OK. Nyt se on ohi. Mikä oli paras?
Valvojat: Frim, Miaplacidus
Voi, kaiki olivat yhtä hyviä. Totisesti!! Aivan upeita, sanoisin.
TTT Oli Haldirin, Helmin syvänteen ja Rohanin takia upea.
FoTR Oli kaunis ja koskettavin, sekä ystävämme Boromir oli siinä <3.
RoTK Oli kaikkein nopeiten kuluvin(siis ei ajan kanssa, vaan se meni minun mielestäni lopussa että Oho! Nytkö jo*jos tajuatte *) ja sai eniten tippoja linssiin. Upeita kaikki kolme *nyökyttelee*
Ja kyllä, tiedän että hyvinhyvin epäselvää, mutta minkäs sille mahtaa? Ei mitään ^^
TTT Oli Haldirin, Helmin syvänteen ja Rohanin takia upea.
FoTR Oli kaunis ja koskettavin, sekä ystävämme Boromir oli siinä <3.
RoTK Oli kaikkein nopeiten kuluvin(siis ei ajan kanssa, vaan se meni minun mielestäni lopussa että Oho! Nytkö jo*jos tajuatte *) ja sai eniten tippoja linssiin. Upeita kaikki kolme *nyökyttelee*
Ja kyllä, tiedän että hyvinhyvin epäselvää, mutta minkäs sille mahtaa? Ei mitään ^^
-
- Örkki
- Viestit: 27
- Liittynyt: Ti Marras 02, 2004 9:26 pm
Hmm... kaikki ne periaatteessa olivat yhtä hyviä, mutta Kaksi tornia oli heikoin, ehkä.
FotR oli erittäin hieno elokuvana. Mukavan hidas tempoinen ja siinä elokuvassa elokuvan henkilöhahmojen kehittyminen alkoi näkyä. Alun leippoisat Hobittilan tunnelmat etenkin nostivat arvoa ja muutenkin hienot maisemat. Ehkä Charad rash(Eikö se ollut se vuori ihan kääpiöiden kielellä? Vetäkää hihasta, jos ei ollut. Kirjoitusasu voi olla päin per...) lumineen tuntui jotenkin kliseisemmältä ja pakolliselta talvimaisemalta, jolta se ei tuntunut kirjassa lainkaan. Myös Lorien, Rivendell, Galadriel, Elrond & muut haltijat tekivät siitä hienon elokuvan.
TTT oli sitten hieman epätasapainoinen ja ei niin mukava. Helmin syvänteen taistelu tuntui jotenkin lattealta ja muutenkin elokuva oli yhtä juoksemista. Entit tietenkin olivat elokuvan parasta antia, mutta Lukitariakaan ei näkynyt vielä tässä vaiheessa elokuvissa, joten minullekin TTT on heikoin elokuva.
RotK on sitten jotain mahtavaa. Hienot taistelukohtaukset ja Minas Tirith ja Mordor ja kaikki muut tapahtumat. Loistava elokuva. Elokuvassa kuvataan kirjan kenties tunnepitoisimmat kohdat, jotka ovat onnistuneet hienosti. Ainoastaan lopusta puuttui jotain ja Pelennorin kenttien taistelu oli hieman epäonnistunut...
FotR oli erittäin hieno elokuvana. Mukavan hidas tempoinen ja siinä elokuvassa elokuvan henkilöhahmojen kehittyminen alkoi näkyä. Alun leippoisat Hobittilan tunnelmat etenkin nostivat arvoa ja muutenkin hienot maisemat. Ehkä Charad rash(Eikö se ollut se vuori ihan kääpiöiden kielellä? Vetäkää hihasta, jos ei ollut. Kirjoitusasu voi olla päin per...) lumineen tuntui jotenkin kliseisemmältä ja pakolliselta talvimaisemalta, jolta se ei tuntunut kirjassa lainkaan. Myös Lorien, Rivendell, Galadriel, Elrond & muut haltijat tekivät siitä hienon elokuvan.
TTT oli sitten hieman epätasapainoinen ja ei niin mukava. Helmin syvänteen taistelu tuntui jotenkin lattealta ja muutenkin elokuva oli yhtä juoksemista. Entit tietenkin olivat elokuvan parasta antia, mutta Lukitariakaan ei näkynyt vielä tässä vaiheessa elokuvissa, joten minullekin TTT on heikoin elokuva.
