Kaukana (Legolas/Haldir) K-7

[Síryan]

Kaunis, hienoa kerrontaa Legolaksen ajatuksista.. pidän tästä

[tyttö]

Tyttö piti tästä aivan valtavan paljon. Ja ensimmäinen...? Sinä olet luonnonlahjakkuus!

Painan mieleeni jokaisen värin, jonka vain löydän hänen silmistään. Haluan muistella niitä sadepäivinä, kun en näe häntä. Sillä hän ei koskaan poistu talaniltaan sateella, hän inhoaa sadetta. Ja niin inhoan minäkin, sillä se estää minua näkemästä hänet.

Nerokas, kaunis, ihana lause jonka ideaan rakastuin. Mielettömän kauniisti sanottu.

Rakentava palaute, mitä se on? -Se on juuri sitä, mitä ei saa itsestään irti tällaisina hetkinä kun on aivan myyty.

[Kuukiitäjä]

*huokaus* Niinhän se välilä menee... Ärsk, nyt on pää kyllä ihan tyhjä mutta pakko silti jättää kommentti kun pidin niin paljon.

Minä olen lyhyiden ficien ystävä ihan jo siitäkin syystä, että niissä voi keskittyä kuvailuun ja toimintaan aivan eri suhteissa kuin pitkässä ficissä ja näin voi keskittyä juuri vaikka suhteen kuvaamiseen rikkomatta mitään tarinankerronnalle elintärkeitä sääntöjä. Ja juuri siinä sinä olet minun mielestäni onnistunut tässä.

Tämä oli niin katkeransuloinen että olin sulaa tuolilleni tässä välissä muutamaankin kertaan.

Sillä hän ei koskaan poistu talaniltaan sateella, hän inhoaa sadetta. Ja niin inhoan minäkin, sillä se estää minua näkemästä hänet.

Loistava, loistava lause joka kertoo todella paljon. <3 (anteeks, mut nyt on lupa olla vähän teini )

Ehkä jonakin päivänä saan olla lähelläsi, mutta tänä iltana olen vain tarkkailija.

Upea lopetus. Aivan ihana.

Jatka ihmeessä kirjoittamista.

[Sparks]

Joskus uidessaan hän sitoo hiuksensa leteille ja paljastaa vaalean niskansa ihon, ja minä haluaisin koskettaa häntä. Sivellä hänen niskaansa sormin ja huulin, hieroa hänen vartiossa kipeytyviä niskojaan ja hipaista hänen korviaan, puraista hampaillani niiden kärkeä. Ja hän voihkisi nimeäni, vaatisi minua tulemaan hänen kanssaan uimaan. Painaisi vartalonsa minua vasten ja suutelisi minua kiihkeästi…

Lainasin sitten tuon aivan ihana kohdan tähän heti ensimmäiseksi ^^ Voi että miten kaunista. Tuon kaiken saattaa samalla nähdä silmissään.

Vasta kun hämärä laskeutuu, saan hiipiä hänen luokseen ja rakastaa häntä etäältä. Ehkä jonakin päivänä saan olla lähelläsi, mutta tänä iltana olen vain tarkkailija.

Ja tuo, rakastuin siihenkin ^^ Varsinkin noista kahdesta lauseesta ensimmäiseen.

Ihanaa kuvailua, kertakaikkiaan <3 Minulta ovat nyt ilmeisesti sanat hieman hukassa. Mutta kun kerran loppuun asti luin ja pidin, niin pakkohan minun on ainakin se ilmaista ^^

[mr.Greenleaf]

Oih, oikein kaunista! Ihanan haikea yksipuolinen rakkaus tarina... Ja lyhyyskään ei häirinnyt tässä, Legolaksen haaveilu oli niin kaipaavaa.. Pidin tästä ihan hirveästi! <3

[Nynaeve]

Nyt kun pitkästä aikaa Loftikseen eksyin, voisin tulla kiittelemään ihanista kommenteistanne!

Síryan, kiitos!

tyttö, kiitos sinullekin! Ei tämä ensimmäinen ficcini ollut, olen Potter-fandomissa kirjoitellut enemmänkin. ^^ Kuka piittaa rakentavasta palautteesta, jos hymyilee näin leveästi kommentin luettuaan? x)

Kuukiitäjä, kiitos! Lyhyistä ficeistä tykkään myös, aika paljon samoista syistä kuin sinäkin. Katkeransuloinen oli melkoisen lähellä toivottua vaikutelmaa. ^^ Kirjoittamista tapahtuu tälläkin hetkellä, mutta TSH-ficcejä ei ole kyllä suunnitelmissa.

Sparks, kiitos! Ensimmäinen lainaamasi kohta jostain syystä ärsyttää minua. x) Äh, tekisi melkein mieli deletoida koko kohta. Hienoa, jos tykkäsit kuvailusta!

mr.Greenleaf, kiitos sinullekin! Hyvä, jos koit tämän haikeaksi. ^^