Loru Sorbusten Herrasta?

Keskustelua Tolkienin teoksista.

Valvoja: Andune

Angapauriel
Örkki
Viestit: 160
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2004 2:37 am
Paikkakunta: Kontu
Viesti:

Loru Sorbusten Herrasta?

Viesti Kirjoittaja Angapauriel »

Tällaiseen keskusteluun en ole vielä törmännyt joten päätin tämän tänne laittaa. En tiedä kuuluuko tämä tähän osioon, mutta älkää hyvät ihmiset pimahtako. Kirjoitan vasta ensimmäistä kertaa uutta aihetta tänne. Joku mukavan puoleinen immeinen voi sitten tämän siirtää, jos tämä on väärään osioon karannut. Vai?? ^^;

No nyt itse asiaan. Te jotka tiedätte ja olette lukeneet kirjan nimeltä Loru Sorbusten Herrasta, mitä mieltä olitte kirjasta? Oliko se typerä pila vai hilpeä ja hyvin tehty parodia mahtavasta kirjasta?

Minä pidin kyseisestä kirjasta. En pitänyt sitä minään törkeänä pilana. Pitämiseni saattoi kyllä varmaan johtua myös siitä, että minulla on huumori juuri samaa tasoa kun kirja oli huumoriltaan. :lol: Minusta kirja oli joissakin kohdissa ovelasti viitannut TSH esiintyviin omituisuuksiin. Kirjaa ei ollut minusta hutaisemalla tehty, vaan ihan rauhassa pohdiskeltu asioita jne jne.

Haluaisin kuulla nyt teidän mielipiteitänne kyseisestä kirjasta. Olen tähän asti kuullut vain negatiivista palautetta. Onko joku kanssani suunnilleen samaa mieltä?? Olenko ainut laatuani??
Elämäni tarkoitus on olla varoittavana esimerkkinä muille.

Hyödyllistä latinaa: Bis dat, qui cito dat. - Kadesti antaa se, joka antaa nopeasti.
Laurana
Puolituinen
Viestit: 239
Liittynyt: Pe Kesä 11, 2004 12:52 pm
Paikkakunta: Pyykkikori

Viesti Kirjoittaja Laurana »

Mie olen lukenut ja monta kertaa...ja pidin :)
Miunkin mielestä siinä oli viitattu tsh:hon yms.
Ja kenties miunkin huumori on samaa tasoa kun kyseinen kirja... :roll:
Mutta miun mielestä se on älyttämän hauska,nauran suurinpiirtein joka lauseelle.... :roll: :lol:
I can’t see you, I can’t hear you
Do you still exist?
Avatar
Piru
Metsähaltia
Viestit: 679
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 9:58 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Piru »

Luin ja petyin.
Ehkä mä odotin siltä liikaa, kun se vaikutti niin lupaavalta, mutta... Kuitenkin, en pitänyt juurikaan. Kyllä siinä jotain ihan hauskojakin kohtia oli ja alku oli ihan hyvä, mutta se toisti aivan liikaa itteään, ne vitsit kulu loppuun. Ja se koko kirja oli vähän turhan pissa-kakka-yms.-huumoria mun makuun.

Ehkä mun pitäis lukea se uudestaan, on tosta jo melkein vuos.
'Cause everybody hurts sometimes.

Valvoja -05
Palautteenantaja -06
Aragorn -07
Sauron -08 ^^
Fey
Örkki
Viestit: 99
Liittynyt: To Tammi 08, 2004 11:08 am
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Fey »

Olen kahdesti lukenut kyseisen kirjan, mitä ihmettelen itsekin, sillä en pitänyt siitä lainkaan. Huumori, joka on vedonnut ihmisiin joskus kirjan kirjoittamisen aikaisina vuosikymmeninä ei hetkauta paljon nykyihmistä, kun ilmiöt ja julkkikset ovat ehtineet muuttua moneen kertaan.

Yksi kohta on jäänyt mieleen, mutta koska minulla ei nyt ole sitä kirjaa tässä käsillä, voin vain muistella miten kohtaus meni.

Aragorn huokailee ja ikävöi. Legolas silittelee miehen hiuksia vähän turhankin hellästi ja sanoo, että naisista ei ole kuin harmia. Aragorn siirtää haltian käden pois.

En ole kyllä kuullut huhujakaan, mutta enpä toivo, että kukaan koskaan vaivautuu tekemään elokuvaversiota Loru Sorbusten herrasta-kirjasta. Sen sijaan, olisi varsin mukavaa, jos joku kokoaisi kaikkein tavanomaisimmat fan fictionin piirteet, rustaisi niistä käsikirjoituksen ja siitä tehtäisiin elokuva! 8)
Nictus
Örkki
Viestit: 15
Liittynyt: Ti Heinä 06, 2004 2:29 pm
Paikkakunta: Turku.

