Keskitalven taikaa

PG-13 ja sen alle olevat romanceficit.

Valvojat: Likimeya, Andune

Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Title: Keskitalven taikaa
Author: Aiwendil
Beta: -
Genre: Romance, fluffy, het
Pairing: Eldarion/Melyanna, Aragorn/Arwen
Rating: Sallittu
Disclaimer: Kaikki kuuluu Tolkienille enkä minä tee tällä rahaa.
Summary: Talvipäivä ja puheita tulevaisuudesta.
Feedback: Suotavaa.
A/N: Tämä pohjustaa jonkin verran tapahtumia Etelän tuulia-ficille, jonka kirjottelen koneelle jossain vaiheessa ens viikolla. Ja min rakastan talvea. :)
***
KESKITALVEN TAIKAA
Lumihiutaleet tanssivat ilmassa, ne tarttuvat tuuleen ja kieppuvat ympäri, ympäri, ympäri… Hiljaa, kuin hyväillen, laskeutuvat lumihiutaleet nuoren neidon kasvoille. Hän hymyilee hurmioituneesti ja nostaa kättään, katselee jalokiven kaltaisen lumihiutaleen laskeutuvan sormenpäähänsä. Lumihiutale sulaa heti pois, se tuntuu katoavan. Hän räpyttelee hiutaleet pois tummista ripsistään ja laskee taas kätensä rinnalleen. Hän makaa hiljaa maassa, tumman viittansa päällä, ja kulmillaan hänellä on lumesta koottu ja hallalla koristeltu kruunu.
”Mely, sinä vilustut vielä”, Eldarion toteaa. Neidon jäinen ihmepalatsi, jonka on rakentanut Kuura ja koristellut Pakkanen, särkyy todellisuuden iskusta. Hän nousee istumaan ja puistelee lumet hiuksistaan.
”Ah, älä ole noin totinen, Eldarion! Kun kerrankin tänne sataa lunta, sinä murskaat minun haavemaailmani”, Melyanna sanoo. Hän ojentaa kätensä ja Eldarion tarttuu siihen, auttaa neidon seisomaan. Melyanna hymyilee huvittuneesti ja suutelee nuorukaista poskelle.
”Lumihiutale”, hän selittää ja päästää irti Eldarionin kädestä. Hän nauraa helisevästi ja ottaa pari tanssiaskelta, pyörii ympäri lumihiutaleiden lailla. Kulta kimaltaa hänen hiuksissaan, hopea hänen mekossaan ja ruusunpunaiset ovat hänen huulensa, joilta tuo sametinpehmeä nauru soljuu. Timanttien ja jalokivien lailla kimmeltävät lumihiutaleet suutelevat Melyannan kaunista kaulaa, suutelevat noita poskia, noita huulia.
”Kaunis jääprinsessani, älä karkaa minulta!” Eldarion huudahtaa ja tarttuu Melyannan käteen. He pysähtyvät tuijottamaan toisiaan, kaunis jääprinsessa talven ihmemaasta ja komea nuorukainen karusta todellisuudesta. Melyanna avaa huulensa raolleen, muttei sano mitään. Eldarion astuu lähemmäs, mutta jää silti puolen kyynärän päähän neidosta.
”Pitele minua”, Melyanna kuiskaa hennosti. Varovasti, kuin peläten, että Melyanna saattaa särkyä tai kadota, Eldarion vetää neidon itseään vasten ja suojelevasti hän kietoo kätensä tämän ympärille. Ja Melyanna painaa kasvonsa vasten Eldarionin olkaa, sulkee silmänsä.
”Eldarion, voimmeko palata sisälle? Minun on kylmä”, Melyanna mutisee.
”Enkö minä sanonut?” Eldarion kysyy hymy huulillaan. Melyanna irvistää hänelle ilkikurisesti.
”Et. Sanoit, että minä vilustun. Mutta minun on kylmä, en ole vilustunut”, neito toteaa, saa nuorukaisen naurahtamaan. Hän painaa suudelman Melyannan otsalle ja asettaa oman turkisviittansa neidon harteille. Melyanna katsoo Eldarionia, katsoo häntä ripsiensä alta. Eldarion hymyilee lempeästi ja halaa Melyannaa.
”Tule, mennään sisälle”, Eldarion mumisee.
”Kiitos”, Melyanna kuiskaa, mutta Länsituuli nappaa sanan ja lähettää sen kauas pois.

