Pahojen Voimien liitto (Mukana Star Wars/Harry Potter)2.osa

Huumoria ja parodiaa yllin kyllin.

Valvojat: Andune, Ilona

Avatar
Ilieth
Örkki
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Maalis 24, 2008 4:39 pm
Paikkakunta: Semmonen kauhian pieni.. käpykylä

Pahojen Voimien liitto (Mukana Star Wars/Harry Potter)2.osa

Viesti Kirjoittaja Ilieth »

Title:Pahojen Voimien liitto (Mukana Star Wars/Harry Potter)
Author:Ilieth, eli mie :)
Genre:Humor, Adventure, lievää romance
Pairing:Eräs Star Wars-hahmo ja MS
Rating:korkeintaan PG-13, oon aika hissukka kirjottaja.. :oops:
Summary:Kuten otsikkokin jo selventää, Sauron tajuaa, että hän ei yksin onnistu valtaamaan Keski-maata, joten hän Palantirin avulla kutsuu muita pahiksia apuun. Kutsuun vastataan Coruscantissa ja Pikkuhirttivaarassa..
Disclaimer:Joo, kaikkihan tietävät, että en voi omistaa J.K.Rowlingin, Tolkienin ja George Lucasin hahmoja, mutta omani voin. Enkä tee tällä ficillä rahaa.
Warnings:Het, kiroilua, MS-hahmo, OOC-tyyppejä
A/N:Ookei, tää on eka ficci, joten tuotos voi olla sen näköinen. Joten armahtakaa ja kommatkaa. Kiitos. (Tässä tulee ensin prologi, kirjotan lisää paremmalla ajalla)

"Tiedätkö, Suu, mikä on tämän valtauksen ongelma?"

"En, herrani."

"Meillä ei ole tarpeeksi joukkoja ja voimia, kun tuo perhanan Aragorn on saanut taas kasaan sen perhanan miekan, jonka minä jo kerran katkaisin."

"Niin, herrani, kuulemma tämä perhanan Aragorn on koonnut mahtavan armeijan, joka on omaamme suurempi."

"Olen keksinyt ratkaisun."

"Mikä se on, herrani?"

"Kutsun muita pahiksia toisista fantasia-tarinoista. Eiköhän siitä ole apua."

"Rohkenen epäillä..."

"SUU!! Minulle et ala vittuilemaan!! Tuo Palantir!"

"Selvä, selvä..."



A/N: P.S Sanokaa mielipiteenne viihdittekö lukea tämmöistä ficciä? Kiitos jo toistamiseen.
Viimeksi muokannut Ilieth, Su Elo 31, 2008 7:31 pm. Yhteensä muokattu 4 kertaa.
Shall we go... I cant wait...
Escapist
Örkki
Viestit: 79
Liittynyt: To Maalis 06, 2008 9:39 am

Viesti Kirjoittaja Escapist »

Vaikuttaa erittäin lupaavalta...odotan oikein malttamattomana, että mitähän tästä seuraa :D Pistähän äkkiä jatkoa :D
"Isona muutan Over the Hills and Far Away!"
Avatar
sprig
Puolituinen
Viestit: 265
Liittynyt: Su Joulu 09, 2007 6:31 pm

Viesti Kirjoittaja sprig »

Se ei ole Palandir vaan Palantír!

Ja Voldemortin sukulaiset asuivat Pikkuhirttivaarassa, ei Pikkuhirttovaarassa. (Vaikka saattoihan tuo typokin olla.)

Ei muuta huomautettavaa tällä kertaa. :D
EpäLotR-ficcaaja 2009
Runoilija 2010
Avatar
Ilieth
Örkki
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Maalis 24, 2008 4:39 pm
Paikkakunta: Semmonen kauhian pieni.. käpykylä

Viesti Kirjoittaja Ilieth »

Kiitos, Komentaja korjasin virheeni. Tässä voi kestää jonkin aikaa vielä. Korkeintaan pari päivää. Kärsivällisyyttä. :?
Shall we go... I cant wait...
Avatar
Ilieth
Örkki
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Maalis 24, 2008 4:39 pm
Paikkakunta: Semmonen kauhian pieni.. käpykylä

1.osa!!!