Viesti Kirjoittaja Nictus »

Olen lukenut kirjan, mielestäni se oli hyvä. *hymny*
Ei mee tiietä.. Me ajetaan vaan mopolla..
Marnie
... has left the building
Viestit: 866
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2004 11:02 pm
Paikkakunta: juhannukseen asti Australia

Viesti Kirjoittaja Marnie »

Olen lukenut kirjan, ja pidin. Kirjan huumori toimii omaan huumorintajuuni - ei niinkään nimiväännökset ja pissa-kakka-"huumori" (joka tosin saattoi mennä ohikin, kun luin sen englanniksi ja silloin multa menee aina jotain ohi), vaan ne jutut joita löytyy sieltä alta.

Tom Bombadil-kappaleelle hihittelen aina kun se tulee mieleeni (ja minä siis pidän Sormusten Herran Tomista), samoin kuin Denethorin kuolemalle, joka on omasta mielestäni kirjan helmiä.. :D "Kyllä, hän näyttää mielestäni pohtivan itsemurhaa", Gandalf tuumi.. :D

Onhan siinä sellaisiakin kohtia jotka ei minua huvita, mutta huomattavasti enemmän niitä, jotka huvittaa.
Look at it this way, Wayne - we will always have Saskatchewan. Shelly, NX

Draamaficcari '05 ja '06, Kommaaja '07 | Viimavaarojen varjo ~ Ei palaisi pohjoiseen Halbarad.
Angapauriel
Örkki
Viestit: 160
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2004 2:37 am
Paikkakunta: Kontu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Angapauriel »

Kiva, että joku sentään minun lisäkseni piti kirjasta.^^

Niin, siinä kirjassa on lukemattomia haukoja kohtia, mutta ei ne pissa-kakka jutut ole hyviä.

Tälle nauran vieläkin:
Barafin(Boromir) kastoi jalkansa lietteiseen virtaan, josta ponnahti välittömästi ilmaan kalapuikko ja katkarapucocktail.

"Noituutta!" kiljaisi Gimpi(Gimli) tonnikala-voileivän sujahtaessa hänen korvansa juuresta. "Noituutta! Mustaa Magiaa! Rasismia! Alennuskuponkeja!"

"Aivan!" Legoland(Legolas) sanoi. "Tämä joki on lumottu, sillä se on saanut nimensä kauniin haltianeidon, Analiinin mukaan, joka oli rakastunut Mentholiin, pitkien lounaiden sujeluspyhimykseen. Mutta ilkeä Oxydol, nopeiden temppujen ja pienten panosten jumalatar ilmestyi hänelle rautavitosena ja juorusi, että Menthol oli pettänyt tyttöä Phisohexin, Kuningas Puhtoisen tyttären kanssa. Tämän kuullessaan Analiini vimmastui ja vannoi ankaran valan. Hän lupasi potkaista Phisohexia persuksiin ja panna äitinsä, Cineraman, lyhytaikaisten lainojen jumalattaren, noitumaan Mentholin pussilliseksi rakennuspalikoita. Mutta Menthol sai juonesta vihiä ja saapui Analiinin luo pukeutuneena pakastearkuksi, muutti neitosen joeksi ja lähti länteen tietosanakirjakauppiaaksi. Vielä nytkin joki vaikertaa keväisin hiljaa: "Menthol, Menthol, sinä senkin liero. Olin kaunis haltianeito ja puff! seuraavassa hetkessä minä olen joki. Sinä haiset!" Ja tuuli vastaa: "Hyh hyh!"

"Surullinen tarina", Fritzu(Frodo) huokasi. "Onko se totta?"
"Ei", Legoland myönsi. "Mutta samasta aiheesta on myös tehty laulu", hän lisäsi ja alkoi laulaa:

"Oli kerran hatianeito,
hän oli sihteeri.
Oli hällä tekohampaat
ja päässä peruukki.
Ja päässä peruukki.

Hän päivän hitit tunsi,
osas ulkoa jokaisen,
Hän niitä hyräili purukumia jauhaen.
Purukumia jauhaen.

Hän miehiä vain himoitsi
ja uusia vaatteita,
Hänen päässään oli tukka,
muttei turhia aatteita.
Ei turhia aatteita.

Kun tyttöjen kanssa illoin
hän lähti juhlimaan,
Veti jalkaan sukkahousut,
muttei muuta ollenkaan
ja pani tuulemaan.

Ja erään pojan iski hän
iltaseuraksi,
joka sanoi lukevansa
asianajajaksi.
Asianajajaksi.