Aragorn seisoo heitä vastassa, ankara ilme kasvoillaan.
”Missä te kaksi mahdoitte olla?”
Tuskin on kuningas saanut sanoja lausuttua, kun Arwen jo huudahtaa toruen hänelle:
”Estel! Älä kiusaa heitä!”
Melyanna piilottaa hymynsä Aragornin alkaessa mutista lempeitä sanoja vaimolleen.
”Hei äiti”, Eldarion tervehtii, painaa kevyen suudelman Arwenin otsalle. Arwen hymyilee pojalleen ja Melyannalle, joka niiaa pienesti.
”Hyvää iltaa”, neito sanoo ennen kuin seuraa Eldarionia toiselle käytävälle.

”Mahtava sotaurho Aragorn pelkää vaimoaan”, Eldarion sanoo.
”Eldarion, sinä olet kamala! Isäsi ei halua vihastuttaa äitiäsi”, Melyanna vastaa toruvasti, mutta ei voi mitään huvittuneelle hymynkareelle.
”Anna minä näytän kuinka kamala osaan olla”, Eldarion sanoo. Hän kaappaa kikattavan neidon käsilleen ja pyörittää tätä ympäri. Melyanna kietoo kätensä Eldarionin kaulaa ja heidän pysähdyttyään suutelee nuorukaista.
”Sinä olet oikein kamalan suloinen”, Melyanna toteaa hymyillen iloisesti. Eldarion yrittää näyttää harmistuneelta, mutta Melyannan hymy on tarttuva.
”Jäätkö yöksi?” Eldarion kysyy. Nyökäten Melyanna ottaa Eldarionia kädestä kiinni. He kävelevät nuorukaisen huoneeseen ja sulkevat oven uteliailta katseilta.
Melyanna istuu pöydän ääreen ja pyytää Eldarionia istumaan vierelleen.
”Isä kysyi minulta jotain kihlajaisista. Minä en sanonut mitään. Eldarion, hän pitää sinusta kovin, eikä hänellä ole mitään sitä vastaan, että kihlaisit minut”, Melyanna sanoo. Hän painaa katseensa peläten Eldarionin sanoja.
”Mitä mieltä sinä olisit? Sillä minä rakastan sinua, Melyanna, ja vakuutan, että valitsisin sinut vaikka minulle tarjottaisiin toisena vaihtoehtona koko maailmaa. Haluatko minut, minut omana itsenäni?” Eldarion kysyy.
”Voi, Eldarion! Minä ottaisin sinut vaikka et omistaisi muuta kuin sen, mitä sinulla on ylläsi. En halua rahaa enkä valtaa, ei, minä haluan sinut ja rakkautesi”, Melyanna vastaa. Eldarion ottaa Melyannaa kädestä, suutelee tätä. Nuorukainen rypistää kulmiaan huolestuneena.
”Kätesi ovat kylmät. Onko sinun kovin kylmä?” Eldarion kysyy hiljaa.
”Sinä olet kovin suloinen, kun olet huolissasi”, Melyanna sanoo, hymyilee väsyneesti. Eldarion suutelee Melyannan sormia, katsoo neidon siroja käsiä omiensa päällä. Melyanna tuntuu välillä niin pieneltä ja hauraalta.
”Saanko lämmittää sinua?” Eldarion kysyy. Melyanna nyökkää. Hän nousee ja laittautuu sänkyyn, asettuu Eldarionin viereen.
”Kaunis jääprinsessani”, nuorukainen kuiskaa. Melyanna hymyilee ja käpertyy Eldarionin kylkeen. Hitaasti hänenkin kylmät kätensä lämpenevät nuorukaisen otteessa.
-THE END-
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Vendince
Puolituinen
Viestit: 309
Liittynyt: Ma Kesä 03, 2013 9:01 pm
Paikkakunta: Mielikuvitusmaassa haltioiden kanssa