Viesti Kirjoittaja Ilieth »

A/N: Noni, tässä on eka osa, olkaa hyvät! Nauttikaa!

Mordor


Sauron istuskeli tyytyväisenä valtaistuimellaan ja naureskeli idioottimaisesti Suulle, joka oli mutisten lähtenyt hakemaan Palantiria. Sitten hän vakavoitui muistellessaan, mikä ajoi hänet kutsumaan muita pahiksia.
“Se perhanan Aragornin voisi työntää jonnekin syvälle ja pitää sen siellä!!! Ei hänellä kukaan mitään tee!! Perkele!!!” Sauron innostui jälleen availemaan sanaista-arkkuaan, potkaisi kiukkuisena pöytää ja sai palkakseen kivistävän isovarpaan.
“VOI JUMALAUTA!!!”Sauron rääkäisi pompaten pystyyn ja sadatellen hyvin tyylikkäitä kirosanoja. Heti kun kipu laantui, hän meni ikkunan ääreen tuijottelemaan älyvapaita joukkojaan, jotka riehuivat pitkin Mordorin maita ja mantuja. Örkit näyttivät taas innostuneen pelamaan hobitinpääpalloa, tosin pallona oli ällöttävän suuri rotta. Nimi taas juontui Sauronin toisesta inhoamasta henkilöstä, jolla oli hänen rakas sormuksensa.
“Hobitit on perseestä!! Nekään eivät tee muuta, kun kaivavat koloja ja asuvat niissä. Niilläkään ei tee mitään!!” Sauron tykkäsi vihaisena haukkua kaikki lajit perseestä tulleeksi, mutta vältti örkkien mainitsemista, sillä ne olivat herkkiä suuttumaan ja ne usein mököttivät pari päivää, jos joku haukkui niitä. Keskittyneenä omiin ajatuksiinsa, ei Sauron ollut kuulla koko ajan lähestynyttä ääntä, joka kuulosti aivan ähkimisen ja puhkimisen risteytykseltä. Kun tuo ääni viimein kantoi hänen korviinsa, astui Suu sisään kantaen hyvin raskasta lasisen näköistä palloa, joka painoi vähintään 10 kiloa.
“No niin, hyvä poika! Laitapas se pallo tuohon pöydälle ja hiihtelehän sitten matkoihis!” Sauron totesi kyllästyneenä, hommaan oli kulunut ainakin puoli tuntia jo.
“Milläs hiihdät, kun ei oo suksia?” Suu mutisi ja punnersi palloa paikoilleen.
“Mä kuulin ton!! Jos et tottele, mä en anna enää yhtään mun nallekarkkeja!! Sauron vaahtosi raivosta. Suu näytti siltä, kuin purskahtaisi itkuun, mutta sen saattoi nähdä ainoastaan kypärän silmänrei´istä ja suuaukosta.
“Mut-, mut-, ne on mun lemppareita heti suklaapusujen jälkeen!!!” Suu itki vuolaasti ja kompastui sokkona omiin jalkoihinsa ja kaatua mätkähti lattialle. Siinä rytäkässä hän onnistui murtamaan nenänsä, joka suihkusi ilosesti verta.
“No niin, kuka käski kaatua? Korjaa luusi siitä ja siivoa sotkusi!!” Sauron marisi, koska punainen veri ei totta vieköön näyttänyt hyvältä kaikkea sitä mustaa vasten.
“Kutsunko siivoojan?” Suu kysyi samalla kun kömpi pystyyn.
“No, mitä luulet?! Ala painua pois silmistäni!!!!” Sauron karjaisi ja oli valmis jo heittämään Suun pihalle, mutta komentaja tajusi vaaran ja juoksi hädissään valtaistuinsalista verta valuen. Vasta salin ulkopuolella kuului armotonta kiroilemista ja Noitakuninkaan sihisevänkähisevää naurua. Sauronkin käkätti itsekseen kuin vanha pappa ja keskittyi sitten Palantariin.


