LOFTIKSEN JOULUKALENTERI 2008
- Darial Kuznetsova
- Samooja
- Viestit: 436
- Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
- Paikkakunta: Kemi
- Viesti:
Mitäs muuta pukki olisikaan ku pervo. Tosin se pistää tonttunsa asialle TIRKISTELEMÄÄN!!!! Pien lol... Mä haluan lisää joulukalentereita. Oon pahempi joka vuosi.
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...
Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...
Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
-
- Puolituinen
- Viestit: 307
- Liittynyt: La Maalis 03, 2007 12:21 am
- Viesti:
3. Luukku
Päivän joululaulu: Kilisee kilisee kulkunen
Title: Joulun sanoma
Genre: Humor?
Rating: PG
Summary: Erestorin mietteitä joulusta.
A/N: Ei tullut yhtään edes kiire… Viimeistelin tätä eilen siinä yhdentoista aikaan *köh* Laulu oli hieman kinkkinen, ja kaikkia haluamiani juttuja en saanut mukaan, mutta tällä tahdon toivottaa kaikille hyvää joulunodotusta^^
**
Erestor sihahti tuskaisena ties kuinka monetta kertaa saman päivän aikana. Syynä oli – kukapa muukaan kuin – Glorfindel, Imladrisin uljas kapteeni ja kiusanhenki vailla vertaa. Tällä kertaa Glorfindel oli ottanut asiakseen ilahduttaa Imladrisin haltioita joululauluilla jo kuukautta ennen joulua. Sinänsä ajatuksessa ei ollut moittimista, eikä myöskään Glorfindelin äänessä (jota Erestor ei kylläkään aikonut myöntää edes henkensä uhalla). Mutta kultahiuksinen kapteeni oli sattunut ihastumaan erääseen nimenomaiseen kappaleeseen, jossa sanat olivat monella tavalla tulkittavat, ainakin jos kuunteli Glorfindelin versiota. Erestor ja Glorfindel olivat oikeasti erittäin hyviä ystäviä, ja rakastivat sanallista kiusoitteluaan, mutta joskus Erestorin pää meinasi räjähtää. Glorfindelilla kun ei ollut mitään ongelmia osoittaa niitä laulun sanoja koskemaan juuri häntä…
”Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen…!”
Ehkä Erestor olisi Glorfindelin joulumielen vielä kestänyt, mutta samaan aikaan pahimmassa rasavilli-iässä olevat kaksoset Elladan ja Elrohir olivat alkaneet pitää laulusta, ja jos Glorfindel olikin parhaillaan painostamassa sotilaitaan harjoituskentillä, kaksoset pitivät huolen Erestorin joulumielestä (kuten he olivat äidilleen säihkyvin silmin luvanneet). Erestor ei edes pystynyt olemaan heille kovin vihainen, sillä kuten koko Imladris, hänkin oli kietoutunut heidän pauloihinsa jo silloin, kun Elladan ja Elrohir olivat vielä kapaloiässä. Erestor oli monta kertaa pyytänyt heitä jättämään hänet rauhaan, mutta Glorfindel oli vain virnistänyt kaksosille ja tokaissut: ”Neuvonantaja Erestor on vain vähän väsynyt, hän piristyy varmasti, kun te laulatte hänelle!” Sen jälkeen kaksoset ja Glorfindel olivat vain loilottaneet entistä kovempaa ja iloisemmin. Elrondkin tuntui nauttivan pääneuvonantajansa ahdingosta, eikä Celebrìanista ollut pienintäkään apua. Kaksosten äiti tuntui melkein olevan yhtä paha kuin Glorfindel.
”KILISEE KILISEE KULKUNEN!”