RotK on sitten jotain mahtavaa. Hienot taistelukohtaukset ja Minas Tirith ja Mordor ja kaikki muut tapahtumat. Loistava elokuva. Elokuvassa kuvataan kirjan kenties tunnepitoisimmat kohdat, jotka ovat onnistuneet hienosti. Ainoastaan lopusta puuttui jotain ja Pelennorin kenttien taistelu oli hieman epäonnistunut...
Mä en todellakaan tiedä tähän vastausta. Kaikissa on ne omat hyvät ja huonot jutut. Omalla kohdalla kävin vähän niin että kulutin FotRin "loppuun", eli katoin sitä liian paljon, ja ehkä vähän kyllästyin siihen. Se on kyllä todella hieno, semmonen utunen elokuva, jonka loppu vähän jo herättelee katsojaa, ja valmistaa tuleviin osiin.
TTT:ssä taas oli mun mielestä todella upeat maisemat. Rohan nosti elokuvan pisteitä mun silmissä aika lailla. Ja entit. Mutta muuten en oikeen tykänny. Elokuva on niin sekanen. Se hyppii Samin ja Frodon luota Arskaan & kumppaneihin ja siitä Merriin ja Pippiniin. Mulla meni välillä pää ihan sekasin. Ja mä en kauheesti välitä taisteluista, niin se Helmin Syvänteen taistelu oli aika ajoin melko pitkästyttävä. =.=;
RotKi taasen oli hyyyyvin pitkitetty. Loppua ei meinannut tulla millään. Siinä on kyllä niin upeita kohtauksia, että se saattaa olla ehkä näistä kolmesta se ykkönen, mutta ei niin ylivoimainen että voisin sanoa suoraan että se oli paras. (Duh, tajuaako kukaan mun selityksiä?) jooh.. Päätelkää tuosta sitten.
TTT:ssä taas oli mun mielestä todella upeat maisemat. Rohan nosti elokuvan pisteitä mun silmissä aika lailla. Ja entit. Mutta muuten en oikeen tykänny. Elokuva on niin sekanen. Se hyppii Samin ja Frodon luota Arskaan & kumppaneihin ja siitä Merriin ja Pippiniin. Mulla meni välillä pää ihan sekasin. Ja mä en kauheesti välitä taisteluista, niin se Helmin Syvänteen taistelu oli aika ajoin melko pitkästyttävä. =.=;
RotKi taasen oli hyyyyvin pitkitetty. Loppua ei meinannut tulla millään. Siinä on kyllä niin upeita kohtauksia, että se saattaa olla ehkä näistä kolmesta se ykkönen, mutta ei niin ylivoimainen että voisin sanoa suoraan että se oli paras. (Duh, tajuaako kukaan mun selityksiä?) jooh.. Päätelkää tuosta sitten.
-
- Örkki
- Viestit: 30
- Liittynyt: Ti Syys 14, 2004 5:50 pm
- Paikkakunta: Maustekaapissa. Kaapissa? MuAhaHa!
- Viesti:
Sormusten Ritarit on ehdoton suosikkin. Siinä on vain Sitä Jotain. Mielellään vielä pidennettynä versiona. Pidennetyssä on Vielä enemmän Sitä Jotakin.
Toisena sitten tulee Kunkun Pluu. On kyllä tuo Kaksi Torniakin hyvä. Nyt harmittaa etten painanut "kaikki yhtä hyviä"- kohtaa. Jokaisessa kolmessa lefassa on Sitä Jotakin. ^^
Edit//: hehe, typot on hauskoja. Kunkun Pluu...
Toisena sitten tulee Kunkun Pluu. On kyllä tuo Kaksi Torniakin hyvä. Nyt harmittaa etten painanut "kaikki yhtä hyviä"- kohtaa. Jokaisessa kolmessa lefassa on Sitä Jotakin. ^^
Edit//: hehe, typot on hauskoja. Kunkun Pluu...
