heijastuma järvessä /runoja (uusia 1.6)
Valvojat: Miaplacidus, Sansku
Tarvitsen sinua ajatuksiini on todella hieno.
Minulle tulee siitä mieleen A. W. Yrjänän lyriikat (yllätysyllätys... mistähän ei tulisi). Toistuva tunne tämä puolestani-lause on pelottava. Se tulee aina joka välissä ehdottomana ja melkein pelästyttää.
Monet näistä runoistasi todella pysäyttävät. Hyvähyvä!
Minulle tulee siitä mieleen A. W. Yrjänän lyriikat (yllätysyllätys... mistähän ei tulisi). Toistuva tunne tämä puolestani-lause on pelottava. Se tulee aina joka välissä ehdottomana ja melkein pelästyttää.
Monet näistä runoistasi todella pysäyttävät. Hyvähyvä!
EpäLotR-ficcaaja 2009
Runoilija 2010
Runoilija 2010
Nämä oli niin ihania. Piti oikein lukea moneen kertaa läpi ja siltikin niissä on jotain ihanaa, taianomasta.
Ehdoton suosikkini oli
rakastatko enää tarpeeksi
pystyäksesi minun takiani
olemaan se sinä
jonka me molemmat tunsimme
tai ainakin
avaamaan minulle oven
nykyisyyteesi
älä ota minua pois sinusta
kurkottaessasi tähtiin
kun kuu ei enää riitä
Tämä kuvastaa minun olotilaani täydellisesti nyt. Kolme viimmeistä riviä saa minulla kylmät väreet aikaa ja se lause jää päähän. En osaa selittää tarkemmin.
Kiitos näistä.
Ehdoton suosikkini oli
rakastatko enää tarpeeksi
pystyäksesi minun takiani
olemaan se sinä
jonka me molemmat tunsimme
tai ainakin
avaamaan minulle oven
nykyisyyteesi
älä ota minua pois sinusta
kurkottaessasi tähtiin
kun kuu ei enää riitä
Tämä kuvastaa minun olotilaani täydellisesti nyt. Kolme viimmeistä riviä saa minulla kylmät väreet aikaa ja se lause jää päähän. En osaa selittää tarkemmin.
Kiitos näistä.
~ Vuoden 2009 Runoilija ~
kiitos kommenteista ihanat.
--
sunnuntai ~ 140408
sunnuntai
kun maataan sängyllä ja
odotat turhaan
etkä kuule kun
en lähdekään
en sittenkään
jaksa
ja odotat,
turhaan
sunnuntai
eikä verhojen läpi
paista aurinko
emme näe enää
tähtiäkään
sunnuntai
huomenna, pidätkö
lämpimänä
--
sunnuntai ~ 140408
sunnuntai
kun maataan sängyllä ja
odotat turhaan
etkä kuule kun
en lähdekään
en sittenkään
jaksa
ja odotat,
turhaan
sunnuntai
eikä verhojen läpi
paista aurinko
emme näe enää
tähtiäkään
sunnuntai
huomenna, pidätkö
lämpimänä
my lover is gone but i'm not on my own.
ent. Lizyer
ent. Lizyer
(150408)
kun sinun olisi kuulunut pitää
minusta kiinni
piditkin vain
minut
kiinni
kuvittele
että joskus ei ollut
sinua
ja minua
oli vain me
ja enää sinä et ole
yhtään sen enempää
kuin suomenlahdessakaan on jääpeitettä
elokuussa
kun sinun olisi kuulunut pitää
minusta kiinni
piditkin vain
minut
kiinni
kuvittele
että joskus ei ollut
sinua
ja minua
oli vain me
ja enää sinä et ole
yhtään sen enempää
kuin suomenlahdessakaan on jääpeitettä
elokuussa
my lover is gone but i'm not on my own.
ent. Lizyer
ent. Lizyer
ja tuulen kulkua hiuksissasi ~ 180408
rakastan sinua
poskipäidesi kasvoillesi luomia varjoja
selkärankaasi pitkin juoksevia vesipisaroita
kuin hiuksesi itkisivät sateen jälkeen
kuinka pystyn sinut tuntemaan
istumaan takanasi raitiovaunussa ja
tunnistamaan elämäsi
laskemaan elämäsi vuodet kämmenesi juovista
rakastan sinua
nimeäsi joka soi kissankellojen tahdissa
kun joku sitä huutaa ja minä jään katsomaan
rakastan sinua
poskipäidesi kasvoillesi luomia varjoja
selkärankaasi pitkin juoksevia vesipisaroita
kuin hiuksesi itkisivät sateen jälkeen
kuinka pystyn sinut tuntemaan
istumaan takanasi raitiovaunussa ja
tunnistamaan elämäsi
laskemaan elämäsi vuodet kämmenesi juovista
rakastan sinua
nimeäsi joka soi kissankellojen tahdissa
kun joku sitä huutaa ja minä jään katsomaan
my lover is gone but i'm not on my own.
