Miten/koska aloitte lukea Tarua Sormusten Herrasta?
Valvoja: Andune
Min en ihan tarkkaan muista, miten aloin lukea TSH:ta. Saattaa olla, että muistikuvistani huolimatta luin Roverandomin ensin ja innostuin sitten muusta Tolkienin tuotannosta --> Tarun kimppuun.
Tai sitten aloin lukea trilogiaa, koska olin kuullut siitä niin paljon ja tahdoin tietää, millainen se on. Hmm. Ihan mahdollista tämäkin, ja todennäköisempää.
Sitten on vielä se kolmas mahdollisuus, että selailin Hobittin englanninkielisen sarjakuvan läpi (juu, kirjastosta löytyy se kai vieläkin) ja halusin tietää loputkin.
Nyt oikeasti harmittaa, kun en kunnolla muista.
Tai sitten aloin lukea trilogiaa, koska olin kuullut siitä niin paljon ja tahdoin tietää, millainen se on. Hmm. Ihan mahdollista tämäkin, ja todennäköisempää.
Sitten on vielä se kolmas mahdollisuus, että selailin Hobittin englanninkielisen sarjakuvan läpi (juu, kirjastosta löytyy se kai vieläkin) ja halusin tietää loputkin.
Nyt oikeasti harmittaa, kun en kunnolla muista.
"And those who were seen dancing were thought to be insane by those who could not hear the music."
- Friedrich Nietzsche
- Friedrich Nietzsche
-
- Örkki
- Viestit: 26
- Liittynyt: Su Tammi 08, 2006 10:56 pm
Kirjasta olen ollut tietoinen usean vuoden ajan, mutta en jostain syystä ole saanut sitä luettua kuin vasta viime kesänä (oi voi, häpeäkö?).
Tosin minä aloittelin sitä ensimmäisen kerran n. 4 vuotta sitten, mutta en jaksanut innostua lukemaan sitä loppuun.
Hieman alle puoleen väliin jaksoin Sormuksen ritareita lukea.
Tosin minä aloittelin sitä ensimmäisen kerran n. 4 vuotta sitten, mutta en jaksanut innostua lukemaan sitä loppuun.
Hieman alle puoleen väliin jaksoin Sormuksen ritareita lukea.
"Wtf, who makes this ugly pink happy stuff?"
-
- Samooja
- Viestit: 513
- Liittynyt: Ma Tammi 05, 2004 5:05 pm
- Paikkakunta: Syntimaa, Pohjoinen Suomi
- Viesti:
Minä luulin, että se olisi lastenkirja kun lukioaikana, lukion toisella, jostain kumman syystä sen käsiini etsin ja hetken sen kanssa nikoteltuani sen suorastaan hotkaisin. Yllätyin kovasti minkä tyyppinen se oli ja kuinka aikuisillekin sopivia asioita ja teemoja se tuntui käsittelevän. Fantasiakirjallisuutta ja TSH:ta suotta pidetään vain nuorille suunnattuna kirjallisuutena yhä vieläkin. Sen hyvyys on siinä, että se sopii kaikille, mutta en yhtään ihmettele että täälläkin kuulee toistettavan että se on tylsä paikoittain. Se ei ole tosiaankaan mitään pelkkää toimintaa.
Ah. Olin silloin 9 -vuotias. Olimme veljeni kanssa saaneet n. puolivuotta sitten ps 2 ja veli kinui uutta peliä. No sehän oli tietysti Kaksi Tornia ja minä vaan vinguin ettei mitään tyhmiä täysin tylsiä taistelupelejä . Ja arvaa kuka rakastui peliin? Minä.
Sitten kinuin äidiltä kirjan ja se oli sitten menoa. Kirja vei sydämen mennessään, sen jälkeen elokuvat ja myöhemmin vielä Hobitti, Silmarillion ja KTK. Täytyy myöntää että aluksi meinasin alkaa haukkua Silmaakin ennakkoluulojen perusteella, mutta tajusin sitä lukiessani että se on upea teos <3. Ja nyt olen vienyt parhaan kaverini mukaan tähän.
Uskokaa tai älkää - saatan nukkua kirjan kanssa .
Sitten kinuin äidiltä kirjan ja se oli sitten menoa. Kirja vei sydämen mennessään, sen jälkeen elokuvat ja myöhemmin vielä Hobitti, Silmarillion ja KTK. Täytyy myöntää että aluksi meinasin alkaa haukkua Silmaakin ennakkoluulojen perusteella, mutta tajusin sitä lukiessani että se on upea teos <3. Ja nyt olen vienyt parhaan kaverini mukaan tähän.
Uskokaa tai älkää - saatan nukkua kirjan kanssa .
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan.
