~Tikit arvessa ~

Rustaatko runoja? Aihe vapaa :)

Valvojat: Miaplacidus, Sansku

arpikudos
Örkki
Viestit: 16
Liittynyt: La Elo 12, 2006 1:47 pm

~Tikit arvessa ~

Viesti Kirjoittaja arpikudos »

~Hyvä ihminen

Älkää puhuko kun ei kiinnosta kuunnella
Olen itsekäs ihminen
En halua muuttua
Rakastakaa minua

~Haastan sinut

Haastan sinut hyppäämään sillalta
jotta tuntisimme painottomuutemme
Haastan sinut juomaan viskiä
jotta unohtaisimme estomme

Tahdon sinun näkevän tähdet
ne jotka eivät tunne kipua
Tahdon sinun kuulevan äänet
ja ne joiden nimeä ei lausuta

Se valui sormien välistä
jättäen jälkeensä tyhjyyden
Se tuntui helvetin hyvältä
vaikka se viilsikin niin saatanan syvältä

Haastan sinut tanssimaan sateessa
Haastan sinut laulamaan pimeässä
Haastan sinut kieltämään kuoleman
ja olemaan hetken vieressäni

Minä haastan sinut elämään

~Tunteva, oleva, katoava

Minä olen kuu
joka luo kalpeuden kasvoillesi
Minä olen aurinko
joka luo punan poskillesi
Minä olen tuuli
joka saa hiuksesi liehumaan
Minä olen myrsky
joka saa sisimpäsi murtumaan

Minä olen ajatustesi valtias
Minä olen himojesi kohde
Minä olen repivä viha
Olen palava rakkaus

Olen kaikki mitä et koskaan halunnut kohdata
Olen kaikki minkä olet aina halunnut omistaa
Olen sinun ja en kenenkään
Olen kaikki enkä ole kukaan

~Kiintymyskään ei katkeruutta karkoita

Ikkunasta avautuu näkymä
Vaihtaisin sen jos siihen pystyisin
Verhot ovat aikaa sitten tippuneet
Niiden pidikkeet eivät voimaani kestäneet

Raivoni on suurempi kuin sieluni
Mieleni mustempi kuin itse avaruus
Tunteeni ovat surkeassa mytyssä
Silti kaiken läpi rakkaus paistaa

Olen valmis uhraamaan kaiken
Henkeni, elämäni, omaisuuteni
Hetkestä jona saisin sinut takaisin
Viisi minuuttia sinut lähelläni pitäisin

Lähdit tielle jonne minä en voi tulla
En ennen kuin aikani on tullut¨
Ikävä siivittää valitukseni
Toivon että sinäkin kuulet sen

Rauha sinulle, rakas ystäväni
Meille jäi niin vähän aikaa

~arpikudos

Minä olen arpi jota häpeät
Minä olen jälki jota et halua
Satutit itseäsi kostaaksesi
Et muille, vain sisimmällesi
Joka maalaa verkkokalvoillesi kuvia
Painajaiset jotka seuraavat
Eivät lopu vaikka kaivaisit silmät päästäsi
Ei auta vaikka tekisit kaltaisiani lisää
Ne vain lisäävät ahdistustasi

~Aamutunnelma

Kuunvalo
varoittaa aamusta
Pimeys
alkaa kadota
Näytä kasvosi
Joku haluaa nähdä ne
Voita pelkosi
Älä unohda

Hän katsoo sinua
Vastaa katseeseen kaikilla tunteillasi
Näytä hänelle sisimpäsi
Muuten hän katoaa
Kuten kaikki muut ympäriltäsi

Epätoivo
on normaali olosi
Kuolema
on paras ystäväsi
Et enää uskalla
Sinut on monta kertaa torjuttu

Hän kääntää selkänsä
Ojenna kätesi ja kosketa
Ennen kuin hän katoaa
Sillä et enää saa häntä kiinni
Birds are free when they fly, we are free when we die