My precious (little MS varoitus, PG-13)

Draamaa, angstia ja vakavia aiheita.

Valvojat: Likimeya, Andune

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

My precious (little MS varoitus, PG-13)

Viesti Kirjoittaja Felicy » Su Loka 17, 2004 6:32 pm

Title:
author: Felicy
beta: Yashmine *halittaa*
rating: PG13, sittenmyöhemmin selviää miksi..
genre: seikkailu/ jännitys
warnings:ei ainakaan tähän mennessä = )
disglaimer: Kaikki päähahmot ovat Tolkienin
A/N: Niin.. Tämä olla miun eka ficci, joten PALAUTETTA!!! Niin, ja en ollut varma että meneekö tämä muihin, vai tänne, joten ajattelin että sitä jännitystä sitten tulee myöhemmin... Ja ei spoilaa olleskaan, paitsi hahmoissa tietenkin.



Luku yksi

Haltiaviittaan sonnustautunut tuntematon haltia käveli laivaan varovaisin askelin. ”Nyt oli päästävä äkkiä laivan hyttiin kenenkään huomaamatta”, hän ajatteli. Tuo haltia oli laittanut hupun päähänsä verhoamaan kasvonsa uteliailta silmiltä, ja käveli huomaamattomasti laivan uumeniin omaan pieneen hyttiinsä.

Laiva oli hieno ja vanhanaikainen purjelaiva, jossa ei ollut paljon miehistöä. Laiva oli matkalla Harmaisiin Satamiin, ja oli lähdössä näillä minuuteilla. Haltiamies kuuli purjeita nostettavan, ja lokkien kiljuvan taivaalla. ”Minä sitten rakastan merta…” hän mietiskeli itsekseen. Haltia tunsi kun iso purjelaiva irtautui laiturista. Tuuli tarttui purjeisiin repäisevällä voimalla, ja alkoi kuljettaa raskasta laivaa ulappaa kohti.

Matka oli pitkä ja tylsistyttävä. Kun vihdoinkin maata alkoi näkyä, selvisikin että se oli vain pieni saari. ”Se siitä toivosta että matka olisi jo lopuillaan, enpä tiedä kaipaanko sittenkään enää takaisin merelle”, mies ajatteli, tietäen kylläkin ettei ikinä ajattelisi kielteisesti kuullessaan lokkien laulua. Nyt näkyi jotain taivaanrannassa. ”Huh” hän ajatteli ärsyyntyneenä. Enää hän ei kyllä matkustaisi laivalla, jos hän itse saisi päättää, vaikkakin takaisin hänen oli joskus matkustettava. Se oli selvä.

Laiva heilahti, kun se osui laituriin. Haltia hätkähti. Nyt siis oltiin perillä. Mahtavaa. Mies harppoi ulos hytistään, ja lähti kävelemään sovitulle tapaamispaikalle. Näin monen vuoden jälkeen hän vihdoinkin saisi nähdä heidät!
Viimeksi muokannut Felicy, Ti Helmi 22, 2005 7:20 pm. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
Click.

Elíniel
Puolituinen
Viestit: 277
Liittynyt: La Elo 21, 2004 9:27 am
Paikkakunta: Estelin syli.

Viesti Kirjoittaja Elíniel » Su Loka 17, 2004 6:37 pm

Herätit mielenkiintoni jatkoa kohtaan... kenestäköhän oli kyse? hymm.. hymm... :)

Tämä oli kyllä vähän lyhyt, mutta ei se kamalasti haittanut, teksti oli silti hyvää... muutenkin, tämä oli kivaa tekstiä, sitä oli todella mukava lukea, vaikka minua koko ajan mietitytti kuka tuo haltia oikein oli?

Joten, jotta saans en selville, haluan kuulla jatkoa! :D

Juu tiedän... en nyt mitenkään saanut kovinkaan rakentavaa palautetta tulemaan! ^^ :roll:
-Vuoden 2005 ja 2006 Aragorn.

yashmine
Moon Child
Viestit: 604
Liittynyt: Ma Touko 03, 2004 7:29 pm
Paikkakunta: Sateenkaaren päässä.

Viesti Kirjoittaja yashmine » Su Loka 17, 2004 7:05 pm

Vihdoinkin betakin sai itsensä tulemaan tänne, ja antamaan kommenttia.
Niin kuin jo sanoin, tämä oli mukava tekstiä, ja tähän sai mielenkiintoa, kun jätit paljastamatta tuon henkilöllisyyden, vaikka minä sen tiedänkin.
Ja juu liissee vaan!
Rakasta minua kyselemättä.