Pikkuhirttivaara

Lordi Voldemort istui hyvin äkäisenä pöyreän pöydän ääressä ja joi tuliviskiä suurin kulauksin. Häntä vitutti aivan äärettömästi ja mulkoili muita pöydässä istujia murhaavasti. Häntä tapitti takaisin kolmet silmäparit, joista yhdet näyttivät pelokkailta. Hänen kanssaan Texas Holdemia pelasivat Severus Kalkaros, Lucius ja Draco Malfoy. Mikä vitutti häntä suuresti, oli se, että hän oli pelissä pahasti häviöllä, jäljellä oli enää pari sataa kaljuunaa, kun toisilla taas pari sataa tuhatta. Oli Severuksen jakovuoro ja tämä hymyili pirullisesti, niin, että Voldemortin teki mieli kirota koko äijä. Mutta ei häntä nyt huvittanut. Samassa hänen olkäpäillään oleva käärme sihisi hänen korvaansa: Mestari, liisteripää huijaa, se pistää ässiä hihaansa." Voldemort silitti käärmettään ja sihisi itsekin:"No no, Nagini sehän se tekeekin tästä pelistä mielenkiintoisen.."
Sitten hän vilkaisi edessään olevia kortteja ja mutisi:“Paska. Kuutonen ja ysi.”
Sitten yhtäkkiä Draco alkoi kiljumaan kurkku suorana ja miehet hätkähtivät, paitsi Voldu, joka oli keskittynyt kortteihinsa. Sitten hän vilkaisi kyllästyneenä ympärilleen ja tajusi ilmassa leijuvan Sauronin.
“Moro. En kai mä vaan häiritse?” Sauron kysyi, muka huolissaan.
“Et, et toki. Istu vaan ja pelaa vähän kanssamme”, Voldu vastasi yhtä mukavasti.
“Sorry, mut ei ehdi. Muuten, mites se Potterin poika?” Sauron kysäisi.
“Eipä mitiä, kuollu ja kuopattu. Entäs se sun Keski-maan vallotuskeikka?” Voldu kysyi vuorostaan ja joi taas kulauksen tuliviskistään.
“Siitä mä olin just tulossa puhumaan. Viihtisitkö tulla auttaa mua vallottamaan, kun sä oot tommonen ammattimies”, Sauron kehui.
“No joo, enpä oo tässä muuta tehnytkään kun istunu ja pelannut korttipelejä. Oon messissä”, Voldu ilmoitti ja tarjosi viskiään Sauronille:
“Otatko huikan?”
Sauron katsoi epäilevästi juomaa ja sanoi sitten:
“Nou thanks, mut oo sit valmis, kun tuun hakeen. Törmäillään!”
Sen sanottuaan Sauron katosi vaimeasti poksahtaen. Porukka tuijotti vähän aikaa toisiaan, kunnes Draco kysyi:”Kenen vuoro?”