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Vendince »

Vooi, tämä on niin suloinen! Kuten ne muutkin mitä olet kirjoittanut. :)

Tykkäsin siitä miten kuvailit talvea, tuli ihan ikävä lunta. Ja minäkin rakastan talvea, joten tykkään myös lukea sitä kuvaavia tekstejä. Tässä oli sellainen kevyen lumipyryn tuntu, pieni pakkanen ja osasin kuvitella sen hyvin. Ja voi, nuo kaksi sopivat toisilleen. Tää on niin fluffya! :)

Mutta yksi kohta särähti silmään, nimittäin se, missä Eldarion sanoo: "Voi, onko sinulla kovin kylmä" niin sen jälkeen Melyanna sanoo: "Sinä olet kovin suloinen, kun olet huolissasi." Tuota toistoa ei olisi tarvinnut siihen pistää. Muuten teksti on erinomaista, k-virheitä en löytänyt.

Jatka toki pian, olisi kiva lukea noista kahdesta jotain pidempääkin ficciä. Hienoa miten nuo kasvavat näiden aikana, ensin ne on ihan pieniä ja nyt jo nuoria. c-:
Elämä on liian tärkeää otettavaksi vakavasti.

..., mutta jospa olenkin vain oman mielikuvitukseni luomus.

Herätetään loftis henkiin Vuoden Aragorn 2014
Ezellohar
Puolituinen
Viestit: 344
Liittynyt: Ma Marras 18, 2013 4:06 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Ezellohar »

Aivan ihanan herttainen teksti ^^
Nuorta rakkautta <3 Ah, kuinka sitä kaipaakaan. (Miks kuulostan ihan joltain 10 000 vuotta vanhalta kurpalta??)

Mä rakastan tosi paljon hyvin kuvailtua tekstiä ja tä oli just sitä. Tosi upeasti sait talven tähän esille, vaikka nuoret olikin pääosassa.
Taitaa olla Disneyn Frozenilla jotain tekemistä asian kanssa ku on meikäläisen saanu innostumaan talvesta ja Lumikuningatar-teemasta.

Hihii, ja Aragorn ja Arwen <3 Voi että nekin on luttanii! ^^ Ihan mahtava kohtaus.

Ja toi loppu. Ah, niin ihana, onnellinen ja täynnä toivoa ja rakkautta. Me love!
Ja niin se aika rientää, lapset kasvaa isoiksi. :)
"The Ring! Is it not a strange fate that we should
suffer so much fear and doubt for so small thing?"

- Boromir

.::Vuoden Tulokas 2014::.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Kiitos, Vendince ja Ezellohar!
Seuraava pätkä tosiaan on hieman pidempi, mutta siinä on toinenkin päähenkilö, joka vie jonkin verran tilaa. Kirjoitan kyllä sen jälkeen jotain vähän pidempää, ehkäpä jotain hääjuhlasta ja ajasta ennen ja jälkeen niitten häiden. :) Miulla on jo yhden ficin alku valmiina, mutta se tapahtuu vasta myöhemmin, kun Eldarionista tulee kuningas. Menenpäs nyt sitten kirjoittelemaan.
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Nerwen
Pikku Eskapisti
Viestit: 1506
Liittynyt: To Touko 18, 2006 6:12 pm
Paikkakunta: Pieni kylä Rohanissa

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Nerwen »

Oi, sinä kyllä osaat fluffyn jalon taidon paremmin kuin moni muu!

Tämä sai hymyn huulille, kuvaat pakkasta ja lunta tosi hienosti, samoin Melyannaa. Käytät niin ihania sanoja, helinää ja soljumista. Kieli, jota käytät on todella kaunista ja vie tunnelmaan, tässä melkein tuli itsellenikin vilu. En voi ylistää tarpeeksi juuri tunnelmaa, jonka tähän olet luonut - se on iloinen ja viileä, talvipäivä nimenomaan, ja taianomainen myös. Tämän nimi ei siis voisi istua yhtään paremmin.