Hieman rohkaisuryyppyjä siemailleet sotilaat päättivät juuri silloin aloittaa hyvin epävireisen, mutta sitäkin paremmalla asenteella ryyditetyn joululaulun. Elrond oli päättänyt kokeilla tänä jouluna jotain uutta, ja oli määrännyt, että suuren salin pöydät piti raivata seinustoille ja salin keskelle tuoda joulukuusi. Haltialapset voisivat leikkiä kuusen ympärillä piirileikkejä, kuten ihmislapsilla oli tapana tehdä kaikkien satujen mukaan. Lasten keskuudessa kulki myös huhu, että jokainen Imladrisin asukas saisi tänä jouluna lahjan. Koko Imladris tuntui pursuavan energiaa ja joulunodotusta. Erestorinkin täytyi myöntää pitävänsä joulusta, mutta Elrondin kuusi-idea oli kuitenkin aivan liikaa! Hän oli yrittänyt saada Elrondin muuttamaan mieltään päiviä, mutta kyseinen puolhaltia oli itsepäisempi kuin aasi ja oli pitänyt päänsä. Elrond oli myös mieltynyt muihinkin ihmisten joulutapoihin, ja olikin käskenyt kaikkia Imladrisin asukasta opettelemaan mahdollisimman monta joululaulua. Niinä päivinä saikin etsimällä etsiä hiljaista kolkkaa, sillä Viimeisen Haltiakodon asukkaat olivat ottaneet Elrondin toiveet sydämestä. Yleensä väki kuitenkin pysytteli hiljaa Erestorin läheisyydessä – he olivat oppineet, että muuten rakastettu neuvonantaja ei kestänyt ihmisten joululauluja – mutta alkoholi näytti tehneen tehtävänsä, eikä edes Erestorin toimistossa ollut enää hiljaista.Tänään työnteosta ei siis näyttänyt tulevan mitään. Tummatukkainen neuvonantaja päätti tapojensa vastaisesti lopettaa työt aikaisessa ja lähteä valmistautumaan päivälliselle.
Erestor hymyili pukeutuessaan. Totuus oli, että vaikka hän kiivaasti raivosi ja valitti Elrondille, hän oikeasti piti joulusta. Myös joululaulut olivat oikeastaan ihan siedettäviä – ainakin välillä.
Erestor saapui viimeisten joukossa paikalle ruokasaliin. Kaksoset olivat taas villillä tuulella, ja Celebrìanilla oli suuri urakka hänen yrittäessään rauhoitella heitä. Erestor hymyili heille, ja kaksoset vilkuttivat hilpeinä ja huusivat tervehdyksensä. Neuvonantaja tervehti Elrondiä hymyllä ja nyökkäyksellä ja Glorfindelia silmäniskulla. Oli yleisesti tunnettua, että Erestor ja Glorfindel olivat erittäin hyviä ystäviä sanailustaan ja ajoittaisista suutahduksenpuuskistaan huolimatta.
”Käy yli harjanteen, kulku reen hiljalleen
poikki suon ja laidunten, halki niittyjen.
KILISEE KILISEE KULKUNEN!”
Kaksoset olivat sillä välin riistäytyneet pois Celebrìanin hallinnasta, ja olivat päättäneet ilahduttaa Imladrisin haltioita laululla päivällispöydässä. Jotkut alkoivat vilkuilla Erestoria, ilmeisesti odottaen lopettamiskäskyä, mutta tällä kertaa Erestor vain hymyili. Kyllä, elämä oli hyvää ja joulu myös, vaikka hän joskus toisenlaisen kuvan itsestään antoikin.
Päivän joululaulu: Kilisee kilisee kulkunen
Title: Joulun sanoma
Genre: Humor?
Rating: PG
Summary: Erestorin mietteitä joulusta.
A/N: Ei tullut yhtään edes kiire… Viimeistelin tätä eilen siinä yhdentoista aikaan *köh* Laulu oli hieman kinkkinen, ja kaikkia haluamiani juttuja en saanut mukaan, mutta tällä tahdon toivottaa kaikille hyvää joulunodotusta^^
**
Erestor sihahti tuskaisena ties kuinka monetta kertaa saman päivän aikana. Syynä oli – kukapa muukaan kuin – Glorfindel, Imladrisin uljas kapteeni ja kiusanhenki vailla vertaa. Tällä kertaa Glorfindel oli ottanut asiakseen ilahduttaa Imladrisin haltioita joululauluilla jo kuukautta ennen joulua. Sinänsä ajatuksessa ei ollut moittimista, eikä myöskään Glorfindelin äänessä (jota Erestor ei kylläkään aikonut myöntää edes henkensä uhalla). Mutta kultahiuksinen kapteeni oli sattunut ihastumaan erääseen nimenomaiseen kappaleeseen, jossa sanat olivat monella tavalla tulkittavat, ainakin jos kuunteli Glorfindelin versiota. Erestor ja Glorfindel olivat oikeasti erittäin hyviä ystäviä, ja rakastivat sanallista kiusoitteluaan, mutta joskus Erestorin pää meinasi räjähtää. Glorfindelilla kun ei ollut mitään ongelmia osoittaa niitä laulun sanoja koskemaan juuri häntä…
”Kilisee, kilisee kulkunen helkkyen, välkkyen…!”