Coruscant

Darth Sidious istuskeli mukavassa lepolassissaan, rouskutti suolapähkinöitä ja katseli kun hänen oppipoikansa koittivat murhata toisensa ottelussa. Välillä hän huuteli areenan katsomosta:
“Hyvä, hyvä pojat! Painakaa vaan menemään!”
Kukaan heistä kolmesta ei kuunnellut mestariaan, he nirhasivat vain toisiaan. Darth Vader sivalsi Darth Tyranukselta* partakarvoja irti, Tyranus itse yritti lävistää Darth Maulin ja Maul potkaisi Vaderia ja sitä rataa. Sidious syödä mussutti pähkinöitään, kunnes tipahti Voiman vaikutuksesta tuolistaan. Voiman oli saanut aikaan Vader, joka oli yrittänyt osua sillä Mauliin. Sidious nousi ähisten pystyyn ja kiljui hyvin tyttömäisesti:
“Pojat!! Monta kertaa pitää sanoa ettette käytä Voimaa, vaan raakaa lihasta!!”
Sitten Sidious kömpi takaisin tuolilleen ja jatkoi siitä mihin jäi eli söi taas pähkinöitä. Samassa hän kuuli äänen:”Heipati-hei!! Mitäs Sidde?!”
Rääkäisten Sidious putosi-taas-tuolistaan, kiroili tyttömäisesti(Voi helvetin homo!) ja tajusi sitten, että hänet säikäytti Sauron.
“Hui, Sauron kuinka mä säikähdinkään! Et viihtis lopettaa?” Sidious läpätti ja nousi pystyyn pudistellen kaapuaan.
“Olisko sulla aikaa kuunnella mun asiaa?” Sauron kysyi, kun huomasi tappelevat oppilaat.
“No, totta kai, kyllähän sä sen tiiät!” Sidious hihitti ja istui taas lassiinsa.
“Ookei, mulla on vähän ongelmia, ton valtaamisen kanssa, joten viihtisiks sä tulla mun avuks?” Sauron kysyi, koittaen näyttää pieneltä koiranpennulta, mikä on jo tosi vaikeeta, kun tietää kuinka hieno hän on.
“No totta Mooses, mulla on niin tylsää, kun nää vaan riehuu, eikä suostu tekee mulle lettejä..”, Sidious purki sydäntään.
“Oookei, mä tuun hakee jossain välis. Kamat valmiiks. Heippa!” Sauron hihkaisi ja hävisi kuin tuhka tuuleen. Sidious nousi vaivalloisesti tuolistaan ja huuteli:
“Poojaat!! Lopettakaas, mulla on asiaa!!”
Hämmentyneet oppilaat lopettivat totta tosiaan tappelun ja kääntyivät katsomaan mestariaan. Sidious hymyili ja sanoi:
“No niin, lähtekääs nyt pakkaa kamanne me lähetään auttaa mun Sauron-kamua!”
“Kuka hitto on Sauron?” Tyranus kysyi ja sai Sidioukselta äkäisen mulkaisun palkakseen.
“Kuten sanoin, mun paras kamu! Vaatteet kasaan ja sit lähetään!” Sidious karjui ei-tyttömäisesti kerrankin.
“Okei, älä revi pelisukkias. Saaks mä muuten ottaa mun lempinallen mukaan?” Maul kysyi.
“Voihan homo!!” Sidious voihkaisi.
“Sori, mutta tän ficin mukaan kaikki on heteroita tai muuten vaan kykenemättömiä rakastamaan, joten en voi olla homo”, Maul totesi rauhallisesti.
“God help me!!!!” Sidious parkaisi ja pyörtä kupsahti.

A/N: *Tyranus on sitten Dooku, jos tunnette hänet paremmin sillä nimellä..
Viimeksi muokannut Ilieth, Ke Huhti 16, 2008 12:26 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Shall we go... I cant wait...
Escapist
Örkki
Viestit: 79
Liittynyt: To Maalis 06, 2008 9:39 am

Re: 1.osa!!!

Viesti Kirjoittaja Escapist »

Ilieth kirjoitti: “VOI JUMALAUTA!!!”Sauron rääkäisi pompaten pystyyn ja sadatellen hyvin tyylikkäitä kirosanoja.
*reps*
Voin hyvin kuvitella tuon tilanteen....:D

Hyvä ficci. Sujuvaa tekstiä ja oivaa kuvailua. Toivon pikaista jatkoa. Minen tiedä, oliko tuo rakentavaa, mutta mutta....

Ai niin. Se on sitte Palantir, eikä Palanter. Muistaakseni.

