Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Huumoria ja parodiaa yllin kyllin.

Valvojat: Andune, Ilona

Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Title: Polvenkorkuinen yllätys
Author: Vendince
Rating: PG
Pairing: noup
Genre: huumoria yritän vääntää, koittakaas kestää :lol:
Warnings: jos polvenkorkuisista keskimaan asukeista ei voi lukea järkyttymättä, niin älä toki riskeeraa mielenterveyttäsi :wink:
Disclaimer: Hahmot eivät ole minun, mutta itseni omistan ja muut keksimäni hahmot mitä ficciin liitän, enkä todellakaan hyödy kirjoittamisesta rahallisesti.
Summary: Eenpä taida kertoa 8) no okei, ficissä esiintyy ihanat Aragornimme ja Legolaksemme sekä hieman sekopäinen nuori nainen, nimi on Elena ja hän yrittää esittää minua parhaansa mukaan.
A/N: Tämmöinen sitten syntyi, vaikka olin hetki sitten varma, että en saa aikaiseksi mitään huumoripitoista. <: anteeksi kovasti jos osasto on väärä, mutta kun itse tässä esiinnyn niin kai tämän pitää olla täällä.. :D

Feedback: Jos naurattaa, vihastuttaa, hämmentää tai jos bongaat virheitä, ja tietysti jos tahdot muuten vain kommenttia jättää, niin se on ehdottoman sallittua.<:


Polvenkorkuinen yllätys


Luku yksi. Jos ihmeainepullon vain saisin, sen kyllä ostaisin, ja sitä rakastaisin



Oli ihan tavallinen päivä, syyskuun toinen, ja sää oli jokseenkin sateinen. Elena-nimeä totteleva tyttönen joi teetä kerrostaloasunnossaan ja katseli keittiönsä ikkunasta harmaaseen sivukaupunkiin. Hän oli taas ajatuksissaan eksynyt parittamaan Taru sormusten Herrasta-hahmoja keskenään mitä kummalisimmilla tavoilla. Hän oli menossa Gandalfissa ja Klonkussa, kun ovelta kuului vaativa koputus. Neiti suvaitsi karistaa nopeasti haaveensa jonnekkin taka-alalle ja meni ovea avaamaan. Kuka ylipäätään vaivautui koputtamaan kun ovikellot oli keksitty..? Varmuuslukon irroitettuaan ja kahvasta ponnekkaasti väännettyään hän viimein sai oven aukaistua. Nähdessään tulijan, tai tarkemmin tulijat, neiti unohti miten teemukia pidellään kädessä ja muki tippui alas räsähtäen kovasti lattiaan rikkoutuessaan.

”Perhana!” Elena huudahti vihaisesti ja hyökkäsi sirpaleiden kimppuun. Häneltä meni hetki tajuta, että ovella tosiaan seisoi häntä odottamassa kaksi lapsen kokoista Aragorniksi ja Legolakseksi pukeutunutta heppua. Oliko tytöltä mennyt jokin ohi, vai miksi ihmeessä nuo olivat tulleet näin aikaisin Halloween-karkkeja vaatimaan? ”Krhmm”, toinen tyypeistä, Aragorn, yskäisi, kun Elena nosti katseensa heihin. ”Mahdatteko te olla haltia vai miksi ovessanne luki Elf-fan-forever-mainostajat-menköön-sinne-ja-syvälle”, Legolakseksi pukeutunut kysyi varovaisesti. Puna kohosi naisenalun poskille ja hän hymyili vaivautuneesti. ”Mitä ihmeen roolipelaajia nuo ovat vai olenko kenties piilokamerassa?” hän ajatteli. ”Eh.. En ole, mutta tulkaa toki peremmälle. Ja se lappu.. Se on, ööh.. Se on vaan sellainen”, hän sopersi ja siirtyi tieltä. Hän kiirehti äkkiä keittiöönsä toipumaan järkytyksestä ja heitti mukin sirpaleet roskiin. Harmi, se oli ollut oikein kiva teemuki. Mukia aikansa surtuaan hän kohtasi keittiön kynnyksellä kaksi hämmästynyttä tuijotusta. ”Anteeksi.. Tämä asunto on hyvin kummallinen.. Tai oikeastaan kaikki täällä oudossa kaupungissa on kummallista. Niin että mistä pääsisi huussiin?” toinen, Aragorn kysyi. Legolas virnisti hetkeksi mutta katsahti sitten totisena naista, jonka kasvoilta paistoi lievä järkytys. ”Niin, ja onko sinulla mitään millä selvittää hiukseni?” ”Legolas” kysyi. ”En kestä jos näissä on takkuja!” tämä jatkoi teatraalisesti ja alkoi ulvomaan Aragornin olkapäätä vasten.