Ehkä Erestor olisi Glorfindelin joulumielen vielä kestänyt, mutta samaan aikaan pahimmassa rasavilli-iässä olevat kaksoset Elladan ja Elrohir olivat alkaneet pitää laulusta, ja jos Glorfindel olikin parhaillaan painostamassa sotilaitaan harjoituskentillä, kaksoset pitivät huolen Erestorin joulumielestä (kuten he olivat äidilleen säihkyvin silmin luvanneet). Erestor ei edes pystynyt olemaan heille kovin vihainen, sillä kuten koko Imladris, hänkin oli kietoutunut heidän pauloihinsa jo silloin, kun Elladan ja Elrohir olivat vielä kapaloiässä. Erestor oli monta kertaa pyytänyt heitä jättämään hänet rauhaan, mutta Glorfindel oli vain virnistänyt kaksosille ja tokaissut: ”Neuvonantaja Erestor on vain vähän väsynyt, hän piristyy varmasti, kun te laulatte hänelle!” Sen jälkeen kaksoset ja Glorfindel olivat vain loilottaneet entistä kovempaa ja iloisemmin. Elrondkin tuntui nauttivan pääneuvonantajansa ahdingosta, eikä Celebrìanista ollut pienintäkään apua. Kaksosten äiti tuntui melkein olevan yhtä paha kuin Glorfindel.
”KILISEE KILISEE KULKUNEN!”
Hieman rohkaisuryyppyjä siemailleet sotilaat päättivät juuri silloin aloittaa hyvin epävireisen, mutta sitäkin paremmalla asenteella ryyditetyn joululaulun. Elrond oli päättänyt kokeilla tänä jouluna jotain uutta, ja oli määrännyt, että suuren salin pöydät piti raivata seinustoille ja salin keskelle tuoda joulukuusi. Haltialapset voisivat leikkiä kuusen ympärillä piirileikkejä, kuten ihmislapsilla oli tapana tehdä kaikkien satujen mukaan. Lasten keskuudessa kulki myös huhu, että jokainen Imladrisin asukas saisi tänä jouluna lahjan. Koko Imladris tuntui pursuavan energiaa ja joulunodotusta. Erestorinkin täytyi myöntää pitävänsä joulusta, mutta Elrondin kuusi-idea oli kuitenkin aivan liikaa! Hän oli yrittänyt saada Elrondin muuttamaan mieltään päiviä, mutta kyseinen puolhaltia oli itsepäisempi kuin aasi ja oli pitänyt päänsä. Elrond oli myös mieltynyt muihinkin ihmisten joulutapoihin, ja olikin käskenyt kaikkia Imladrisin asukasta opettelemaan mahdollisimman monta joululaulua. Niinä päivinä saikin etsimällä etsiä hiljaista kolkkaa, sillä Viimeisen Haltiakodon asukkaat olivat ottaneet Elrondin toiveet sydämestä. Yleensä väki kuitenkin pysytteli hiljaa Erestorin läheisyydessä – he olivat oppineet, että muuten rakastettu neuvonantaja ei kestänyt ihmisten joululauluja – mutta alkoholi näytti tehneen tehtävänsä, eikä edes Erestorin toimistossa ollut enää hiljaista.Tänään työnteosta ei siis näyttänyt tulevan mitään. Tummatukkainen neuvonantaja päätti tapojensa vastaisesti lopettaa työt aikaisessa ja lähteä valmistautumaan päivälliselle.