Tuossa taisi jo olla rakentavaakin :D

Ja kirjoitusvirheitä en bongannu muita.
"Isona muutan Over the Hills and Far Away!"
Avatar
Ilieth
Örkki
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Maalis 24, 2008 4:39 pm
Paikkakunta: Semmonen kauhian pieni.. käpykylä

Viesti Kirjoittaja Ilieth »

Uuupss.. sori tää ficci on myöhässä, mutta ei kestä kauan ennenkun saan toisen osan laitettua. (Oon jo kaks kertaa yrittänyt, mutta aina jökkii..) :oops:
Shall we go... I cant wait...
Avatar
Ilieth
Örkki
Viestit: 20
Liittynyt: Ma Maalis 24, 2008 4:39 pm
Paikkakunta: Semmonen kauhian pieni.. käpykylä

2.osa vihdoinkin!

Viesti Kirjoittaja Ilieth »

A/N: Anteeksi, anteeksi, kun vasta nyt sain laitettua tokan osan. Älkää vetäkö hermoja..

Minas Tirith

Kalpea auringon nousu valaisi Minas Tirithin valkeita muureja ja torneja.
Emilie katseli nousevaa aurinkoa ja huokaisi syvään. Samassa hänen viereensä juoksi pieni poika, joka hengitti kiivaasti ja sai sanottua:
"Emilie-neiti! Denethor haluaa sut luokseen!"
Emilie kääntyi katsomaan poikaa ja sanoi hymyillen:
"Pyysikö se sua hakee mua? Kai sit on mentävä.."
Emilie katsoi vielä aurinkoa ja lähti sitten tapaamaan "Deneä".
Tultuaan valtakuntasalin oville, hän kuuli kauheaa melskettä ja meteliä. Lähes kauhuissaan Emilie veti ovet auki ja ryntäsi sisään, ja vain nähdäkseen, kun Denethor ja hänen poikansa Faramir pelasivat shakkia. Denethor nosti päätään ja huomasi Emilien.
"No, heiii, pupuseni!Tulithan sie!
"No kiiva, se on taas söpöily tuulellaanEmilie ajatteli ja ääneen sanoi:
"Kutsuit, sir?"
"Juuu... Niin, sie ja Faramir meette tonne Mustalle Portille ja meette moikkaamaan Sauronia. Teetä?" Denethor selitti yksinkertaisesti ja ojensi sitten teekannua.
"WTF?!! Mitä sä oikein selität? Että mä ja toi sotahullu-komentaja lähettäis Portille?! Ei tuu kesää!" Emilie huusi raivoissaan Denethorille, joka tyynesti särppi teetään.
"Ei, niin, kun tulee syksy", Faramir puuttui keskusteluun ensimmäisen kerran.
Näsäviisas Emilie puhisi, mutta Denethor jatkoi:
"Niin, laita sitten joku nätti ja lyhyt mekko, kai noi pahiksetkin osaavat pudottaa silmänsä päästään. Faramir noutaa sut sit lounaan jälkeen ja lähette."
Emilien kasvot olivat aivan kirkuvan punaiset, kun hän kuuli mitä Denethor sanoi.
"MI-MI-MITÄ?!!"
"Ja niikseen. Lähes nyt vaihtaa kuteet, niin tavataan lounaan jälkeen, pupuseni", Denethor sanoi ja hymyili oikein maireasti.