Niin auton takapenkillä
neito hänelle antautui,
Tarkoituksenansa,
että kala rysään ui.
Saalis rysään ui.

Mutta poika tunnusti jälkeenpäin,
että toista rakasti,
Ja se asianajaja-juttukin
osoittautui valheeksi.
Paskapuheeksi.

Niin kyynelsilmin neito tuo
ajoi kotiin bussilla,
'Jo toisen kerran kävi näin
tällä viikolla'
(hän mietti suruisna.)"
Ja sitten tämä:
Lahjat pakattiin pienille lautoille samoin kuin monta muuta tarpeellista välinettä kuten köyttä, laatikkokaupalla nötkötti-purkkeja, pari tynnyrillistä kopraa, suojavärillä painettuja taikaviittoja, jotka sulautuivat mihin tahansa taustaan (vihreään ruohoon, vihreään metsään, vihreään kallioon tai vihreään taivaaseen), kutakin matkalaista varten oma kappaleensa kirjasta Partiolaisten perustietoa maailman lohikäärmeistä ja basiliskeista, koirankeksipurkki ja korillinen vissyä.
Ai noin ne viitat toimivatkin?? xD Vihreää kalliota vasten voi kulkea huomiota herättämättä. Ihmeellisiä kapistuksia nuo ovat.^^

Niin ja se itsemurha-kohta on myös tosi hauska. Myös se kuinka Ara-Korni(Aragorn) joutui amputoimaan Tramp-Oilin(Faramir) pään, koska siinä oli niin paha kuhmu. xD
Elämäni tarkoitus on olla varoittavana esimerkkinä muille.

Hyödyllistä latinaa: Bis dat, qui cito dat. - Kadesti antaa se, joka antaa nopeasti.
Firithostwen
Puolituinen
Viestit: 303
Liittynyt: Pe Helmi 06, 2004 2:36 pm
Paikkakunta: Rhosgobel

Viesti Kirjoittaja Firithostwen »

Mun on pitänyt lukea ko. kirja jo pitkään, mutta oon vain ehtinyt selailla sitä sieltä täältä kaverillani.

Jotkut jutut olivat tosi kivoja, räkätin niille vatsa kippurassa vaaleanpunaisella matolla, mutta jotkut menivät vähän yli, niissä ei ollut mitään ideaa. Jotkut nimet ovat myös pohjanoteerausta. Ne eivät sovi ja vaikka ovatkin ehkä hauskanhölmönkummallisia, niin ne kuulostavat tökeröiltä, jos tajuatte mitä tarkoitan..

Mutta eniveis, hauska kirja, juuri sopivaa luettavaa varsinkin silloin, kun on masis ja pitää antaa aivojen rentoutua :D
Kuva
Tagista kiitos Arskalle^^
Marnie
... has left the building
Viestit: 866
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2004 11:02 pm
Paikkakunta: juhannukseen asti Australia

Viesti Kirjoittaja Marnie »

Angapauriel kirjoitti:... Myös se kuinka Ara-Korni(Aragorn) joutui amputoimaan Tramp-Oilin(Faramir) pään, koska siinä oli niin paha kuhmu. xD
Taivas, tuo oli kanssa yksi hauskimmista kohdista. :D Aragornin selitys on niin mainio. "Paha kuhmu, vettä päässä, hyvin vakavaa. Ei ollut muuta keinoa kuin amputoida. Hän ei valitettavasti selviytynyt." xD

Ja samaten sen kannustuspuhe Mordoria lähestyttäessä kun joukot alkoi selvitä.. "pakenevien joukkojen nostattama tomu ei laskenut päiväkausiin." xD
Look at it this way, Wayne - we will always have Saskatchewan. Shelly, NX

Draamaficcari '05 ja '06, Kommaaja '07 | Viimavaarojen varjo ~ Ei palaisi pohjoiseen Halbarad.
Angapauriel
Örkki
Viestit: 160
Liittynyt: Ma Kesä 14, 2004 2:37 am
Paikkakunta: Kontu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Angapauriel »

Niinpä, mainio kannustuspuhe:
"Lännen kansat! Sauruksen Mustalla portilla me joudumme taistelemaan ylivoimaa vastaan, mutta meillä harvoilla on puhdas sydän ja noilla monilla saastainen. Oli miten oli, ne teistä, jotka tahtovat paeta ja piiloutua, lähtekööt heti, jotta matkamme nopeutuu. Ne, jotka ratsastavat Farbrorin kuninkaan kanssa elävät ikuisesti lauluissa ja legendoissa! Muut saavat mennä!"
Kerrotaan, että joukkopaon synnyttämä pölypilvi ei laskeutunut päiväkausiin.
Tuo kyllä jaksaa aina myös naurattaa. xD

Ja kuinka koirankeksi-ammus osui Goodgulfia päähän ja melkein aiheutti hänelle kuolettavan migreenikohtauksen. xD
Elämäni tarkoitus on olla varoittavana esimerkkinä muille.