Erestor hymyili pukeutuessaan. Totuus oli, että vaikka hän kiivaasti raivosi ja valitti Elrondille, hän oikeasti piti joulusta. Myös joululaulut olivat oikeastaan ihan siedettäviä – ainakin välillä.
Erestor saapui viimeisten joukossa paikalle ruokasaliin. Kaksoset olivat taas villillä tuulella, ja Celebrìanilla oli suuri urakka hänen yrittäessään rauhoitella heitä. Erestor hymyili heille, ja kaksoset vilkuttivat hilpeinä ja huusivat tervehdyksensä. Neuvonantaja tervehti Elrondiä hymyllä ja nyökkäyksellä ja Glorfindelia silmäniskulla. Oli yleisesti tunnettua, että Erestor ja Glorfindel olivat erittäin hyviä ystäviä sanailustaan ja ajoittaisista suutahduksenpuuskistaan huolimatta.
”Käy yli harjanteen, kulku reen hiljalleen
poikki suon ja laidunten, halki niittyjen.
KILISEE KILISEE KULKUNEN!”
Kaksoset olivat sillä välin riistäytyneet pois Celebrìanin hallinnasta, ja olivat päättäneet ilahduttaa Imladrisin haltioita laululla päivällispöydässä. Jotkut alkoivat vilkuilla Erestoria, ilmeisesti odottaen lopettamiskäskyä, mutta tällä kertaa Erestor vain hymyili. Kyllä, elämä oli hyvää ja joulu myös, vaikka hän joskus toisenlaisen kuvan itsestään antoikin.
Viimeksi muokannut Miaplacidus, Su Joulu 07, 2008 1:19 am. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ihminen muistetaan niistä asioista, joista kukaan ei uskalla sanoa hautajaisissa mitään.
Vuoden Tulokas 2008 - Äww, kiitos <3
Vuoden Tulokas 2008 - Äww, kiitos <3
Aww. ^^ Mukava. Se sana kuvailee sitä.
Vuoden taiteilija est. 2007
Katsokaa myös:
http://dragonsoul2.deviantart.com ^^
Rekisteröidy ja kouluta oma dino! Autat samalla omaa dinoani. http://www.dinoparc.com/?ref=Dragorel
- Lumisusi
- Satutäti
- Viestit: 1115
- Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
- Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa
Kihkih, tämä oli varsin mukava niinkuin Cele jo sanoikin, ja ihanan jouluinen, vaikka Erestorin hermot joutuivatkin hiukan koetukselle. ^^ Ja onhan meidän jäyhässä ja muodollisessa neuvonantajassamme se pehmeämpikin puoli. Ja tämän loppu toi sen ihanalla tavalla esille.
Eli sanalla sanoen, loistavaa, Mia, loistavaa!
Eli sanalla sanoen, loistavaa, Mia, loistavaa!
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.
Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.
Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
- Silidir
- Valarin Lähettiläs
- Viestit: 840
- Liittynyt: Ti Heinä 11, 2006 1:06 pm
- Paikkakunta: Irmon ja Námon syleilyssä
Ilmoitan lukevani ja katsovani joka päivä tämän kalenterin, jonka vetovastuun tuussasin jossain vaiheessa IRL ongelmien vuoksi Lumipallolle. Ja hyvin sujuu.
Nyt minulla on kaksi kalenteria joita seurailla, itseasiassa kolme jos tarkoiksi mennään. Pidin kovasti kuvasta, vaikka olisin sitä lumisadetta/myrskyä yms yms kaivannut. Mutta ne linnut. Ah! Ja Glorfy/Erestor on aina pop. Kolmannen päivän kohdalla Erestor sisälläni nosteli kovasti kulmiaan ja vannoi juoneensa vain yhden putelin Thranduilin viinikellarin parasta punkkua, mutta uskoo ken uskoo.
Keep going!
~SilThePipari
Nyt minulla on kaksi kalenteria joita seurailla, itseasiassa kolme jos tarkoiksi mennään. Pidin kovasti kuvasta, vaikka olisin sitä lumisadetta/myrskyä yms yms kaivannut. Mutta ne linnut. Ah! Ja Glorfy/Erestor on aina pop. Kolmannen päivän kohdalla Erestor sisälläni nosteli kovasti kulmiaan ja vannoi juoneensa vain yhden putelin Thranduilin viinikellarin parasta punkkua, mutta uskoo ken uskoo.
