MS: Parempi kohtaloko, PG-13

PG-13 ja sen alle olevat romanceficit.

Valvojat: Likimeya, Andune

Avatar
Phoenix
Örkki
Viestit: 156
Liittynyt: Ma Elo 01, 2005 12:21 am
Paikkakunta: Lórien

Viesti Kirjoittaja Phoenix »

Lähden palaamaan Lòrieniin seuraavana päivänä. Ratsastan lujaa ja saavun Lòrieniin viikon kuluttua.
Saapuessani rakkaan kotimetsäni rajalle on auringonnousun aika - mutta aurinko ei nouse. Pysäytän hevoseni. Taivas puitten latvojen yllä on tumma; ilmassa on jotakin uhkaavaa.
Ratsastan nopeasti metsän suojiin. Ensimmäisten puiden alla kuulen liikettä ylhäältä. Tarkoilla silmilläni tunnistan haltian oksien joukossa.
"Elenwen täällä, tulen Imladrisista. Haldir, tule alas äläkä osoittele sillä nuolella."
Mieshaltia laskeutuu puusta.
"Mitä Elrondilta?"
"Elladan ja Elrohir lähtivät kolmenkymmenen dùnedainin soturin kanssa kolme viikkoa sitten Rohaniin etsimään Elessaria. Heillä on mukanaan Arwenin lippu."
"Vai niin." Haldir tarkkailee minua. "Tuletko vartiotalanille syömään?"
"Ei kiitos, Elrond varusti minut eväillä. Sitä paitsi, jos tuo talan on yhtä likainen kuin se jolla viimeksi vierailin, minulla ei ole mitään halua kiivetä sille."
Puusta kuuluu naureskelua. Haldir lehahtaa punaiseksi.
"Rùmil, suu kiinni!" Hän kääntyy takaisin minun puoleeni. "Lähde sitten jos aiot."
Lähden ratsastamaan Caras Caladoniin.
tuossa kohtaa rupesin nauramaan jostain syystä että meinasin tippua tuolilta... luin tätä parvekkeella ja naapurit varmaan ihmetteli mitä minä hirnun! :D
"Here you leave today and enter the world of Yesterday, Tomorrow and Fantasy"
Piratesse
Vitam Piratae Aligo
Viestit: 781
Liittynyt: Su Marras 06, 2005 11:26 pm
Paikkakunta: Shin-Ra HQ

Viesti Kirjoittaja Piratesse »

Herranen aika! Enkö minä ole kommentoinut tätä! :shock: Olen lukenut tämän jo aikoja sitten - veikkaan, että taas näitä unettomia öitä täytetään ficeillä... Pahus, pitänee korjata tämä asia.

Minä pidän aivan hurjasti tavastasi kirjoittaa. Ei vain tässä ficissä, vaan ihan ylipäänsäkin. Haltiat ovat kovasti mieleeni ja Elenweniin oli helppo samaistua. Ihana nimi muuten. :) Pidän siitä, että kehitetään Tolkienin jäljissä itse nimiä hahmoille (liian paljon näkee sitä, että samat nimet toistuvat ficistä tai kirjoittajasta riippumatta.)

Ja sitten, Boromir on aina ollut suuri suosikkini. Se, että sillä oli hetken aikaa vaaleanpunaisia hetkiä ja joku joka rakasti sitä, tuntui hyvältä. (olen tainnut sanoa tämän aikaisemminkin. Niiden nopeasti syttyvä rakkaus ja yhteiset hetket oli kutkuttavaa luettavaa. Jesh.

Oli minulla olevinaan jotain muutakin sanottavaa, mutta katosi jonnekin.
:?
Vuoden tulokas 2006/ Vuoden Originaalikirjoittaja 2007/2008
Annatar
Puolituinen
Viestit: 389
Liittynyt: Pe Marras 04, 2005 4:09 pm
Paikkakunta: Rohanin ruohotasangot

Viesti Kirjoittaja Annatar »

Duh, minäkin olin *taas vaihteeksi* unohtanut kommentoida... :roll:
Vaikka en minä tästä paljon mitään uutta osaa sanoakaan.

Tämä oli samalla sekä kaunis ja surullinen että ajoittain hiukan humoristinenkin. (Heh, Haldir ja sen likainen talan, Haldir osoittelemassa yli- innokkaana jousellaan... :wink: En vaan voinut olla virnistelemättä noissa kohdissa.)

Tosiaan oli mukava ajatella ettei Boromirin tarvinnut kuolla ilman rakkautta; ja tuo sen lapsi... ihanaa että Boromirista jäi jotakin jälkeen.
Vuoden Draamaficcaaja 2007

Kauniin avan taiteili julietik.