Hyödyllistä latinaa: Bis dat, qui cito dat. - Kadesti antaa se, joka antaa nopeasti.
Laurana
Puolituinen
Viestit: 239
Liittynyt: Pe Kesä 11, 2004 12:52 pm
Paikkakunta: Pyykkikori

Viesti Kirjoittaja Laurana »

Voi luoja..migreenikohtaus..*repeää*

En muistanutkaan kaikkia noita kohtia...kannustuspuheen kyllä muistin *virn*

Pitää lukea se kohta taas uudestaan x)
I can’t see you, I can’t hear you
Do you still exist?
Avatar
Paula
Puolituinen
Viestit: 206
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 7:33 pm
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja Paula »

Ette ole otaksuttavasti huonon huumorintajunne kanssa yksin! XD Minä (ja Jade) ilmoittaudumme joukkoon. Olen kirjan kokonaan lukenut kolmisen kertaa ja edelleen naurattaa. Nimenomaan nimiväännöksissä on joitain helmiä. Gimpi Ikilevyn poika. XD Gimpi ja ikilevy ovat molemmat olleet rakennuslevymerkkejä opuksen ilmestymisen aikaan. Andrea Doria on New Yorkin (?) edustalle uponnut matkustajalaiva, mikäli joku ei tiennyt. Toki Dildo Ripuli-huumori on oma lukunsa, mutta kykenen olemaan huomioimatta sitä helposti. Mutta veitsikirjaa heilutteleva narkki, suippokärkisiin kenkiin sonnustautuneen miehen (, joka ei pitänyt siitä, että häneen viitattiin suippokärkisiin kenkiin sonnustautuneena miehenä) kuolema kenkiinsä seivästyen, "Faramirin" pään valitettava amputointi ja monet muut ovat minusta aivna liian hauskoja, jotta niille voisin olla nauramatta. XD Ja Goodgulfin huumori tekonenineen. XDD Nasalsprayden jääminen haltiabyrokratian koukkuun. *naur*
'Thomas Covenant,' he said as if he were rising to a challenge, 'the Unbeliever.'

~The Chronicles of Thomas Covenant, the Unbeliever (Stephen Donaldson)
Cassiopeia
Puolituinen
Viestit: 265
Liittynyt: Ti Helmi 03, 2004 9:10 pm
Paikkakunta: Klaukkala (koneen ääressä)
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Cassiopeia »

Olen kyseisen kirjan lukenut ja ihan hauska se oli. Pitäisi ehkä etsiä se uudestaan jostakin.


Lahjat pakattiin pienille lautoille samoin kuin monta muuta tarpeellista välinettä kuten köyttä, laatikkokaupalla nötkötti-purkkeja, pari tynnyrillistä kopraa, suojavärillä painettuja taikaviittoja, jotka sulautuivat mihin tahansa taustaan (vihreään ruohoon, vihreään metsään, vihreään kallioon tai vihreään taivaaseen), kutakin matkalaista varten oma kappaleensa kirjasta Partiolaisten perustietoa maailman lohikäärmeistä ja basiliskeista, koirankeksipurkki ja korillinen vissyä.

Siinä selkisi niiden viittojen toimintaperiaate. Noi nötkötti-purkit sai repeämään totaallisesti. (ehkä minä sittenkin olen hieman väsynyt)
Pervoilu on elämän suola.
Puppi
Örkki
Viestit: 29
Liittynyt: La Kesä 05, 2004 5:59 pm
Paikkakunta: peiton alla.

Viesti Kirjoittaja Puppi »

Poistakaa.
Viimeksi muokannut Puppi, Ma Maalis 06, 2006 6:47 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
...The small sand castle that the waves swept away
a smile about to cry, looking up at the flowing clouds...
Avatar
Violet
Örkki
Viestit: 56
Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 12:06 am
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja Violet »

Itse en ole sitä lukenut, mutta pari vuotta sitten ostin sen kaverilleni joululahjaksi (ja vielä siinä vaiheessä hän oli meistä kahdesta se TSH-fani).

Takakannen kyllä luin ja sen perusteella luulen, että voisin pitääkin siitä, koska omistan niin huonon huumorintajun, että nauran jopa blondivitseille :wink:
Ei suklaa ole mikään rakkauden korvike. Rakkaus on suklaan korvike.
Vastaa Viestiin