Keep going!
~SilThePipari
\o/Huumorificcaaja '08\o/ Slasheristi '09 & '10 @~~ <3<3<3 Elrond&Admin 2014 <3<3<3
-Our rooms. One hour. Bring the honey. I really liked that. And *please* hang up
your tunic.
-Our rooms. One hour. Bring the honey. I really liked that. And *please* hang up
your tunic.
Olen seuraillut joulukalenteria joka päivä, mutta en ole jaksanut kommentoida mitään, nyt tee sen.
Tosi hienoja noi kotkat, tosi hyvä piirtäjä se joka osaa piirtää noin hyvin.
Olen kai sen verran ummikko ettei nimi Erestor sano mitään, mutta Glorfindelin kanssa hän on erittäin viihdyttävä.
Saa nähä mitä huomenna avautuu...
Tosi hienoja noi kotkat, tosi hyvä piirtäjä se joka osaa piirtää noin hyvin.
Olen kai sen verran ummikko ettei nimi Erestor sano mitään, mutta Glorfindelin kanssa hän on erittäin viihdyttävä.
Saa nähä mitä huomenna avautuu...
- Darial Kuznetsova
- Samooja
- Viestit: 436
- Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
- Paikkakunta: Kemi
- Viesti:
Hitsi, totakin oon hoilottanu tuntitolkulla varmaan pienenä... Nyt hoilataanki jo jos ei törkysempiä ni ainakin naurettavampia ja hieman kyseenalasempia joululauluversioita. Awwwwww *pörheä* ei taas...
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...
Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...
Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
- Lumisusi
- Satutäti
- Viestit: 1115
- Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
- Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa
4. Luukku
Päivän joululaulu: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo
Title: Vanhan Metsän Joulu
Author: Lumisusi
Rating: Sallittu kaikille
Genre: Drama, humor
Summary: Tom Bombadil viettää joulua
_____________________________________________________________
Vanha metsä Konnun rajoilla oli hiljainen. Yksikään hobitti – ei edes Rankkibuk – ei ollut uskaltautunut sen rajojen sisäpuolelle pitkiin aikoihin. Rikkumatonta lumikenttää täplittivät ainoastaan satunnaiset eläinten ja lintujen jäljet. Vain Tom Bombadilin asumuksen lähellä oli elämää ja liikettä. Ja ääntä…
”Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo! Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen puuroo!”
Koko metsä raikui kun Tom Bombadil ripusteli joulukoristeita pihamaataan ympäröiviin puihin. Oravat ja linnut suorittivat joukkopaon jo puolivälissä syksyä kun vanhaan Tomiin iski jouluinnostus. Kultamarja seurasi keittiönsä ikkunasta Tomin pomppimista pitkin ja poikin pihaa yhden puun luota toisen luokse. Päätään pudistellen hän käänsi selkänsä tuolle vähintäänkin huvittavalle näylle ja kävi tarkistamassa piparkakkujen tilanteen.
Ulkona Tom koikkelehti talon seinustalla kyhjöttävään vajaan ja kävi hakemassa sieltä jouluvalot, jotka oli tarkoitus ripustaa pihan toisella laidalla seisovaan komeaan kuuseen. Tomin kiivetessä kuusen latvaan nosti kuusessa asuva varis äläkän ja ryhtyi puolustamaan kotipuutaan. Kaikenlaista höpötystä, että muka jouluvalot hänen kotikuuseensa! Vanha Tom kuitenkin vain vihelteli hilpeästi niin että valkoinen parta tutisi ja ripusti kynttilän toisensa jälkeen paikoilleen. Saatuaan toimensa päätökseen Tom laskeutui puusta ja katsoi lopputulosta tyytyväisenä. Kuusi olikin itse asiassa varsin kaunis, mutta puussa asuva varis oli kyllä harmistunut kaulaansa saamastaan punaisesta rusetista ja teki parhaansa saadakseen sen pois. Tom kuitenkin nuhteli varista ja se jätti rusettinsa rauhaan. Ainakin siksi aikaa että Tom oli paikalla…
Hiljalleen laskeutui pimeys Vanhaan metsään ja luontokin hiljeni kun Vanha Tom poistui sisätiloihin sytyteltyään ensin kynttilät sekä suuressa kuusessa että muissa puissa. Myös lumeen tökätyt soihdut sytytettiin ja eläimille jaettiin ruokaa. Linnuille oli ripustettu jo iltapäivästä omat lyhteet. Sisällä Kultamarja oli valmistellut jouluruokia ja koristellut sisätilat joulukuntoon.