-
- Örkki
- Viestit: 5
- Liittynyt: Ti Touko 16, 2006 1:27 pm
Minä innostuin samalla tavalla kuten yleensäkin innostun jostain; sisarusten kautta ^^' Sisko osti kirjan meille ja kehuskeli sitä. Joten minäkin halusin lukea sen, ja hurahdin siihen täysin ^^ Sen jälkeen tuli elokuvat ja sitten ne muut LotR- aiheiset kirjat c(;
Olen saanut myös pari kaveria innostumaan 8)
Olen saanut myös pari kaveria innostumaan 8)
- Daealis
- Metsähaltia
- Viestit: 650
- Liittynyt: Ke Helmi 09, 2005 4:02 pm
- Paikkakunta: Seinäjoki
- Viesti:
Joskusmuinoin kun sormusten herran yhteennidottu trilogia tuli uusintapainoksena, sillä hämyisellä piirretyllä kannella, pikkusisko osti sen itelleen. itsekkin ajattelin että tuo kuitenkin kuuluu yleissivistykseen ja joskus sitten aloin taistella kirjan kanssa unta vastaan. Kirja tosin oli taistelussa toisella puolella, en ole koskaan jaksanut lukea sitä loppuun enkä aiokkaan, pitäydyn leffassa.
Tears are a waste of good suffering.
T.E.R.O - Taitava ja Ekstaattisen Reipas Orjapiiskuri
Vuoden Jääräpää -07 & -08 \o/
T.E.R.O - Taitava ja Ekstaattisen Reipas Orjapiiskuri
Vuoden Jääräpää -07 & -08 \o/
Miten eksyin lukemaan TSH:ta Sormuksen ritarit - leffan nähtyäni. Elokuva oli mahtava, joten pitihän ne kirjatkin lukea. Nykyään suurimpiin aarteisiini kuuluu TSHn yhteen nidottu painos, joka asustelee sänkyni vieressä.
"I would rather spend one lifetime with you than face all the ages of this world alone."
-
- Örkki
- Viestit: 17
- Liittynyt: Su Touko 21, 2006 10:53 pm
- Paikkakunta: Huoneeni nurkkaus
Olin 5 luokalla, kun kaverini suositteli Tolkien Hobitti eli sinne ja takaisin- kirjaa. Kun olin lukenut sen, hän suositteli samantien lukaistavaksi TSH:ta. En tiennyt, onko kirjaa meillä, mutta tongittuani kirja hyllyn, löysin sen. Aloin lukemaan sitä, mutta en aina muistanut tai kerinnyt lukemaan tätä kirjaa. Siitä on nyt pari vuotta ja luen Kahta Tornia. Olen ihan loppu vaiheilla, mutta ne kerkeä lukemaan, kun kokeet painavat päälle. *Ärrinmurrin* Onneksi koe on jo huomenna, että voin aloittaa lukemisen sitten huomenillalla. *Hymy* Leffat olen katsonut, eli tiedän noin suurinpiirtein mitä TSH:ssa tapahtuu. Kesälomalla on sentään aikaa lukea, kun matkustaa autossa, jos muuta tekemistä ei ole, tai painuu ison mansikka pussin kanssa puun alle jököttämään ja lukemaan... ^^ I love summer...
"Remember my child, without innosence the cross is only iron..."
Ette saa käännytettyä mua pois Antti Tuisku faniudesta, joten kärsikää!
Ette saa käännytettyä mua pois Antti Tuisku faniudesta, joten kärsikää!
- Nemesis
- Örkki
- Viestit: 183
- Liittynyt: Ma Helmi 27, 2006 9:23 am
- Paikkakunta: Varjojen Kaupunki
- Viesti:
About puoli vuotta ennen kun FotR tule elokuvateattereihinh eli tuossa 2001 kesällä jos muistan oikein. Kaverini oli lukenut trilogian kaksi vuotta ennen ja sanoi että nyt lukemaan! Niinpä myös teinkin, ja sain FotR-kirjan valmiiksi luettua joskus parin kuukaudenn kuluttua. Sitten aloitin lukemaan muut osat, ja kun trilogia loppui, aloitin lukemaan kaikki ns. sivu-kirjat eli Bilbo ja sellaiset. Nyt kaikki on luettu paitsi Silmarillion, jonka veljeni sanoi olevan tylsä... olen kyllä lukenut siitä alun enkä jaksanut vaivautua lukemaan sitä sen enempää
I've found a world where love and dreams and darkness all collide
Maybe this time we can leave our broken world behind
Vuoden Beta 2010
Maybe this time we can leave our broken world behind
Vuoden Beta 2010
-
- Örkki
- Viestit: 169
- Liittynyt: To Heinä 28, 2005 10:21 pm
- Paikkakunta: kaukana jossain on pikkuinen maa
Silloin kun Sormuksen ritarit oli tullut elokuviin, minun oli tietysti pakko saada tietää miten tuo tarina jatkuu- niimpä äiti osti minulle TSH:n. Luin sen, mutta olin silloin suht nuori (12?), joten teksti oli minulle liian vaikeaa ja puuduttavaa.
Nyt olen lukenut sen muutaman kerran läpi, ja pidän siitä aina vaan enemmän. Nytkin se on keskeneräisenä lattialla odottamassa.