Mordor

Sauron oli saanut järjestettyä kaverinsa Mordoriin ja sen kunniaksi hän oli pitänyt bileet, jossa hänen ja muiden pahiksien oli mahdollisuus tutustua uusiin naamoihin. Tosin oli huonojakin puolia, sillä Darth Maul ja Noitakuningas joutuivat kovaan tappeluun ja vain sen vuoksi, että molemmat luulivat, että toinen matkii hänen pukeutumistaan. Suulla, Luciuksella ja Darth Tyranuksella oli hyvin samankaltaiset jutut ja he viihtyivät hyvin keskenään ja keksivät käytännön piloja Darth Vaderille ja Severukselle. Mutta Draco parka tunti itsensä hyvin yksinäiseksi. Ei ollut oikein ketään nuorta heppua, jonka kanssa olisi jutustellut. Draco oli siis lähtenyt tornista ja kierrellyt vähän paikkoja. Portin lähellä hän sitten törmäsikin koiran kokoiseen rottaan.
"Iiiikk!!! Kauhea rotta! Miksi täällä ei voisi olla yhtä hienoa kuin kotona?" Draco murjotti ja kiipesi Portin päällä olevalle sillalle. Sieltä hän tähyili tielle, mikä johti Gondoriin. Samassa jokin liikkui tiellä. Hetkinen.. sehän näytti ihan ratsastajilta. Draco hieraisi silmiään ja katsoi uudestaan. Kyllä, ratsastajiahan siellä. Draco kompuroi ensimmäisen örkin luo, jonka näki, ja karjaisi sen korvaan:
“Ratsastajia!!! Tulossa portille!”
Örkki örisi vihaisesti, sillä Dracon kimeä ääni ei tehnyt hyvää sen korville, mutta töräytti torveensa ja ärjyi:”Vihollisia!! Vihollisia!!
Ei kestänyt kuin pieni hetki kunnes kaikki pahikset olivat tulleet Portille ja Sauron katsoi, Barbossalta “lainaamaansa”, kaukoputkeen.
“Jep, ratsastajiahan siellä. Toinen onkin erityisen hyvännäköinen..”, Sauron totesi ja ojensi kaukoputken Suulle, joka myös katsoi siihen ja henkäisi syvään, sanoen:
“Vau... Ei siis parempaa vois ollakaan!”
Sitten alkoi pahiksien tappelu siitä kuka saisi seuraavana katsoa kaukoputkeen, mutta ratsastajat olivat jo ehtineet Portille eikä kaukoputkesta ollut enää hyötyä. Näin läheltä he huomasivat, että toinen ratsasatajista oli mies ja toinen nainen. Miehen paikkakuntalaiset tunsivat Faramiriksi Denethorin pojaksi, mutta ruskeahiuksinen ja hyvin niukkapukeinen nainen olikin jo tyystin tuntematon käsite, mutta kaikki halusivat varmasti tutustua häneen paremmin. Suu käveli aivan Portin reunalle ja huusi:
“Mitäs asiaa on Faramirilla, jonka faija on Denethor, suurelle ja mahtavalle pimeyden herralle, Sauronille?”
Faramir mulkaisi Suuta ja huusi takaisin:
“Iskä pyys, ett tehtäis rauha ja palkkioks siitä saatte tän tytön.”
Nainen kääntyi katsomaan Faramiria ja karjaisi oikein ponnekkaasti:
“ANTEEKSI, MITÄ?! JA MULLEHAN EI TOSTAKAAN SANOTTU MITÄÄN!! MITÄ SE SUN FAIJAS OIKEIN MEINAA??!!”
Faramir pelästyi naisen purkausta niin kovasti, että putosi hevosensa selästä. Sauronia koko tilanne nauratti ja hän tuli itse näyttäytymään. Faramir ja nainen katsoivat pelottavaa ilmestystä kauhun vallassa, mutta Sauron ei siitä välittänyt, vaan sanoi:
“Okei, Faramir, suostun harkitsemaan asiaa, mutta tyttö tulee etumaksuksi. Sovittu?”
“Okei!” Faramir nyökkäsi ja karautti karkuun, sillä Sauronin näkeminen oli hänelle liikaa. Nainen ei ehtinyt kuin ihmetellä, kun yksi Nazguleista nappasi hänet ja tipautti Portille. Nainen kömpi pystyyn ja koitti vetää mekon helmaansa alaspäin, sillä se ylettyi nytkin vain hädin tuskin polviin.
Sauron käveli naisen ympäri, tarkastellen ja sanoi sitten:
“Keneenköhän meillä on ilo tutustua?”
Nainen lopetti helmansa repimisen ja niiasi, sanoen:
“Herra, minä olen Emilie, Elyonin tytär.”
“Tyttö on aivan tuore, mikään ei ole ehtinyt pilaamaan tätä kukkaa, mutta nyt se on varjojen keskellä..”, Noitakuningas kähisi hyvin pelottavasti ja Emilie tunsi sen tarkastelevan itseään. Mutta hän ei ollutkaan eilisen teeren tyttö, vaan hän rohkeasti käveli olion eteen ja sanoi kylmän rauhallisella äänellä:
“Niin, olen ehkä tuore, mutta tuosta kukkasesta en oikein tiedä..”
Noitakuningas näytti varmaan hämmästyneeltä, mutta Emilie nappasi tikarinsa ja osoitti sillä olion kurkun tienoille.
“Jos nyt rauhoitutaan. Suu, saata tyttö torniin”, Sauron tokaisi tylsistyneesti ja vinkkasi Suulle, joka hymyili maireasti,(karmea näky), ja viittasi tytön mukaansa. Emilie ei voinut kuin seurata miestä ja joutua tuomituksi pimeuden kannattajille.