Tyytyväisesti huokaisten Tom istahti valmiiksi katettuun pöytään ja katsoi rakastavasti vaimoonsa, joka kantoi hänen eteensä maljan raikasta lähdevettä. He nostivat maljan kuluneelle vuodelle ja toisen tulevan vuoden onneksi. He söivät hitaasti ja nautiskellen, rauhassa itsensä ja maailman kanssa, nauttien toistensa seurasta. Syötyään he istuivat hetken tulen ääressä keskustellen hiljakseen kunnes tuli hiipui ja he siirtyivät makuusoppeensa. Siellä he katsoivat toisiaan silmiin, suutelivat ja menivät nukkumaan. Oli joulu.
Päivän joululaulu: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo
Title: Vanhan Metsän Joulu
Author: Lumisusi
Rating: Sallittu kaikille
Genre: Drama, humor
Summary: Tom Bombadil viettää joulua
_____________________________________________________________
Vanha metsä Konnun rajoilla oli hiljainen. Yksikään hobitti – ei edes Rankkibuk – ei ollut uskaltautunut sen rajojen sisäpuolelle pitkiin aikoihin. Rikkumatonta lumikenttää täplittivät ainoastaan satunnaiset eläinten ja lintujen jäljet. Vain Tom Bombadilin asumuksen lähellä oli elämää ja liikettä. Ja ääntä…
”Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo! Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen puuroo!”
Koko metsä raikui kun Tom Bombadil ripusteli joulukoristeita pihamaataan ympäröiviin puihin. Oravat ja linnut suorittivat joukkopaon jo puolivälissä syksyä kun vanhaan Tomiin iski jouluinnostus. Kultamarja seurasi keittiönsä ikkunasta Tomin pomppimista pitkin ja poikin pihaa yhden puun luota toisen luokse. Päätään pudistellen hän käänsi selkänsä tuolle vähintäänkin huvittavalle näylle ja kävi tarkistamassa piparkakkujen tilanteen.
Ulkona Tom koikkelehti talon seinustalla kyhjöttävään vajaan ja kävi hakemassa sieltä jouluvalot, jotka oli tarkoitus ripustaa pihan toisella laidalla seisovaan komeaan kuuseen. Tomin kiivetessä kuusen latvaan nosti kuusessa asuva varis äläkän ja ryhtyi puolustamaan kotipuutaan. Kaikenlaista höpötystä, että muka jouluvalot hänen kotikuuseensa! Vanha Tom kuitenkin vain vihelteli hilpeästi niin että valkoinen parta tutisi ja ripusti kynttilän toisensa jälkeen paikoilleen. Saatuaan toimensa päätökseen Tom laskeutui puusta ja katsoi lopputulosta tyytyväisenä. Kuusi olikin itse asiassa varsin kaunis, mutta puussa asuva varis oli kyllä harmistunut kaulaansa saamastaan punaisesta rusetista ja teki parhaansa saadakseen sen pois. Tom kuitenkin nuhteli varista ja se jätti rusettinsa rauhaan. Ainakin siksi aikaa että Tom oli paikalla…
Hiljalleen laskeutui pimeys Vanhaan metsään ja luontokin hiljeni kun Vanha Tom poistui sisätiloihin sytyteltyään ensin kynttilät sekä suuressa kuusessa että muissa puissa. Myös lumeen tökätyt soihdut sytytettiin ja eläimille jaettiin ruokaa. Linnuille oli ripustettu jo iltapäivästä omat lyhteet. Sisällä Kultamarja oli valmistellut jouluruokia ja koristellut sisätilat joulukuntoon.