___
-Vuoden 2005 tulokas-
-Vuoden 2007 Merri-

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

Viesti Kirjoittaja Felicy » Su Loka 17, 2004 8:12 pm

Ihanaa te kullanmuruset *haliruttii* kiiiiitoksia palautteesta!!! Ihanaa ihanaa *riehaantuu* mie olin ihan varma ettei tänne tule palautetta!


No joo.. oli se vähän lyhyt, mutta mutta...

Herätit mielenkiintoni jatkoa kohtaan... kenestäköhän oli kyse? hymm.. hymm...
Mukavaa että mie osaan herättää mielenkiintoa =D
Ja niin oli tarkoituskin että ihmisiä jäisi vaivaamaan se, ja tulisi lukemaan jatkonkin(minätoivotonihminen), varmaan huomenna tulee ^^
Click.

Melody Midnight
Metsähaltia
Viestit: 654
Liittynyt: Su Kesä 20, 2004 1:11 pm

Viesti Kirjoittaja Melody Midnight » Su Loka 17, 2004 8:54 pm

Hmmm, mielenkiintoista. *hymy*
Vaikka minähän jo tiedänkin, kuka tässä on, mutta kuitenkin...

Anyways, hienon aloituksen olet kehitellyt. Sellaisen kivan ja helppolukuisen.
Hienoa tekstiä, kyllä. *nyökyttelee*

Jatkoa jään minäkin odottelemaan. *hymyilee*
Herrasmies kulkee aina portaissa edellä. Myös yksin ollessaan.

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

Viesti Kirjoittaja Felicy » Ma Loka 18, 2004 2:55 pm

Luku kaksi

”Hei Legolas!!” Aragorn huudahti, ja läimäytti Legolasta selkään.
”Onnistuiko matka” hän lisäsi iloisena nähdessään taas haltiaystävänsä.
”Mikäs tässä, oli vain aika tylsistyttävää, ja koko matkankin jouduin istumaan vain omassa hytissäni, koska halusin pysyä tuntemattomana” Legolas vastasi hymysuin
”Gimli! Sinäkin pääsit tulemaan! Mikä ihana yllätys!” Legolas huudahti.
”Juu, emme olekaan nähneet pitkiin aikoihin” kääpiö levitteli käsiään.
”Mahtavaa nähdä teidät kaikki!” Legolas halasi molempia.
” Kysynpähän vaan, että miksi sinä tahdoit matkustaa tuntemattomana, olisi matkakin mennyt paljon sujuvammin, kun olisi voinut mennä baaritiskille ottamaan muutaman oluen” Gimli siveli pitkää letitettyä partaansa.
”Eihän minun muuten olisi tarvinnutkaan, mutta Aragorn ilmoitti että niin olisi järkevintä, ettei tulisi iso haloo lähdöstäni jollekin salaperäiselle matkalle metsästämään örkkejä” Legolas vastasi huvittuneena.
”No, eikös tästä lähdetäkin jo matkustamaan lähimpään majataloon yöpymään. Harmaiden Satamien kievariin en kyllä menisi enää kertaakaan! Siellä on patjat kuin kivilaattoja, eikä olutkaan ole parhaanpuolista”, Gimli valitti näreissään Legolasille. Kolmikko lähti kävellen pois tuosta syrjäisestä kujasta, jonne he olivat tapaamisensa sopineet.

He selittivät toisilleen kuulumisiaan näiden kahden vuoden takaa, ja kaikkea ihmeellistä mitä missäkin paikassa oli milloinkin tapahtunut. Aragorn oli vieläkin samoojana samonnut maita ja mantuja pitkin, ja nähnyt ilkeästä Klonkustakin vilauksen.
” Toivon että se ei seurannut meitä, mutta pelkoni on suuri, koska sillä oli suuri hullunkiilto silmissään, se on kai etsimässä aarrettaan, ellen väärin arvaa” Aragorn mutisi hiljaa.
”Totta! Minäkin huomasin kerran oudot kiiluvat silmät tänne tulomatkalla, mutta en kiinnittänyt niihin sen kummempaa huomiota, vaan luulin niitä suden silmiksi” Gimli totesi säikähtäen. Legolas mutisi jotain itsekseen, ja sen jälkeen he jatkoivat matkaa hevosten luo.