Nyt olen lukenut sen muutaman kerran läpi, ja pidän siitä aina vaan enemmän. Nytkin se on keskeneräisenä lattialla odottamassa.
and just when we realize that we are alive, we die
Dewie, mitä me teimmekään luokkaretkellä iltaisin? *piilottaa Ihaa-vihkonsa kassin pohjalle viattomasti hymyillen*
Dewie, mitä me teimmekään luokkaretkellä iltaisin? *piilottaa Ihaa-vihkonsa kassin pohjalle viattomasti hymyillen*
-
- Velho
- Viestit: 1099
- Liittynyt: Ma Joulu 12, 2005 9:00 pm
- Paikkakunta: Minas Ithil
Ensimmäinen muistikuvani Tolkienista on se, kun eräs luokallani ollut Tolkien-hörhö piti hänestä esitelmän yläasteella. Mutta ei se minua pahemmin innostanut lukemaan herran tuotoksia, pikemminkin ajattelin että en minä nyt tuollaisiin finninaamaisten teinipoikien kirjoihin koske. Mutta sitten vähän ennen ensimmäisen leffan tuloa näin pikkuveljeni (joka ei ikinä lue mitään kirjoja) lukemassa Hobittia ja aloin ajatella, että näiden kirjojen täytyy olla jotain tosi mahtavaa.
Minulla oli kyllä aikomus lukea kirja ennen leffaa, mutta enpä sitten ehtinyt. Projekti siirtyi kesälle 2002, koska sitä ennen en löytänyt kirjoja kirjastosta. Luin ensin Hobitin ja sitten kävin tahkoamaan TSH:ta ja siinä kesti kyllä ihan kiitettävän kauan, aloitin joskus kesäkuussa ja kyllä se taisi olla jo syksyä, ennen kuin pääsin loppuun. Täytyy myöntää että liitteet jäivät puoliksi lukematta silloin ensimmäisellä kerralla. Lisäksi en kesällä yhdessä vaiheessa jaksanut edes koskea kirjaan, kun olin sellaisessa tosi inhassa kesätyössä ja loppupäivät meni aina koomassa maaten.
Ensimmäisestä lukukokemuksesta mieleen jäi erityisesti se kuinka iloinen olin Gandalfin paluusta. Luulin leffan nähdessäni, että se todella otti ja kuukahti lopullisesti. Ja muutenkin kuvittelin, että melkein kaikki hahmot kuolevat kirjassa. Luulin esim. että Aragorn kuolee, kun siinä Lothlórien-luvun lopussa sanottiin, ettei hän milloinkaan palannut sinne elävänä. Olin ihan äimänä, kun hänet kruunattiin lopussa kuninkaaksi. Olin siis 22-vuotias tuolloin, enkä ihan lapsi enää.
Minulla oli kyllä aikomus lukea kirja ennen leffaa, mutta enpä sitten ehtinyt. Projekti siirtyi kesälle 2002, koska sitä ennen en löytänyt kirjoja kirjastosta. Luin ensin Hobitin ja sitten kävin tahkoamaan TSH:ta ja siinä kesti kyllä ihan kiitettävän kauan, aloitin joskus kesäkuussa ja kyllä se taisi olla jo syksyä, ennen kuin pääsin loppuun. Täytyy myöntää että liitteet jäivät puoliksi lukematta silloin ensimmäisellä kerralla. Lisäksi en kesällä yhdessä vaiheessa jaksanut edes koskea kirjaan, kun olin sellaisessa tosi inhassa kesätyössä ja loppupäivät meni aina koomassa maaten.
Ensimmäisestä lukukokemuksesta mieleen jäi erityisesti se kuinka iloinen olin Gandalfin paluusta. Luulin leffan nähdessäni, että se todella otti ja kuukahti lopullisesti. Ja muutenkin kuvittelin, että melkein kaikki hahmot kuolevat kirjassa. Luulin esim. että Aragorn kuolee, kun siinä Lothlórien-luvun lopussa sanottiin, ettei hän milloinkaan palannut sinne elävänä. Olin ihan äimänä, kun hänet kruunattiin lopussa kuninkaaksi. Olin siis 22-vuotias tuolloin, enkä ihan lapsi enää.
Humor-ficcaaja 2007 ja 2009, Draama-ficcaaja 2010
Meillä on ollut TSH kirjahyllyssä siitä asti, kun oli ihan pieni (äiti osti parilla kympillä jostain alesta, koska se on klassikko ^^) ja rupesin lukemaan sitä ekna kerran kai noin 10-vuotiaana. En jaksanut kuin pari lukua ja innostuin uudestaan kun kuulin leffojen tulevan teattereihin. Lukeminen kesti sitten kaksi vuotta XD Kuninkaan paluun sain luettua loppuun juuri ennen leffateatteriin astumista, kun menin katsomaan RotK:n XDDDDD Mutta tein sen, luin kirjan loppuun ennen kuin katsoin trilogian loppuun!
Nyt olen antanut itselleni aikaa viisi vuotta lukea Silmarillionin. Kai pari vuotta mennyt... Huoh.
Nyt olen antanut itselleni aikaa viisi vuotta lukea Silmarillionin. Kai pari vuotta mennyt... Huoh.
Olen, mikset siis ajattele minua?