyvä ficci.
"Iskä kato! Mies lyhyillä hiuksilla!"
--Nitespeon
[KAIKKI MUKAAN ANIMECON-MIITTIIN 19.8.!]
Avatar
Lumisusi
Satutäti
Viestit: 1115
Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa

Viesti Kirjoittaja Lumisusi »

Legolas-ressu. Ei sitä voi muuta todeta. Katsoa saa, mutta ei koskea. Se on aina yhtä hirvittävää...

Hyvin kirjoitettu, vaikkakin lyhyt. Loistavaa kuvailua. En saa itsestäni kovinkaan paljon irti näin aikaisin... Ihana.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.


Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
Kiromonoyaki
Örkki
Viestit: 80
Liittynyt: Ti Marras 15, 2005 3:28 pm

Viesti Kirjoittaja Kiromonoyaki »

Sydäntä särkevää.

Olen ehkä outo, mutta pidän siitä jos joku kärsii.. Uh.. anteeksi.
Mutta.. Kun on kyse tälläisestä.. niin kyllä se hieman koskettaa minua.
Avatar
Nynaeve
Örkki
Viestit: 25
Liittynyt: Ti Heinä 04, 2006 6:37 pm
Paikkakunta: Where the streets have no names.

Viesti Kirjoittaja Nynaeve »

Oi, kiitos taas teille palautteesta! Onnistutte aina saamaan naamalleni idioottimaisen virneen. ^^

Nitespeon - kiitos! Olisi ehkä tosiaan pitänyt mainita vielä erikseen, että kyseessä on Legolaksen PoV, mutta ajattelin sen käyvän ilmi summarysta. Ja kiitos paljon, kun nostit tuon lauseen esille ja korjasit sen! Mietin sen kohdalla jälkeenpäin kauan, että miten se nyt kirjoitetaan, mutta en näemmä sitten päätynytkään oikeaan muotoon. ^^ Korjaan sen oitis.

Lumisusi - kiitos! Totta, on kamalaa olla kaukana ihmisestä, josta välittää. Ja tässä olikin taustalla ehkä omia tuntemuksia. :roll: Enkä tarkoita pelkästään rakkauselämää, vaan ihan ystäviäkin. Olen ollut nyt kuukauden erossa toisesta parhaasta ystävästäni (ja vielä toinen kuukausi edessä) ja se sattuu. Sattuu niin mielettömästi. Hienoa, että pidit kuvailustani! ^^

Rameira - kiitos! Minäkin pidän rakkauden takia riutumisesta ficeissä, mutta oikeassa elämässä se ei ole lainkaan niin mukavaa. ^^ Hyvä vain, että kosketti. Sitä toivoinkin. ^^

*halaa ne*
Seven lonely lies written on dead winters night. |
Ava by Satine
Avatar
Nynaeve
Örkki
Viestit: 25
Liittynyt: Ti Heinä 04, 2006 6:37 pm
Paikkakunta: Where the streets have no names.

Viesti Kirjoittaja Nynaeve »

zilah, kiitos sinulle todella paljon! Minä olen jotenkin tykästynyt surullisiin loppuihin, mutta kyllä niitä onnellisiakin tulee luettua ja kynäiltyä. Kiitos itsellesi tuosta ihanasta kaksosesta, luin sen äsken ja hurmaannuin täysin! Suosittelen lämpimästi muillekin. ^^
Seven lonely lies written on dead winters night. |
Ava by Satine
tuulilukko
Örkki
Viestit: 118
Liittynyt: Ke Maalis 17, 2004 4:37 pm
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tuulilukko »

Kukapa ei voisi vastustaa riutuvaa, yksipuolista rakkautta joka kuitenkin tuntee julman velvollisuutensa olla sekaantumatta koska pelkää menettävänsä senkin mitä jo omistaa. Löytyy ainakin kaikupohjaa tälle lukijalle. :) Kuvailusi on kaunista ja sydäntä särkevää, haluaisin todella lukea lisää ficcejäsi. :)
Kuva
Elene
Örkki
Viestit: 79
Liittynyt: Ti Helmi 14, 2006 1:09 pm
Paikkakunta: Vakoilemassa Tuomasta ja Emppua videokameran kanssa *eevil grin*