”Arod! Ihanaa nähdä sinut! Oi, sinä olet jo vanhentunut, ja suitsia ja satulaa emme tarvitse" Legolas heitti satulan ja suitset pusikkoon. Aragorn ja Gimli hymyilivät vierellä tyytyväisinä onnistuneesta yllätyksestä.
”Markin ruhtinas antoi ilomielen Arodin käyttöömme, ei ollut kuulemma ikinä ennen nähnyt ihmistä (paitsi tässä tapauksessa haltiaa) käsittelevän hevosta niin sulavasti ja kaiken lisäksi ilman suitsia ja satulaa” Aragorn sepitti. Kaikki kolme heittivät jalkansa satulaan, paitsi tietenkin Legolas, joka istahti huovalle, joka oli löytynyt hänen olemattomista matkavarusteistaan. He lähtivät liikkeelle rauhallistesti ravaten.

”Lähimpään majataloon on kaiketi lähemmäs viisi virstaa, ja matkalla voi tapahtua mitä vain. Ei örkit ole vieläkään kuolleet sukupuuttoon” Legolas harmitteli, ja silitti samanaikaisesti Arodin kaulaa.
”Niin kauan pitää roikkua tässä ponin selässä!” Gimli valitti.
”Kappas, mikä sinut ponin selkään sai?” Legolas kysyi huvittuneena katsellessaan Gimliä pomppimassa ponin selässä.
” Gimli kun ei raaskinut tulla sinun kanssasi Arodin selkään, kun se on jo vanhentunut aika paljon” Aragorn vastasi.

Kun kaksi virstaa oli kuljettu, oli pakosti ruvettava kävelemään käyntiä, että Arod saisi levättyä vähän, vaikka se ei ollutkaan kovin väsynyt. Oli jo ilta vaihtunut yöksi, ja sää oli pilvinen. He kulkivat pientä tietä, joka oli tumman metsän ympäröimä, ja metsää jatkui vaikka kuinka kauas. Yhtäkkiä jostain kuului karseaa kiljuntaa, ja pusikko huojui. Hevoset säikähtivät, ja Aragornin Hasufel nousi äkisti pystyyn, ja lähti laukkaamaan kiitolaukkaa kohti pientä metsäpolkua, joka haarautui päätiestä vasemmalle. Aragorn sai juuri estettyä hevosta hyppäämään polulle metsän siimekseen, mutta siltikään se ei pysähtynyt. Legolas kannusti Arodia laukkaamaan Aragornin rinnalle, ja Gimli jäi jälkeen pomppimaan poninsa selässä kauhusta kankeana. Kun Gimli katsoi taakseen, hän näki outoja olentoja ratsastamassa villeillä susilla, ja Gimli kauhuissaan hoputti poniaan lujempaan vauhtiin. Eikä Legolaskaan ollut moneen vuoteen ollut näin vaarallisessa jahdissa, mutta vaikka se olikin hengenvaarallinen, ei siitä vaaran tunteesta voinut olla nauttimatta…

A/N olen pahoillani, mutta pakko jättää taas tämä tällaiseen kohtaan *wirn* ja tapahtumat menivät aika nopeasti mutta...
Click.

yashmine
Moon Child
Viestit: 604
Liittynyt: Ma Touko 03, 2004 7:29 pm
Paikkakunta: Sateenkaaren päässä.

Viesti Kirjoittaja yashmine » Ma Loka 18, 2004 3:44 pm

No niin... Eli yksäri oli tullut perille betattuna... Niin tuota...

Hyvä kappale, Gimli on ihana!
Ja ne kirjoitusvirheet kun korjasit, niin teksti on laadultaan aika hyvä.
Rakasta minua kyselemättä.

___
-Vuoden 2005 tulokas-
-Vuoden 2007 Merri-

Elíniel
Puolituinen
Viestit: 277
Liittynyt: La Elo 21, 2004 9:27 am
Paikkakunta: Estelin syli.

Viesti Kirjoittaja Elíniel » Ma Loka 18, 2004 4:27 pm

Niin kuin Yashmine jo mainitsikin, Gimli on ihana! :D (mutta ei hän Aragornia voita...)

Siis se oli Legolas... olishan se nyt pitänyt arvata, kun Legolas fanijen keskellä liikkuu... :D

Mutta mutta... tapahtumat etenivät ehkä joo vähän nopeasti mutta mitäpä tuosta, sillä laadultaan teksti oli hyvää.