ent. Lizyer
ent. Lizyer
minulle olisi riittänyt ~ 070508
minulle olisi riittänyt ääriviivasi ohuen verhon takana
koputuksesi hyttini oveen
ja nimesi vastaamattomissa puheluissa
minulle olisi riittänyt
mereen heittämäsi kirjeet
sanasi lukkojen takana
ja tieto siitä, missä junassa matkustat
olisinko lopulta pystynyt estämään
sinun piirtymistäsi näkökenttääni
äänesi kaikumista asematunnelissa
(miksi tunnistinkaan sen välittömästi)
älä jää luurangoksi vaatekaappiini;
en minäkään osaa hengittää
minulle olisi riittänyt ääriviivasi ohuen verhon takana
koputuksesi hyttini oveen
ja nimesi vastaamattomissa puheluissa
minulle olisi riittänyt
mereen heittämäsi kirjeet
sanasi lukkojen takana
ja tieto siitä, missä junassa matkustat
olisinko lopulta pystynyt estämään
sinun piirtymistäsi näkökenttääni
äänesi kaikumista asematunnelissa
(miksi tunnistinkaan sen välittömästi)
älä jää luurangoksi vaatekaappiini;
en minäkään osaa hengittää
my lover is gone but i'm not on my own.
ent. Lizyer
ent. Lizyer
sinä piirrät ihooni ikkunoita ~ 080508
olet vihreitä niittyjä
aamukastetta tuulen soittamana
ja kesän viimeinen pääskynen
olet usvaa järven pinnalla
varjoja talviaamuissa
olet tulitikku maailmanpyörän juurella
sinä piirrät ihooni ikkunoita
kirjoitat minua yli marginaalien
älä pelkää;
et sinä koskaan voi kadottaa minua
samalla tavalla kuin minä olen kadottanut itseni
---
lokkeja et vienyt ~ 080508
kuinka paljon olet sen jälkeen kirjoittanut
meistä ja maailmastamme
mitä sinä olit meissä
mitä sinä olit maailmassa
oliko meissä minua ollenkaan
ei minulla ollut tarinoita
minulla oli vain suolaa silmäkulmissa
elämä sinun elämässäsi
kuinka paljon enemmän olitkaan
ja kun päädyit lähelle
minä siirryin kauemmas
sillä lokkeja et vienyt
olet vihreitä niittyjä
aamukastetta tuulen soittamana
ja kesän viimeinen pääskynen
olet usvaa järven pinnalla
varjoja talviaamuissa
olet tulitikku maailmanpyörän juurella
sinä piirrät ihooni ikkunoita
kirjoitat minua yli marginaalien
älä pelkää;
et sinä koskaan voi kadottaa minua
samalla tavalla kuin minä olen kadottanut itseni
---
lokkeja et vienyt ~ 080508
kuinka paljon olet sen jälkeen kirjoittanut
meistä ja maailmastamme
mitä sinä olit meissä
mitä sinä olit maailmassa
oliko meissä minua ollenkaan
ei minulla ollut tarinoita
minulla oli vain suolaa silmäkulmissa
elämä sinun elämässäsi
kuinka paljon enemmän olitkaan
ja kun päädyit lähelle
minä siirryin kauemmas
sillä lokkeja et vienyt
my lover is gone but i'm not on my own.
ent. Lizyer
ent. Lizyer
annetaanko tämän olla hetken verran liian henkilökohtaista
näen sinut ~ 260508 & 280508
I
näen sinut veripisaroina lavuaarissani
elät kylkiluideni varjostumissa
kuljet hiertyminä selkärangassani
sinä opetit minua valvomaan läpi öiden
opetit kävelemään sumenevilla käytävillä
sinä kerroit minulle kylmyyden turvallisuudesta
ja siitä, miltä kadut näyttävät
kun niitä pitkin juoksee yhdeltä yöllä
ei se haittaa, vaikka et anna sydämeni lyödä
ainakin saan katsoa maailmaa sinun silmiesi läpi
itsehän minä painauduin veden alle
sinä vain toit päälle jääpinnan
siltä varalta, että joskus alkaisin katua
II
kuka meidänkin untamme valvoo
herättää, jos vahingossa nukkuu liikaa
kuka siitä päättää, milloin vihdoin olemme tarpeeksi
siitä, ettemme milloinkaan ole
kyllä sinä tiedät, miksi kyntemme ovat taas siniset
sinä et ole niitä, jotka päästävät irti
et ole niitä, jotka pysäyttävät putoamisen
me haluamme antaa sinun pudottaa meidät
annamme sinun pudottaa
sanoiko joku itkevänsä salaa pimeässä
toivoen elävänsä ja tappaa itseään yhä enemmän
sanoiko joku lukevansa kirjoituksia jumalasta
kaipaa ehjyyttä ja silti vain rikkoo itseään lisää
kyllä sinä tiedät, miksi hanasta valutetaan taas vettä
näen sinut ~ 260508 & 280508
I
näen sinut veripisaroina lavuaarissani
elät kylkiluideni varjostumissa
kuljet hiertyminä selkärangassani
sinä opetit minua valvomaan läpi öiden
opetit kävelemään sumenevilla käytävillä
sinä kerroit minulle kylmyyden turvallisuudesta
ja siitä, miltä kadut näyttävät
kun niitä pitkin juoksee yhdeltä yöllä
ei se haittaa, vaikka et anna sydämeni lyödä
ainakin saan katsoa maailmaa sinun silmiesi läpi
itsehän minä painauduin veden alle
sinä vain toit päälle jääpinnan
siltä varalta, että joskus alkaisin katua
II
kuka meidänkin untamme valvoo
herättää, jos vahingossa nukkuu liikaa
kuka siitä päättää, milloin vihdoin olemme tarpeeksi
siitä, ettemme milloinkaan ole
kyllä sinä tiedät, miksi kyntemme ovat taas siniset
sinä et ole niitä, jotka päästävät irti
et ole niitä, jotka pysäyttävät putoamisen
me haluamme antaa sinun pudottaa meidät
annamme sinun pudottaa
sanoiko joku itkevänsä salaa pimeässä
toivoen elävänsä ja tappaa itseään yhä enemmän
sanoiko joku lukevansa kirjoituksia jumalasta
kaipaa ehjyyttä ja silti vain rikkoo itseään lisää
kyllä sinä tiedät, miksi hanasta valutetaan taas vettä
my lover is gone but i'm not on my own.