Tiedätkö, tälle melkein kaipaisi kontekstia. Alussa olin vähän ihmeissäni, että missähän nyt ollaan, mikä Melyannan ja Eldarionin suhde tarkalleen ottaen on, minkä ikäisiä he ovat jne. Tämä oli valloittava yksinään, ja lukijalle jää tietysti tilaa päätellä omiaan, mutta luulen, että jos tämä olisi ollut kiinteänä osana isompaa kokonaisuutta, ehkä tästä olisi kuitenkin saanut enemmän irti. Tiedä häntä. Toisaalta kaunis kieli pääsee oikeuksiinsa minusta parhaiten juuri lyhyissä teksteissä.

Lopussa sitten selvisi sekin, että nämä ovat jo kihloja hankkimassa. Suloista. Eldarion on ihanan huolehtivainen, ja Melyanna taas jotenkin niin suloisen viattoman iloinen, hänestä saa nuoren ja puhtaan vaikutelman. Vähän vierastan ehkä sitä, että Melyannan annetaan viettää yö Eldarionin kanssa -tuohon aikaan soveliaisuus oli vähän eri tasolla kuin nyt, ja ihmiset alkaisivat tehdä omia johtopäätöksiään näiden kahden suhteesta; Melyannan maine olisi aika mennyttä, jos hän naimattomana menisi miehen huoneeseen yöksi. No jaa, ehkä olen vain liian kyyninen.

Tämä oli siis kerta kaikkiaan suloinen ja hymyilyttävä ficlet, jonka kieli oli äärimmäisen kaunista. :D
The Lord of the Rings
is one of those things:
if you like you do:
if you don't, then you boo!


~ J.R.R. Tolkien

Vuoden romance-ficcaaja 2007-2010, Vuoden ficcaaja 2014
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Kiitos, Nerwen! Imartelet minua... *kiittää ja kumartaa teatraalisesti*

Ja jep, olihan se erittäin epäsoveliasta, että Melyanna jäi yöksi, mutta eihän Eldarion olisi päästänyt sitä enää palaamaan, kun ulkonahan oli kylmä ja varmaankin pimeää. :) Puhtaaksikirjoitan seuraavan pätkän (jossa noiden kahden suhde ei etene mitenkään suuresti, mutta silti) tällä viikolla. Sitten alan miettiä tarkemmin seuraavia osia.
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Avatar
Pyrexia
Metsähaltia
Viestit: 633
Liittynyt: Su Maalis 30, 2008 5:26 pm
Paikkakunta: Jossain metsän laitamilla

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Pyrexia »

Ei ole paljon tullut luettua Eldarionista mitään, mutta nyt on tullut taas laajennettua reviiriä.
Oikein nuorten puhdasta rakkautta. <3 Aragorn muistutti lyhyessä osuudessaan ylisuojelevaa isukkia jolle täytyi tehdä tarkka raportti kaikista tekemisistään. :mrgreen:
Pidin myös tuosta talvisesta kuvailusta, se oli jotenkin niin kaunista ja herkkää.
Tomorrow is tomorrow
Hyvin usein voittajia on häviäjät,
jotka päättivät yrittää vielä kerran.
Aiwendil
Samooja
Viestit: 417
Liittynyt: Ma Maalis 04, 2013 3:57 pm
Paikkakunta: Ent'asumus

Re: Keskitalven taikaa

Viesti Kirjoittaja Aiwendil »

Kiitos sinullekin, Pyrexia. Kommentit on aina mukavia. ;) Ja mukava, että pidit siitä kuvailusta. Jotain kaunista ja herkkää minä sillä taisin hakea.
"I do not have a poetic bone in my body
and I don't want to say you left -
but my heart is no longer in my chest."

Kälätäti 2014 Kiitos kaunis!
Vastaa Viestiin