-
- Örkki
- Viestit: 80
- Liittynyt: To Syys 09, 2004 10:42 pm
- Paikkakunta: Saniaismetsä
Minusta ehdottomasti Sormuksen Ritarit. Elokuvista se, kirjoista eniten pidän Kuninkaan paluusta.
Sormuksen Ritarit on tavallaan näistä kolmesta elokuvasta se "ehjin" ja täydellisin. Siinä on eniten vaihtelua, eniten sitä kutkuttavaa salaperäisyyttä ja jännitystä.
Rakastan kohtausta Moriassa <3
Kaksi Tornia ja Kuninkaan paluu menee ehkä liiaksi toiminnan puolelle, vaikka toiminnastakin pidän.
Kirjoja lukiessa sitä toimintaa ei vain niin kovin kummoisesti sisäistä ja tarina tuntuu enemmän rauhalliselta "faittifantasialta".
Mietin myös että se tilanne missä nämä elokuvat on nähnyt, vaikuttaisi asiaan. Kun olin Sormuksen Ritareita katsomassa, olimme tämän "kylän" pikkuisessa teatterissa, eikä nauramisesta meinannut tulla loppua. Meinattiin lentää teatterista ulos kokonaan. Näytöksen jälkeen oli mahtavaa kävellä talvisen illan pimeyden alla kotiin.
Kaksi Tornia meni väsymyksessä Helsingissä huonossa seurassa ja mahdottoman pienessä salissa, ahdisti.
Kuninkaan paluu katsottiin ensi-iltana tennispalatsi 1:ssä, tunnelma oli katossa kuten arvata saattaa. Jo se lippujen jonotus urakka kuukautta aiemmin toi elokuvaan sitä mahtavuutta. Plus kaikki ne mahtavat ihmiset jonosta joita ei ensi-illassa ollut edes tunnistaa.
Äh, menee offiksi. Olisipa vasta syksy 2003 ^^
Sormuksen Ritarit on tavallaan näistä kolmesta elokuvasta se "ehjin" ja täydellisin. Siinä on eniten vaihtelua, eniten sitä kutkuttavaa salaperäisyyttä ja jännitystä.
Rakastan kohtausta Moriassa <3
Kaksi Tornia ja Kuninkaan paluu menee ehkä liiaksi toiminnan puolelle, vaikka toiminnastakin pidän.
Kirjoja lukiessa sitä toimintaa ei vain niin kovin kummoisesti sisäistä ja tarina tuntuu enemmän rauhalliselta "faittifantasialta".
Mietin myös että se tilanne missä nämä elokuvat on nähnyt, vaikuttaisi asiaan. Kun olin Sormuksen Ritareita katsomassa, olimme tämän "kylän" pikkuisessa teatterissa, eikä nauramisesta meinannut tulla loppua. Meinattiin lentää teatterista ulos kokonaan. Näytöksen jälkeen oli mahtavaa kävellä talvisen illan pimeyden alla kotiin.
Kaksi Tornia meni väsymyksessä Helsingissä huonossa seurassa ja mahdottoman pienessä salissa, ahdisti.
Kuninkaan paluu katsottiin ensi-iltana tennispalatsi 1:ssä, tunnelma oli katossa kuten arvata saattaa. Jo se lippujen jonotus urakka kuukautta aiemmin toi elokuvaan sitä mahtavuutta. Plus kaikki ne mahtavat ihmiset jonosta joita ei ensi-illassa ollut edes tunnistaa.
Äh, menee offiksi. Olisipa vasta syksy 2003 ^^
You're on your own now...
Kaikki ovat yhtä hyviä! Kirjana Kaksi Tornia oli aika tylsä, mutta elokuvana se oli ehkä paras. Toimintaa! Tosin ehkä hieman liikakin. Sormuksen Ritarit on jotenkin lämpimämpi ja se on omalla tavallaan myös paras. Ja Kuninkaan Paluu... En pitänyt siitä yhtä paljoa kuin aiemmista, mutta mahtava loppu trilogialle, eikä sitä tosiaankaan voi sanoa huonoksi! Kokonaisuus on parasta!