”Hei.. hetkinen!” Elena huudahti. ”En edes tiedä keitä te olette!” hän jatkoi järkyttyneenä ja ajatteli, että pyörtyminenkään ei ollut kaukana. Tai jokin pahemman laatuinen kohtaus. Huuto ei sitten kantautunut tyyppien korviin, sillä ”Aragorn” oli viimein tajunnut, missä "huussi" sijaitsi ja hän hihkui ”Legolakselle” että löysi hiusharjan. Legolas selitti innostuneena, että Rohanin hevosten häntäkarvoista tehdyt kammat eivät olleet läheskään yhtä hyviä ja että hän ei ehkä kuolisikaan mahdollisien takkujen aiheuttamaan järkytykseen. Tuhahdus karkasi tytön huulilta ja hän hiipi vessaanovea kohti. Tai ehkä hän jättäisi menemättä, Aragorn nimittäin mitä luultavammin oli suorittamassa tärkeää istuntoaan.. Mutta kului ainakin puoli tuntia, ja siinä ajassa Elena oli ehtinyt kyllästyä ja siirtyä keittiöön tekemään ruokaa. Saatuaan spagetin melkein valmiiksi, tulivat nämä kaksi vierasta ”kääpiötä” jälleen ovensuuhun typerät hymyt huulillaan.

”Valmista tuli!” toinen heistä, vaaleahiuksinen haltiaksi pukeutunut tyyppi hihkui ja heilautti kiiltäviä, pitkiä hiuksiaan. Tummahiuksinen katsahti arvioivasti Legolaksen hiuksiin, ja huudahti järkyttyneenä: ”Tuohon ei mennyt sitä ihmeellistä kiiltoainetta! Meidän on pakko mennä korjaamaan asia!” Legolas näytti yhtä järkyttyneeltä ja kaksikko poistui juosten wc:n puolelle. ”Mihin tilanteeseen minä olenkaan joutunut?! Lapsen kokoisia unelmien kirjasankareita ei takuulla näe kuka tahansa. Ja entä jos.. He ovat oikeita!?” neitokainen ajatteli ja meni heti kaksikon perään tarkistamaan asiaa. Hän löysi ”Legolaksen” pöntöltä istumasta ja jalkojaan heiluttelemasta, kun toinen heistä, ”Aragorn”, hääri ähkien hiusten kimpussa ja suihkutti niihin Elenan rakasta hiuslakkaa. ”Voi ei! Tämä on tyhjä! Hei sinä tyttö, sattuisiko sinulla olemaan lisää? Meillä kun on Legsin hiusten laitto pahasti kesken. Vai mitä olet mieltä, ovatko nämä jo tarpeeksi täydelliset Synkmetsän prinssille?” tämä kyseli tärkeän kuuloisena. ”Minä.. Joo, on ne ihan hyvät jo”, Elena sai vastatuksi. ”Vai ihan hyvät! Niiden pitää olla täydelliset! Arska, laita jotain muuta jos ihmeaine on loppu!” Legolas huudahti jälleen teatraalista äänensävyä tavoitellen. Samalla hän huiskautti kädellään ja katseli Elenaa nenänvarttaan pitkin.

”Mutta hei, kuka sinä oikeastaan edes olet? Jos olet örkki, niin valmistaudu kohtaamaan vihamme!” hän kysyi nyt tytöltä, joka ei yhä kasvavalta järkytykseltään saanut sanaa suustaan, aukoi vain sitä kuin joku hullu ja tuijotti suurin silmin kaksikkoa. Legolas ehti hermostua hyvin nopeasti ja hypähti pöntöltä saaden Aragornin kaatumaan ja huudahtamaan. Legolas kiskaisi salamannopeasti selästään vaarallisen näköinen jousen, ja jännitti siihen nuolen. Elenan järkyttymisensietomittari alkoi olla jo täynnä, ja hän pökertyi ovensuuhun inahdus huuliltaan purkautuen.


******

”Haloo, tyttö?” huhuili ääni jostain Elenan yläpuolelta. Hän avasi hitaasti silmänsä ja voihkaisi tuntiessaan kovan kynnyksen selkäänsä vasten. Nopeasti tyttö kierähti toisinpäin ja nousi, saaden aikaan itsessään aikaan toisen pökertymisyrityksen. Hän nojasi seinään ja katsahti polviensa korkeudelle yltäviä tyyppejä. ”Nyt, heti tällä paikalla..” Elena aloitti uhkaavasti suuttumusta silmät säkenöiden ja kulmat päättäväisessä kurtussa. ”Kertokaa heti keitä TE olette?!” hän kiljahti ja perääntyi hiukan, Legolas nimittäin osoitti häntä yhä jousellaan keskittynyt ilme kasvoillaan ja Aragornin käsi hapuili myös miekan kahvalla. Legolas tuhahti hämmästyneenä. ”Etkö sinä raukka tiedä keitä ME olemme?! Aragorn-olen-kuningas-ja-siksi-paras-kaikista ja Legolas-Synkmetsän-prinssi-on-komein, tietysti!” hän kertoi ja Aragorn nyökytti päätään. ”Eh.. Kyllä minä oikeastaan mutta.. Antaa olla. Onko teillä nälkä?” Elena vastasi ja kysyi heti perään. ”Te ette taida tietää missä olette?” Kaksikko pudisti päätään yhtä aikaa ja Elena huokaisi. Tästä tulisi vaikeaa, hyvin vaikeaa.