A/N:Niin, ja vielä uudet pahoittelut, siitä miten olen pitkään tehnyt tätä jatkoa.
Kommentteja?
Shall we go... I cant wait...
Avatar
Melody
Örkki
Viestit: 68
Liittynyt: Ti Elo 04, 2009 3:03 pm

Re: Pahojen Voimien liitto (Mukana Star Wars/Harry Potter)2.osa

Viesti Kirjoittaja Melody »

Ilieth, oon aiemminkin lukenut tämän, mutta nyt kommentoin! Eli ensimmäinen ficcisi, ei paha... En tiedä minkä verran näissä fanfiction osioissa on elämää, mutta kommentoinpa kuitenkin. Ainakin tähän ketjuun on kirjoitettu viimeksi kauan sitten. (!) Et sortunut ylilyönteihin, mauttomuuksiin tai latteuksiin. Perushuumoria, tosin ehkä "vähän nuoremmille suunnattu." Pahisten liittoutuminen keskenään on hyvä oivallus!
"Olen keksinyt ratkaisun."
"Mikä se on, herrani?"
"Kutsun muita pahiksia toisista fantasia-tarinoista. Eiköhän siitä ole apua."

:)
Aavistus töksähtelyä oli siellä täällä, mutta ideaa on sinulla näköjään riittänyt. Halusin lukea jotain huumoripitoista, ja kiitos tästä. Ykkösosassa oli ehkä liikaa huutomerkkejä, vaikka se tehostaisikin sanomaa.
“No niin, kuka käski kaatua? Korjaa luusi siitä ja siivoa sotkusi!!” Sauron marisi, koska punainen veri ei totta vieköön näyttänyt hyvältä kaikkea sitä mustaa vasten.
Pienen mittakaavan hyviä huumorinjyväsiä.
Kesken jäänyt fanfiction tarina on usein surullinen asia.
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Pahojen Voimien liitto (Mukana Star Wars/Harry Potter)2.

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Tämä ficci ei ole ennen pistänyt silmääni, outoa.
Kuitenkin, tuntui kuin nämä kyseiset hahmot olisivat pahimmassa teini-iässä, tyyliin: "Soitan kaikki kaverini tänne ja sitten me hakataan teidät kaikki!" ja tuo kiroileminen loi vielä enemmän sitä tunnetta. Tavallaan se ajatus, että kyseiset hahmot olisivat tasoltaan teini-ikäisiä on hauska. :mrgreen: Ja siis tuo kommentti oli hyvällä tarkoituksella kirjoitettu, se loi tästä humoristisemman. Ajatus Sauronista, jolla olisi paha murkku vaihe päällä, niin se on aika huvittava... :D

Harmi vaan, kun näyttää keskeneräiseltä...
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Vastaa Viestiin