Tyytyväisesti huokaisten Tom istahti valmiiksi katettuun pöytään ja katsoi rakastavasti vaimoonsa, joka kantoi hänen eteensä maljan raikasta lähdevettä. He nostivat maljan kuluneelle vuodelle ja toisen tulevan vuoden onneksi. He söivät hitaasti ja nautiskellen, rauhassa itsensä ja maailman kanssa, nauttien toistensa seurasta. Syötyään he istuivat hetken tulen ääressä keskustellen hiljakseen kunnes tuli hiipui ja he siirtyivät makuusoppeensa. Siellä he katsoivat toisiaan silmiin, suutelivat ja menivät nukkumaan. Oli joulu.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.
Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.
Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
- Darial Kuznetsova
- Samooja
- Viestit: 436
- Liittynyt: Pe Marras 09, 2007 5:25 pm
- Paikkakunta: Kemi
- Viesti:
*huokaus* Olipa niin... Rauhallinen toi loppu. Siinä vaiheessa kun Bombadil rauhottu. Olen jälleen sanaton. En keksi kuvaavaa sanaa tälle. Upeaa jälkeä.
Jos oli nimi niin kuka sitä muistaa, jos oli kasvot niin ne helppo oli unohtaa.
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...
Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
Jos oli sydän niin se helppo oli poistaa ja pyörät pyörii, päivät itseään toistaa...
Sydänpuu - Mustaan Uneen (Jani Liimatainen)
-
- Puolituinen
- Viestit: 307
- Liittynyt: La Maalis 03, 2007 12:21 am
- Viesti:
Olenkohan vähän hassu, kun tämä muistutti minua osittain The Joulukalenterista? Sillä erolla tosin, että tässä se on mies joka hössöttää joulusta, ja vaimo pääsee pudistelemaan päätään xD
Mutta onpa näissä kahdessa asiassa toinenkin varsin suuri ero, ja se on tunnelma. Tämä oli kaukana jännityksestä ja komediasta. Tämä oli ihanan lämmin ja jouluinen <3
Mutta onpa näissä kahdessa asiassa toinenkin varsin suuri ero, ja se on tunnelma. Tämä oli kaukana jännityksestä ja komediasta. Tämä oli ihanan lämmin ja jouluinen <3
Vuoden Slasheri 2004-2006 & Loftishengetär 2007-2010
Give Me A Lifetime Of Memories.
Give Me A Lifetime Of Memories.
Voi hyvänen aika miten suloisia luukkuja kahdelle viime päivälle on tullut <3 Erestorin joululauluinhotus oli epäilemättä monelle tuttua ainakin hetkellisesti, vaikka se sitten loppujen lopuksi pitikin joulusta. Hähää! ^^ Samoin tuo Lumiksen luukku oli aivan ihana, yksinkertainen kuvaus sujuvasta joulupäivästä. Sitä paitsi on todella mahtavaa lukea välillä Bombadilistakin. ^^
Äww, en saa järkevää sanaa suustani! Mahtavaa työtä, kiitos näistä luukuista <3 Peittoaa pahvisen joulukalenterini 100-0.
Äww, en saa järkevää sanaa suustani! Mahtavaa työtä, kiitos näistä luukuista <3 Peittoaa pahvisen joulukalenterini 100-0.
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round
Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.
captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
like a record, baby, right round round round
Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.
captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
No niin, suotakoon floodaukseni anteeksi yleisen joulutunnelman puitteissa... :D
Tehtäväni oli siis 5. päivän luukku ja innoittajani sanat laulusta Arkihuolesi kaikki heitä. Saammekin seuraavassa kuvassa hyvän esimerkin siitä, millä kaikilla tavoilla niitä huolia voikaan unhoittaa!
Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo
Tehtäväni oli siis 5. päivän luukku ja innoittajani sanat laulusta Arkihuolesi kaikki heitä. Saammekin seuraavassa kuvassa hyvän esimerkin siitä, millä kaikilla tavoilla niitä huolia voikaan unhoittaa!
Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo
you spin me right round, baby, right round
like a record, baby, right round round round
Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.
captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com
like a record, baby, right round round round
Vuoden Ilopilleri 2005-2009, vuoden Humor-ficcaaja 2010. Pörr.
captainfuu.tumblr.com
captainfuu.deviantart.com