Ja taas sie jätit tällaiseen kohtaan... mutinmutinmutin... :wink:
-Vuoden 2005 ja 2006 Aragorn.

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

Viesti Kirjoittaja Felicy » Ma Loka 18, 2004 9:21 pm

Heh! Kun mie halusin että jotain tapahtuu... en kyllä enään kirjoita noin nopeasti tapahtuvia lukuja *lupaus* ja niin... en mie voinut vastustaa kiusausta jättää sitä tuohon! *wirn*
Click.

SiRiuS
Ocean Soul
Viestit: 1044
Liittynyt: Su Tammi 04, 2004 5:54 pm
Paikkakunta: Hamina
Viesti:

Viesti Kirjoittaja SiRiuS » Ti Loka 19, 2004 2:21 pm

Pääsinpäs minäkin tätä lukemaan viimein. :D

Oikein mukava ensimmäiseksi ficiksi. Juoni vaikuttaa varsin lupaavalta.^^
Jeah, laitappa jatkoa vaan sitten kun kerkiät. :)
Tykkäätkö hevisedistä?

Vuoden 2006 RPS-ficcaaja.
Kuva

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

Viesti Kirjoittaja Felicy » Ti Loka 26, 2004 6:47 pm

Luku kolme

Yhtäkkiä kuului korvia vihlova kimeä rääkäisy, ja hevoset vain kiihdyttivät vauhtiaan pelon siivittämänä. Metsä tuntui jatkuvan loputtomiin, ja Legolas huomasi että Arod oli jo vähän väsynyt. Aragornin Hasufel näytti myös jo väsymisen merkkejä, ja Gimliä ei enää näkynyt takana. Aragorn kuulosteli Legolasin kanssa metsää.
” Kuvittelenko vain, vai ovatko ne saastaiset susilla ratsastavat hahmot jättäneet meidät?” Legolas tuumi.
”Gimli kaiketi saapuu kohta poninsa kanssa mutkan takaa aivan näillä sekunneilla…”
Ja Gimli ilmestyi näköpiiriin puuskuttaen ainakin yhtä kovaa kuin ratsunsakin.
”Herranen aika! Olisi kyllä paljon parempi että olisi otettu kyyti joltain Herra Siipiveikolta ja lennetty perille, tämä ratsastus ei oikein ole minun alaani” Gimli huudahti yrittäen pysäyttää vauhkoa poniaan.
”Mitä oikein tarkalleen ottaen tapahtui” Legolas kysyi hämmästyneenä.
” Ainakin minun käsitykseni mukaa, ensimmäiseksi joukko vihollisen sotureita hyökkäsi kimppuumme…” Aragorn aloitti.
”Tiedän, tiedän! Mutta siis… äh... Antaa olla” Legolas vastasi.
”Minä oikeastaan tahtoisin tietää myös, että minkä takia minunkin piti lähteä ihanista kaivoksistani, tänne vihollisen riepoteltavaksi” Gimli kyseenalaisti Aragornin.
”Siitä emme puhu nyt. Se odottakoon majataloon” Aragorn vastasi kylmän rauhallisesti.
”Menkäämme siis” Legolas huudahti.

Ja taas kerran matkaa alettiin taittaa, mutta tällä kertaa väsyneillä ratsuilla, ja kaiken lisäksi metsä alkoi jo pimentyä, ja varjot pidentyivät uhkaavasti tien ja ratsastajien ylle. Metsä oli aivan hiljaa. Liian hiljaa. Eivät edes lehdet aiheuttaneet minkäänlaista kahinaa, vain ja ainoastaan kuului hevosten kavioiden kopse pimenevässä illassa. Tunnit matelivat, ja Legolas tahtoi kulkea kovempaa.

”Emmekö me voisi kiristää vauhtia, minä en pidä tästä hiljaisuudesta enkä tästä metsästä” Legolas valitti ahdistuneena.

Kukaan ei vastannut mitään. Metsä alkoi käydä erittäin ahdistuttavaksi, joten Legolas antoi hevoselleen pohkeita, ja se lähti ravaamaan. Aragorn katsoi hetken ihmetellen Legolasin kiirettä, mutta kannusti hevosensa Arodin rinnalle. Gimli mitään epäröimättä maiskutti poniinsa vauhtia, ja jo muutaman vartin kuluttua metsä alkoi harventua, ja Legolasin ahdistus alkoi lieventyä. Nyt kuutamo alkoi jo valaista kunnolla puiden lomitse kalpeilla valonsäteillään, ja hevoset alkoivat osoittaa väsymisen merkkejä, joten ratsastajat hiljensivät automaattisesti reippaaseen käyntiin.