Viesti Kirjoittaja Elene »

Oi, onko tämä tosiaan vasta ensimmäinen ficcisi? :o Sinähän lahjakas olet (:
Niin, kuten melkein kaikki ovat jo sanoneet, kaunista ja surullista. Tällaista lukisi mielellään enemmänkin, mutta oikeastaan tästä on aika hankalaa lähteä jatkamaan jos tahtoo pitää tämän pelkkänä pohdintana. Tai kenties takauma toimisi? Jokin Legolasille tärkeä muisto, johon tämä tarttuisi tietäen ettei senkaltaista hetkeä tule toista kertaa tai tällaista. Ööm, eksyinköhän nyt jotenkin aiheesta..?^^' Ficcarin mieli on ficcarin mieli.
Mutta siis, kiitoksia tästä, oli oikein kaunista :) Kirjoitahan vain lisää^^
"Niin mitä sä oot juonu?"
...
"Appelsiinimehua?" *hihiti*
Piratesse
Vitam Piratae Aligo
Viestit: 781
Liittynyt: Su Marras 06, 2005 11:26 pm
Paikkakunta: Shin-Ra HQ

Viesti Kirjoittaja Piratesse »

Eksynpä taasen slash-puolellekin ja päädyin tämän pariin. Oi, miten kaunista kuvailua. Muut ovat sanoneetkin täällä jo lähes kaiken sen, mitä itsekin olisin sanonut, mutta täytyy vielä hehkuttaa sitä kuinka kuvaat Haldiria Legsun silmin. Todella kaunista kuvailua ja varsinkin se hiuspätkä sai minut tipauttamaan leukani. Aivan mielettömän kaunista kerrontaa.
Vuoden tulokas 2006/ Vuoden Originaalikirjoittaja 2007/2008
Moriel
Örkki
Viestit: 101
Liittynyt: Ma Touko 08, 2006 3:04 pm
Paikkakunta: Jossain idän ja lännen välissä aavistuksen pohjoisesta etelään.

Viesti Kirjoittaja Moriel »

Minä pitää. Minä pitää ihan hirmuisen paljon. Asialliset ja rakentavat kommentit eivät ole minun alaani, anteeksi ^^;; En oikein osaa sanoa mitään uutta... Kaunis oli. Hirmuisen kaunis.
If it's all dreams
now wake me up
if it's all real
just kill me.
Avatar
Nynaeve
Örkki
Viestit: 25
Liittynyt: Ti Heinä 04, 2006 6:37 pm
Paikkakunta: Where the streets have no names.

Viesti Kirjoittaja Nynaeve »

Ette uskokaan kuinka onnellisiksi teitte minut kommenteillanne, kiitos paljon!

tuulilukko, kiitos! Jep, kaikupohjaa löytyy täältäkin. ^^ Yksipuolinen rakkaus on kiduttavaa, mutta ainakin siitä saa kirjoitettua ficlettejä. x) En tiedä, onko minulta tulossa vähään aikaan LotR-ficcejä, kun pääpaino minulla on Harry Potter-fandomissa, mutta kyllä minusta vielä kuullaan tälläkin foorumilla. ;)

Elene, kiitos! Jep, ensimmäinen LotR-ficcini tämä on. Onhan tätä enemmänkin ja paljon kauniimmin kirjoitettuna - zilah kirjoitti tälle kaksosparin. Laitan linkin tämän viestin loppuun. Kyllä minä lisää kirjoittelen tällekin foorumille, sitten aikanaan. ^^

Piratesse, kiitos! Ihanaa, että pidit kuvailustani! Sinun kommenttisi sai minut pudottamaan leukani.

Moriel, kiitos! Kommenttisi sai minut hymyilemään, eikö se ole tärkeintä? x)

Ja tosiaan, vielä muistutuksena: tälle ficille on kaksonen, zilahin ficci Niin ei voi koskaan olla, joka kertoo jutun Haldirin näkökulmasta. Tässä on linkki: viewtopic.php?t=4292
Seven lonely lies written on dead winters night. |
Ava by Satine
Vastaa Viestiin