Mustikat ovat hyviä, koska niiden sisällä on hilloa
- Kurttuviikuna
- Puolituinen
- Viestit: 293
- Liittynyt: La Helmi 07, 2004 9:26 am
- Paikkakunta: Dojon katonraja
Hmm... Minä en oikein osaa sanoa. Kaksi Tornia oli tosiaan vähän kylmä ja se oli mielestäni rakennettu pelkälle taistelemiselle ja kaikkia niitä taisteluja tärkeämmät kohdat oli jätetty pois.
Kuninkaan paluu sai toisaalta kaikista eniten kyyneleitä silmiin. Mutta se taas meni vähän liian nopeasti ja taistelukohtaukset olisivat saaneet olla hieman paremmin tehtyjä, kun niitä kerta oli niin paljon. Minua ärsyttää, kun ne näytti niin tietokoneella tehdyiltä. *mutinaa* Mutta pidin siitä joka tapauksessa. Se oli niin mahtava.
Sormuksen Ritarit taitaa olla kuitenkin lempparini. Kun näin sen ensimmäisen kerran, en tosiaan pystynyt puhumaan siitä pitkään aikaa. Olo oli jotenkin niin haikea, kun olisi itse halunnut olla siinä mukana. Se on aivan ihana ja loppu on niin surullinen. En minä osaa selittää.
Mutta joka tapauksessa. Pointtini taisi olla se, että loppujen lopuksi pidin ensimmäisestä eniten. ^^ Repikää siitä. *joku osaa perustella asiansa* xP
Kuninkaan paluu sai toisaalta kaikista eniten kyyneleitä silmiin. Mutta se taas meni vähän liian nopeasti ja taistelukohtaukset olisivat saaneet olla hieman paremmin tehtyjä, kun niitä kerta oli niin paljon. Minua ärsyttää, kun ne näytti niin tietokoneella tehdyiltä. *mutinaa* Mutta pidin siitä joka tapauksessa. Se oli niin mahtava.
Sormuksen Ritarit taitaa olla kuitenkin lempparini. Kun näin sen ensimmäisen kerran, en tosiaan pystynyt puhumaan siitä pitkään aikaa. Olo oli jotenkin niin haikea, kun olisi itse halunnut olla siinä mukana. Se on aivan ihana ja loppu on niin surullinen. En minä osaa selittää.
Mutta joka tapauksessa. Pointtini taisi olla se, että loppujen lopuksi pidin ensimmäisestä eniten. ^^ Repikää siitä. *joku osaa perustella asiansa* xP
Welcome to the Caribbean, love.
- Daealis
- Metsähaltia
- Viestit: 650
- Liittynyt: Ke Helmi 09, 2005 4:02 pm
- Paikkakunta: Seinäjoki
- Viesti:
Kuninkaan paluu.. Massiivisimmat taistelut,mahtavat efektit. Aragornin sotaan lietsominen porteilla.... Ainoa mitä olisivat saaneet muuttaa oli tämä Frodon ja Samin osien vaihtumisen. Alkumatkan(kaksi ekaa leffaa) sam raahautui perässä ja Frodo oli ja tallusti, ja kolmannessa Frodo luhistui valittavaksi rääpäleeksi jota sitten Sam riepotteli ympäriinsä ku tämä ei mukamas pysyny edes jaloillaan(ja kuitenkin viime hetkellä päätti JUOSTA tuomiovuoren sisälle)..
Kuninkaan paluu on paras. Ehdottomasti. Sormuksen ritarit voisi olla yhtä hyvä mutta kun oon nähnyt sen liian monesti ja se alkaa vähän tylsistyttää. Kyllä niitä kaikkia on kiva kattoa, mutta Kuninkaan paluuta mieluiten.
Kaksi tornia on jotenkin liian tylsä. Se alkaa erittäin tylsällä Frodo/Sam- kohdalla joka ei innosta katsomaan loppuun. Ja muutenkin Frodo ja Sam- kohtaukset laskee Kahdesta tornista pitämistä. Erittäin paljon. ^_____^
Kaksi tornia on jotenkin liian tylsä. Se alkaa erittäin tylsällä Frodo/Sam- kohdalla joka ei innosta katsomaan loppuun. Ja muutenkin Frodo ja Sam- kohtaukset laskee Kahdesta tornista pitämistä. Erittäin paljon. ^_____^
Freed from the gravital leash
I swear the heaven is in my reach
I swear the heaven is in my reach