”Noh, olette Kuopio-nimisessä kaupungissa, Suomessa, Euroopassa, Maapallolla ja universumissa”, hän vastasi painottaen jokaista sanaa huolella, että kaksikko ymmärtäisi edes jotain. Nämä katsoivat häntä hämmästyneenä. ”Ei semmoisia paikkoja Keskimaassa ole! Eikä varmasti tämmöisiä outoja jättiläisten asuntojakaan. Ja edelleenkään en ymmärrä miksi me olemme kutistuneet tällä tavalla..” Legolas kiirehti vastaamaan ja heidän ilmeensä kertoivat loput. ”Taidamme siis olla aika.. kaukana kotoa?” kaksikko kysyi yhtä aikaa. ”Hei, varastit repliikkini!” Legolas vinkui. ”Mikä se repliikki edes on?” Aragorn kysyi tyynenä ja reipastui melkein heti sen jälkeen. ”Mutta ei se haittaa. Me varmaan voimme olla täällä kun sinä kerran et ole jättiläinen etkä örkki”, hän sanoi ja kohotti kulmiaan kysyvästi. ”Niin kai on parasta. Mietitään huomenna lisää.. Tulkaas nyt vain syömään”, Elena mutisi ja hoipersi keittiötään kohti. ”Pahus!” hänen huuliltaan purkautui kun hän näki, että oli unohtanut hellan päälle. Nopeasti hän pelasti pelastettavissa olevat ruoat Aragornin ja Legolaksen katsellessa hämmentyneinä vierestä. ”Jotain tuttua täällä sentään on!” Legolas hihkui huolettomana. ”Kattilat, nimittäin!”

A/N: noniin, siinä on ensimmäinen luku valmiina, sanokaa onnistuinko yhtään olemaan hauska *menee nurkkaan jo valmiiksi* :oops: pahoittelut luvun surkeasta pituudesta, mutta seuraavaan on jo tulossa pituutta lisää. <:
Viimeksi muokannut Vendince, To Elo 01, 2013 6:24 pm. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Saphire
Samooja
Viestit: 420
Liittynyt: La Maalis 02, 2013 12:51 am
Paikkakunta: Siellä, mihin kukaan muu ei eksy!
Viesti:

Re: Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Viesti Kirjoittaja Saphire »

Ihana!
Repeilin lievästi joissain kohdin ficciä ja hauskaa sinulla varmasti oli tätä kirjoittaessasi. Harkitsisin kuitenkin ficin siirtämistä Kontuun, kun ei nimikään ole sama, mutta en minä tästä itsekään oikein tiedä. Yksi bongattu virhe oli: Ganfarf.

Nipotus sikseen! idea oli hauska ja parodiaksi tämän ficin hahmot ovat kuitenkin omat itsensä. (Legolas ja hiukset + A/L slash vivahde) Legolaksen äkkipikaisuus oli hauska lisä.

Jatkoa pian kiitos!
Vuoden originaali 2014~
Saphire tekee paluun vuosia jälkeen.. :'D
susifani2

Re: Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Viesti Kirjoittaja susifani2 »

Tosi kiva tarinan alku :) kirjoita toki lisää :)
Avatar
Ilona
Last In Line
Viestit: 1239
Liittynyt: La Maalis 20, 2004 2:09 pm
Paikkakunta: Maribor, Slovenia

Re: Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Viesti Kirjoittaja Ilona »

Kuten aiemmin todettu (jossain muussa yhteydessä), Loftisficciosaston kuvaus saattaa olla hiukan harhaanjohtava. x)

Loftisficillä tarkoitetaan useimmissa tapauksissa ficciä, johon useampi loftislainen on luonut hahmot - vaikka esimerkiksi siihen tyyliin kuin Saphiren hahmojenhaku tuolla Etsitään-osastolla - ja sitten kirjoittaja kirjoittaa nämä useamman eri loftislaisen hahmot (joiden eivät millään muotoa tarvitse olla versioita loftislaisista itsestään, mutta joskus ovat) ficciin. Tämä oli erittäin suosittu ficcimuoto tuossa melkein vuosikymmen sitten, ja hyvä keino saada ficille lukijoita, koska ihmisiä luonnollisesti kiinnosti mitä kaikkea sille "omalle" hahmolle tapahtuu.

Siirrän Kontuun. :)
Behold, my friends, for I am justice. And when at last we meet, you will not like it.

Ilonan kirjoitukset.
Vuoden Loftisficcihahmo 2005, Entti 2010 & Gandalf 2014
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Hauska ja vähän erilainen ficci. :D Ja mitä pituuteen tulee, niin ihan hyvä, että löytyy vähän lyhkäsempääkin, kun ei aina jaksa lukea heti kauheen pitkää juttuu...
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Polvenkorkuinen yllätys (humor, PG)

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Pyrexia, kiva kun kommentoit, olin nimittäin aivan kokonaan unohtanut tämän ja sitten pisti silmään uusissa viesteissä. :lol: :oops:
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Vastaa Viestiin