”Majatalo on enää muutaman virstan päässä, joten aikaa ei kulu enää paljon” Aragorn selitti.
”Toivottavasti se on kunnon krouvi, nimittäin minä kyllä kuljen mieluummin vaikka kymmenen virstaa lisää, kuin lipitän huonoa kaljaa” Gimli puuskutti poninsa selästä, sivellen samalla partaansa. Legolas ihmetteli kummastuneen miten Gimli pystyi samalla sivelemään partaansa kun hän ratsasti, mutta päätyi tulokseen että Gimli ei itse edes huomannut sivelevän partaansa. Legolas naurahti.
”Mitä nyt?” Aragorn kysyi huvittuneena katsoessaan miettiväisen ja huvittuneen näköistä Legolasia.
” Ei mitään kummempaa” Legolas hymähti hymy huulillaan.

Majatalon ikkunat hohkasivat lämpöistä valoa ulos, ja matkalaisten mieliala kohosi huomattavasti. He ohjasivat hevoset talliin, ja lähtivät kävelemään majataloon…


A/N Olen pahoillani, en jaksanut kirjoittaa enempää… JA tätä lukua ei ole betattu, joten älkää ihmetelkö kirjoitusvirheitä...
Viimeksi muokannut Felicy, Ke Loka 27, 2004 6:53 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Click.

Elíniel
Puolituinen
Viestit: 277
Liittynyt: La Elo 21, 2004 9:27 am
Paikkakunta: Estelin syli.

Viesti Kirjoittaja Elíniel » Ti Loka 26, 2004 6:57 pm

Oikein kiva luku tämä! :D
Luvut voisivat juu olla pitempiä mutta ei niiden lyhyys minua oikeammin haittaa muuten kuin että: pitempi teksti, enemmän saan lukea tätä! :)

Teksti on sujuvaa ja helppo lukuista, Gimlistä olet luonut hauskan hahmon jolle tulee hymyiltyä koko ajan.

Hahmojen ajatuksia voisit kuvailla hiukan enemmän, esim. mitä Legsi-poka tai Ara tarkalleen ajatteli kadotettuaan Gimlin.
Nyt kuutamo alkoi jo valaista kunnolla puiden lomitse kalpeilla valonsäteillään...
Minä pidin jotenkin tuosta lauseesta...^^

Mutta jatkoahan minä näkisin mielelläni! :D Pidän tästä nimittäin... ^^ (mikäli et ole jo sitä huomannut? :wink: )
-Vuoden 2005 ja 2006 Aragorn.

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

Viesti Kirjoittaja Felicy » Ti Loka 26, 2004 7:43 pm

Ooooo.. Ihanaa että tästä pidetään!! (tai siis ainakin kaksi pitää)

Jaa muuten jos kirjoittaisin pidempiä lukuja, miulta menisi pari päivää ennenkuin saisin ne tänne, mutta jos teen lyhyempiä, niin ne voivat tulla jo samana päivänä! ^^ Kumman valitsette, te rakkaat lukijat :twisted:
Click.

Elíniel
Puolituinen
Viestit: 277
Liittynyt: La Elo 21, 2004 9:27 am
Paikkakunta: Estelin syli.

Viesti Kirjoittaja Elíniel » Ti Loka 26, 2004 7:45 pm

Kumman valitsette, te rakkaat lukijat
Valitsen^^: hymmm...*miettimistä*...useammin lyhempiä lukuja! :D
-Vuoden 2005 ja 2006 Aragorn.

Felicy
Puolituinen
Viestit: 310
Liittynyt: Ma Elo 16, 2004 1:10 pm
Paikkakunta: home.

Viesti Kirjoittaja Felicy » Ti Loka 26, 2004 7:48 pm

Mahtavaa!!
:mrgreen: Mutta ei tehdä tänne paljon offia

*minäkö muka tekisin sellaista?*

*wirn*

Mutta mie varmaankin huomenna kirjoitan jatkoa, jos keksin minkä takia.. ... ... tai no en kerrokkaan .... *muhamuha*
Click.

Vastaa Viestiin