ent. Lizyer
ent. Lizyer
Oooohh, eräällä runosuoni sykkii täyttä kultaa! @__@
Viimeisin runo on todella kaunis, ja sait minut melkein itkemään. :'D Muutkin runot ovat todella kauniita ja kielikuvasi on kehittynyttä, jos näin voi sanoa.
näen sinut veripisaroina lavuaarissani
elät kylkiluideni varjostumissa
kuljet hiertyminä selkärangassani
Ja sitten tämä kohta. Tuli ihan kylmiä väreitä! 8D Varsinkin tuossa "kylkiluideni varjostumissa" kohdassa. Lisää, lisää! Olen nyt fanisi.
Viimeisin runo on todella kaunis, ja sait minut melkein itkemään. :'D Muutkin runot ovat todella kauniita ja kielikuvasi on kehittynyttä, jos näin voi sanoa.
näen sinut veripisaroina lavuaarissani
elät kylkiluideni varjostumissa
kuljet hiertyminä selkärangassani
Ja sitten tämä kohta. Tuli ihan kylmiä väreitä! 8D Varsinkin tuossa "kylkiluideni varjostumissa" kohdassa. Lisää, lisää! Olen nyt fanisi.
Findesselya vanya, Legolas.
Why so serious?
Why so serious?
Pidän edelleen erittäin paljon runoistasi.
Näistä uusista (edellisen kommenttini jälkeen tulleista) runoista pidin ehkä eniten uusimmasta. Siinä on tiheä tunnelma. Itse pidän eniten runoista, joissa sanotaan enemmän paljon kuin vähän. Kyseisessä runossa "lauseet" olivat hyvän pituisia ja rytmi varsinkin lainaamassani kohdassa kuulostaa hyvältä minun mielessäni.
Upeaa. <3kuka meidänkin untamme valvoo
herättää, jos vahingossa nukkuu liikaa
kuka siitä päättää, milloin vihdoin olemme tarpeeksi
siitä, ettemme milloinkaan ole
Näistä uusista (edellisen kommenttini jälkeen tulleista) runoista pidin ehkä eniten uusimmasta. Siinä on tiheä tunnelma. Itse pidän eniten runoista, joissa sanotaan enemmän paljon kuin vähän. Kyseisessä runossa "lauseet" olivat hyvän pituisia ja rytmi varsinkin lainaamassani kohdassa kuulostaa hyvältä minun mielessäni.
EpäLotR-ficcaaja 2009
Runoilija 2010
Runoilija 2010
- Lumisusi
- Satutäti
- Viestit: 1115
- Liittynyt: Su Huhti 09, 2006 8:27 pm
- Paikkakunta: Mustalaishaltioiden matkassa
Kauniita Wend, kauniita. Ei näitä voi muulla sanalla kuvailla. Henkeäsalpaavan kauniita. Mutta eivät kauniita samalla tavalla kuin kesäpäivä on kaunis, tai kevätaamu tai -ilta. Vaan sillä tavalla kuin kuulas syksyinen aamu lokakuussa on kaunis.
Mutta yhtä ainoaa suosikkia en osaa valitettavasti nimetä. Pidän monen eri runon kohdasta, mutta yhden kokonaisen valitseminen parhaaksi on sula mahdottomuus.
Mutta yhtä ainoaa suosikkia en osaa valitettavasti nimetä. Pidän monen eri runon kohdasta, mutta yhden kokonaisen valitseminen parhaaksi on sula mahdottomuus.
O Elbereth! Gilthoniel!
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.
Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014
We still remember, we who dwell
In this far land beneath the trees,
Thy starlight on the Western Seas.
Vuoden Beta 2007, Vuoden Tolkienisti 2008 & 2009, Vuoden Valvoja 2010 & 2014