Liian myöhäistä, PG

Draamaa, angstia ja vakavia aiheita.

Valvojat: Likimeya, Andune

Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Kiitos, Nerwen. Oikein sydäntä lämmittää, kun joku jaksaa vielä lukea tätä minun "varhaistuotantoani". :D

Hahaa, minä menetän kaiken uskottavuuteni kun sanon, että tämän ficin piti itse asiassa olla ensin slashiä, siis Aragorn olisi itse asiassa toivonut Faramirilta hieman enemmänkin kuin pelkkää ystävyyttä. Mutta viime tingassa päätin, ettei se oikein sovi jutun tyyliin ja hieman muokkailin (mutta en riittävästi, nimittäin aina kun luen nuo kohdat Faramirin hiusten hipelöinnistä jne. tulee se alkuperäisversio mieleen :P).
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Piratesse
Vitam Piratae Aligo
Viestit: 781
Liittynyt: Su Marras 06, 2005 11:26 pm
Paikkakunta: Shin-Ra HQ

Viesti Kirjoittaja Piratesse »

Nyyhkyjuttu, totta tosiaan. Vedin lounasta, kun luin tämän tänään ja meinasi jäädä pala kyllä aika tehokkaasti kurkkuun. oivoi, kuulostaa niin tutulta tuo, että olisi ajoissa pitänyt sanoa jotakin ja nyt se on myöhäistä. Tämä oli oikeasti niin elämän makuinen, että tosiaan piti miettiä tätä vielä pitkään.
Ja Elessar oli jäänyt hetkeksi tuijottamaan noihin edelleen niin kirkkaisiin silmiin ja todennut "ymmärrän". Ymmärrän? Miksi ihmiset aina sanoivat "ymmärrän" silloin kun heillä ei ollut harmainta aavistusta siitä, mitä toinen oli juuri tokaissut?
Varsinkin tämä pätkä teki todella suuren vaikutuksen.
Vuoden tulokas 2006/ Vuoden Originaalikirjoittaja 2007/2008
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Kiitos Piratesse. Tämä olikin kyllä ensimmäinen nyyhkyjuttu mitä ikinä kirjoitin... Ideana en kyllä osaakaan enää kuvitella mitään niin surullista kuin Faramirin kuoleman, sääli että tuli käytettyä se heti alkuun. Nimittäin tässä jutussa olisi niin paljon korjattavaa. Justiinsa tässä yksi päivä naureskelin kun Éowyniä sanottiin ruotsinkielisessä TSH:ssa prinsessaksi, mutta enkös vain minäkin ole sortunut samaan... :?
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Avatar
Noradriel
Yksinäinen susi
Viestit: 1134
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 8:53 am
Paikkakunta: Lothlórien

Viesti Kirjoittaja Noradriel »

Tämä oli tosiaan kaunis. Faramir ei varsinaisesti ole ollut lempihahmojani koskaan, mutta ei vihattu hahmokaan. Hän on jäänyt sinne jonnekin. Silti tuli surullinen olo, kun puhutaan kuolemasta.

Vaihtelu oli se, että Aragornin puolelta kuvattiin. Virkistävä uudistus.

Aloin melkein itkeä. Kuolemasta puhuttaessa (tai jos puhutaan haltioista länteen menosta...) tulee sellainen tyhjä ja turta olo. Että kaikki on lopullista. Se paistoi tästä ficcitä läpi. Se lopullisuus on myös aika pelottavaa.

Kaunis ja surullinen. Pidin tästä.
Let me forget all of the hate, all of the sadness.

Pervoin -05
HP- ficcaaja -06
Aragorn 2009


Avatar by Paperlime
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Kiitos, Noradriel. :)

Kaikessa kummallisuudessaan tämä ficci on eräällä tavalla lähellä sydäntäni, kun kyseessä on toinen täällä julkaisemani ficci ja ensimmäinen, missä yritin kirjoittaa jonkinlaista draamaa. En kyllä oikein muista miksi lähdin tällaista kirjoittamaan, mutta jotenkin tuo kuolema jaksaa aina kiehtoa draamaficcien aiheena... Mutta siis lyhyesti sanottuna: mukava kuulla että pidit tästä ficistä ja että se kosketti. :)
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Vastaa Viestiin