Ruoskatarin (okei, Ruoskattaren ;)) kautta Annatariksi jälleen.
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Kaunis. Muuta sanaa tälle ei ole. Oli aivan pakko jäädä lukemaan... Tunnelma oli jotenkin.... sanat katoavat.... ihmeellinen. Kaunis ja surullinen. Tämä päivä on omistettu romance-ficceille. Eilen ei niihin kärsivällisyys riitänyt, tänään niitä voisi lukea maailman tappiin asti!
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
Mithrellas
Velho
Viestit: 1099
Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
Paikkakunta: Minas Ithil

Viesti Kirjoittaja Mithrellas »

Tämä oli tosi suloinen ficci. Minä pidin todella paljon tuosta tavasta, jolla olit sijoittanut tämän Tolkienin maailmaan, niin ettei tämä ollut millään tavalla ristiriidassa kirjan tapahtumien kanssa. Ja minusta tämä on todella kunnioitettava teos jo ikäsi vuoksi. Minun 13-vuotiaana kirjoittamani räpellykset olivat pelkkää dialogia, juoni puuttui eikä tekstistäkään saanut selvää kamalan käsialani vuoksi (siihen aikaan ei tietysti tietokoneita paljon vielä ollut, että olisi niillä voinut kirjoittaa). Mutta tämä oli todella taitavasti kirjoitettu ja tällaista sujuvaa tekstiä oli myös helppo lukea.

Boromir Jr:stä minun on aivan pakko huomauttaa, että lapsonen taitaa olla harvinaisen kehittynyt kielelliseltä taidoiltaan tai sitten haltialapset oppivat puhumaan todella nuorina. (Minulla ei ole tietoa tästä asiasta, mutta olen olettanut, että heidän puheensa kehittyy samaa vauhtia kuin ihmislapsilla - siis tuollainen 1v 5 kk ikäinen puhuu ehkä jonkin verran sanoja, mutta ei osaa vielä muodostaa niistä kunnollisia lauseita.)
Gandalf keskustelee Valtiaan ja Valtiattaren kanssa. Galadriel on iloinen ja yllättynyt hänen palattuaan. He keskustelevat pitkään kahden kesken, ja Celeborn on nyrpeä.
Hehee, voi Celeborn-parkaa. Minua on aina vähän epäilyttänyt se kun Gandalf palasi alastomana ja Galadriel vaatetti hänet... Voi olla että Celeborn tunsi siinä itsensä vähän ulkopuoliseksi. :D

Haldirin sotkuinen talan herätti myös tiettyjä ajatuksia... Eikö herra ollut siivouksen ystävä, vai mitähän siellä ylhäällä oli oikein puuhasteltu? :P

Pidin muuten myös siitä, että käytit tässä jutussa aikamuotona preesensiä. Tuntuu että useimmiten suositaan imperfektiä, joten tuo preesensin käyttö oli mukavaa vaihtelua ja teki jutusta elävän tuntuisen, samoin kuin tuo 1. persoonassa kirjoittaminenkin.

Hieno tarina kaikin puolin! :)
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
melian
Örkki
Viestit: 64
Liittynyt: Su Huhti 16, 2006 9:53 pm
Paikkakunta: Rohanin ja Konnun väliä

Viesti Kirjoittaja melian »

Tämä oli todella kaunis ja surullinen. Ihanaa kun Boromirillakin oli joku...
Yksi asia jäi vähän vaivaamaan:

"Saattue tarvitsee viitat, jotka lämmittävät ja suojaavat pahantahtoisilta silmiltä", hän sanoo meille."Leikataan kankaasta palat neljään pieneen, yhteen keskikokoiseen ja neljään haltiakokoiseen hupulliseen viittaan."
Sovimme, kuka ompelee kenenkin viitan. Huomasin, että meitä oli juuri Saattueen jäsenten verran; kahdeksan, ja Galadriel joka ompeli hobittiviittaa Sormuksen Viejälle
.

Niin.. eikös 4+1+4=9? ^^ Tiedän, olen pilkunrakastelija. :)

Mutta tämä oli kuitenkin aivan miälettömän kaunis ficci.
urpå
Avatar
Tindis
Puolituinen
Viestit: 275
Liittynyt: Su Joulu 02, 2012 11:02 am
Paikkakunta: Hämeenlinna

Re: MS: Parempi kohtaloko, PG-13

Viesti Kirjoittaja Tindis »

Tämä oli todella kaunis ficci. Mitään kunnon nipotettavaa en löytäny, mitä nyt jossain oli ää muuttunut ööksi, mutta ei välitetä siitä. Tämän ansiosta aloin tykkäämään enemmän Boromirista ja Galadrielista, jotka eivät kyllä olleet aiemmin listallani kovin korkealla. Ja pikku-Boromir oli suloinen. Kaiken kaikkiaan ihana tarina. Kiitos tästä!
~Stupid book. I need to sleep, but I can't stop reading you.
Vuoden Legolas 2014
ja virallinen Saunatonttu :3
Vastaa Viestiin